Keskustelu
| alan mies | Biojalostamo joka kaupunkiin | 18.8.2016 10.50 |
| Eipä tule Sipilän suosiman Chempoliksen tekniikkaa edes Iisalmen biojalostamoon. Eiköhän tuo Kääriäinen hoitele homman kotiin yhdessä entisen Honeywellin johtaja Saarelaisen kanssa. Tämä tekniikkahan vaikuttaa paljon yksinkertaisemmalta. Ei lotrata veden tai liuottimien kanssa. http://yle.fi/uutiset/green_fuel_nordicin_pitka_odotus_jatkuu__tukipaatos_ratkaisee_milloin_iisalmen_biojalostamon_rakentaminen_alkaa/9102762 |
||
| alan kolmas mies | Re: Biojalostamo joka kaupunkiin | 18.8.2016 12.05 |
| alan mies on spekulaatiossaan taas ulkona kuin lumiukko. |
||
| alan kolmas mies | Re: Biojalostamo joka kaupunkiin | 18.8.2016 17.56 |
| Entinen Honeywellin johtaja Saarelainen on jo vuosia ollut innostunut Honeywellin Joint Venturen Envergent/Ensynin edustamasta ns. RTP-prosessista pyrolyysiöljyn valmistuksessa. Ajatus on kaunis ja perustuu olettamukseen, että öljy on kallista ja sen päästöt korkeita. Tosiasiassa öljy on halpaa eikä sen globaalia käyttöä näytä vielä vuosikymmeniin uhkaavan mikään, vaikka griinpiisit yrittää kaikin mahdollisin keinoin puhua puhtaasta bioenergiasta ja ilmaston lämpenemisestä. Taloudellisin laskelmin on osoitettavissa, että nykypäivänä, siis raakaöljyn nykyhinnoilla, pieni noin 20 000 tonnin pyrolyysiöljylaitos ei ole Suomessa kannattava ja ilmeisesti myös 50-85 000 tonnit laitokset edellyttävät ruhtinaalliset avustukset, jotta jotain kannattavuutta mahdollisesti löytyisi. Pyrolyysiöljy ei myöskään ole täysin standardisoitu ja stabiili tuote, joten varmoja markkinoita ei ole olemassa. Maailmalla pyrolyysiöljylaitoksia on rakennettu vasta kourallinen ja mm. Pohjois-Amerikassa on jo ollut pahoja pettymyksiä. Vaikka pyrolyysitekniikka kepuloisia tietysti kiinnostaakin, niin pyrolyysihankkeisiin kannattaa suhtautua varovaisesti. Toistaiseksi Punkaharjun Aate Laukkanenkaan ei ole saanut rahoitusta järjestymään bioetanolitehtaaseensa, vaikka on sitäkin hanketta työstänyt jo luokkaa 10 vuotta ainakin Punkaharjulla ja viime aikoina Myllykoskella. Viljapohjainen etanolin valmistus näyttää siis sekin perustuvan vain massiivisiin valtion tukitoimiin. Kepuloisten koko elämä on aina perustunut massiivisiin tukitoimiin (maataloustukea miljardikaupalla vuosittain), mutta sillä tavalla ei voida synnyttää mitään pysyvästi kannattavaa liiketoimintaa, vaikka aikaansaatu bisnes olisi kuinka vihreätä, ekoa ja luomua tahansa. |
||
| alan kolmas mies | Re: Biojalostamo joka kaupunkiin | 17.1.2017 20.53 |
| Alan mies on ulkona kuin lumiukko biovoimalaasioissa. Suomalainen metsäteollisuus ja Juankoski uhkaa joutua maksumieheksi, kun suurten biovoimalaitosten päästövaatimuksia uusitaan Euroopan unionissa tänä vuonna. Entisen työnantajani Pöyryn arvion mukaan uudet päästötasot voisivat aiheuttaa jopa 430 miljoonan euron investointikulut suomalaisille metsä- ja energiateollisuuden laitoksille. Kustannuksista hieman alle puolet tulisi metsäteollisuudelle, siis miltei 1 miljoonaa joka päivä. Arvio perustuu arvostetun Pöyryn viime vuonna tekemään selvitykseen. Investointikulujen lisäksi selvityksessä arvioitiin, että säädösten tiukennuksesta voisi koitua 30 miljoonan euron vuotuinen lisä laitosten käyttökustannuksiin. Pöyryn laskelmien mukaan keskikokoiselle biomassakattilalle vuosittaiset lisäkustannukset olisivat peräti 11-kertaiset verrattuna samankokoiseen kivihiilikattilaan. ?On aivan käsittämätöntä, että esimerkiksi Juankosken biomassalaitokselle tulisi suhteessa paljon tiukemmat vaatimukset kuin kivihiililaitoksille?, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen. ?Tämä on ristiriidassa myös Euroopan uusiutuvan energian lisäämistavoitteiden kanssa ? muodostaahan puun hyödyntäminen energialähteenä siitä merkittävän osan.? Kattilalaitosten päästörajojen tiukentamisessa on kyse varsin teknisestä asiasta. EU-komissio ylläpitää teollisuuden ja viranomaisten välillä tietojen vaihtoa parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta. Tämän pohjalta julkaistaan niin sanottuja BAT-asiakirjoja ja jäsenmaita sitovia päätelmiä muun muassa päästörajoista. Päätelmät eivät kuitenkaan ole pikkujuttu. Ne näet ohjaavat viranomaisten toimintaa jäsenmaissa. Parhaillaan New Stroms valmistelee uutta BAT-päätelmäehdotusta, josta äänestetään jäsenmaiden komiteassa tämän vuoden alkupuoliskolla. Uudet linjaukset tulevat voimaan näillä näkymin tämän vuoden kuluessa. Vaatimukset on pantava käytäntöön jäsenmaissa neljän vuoden kuluessa. Suomessa tämä tapahtuu päivittämällä laitosten ympäristöluvat. Jaatisen mukaan brexitissä, Donald Trumpin yllätysvoitossa Yhdysvalloissa ja populismin nousussa ympäri Eurooppa ei voi lähteä siitä, että ihmiset olisivat väärässä. ?Siihen on jokin syy, että tällaisia asioita tapahtuu. Syy on se, että olemassa olevat toimijat eivät ole onnistuneet hyvissä pyrkimyksissään?, New Stromsin edustaja sanoo. ?Tällaisessa tilanteessa vapaakaupan ja integraation puolustaminen on tavallistakin haasteellisempaa. Unionin on toimittava siten, että se lunastaa luottamuksen.? Suomi on pieni maa, jolle avoin talous ja vapaakauppa ovat tärkeitä. ?Tästä seuraa, että Suomen ja suomalaisten päättäjien pitää olla systemaattisesti kehittämässä EU:ta ja rakentamassa luottamuspääomaa, jota voi sitten valikoidusti käyttää.? New Stromsin mukaan niin biomassan kestävyyskriteereiden kuin hiilinielukysymyksen ratkaiseminen vaativat poliittisen johtomme vahvaa sitoutumista. Hereillä täytyy olla myös teknisemmissä asioissa kuten suurten polttolaitosten ilmastopäästövelvoitteissa. Jaatinen kertoo EU-komission teettämästä selvityksestä, jonka mukaan paperi- ja selluteollisuuden ja puutuoteteollisuuden sääntelystä aiheutuvat suorat ja välilliset kustannukset ovat kolminkertaistuneet kymmenen vuoden aikana, vuodesta 2005 vuoteen 2014. ?Kilpailijamaissamme Pohjois-Amerikassa ei ole tapahtunut vastaavaa?, Jaatinen huomauttaa. Hänen mukaansa energiakattiloita koskevan sääntelyn tapauksessa ei ole nukuttu, vaikka tilanne näyttääkin uhkaavalta. ?Elinkeinoelämä, virkamiehet, ympäristöministeri ja myös suomalainen komissaari ovat olleet aktiivisia. EU-komission virkakunnasta ei ole kuitenkaan löytynyt kykyä tai halua ymmärtää perustelujamme.? Jaatisen mukaan nyt on yhdestoista hetki käyttää luottamuspääomaa ja saada korjausliike aikaan ja trollit ulos laitoksista. Suomessa on kaikkiaan 60 suurta biovoimakattilaa. Niistä 25 on metsäteollisuudessa ilman kellareita. Keskusta pettää aina. |
||