Keskustelu
| Pena Tolvasen muisto | Farocon heikossa hapessa | 16.8.2016 13.44 |
| Tarkastin Juankosken kaupungin panttina olevan Hangon vapaasatamassa olevan peltihallin arvoa, ja huomasin, että Farocon on jättänyt pienetkin maksut maksamatta viime vuonna ja tänä vuonna. Lisäksi oli kaksi isoa velkomistuomiota, siis ulosottokelpoista velkomistuomiota, toinen 52 000 euron maksut vuokrista Hangon vapaasatamalle, sillä peltivarasto sijaitsee vuokratontilla. Toinen on juuri tullut uusi velkomistuomio n. 19 000 euron velka Keitele Timberille. Kun huomioidaan ulosotossa oleva Juankosken kaupungin n. 4 miljoonan saatava, on Farocon konkurssissa. Että se siittä. |
||
| Heikki Niemi | Re: Farocon heikossa hapessa | 16.8.2016 20.59 |
| Onko Ruukin Pässi kenties Ukrainassa? |
||
| Se siitä hallista | Re: Farocon heikossa hapessa | 16.8.2016 21.01 |
| Kuulin, että Hangon vapaasatamassa vuokratontilla olevaa peltihallia aletaan piakkoin purkaa ympäristöä pilaavana rakennuskokonaisuutena. Hangon kaupungin ympäristölautakunnan päätöksen perusteella. |
||
| Patiksen miehet | Re: Farocon heikossa hapessa | 17.8.2016 7.53 |
| Olisiko Ruukin Pässi Hangon hallissa? |
||
| maatalousneuvoja | Re: Farocon heikossa hapessa | 17.8.2016 8.43 |
| Aikooko Esteri Kangasveijari ja elinkeinoasiamies Liisa Jokela perustaa Farocon halliin Ruukin Pässille parsinavetan, jonne kuivikkeet viedään Juankoskelta rekka-autolla luomuviljelijä Henrikki Kähkösen korjuukypsältä hamppuviljelmältä? |
||
| Patiksen miehet | Re: Farocon heikossa hapessa | 17.8.2016 19.33 |
| Ruukin Pässi on vissin jossain etelä Suomessa, kuka lähtisi hakemaan sen sieltä? |
||
| alan kolmas mies | Re: Farocon heikossa hapessa | 17.8.2016 21.01 |
| Aalto yliopiston prof. Pertti Haaparanta on pitkään suhtautunut kriittisesti Juha Sipilän hallituksen säästölinjaan, jota Haaparanta on käsittääkseni luonnehtinut VVM perinnekillan tuotteeksi. Haaparanta on sitä mieltä, että Suomessa kaikki taloudelliset ongelmat nähdään rakenteellisina ja suhdannepolitiikkaa ei ole ollut tai se on epäonnistunutta: "Suomi on tehnyt pikemminkin myötäsyklistä, suhdanteita kärjistävää politiikkaa eli painanut kaasua silloin, kun olisi pitänyt jarruttaa ja jarruttanut silloin, kun olisi pitänyt painaa kaasua. Haaparanta sanoo, että Suomi on tässä myötäillyt Saksaa, mutta Saksassa on sentään käyty keskustelua". Haaparanta näyttää arvostavan taloustieteen nobelisteja kuten esim. Paul Krugmania. Stupukka taas budjettikeskustelussa lyttäsi toisen Kreikkaa neuvoneen amerikkalaisen taloustieteen nobelistin eli Stiglitzin. Jo aiemmin itsepäinen Austerity Ollikin oli nostanut sormensa pystyyn, kun taloustieteen nobelistit olivat yrittäneet neuvoa nuukaa Ollia EU:n rahankäytössä. Lieneekö Stupukka lukenut koskaan kummankaan tutkimuksia? Stupukka on antanut julkisuuteen myös lausuntoja, että devalvaatiokin on vanhentunut talouden vahingollinen doping-aine. Viimeksi muistaakseni eilen Kauppalehdessä Haaparanta huomautti, että Suomessa ei ole kustannuskilpailukyongelmaa, mutta ongelma on suomalaisten tuotteiden huonossa laadussa. Lausunto on selvästi vähän kärjistetty, mutta siihen voi myös yhtyä. Meillä on tapana virallisesti ajatella, että Suomessa tuotetaan maailman parasta laatua, mutta sehän on suomalaisten itsensä luoma ajatusaharja. Meillä on paljon parannettavaa vähän joka alalla. Minä en usko edes sitä, että meidän kätilötkään ovat maailman parhaita, jolla lausunnolla kätilöt kuitenkin veivät empaattisen Juha Sipilän yöunet ja se johti jopa suunnitellun lainsäädännön muutokseen. Tervehdin ilolla, että hyvien suomalaisten kätilöiden ylityöpalkkoihin ei nyt puututtu. Se ei kaada vielä suomalaista yhteiskuntaa. Suomessa on kieltämättä kyllä iso kustannuskilpailukykyongelma, mutta mielestäni vielä suurempi ongelma on se, että suomalaiset eivät osaa käyttää rahaa. Tämä näkyy kaikkien kuntien ja valtion toimissa sekä laajasti myös yritysmaailmassa ja yksityisissä talouksissa. Suomessa yritetään hampaat irvessä tehdä aina suurempia ja suurempia esineitä ja insinöörityön mestarinäytteitä kuten esim. paperikoneita, porauslauttoja ja valtamerilaivoja sekä isoja sellutehtaita tai ydinvoimaloita. Suomalaiset ihailee kaikkea, mikä on suurta. Sveisissä on toinen tyyli. Siellä ihaillaan kaikkea, mikä on pientä. Kuntiakin on Sveitsissä satamäärin ja käsityönä tehdään arvokelloja jopa suomalaisin voimin alppilaaksoissa. Vieläkin tärkeämpää on, että sveitsiläiset osaa käyttää rahaa - siis ostaa ja myydä rahaa. Sveitsin pankkimaailma on maailman kuulu. Kaikki haluaa tallettaa rahansa turvaan Sveitsin pankkeihin. Sveitsi on siis eräänlainen "veroparatiisi" keskellä EU:ta. Sveitsin BKT per capita on 1.7 kertainen Suomeen verrattuna. Jos Suomen BKT per capita olisi samalla tasolla Sveitsin kanssa, niin Suomen nykyinen bruttokansantuote olisi noin 348.5 miljardia euroa nykyisen vaivaisen noin 205 miljardin euron sijasta. Tässä suhteessa Juha Sipilän kansantalouden suunnittelukakkarassa on vielä ammottava 143.5 miljardin euron suuruinen aukko. Tästä voidaan päätellä, että sveitsiläiset ovat huomattavasti fiksumpaa sakkia kuin suomalaiset. Juha Sipilä on nyt ensi kertaa ottanut valtion budjettikirjaan ihan omaksi kappaleeksi myös valtion taseen ja vastuut. Budjetin lähetekeskustelussa Juha taisi mainita, että valtion taseessa oli vuoden 2014 lopussa velkaa noin 106 miljardia euroa. Tarkistin tuoreen valtion taseen ja se on todella surullista luettavaa. Valtiolla on velkaa yhteensä todellakin 106 miljardia euroa ja taseen loppusumma on vain vaivaiset 55 miljardia euroa, kun valtion oma pääoma on miinusmerkkinen eli -50.3 miljardia euroa. Esim. juankoskinen Tratta PBF on tällaisilla luvuilla konkurssikypsä. Valtiot menee kuitenkin heikosti konkurssiin, kun niillä on verotusoikeus ja Suomen valtio saa edelleen pitkäaikaista lainaa lähes nolla korolla. Tässä tilanteessa on hyvä myös käyttää rahaa järkeviin hankkeisiin, joista on pitkällä aikavälillä hyötyä. Mamujen vastaanotto laajassa mitassa on yksi tällainen erinomainen investointi Suomen tulevaisuuteen. Me voimme tehdä Suomesta myös ihan oman "veroparatiisin", jolloin suomalaisten rahoja ei tarvitse kuskata matkalaukuissa muihin veroparatiisehin suojaan kyseenalaisin keinoin. Tarkistin tuossa huvikseni Sveitsin mahtavan UBS pankin taseet. Kaikki rikkaathan tallettaa rahansa UBS:in tileille ja UBS taas laittaa puolestaan sitten rahat poikimaan eri puolilla maailmaa. UBS:in tileille on talletettu rahaa eri muodoissaan 1 018 miljardia USA:n taalaa. UBS:n koko oma pääoma on plussalla pyöreästi 50 miljardia taalaa. Luku on siis lähes yhtä suuri kuin Suomen valtion oma pääoma, mutta siinä on se iso ero, että UBS:n oma pääoma on positiivinen. UBS:iin sjoitetut varat tuotti vuonna 2014 noin 2.8%:n tuoton. Tästä on minulle sitten tullut esille ajatus, että Suomeen pitäisi nyt pikapuoliin perustaa valtiomisteinen pankki, joka ei ole EKP:N ohjauksessa toimiva pystyyn kuollut Suomen Pankki. Jos pitää paikkansa, mitä valtion herrat VVM:ssa kertoo, niin Suomen valtiohan saa edelleen heikkenevistä luottoluokituksista huolimatta helposti lähes määrättömästi lainaa ja vielä melkein nollakorolla. Sama koskee käsittäkseni myös kuntia. Tälla valtion takaamalla lainarahalla voidaan tietysti perustaa pankki. Sillähän on omat pankkisäännöksensä ja Suomeen kuulema tarvitaan lisää pankkikilpailuakin. Tällöinhän huolellinen markkinatoimija tietysti ottaa halpaa lainaan ja lainaa UBS:in tappaan rahaa taas sitä tarvitseville esim. 3-4%:n hintaan. Tällä tyylillähän se Amerikkakin ja monet amerikkaaliset konkurssiyritykset nostettiin suosta taas eloon Lehman Brothersin katastroofin jälkeen. Me ei varmaan heti saada pystyyn UBS:n tapaista pankkia, mutta voisihan sitä valtio ottaa lainaa vaikka 40 miljardia euroa aluksi. Finnverallahan on vastuita nyt jo 19 miljarin euron edestä, mutta niitä rahojahan on kylvetty mm.Talvivaaraan ja Tratta PBF:n jne., eikä ne tulokset ole olleet kovin rohkaisevia. Sveitsiläiset ovat onnistuneet UBS:in kohdalla vivuttamaan 50 miljardin taalan omalla pääomalla varoja käyttöönsä yhteensä 1 069 miljardia USA:n taalaa. Juha Sipilänkin olisi ihan eri asia hoidella tällaista varmaan pitemmän päälle jo noin 700-800 miljardin euron osake- ja lainasalkkua kuin kärvistellä kituvan Solidium vaatimattomilla osingoilla tai Metsämetsällituksen lähes olemattomilla noin 350 milj. euron vuotuisilla tuotoilla. Minä luulen, että pankkialaa hyvin tunteva Nalle voisi olla hyvin kiinnostunut kehittämään Suomesta Sveitsin rinnalle suomalaisen "veroparatiisin". Minulla on sellainen käsitys, että veroparatiiseja on aina syntynyt keskeisiin kaupan solmukohtiin kuten Hong Kongiin, Singaporeen, Kyprokselle, Maltalle jne. Tietysti tällainen paratiisi voi syntyä myös Suomeen, koska Suomihan on Venäjän ja Ruotsin kainalossa, eikä meillä ole pitkä matka Berniiliinkään, kunhan saadaan tuo tunneli kaivettua Helsingistä Tallinnaan. Jyrki Kataisen pitäisi nopeasti polkaista tämä tunnelityömaa käyntiin. Silloin viimeistään havaitaan Suomen edullinen strateginen asema keskellä lähes 820 miljoonan asukkaan markkinoita ja heidän tarpeitaan. On suorastaan ihme, että tällaisessa asemassa oleva maa on saatu ajettua kaulojaan myöten suohon noin kuudessa - seitsemässä vuodessa. |
||