Keskustelu
| JK | Juankoskelle uusi langaton verkko | 31.8.2016 11.53 |
| Uutinen YLE: Juankoskelle tulossa uusi langaton laajakaista Kaupunginhallitus on päättänyt tehdä sopimuksen, jonka myötä Juankoskelle tulee viisi uutta tukiasemaa. Tarkoituksena on parantaa etenkin haja-asutusalueiden nettiyhteyksiä. Kannettava tietokone metsässä marjavarpujen päällä. Kuva: Petteri Juuti / Yle Juankosken kaupunki on hankkimassa langattoman laajakaistaverkon, jolla pyritään turvaamaan erityisesti haja-asutusalueen nettiyhteyksiä. Juankosken kaupunginhallitus on päättänyt tehdä Ukkoverkot-yhtiön kanssa sopimuksen, jolla kaupungin alueelle tulee viisi tukiasemaa. Hankinnan hinta on 77 000 euroa vuodessa ja sopimuskausi kestää kolme vuotta. Juankoski rahoittaa hankkeen Kuopio-kuntaliitoksen yhdistymisavustuksesta. Kaupungista tulee vuodenvaihteessa osa Kuopiota. Hankittava palvelu on 4GLTE -mobiilidataverkko, jossa välitetään vain tietoliikennettä mutta ei puheluita. Yhtiö markkinoi palveluaan kunnille erityisesti kuituyhteyksien jatkeeksi haja-asutusalueille. Verkko on ainoastaan yhtiöltä nettiyhteyden tilanneiden käytössä. " |
||
| Eino K. | Re: Juankoskelle uusi langaton verkko | 31.8.2016 16.45 |
| Eikä meillä ole jo se valokuitu vai onko se jo aikansa elänyt? |
||
| Eero Kekäläinen | Re: Juankoskelle uusi langaton verkko | 31.8.2016 16.46 |
| No johan on kumma jos ei petteri viimeistään jo nyt älyä, et hänen satojatuhansia maksanut valokuitu oli jo kehitysvaiheessa aikaansa jäljessä. Olutta ja menyttä. Oliskohan jo itekkin älynnyt, et rahat meni kankkulan kaivoon !!!! Markkinatalous ajaa kepupetterin hankkeitten yli. Olisko jo itekkin älynnyt, vuosia ennen, joittenkin valtuutettujen toimesta annettujen ohjeitten sisällön, et nämä hankkeet olivat vuosikymmenen ajastaan jäljessä. Kangasveijarin astuessa Kuopion kaupungin muutosjohtajan suuriin saappaisiin, saappaisiin, joissa ei ole kukaan ennen astellut eteen, eikä taapäin, on varsin merkittävissä oleva hapuilu, mihinkä kuopion kaupungin muutos etenee. Tärkeintä kangaspetterille ei liene kuitenkaan todellinen kaupungin muutosjohtaminen, elikkä kehittäminen lähitulevaisuudessa, vaan ne muutamat vuodet hapuilla tässäkin virassa viiden vuoden irtisanomissuojan turvin tekemättä yhtään mitään ennen eläkkeellepääsyä. Eipä ainakaan voida syytellä virkavirheistä, jos ei tee mitään. Kuitenkaan kangaspetteri ei voine pitää suurta loistavaa kynttiläänsä vakan alla, vaan tulenpalavalla halulla hänen tarvii sotkeutua kaikenlaiseen kuopiolaisia koskettavaan talouselämään. Finnpulp !!!! Siinäpä kangasveijarin kehitysvision lähtökohdat lähitulevaisuuteen. Edesmenneen juankosken kaupungin saattohoitajana, tratta PBFn asiamiehenä ja kehitysjohtajana kannuksensa ansainnut kangasveijari olisi mitä todennäköisemmin sopivin, johtamaan tätä koko maakuntaamme koskettavaa lähitulevaisuuden jättikehityshanketta. Vuosikymmenen TrattaPBn hankepäällikkönä toimiessaan hän on hankkinut kokemusta kansainvälisestä globaalisesta kartonki- ja sellumarkkinoista. Vaikkakin sorsasalossa on jo havaittavissa lähialueasukkaitten toimesta vastustusta ns. ympäristöhaitoista, asukkaitten, jotka eivät ymmärrä koko hankkeen maakuntaamme koskettavasta jättitehtaasta joka on ykköshanke tälle makunnalle. Ympärikiero kangasveijari voisi lähialuevastustuksen nujertamiseksi ottaa avukseen aatekumppaninsa kainuulaisen huussikonsultin Paulan. Paulan, jolla on omakohtaista kokemusta erilaisista ympäristöä koskevista hankkeista. (Akm on aiemmin julkituonut Paulan CVn) Yhdessä he voisivat järjestää vaikka vuorelaan simpan baariin jonakin perjantai-iltana tiedotustilaisuuden, jossa jaettaisiin ajankohtaistietoa hankkeesta, ympäristöhaitoista, työllisyysvaikutuksista ja kokonaisuusvaikutuksista koko pohjois-savoon. Illan kohokohtana olisi Paulan ja paikallaolevan, jo ennaltamainostetun soittopoppoon huussikonsertti. |
||
| alan kolmas mies | Re: Juankoskelle uusi langaton verkko | 31.8.2016 19.41 |
| Nykyään erittäin arvostettu kansantaloustieteen tri ja METLAn tutkija Lauri Hetemäki kehui ennustajan lahjoillaan Kauppalehdessä pari päivää sitten. Lauri kertoi Kauppalehden toimittajalle, että hän sai pahoja pyyhkeitä metsäpomoilta, kun oli ennustanut, että paperikulutus kääntyy jyrkkään laskuun. Laurihan oli ennustanut, että paperin tonnimääräinen kysyntä laskee. Siinähän ei ole mitään ihmeellistä, koska valmistettavien papereiden ja kartonkien pintapainot ovat myös teknologisen kehityksen myötä pudonneet jyrkästi. Tietenkään kansantaloustieteilijä Lauri ei ennusteissaan puuttunut tähänkään tärkeään asiaan, joten minäkin suhtauduin Laurin ennustuksiin hieman kriittisesti. Kriittisyyttäni vielä lisäsi se, että Lauri nosti tutkijaystävänsä Riitta Hännisen kanssa kiinalaisturistien metsissä vaeltelun lähes yhtä toivottavaksi suuntaukseksi Suomessa kuin sahaaminen, sellunkeitto tai paperien ja kartonkien monipuolinen valmistus sekä kansantaloudellisesti kullanarvoinen metsäteollisuustuottteiden vienti vienti. Lauri ja Riitta olivat laskeneet, että kiinalaisten turistien tuoma valuuttatulo ylittää pian koko Suomen kantorahakertymän. Sinänsä mielenkiintoinen ajatus, mutta voisihan sitä siinä sivussa myös muutaman tukinkin sahata ja sellupaalin keittää, niin saataisiin Suomeen myös muita työpaikkoja kuin vain tulkin virkoja ja matkaoppaita. Kauppalehdessä Lauri kertoi haastattelussa käyneensä ihan Amerikassa opintomatkalla ja havainneensa siellä, että tuo mediakenttä on murroksessa ja se tulee vaikuttamaan paperin globaaliin kysyntäänkin ennen arvaamattomalla tavalla. Minäkin voisin tässä kehuskella ennustajan lahjoillani, kun jo ennen Lauria kävin pitämässä metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymistä luennon Seatlessa Washingtonin Yliopistossa maailman johtaville metsäteollisuusmiehille. Vuosi oli 1986. Olin jo silloin pannut merkille, että USA:ssa paperin- ja kartongin kokonaiskulutuksessa ollaan jo lähellä lakipistettä ja rohkeninpa ennustaa, että vuonna 2016 Länsi-Euroopassa kulutetaan paperia ja kartonkia enemmän kuin USA:ssa. Eipä näin jälkikäteen tarvitse hävetä omaa ennustustaan. Vuonna 1986 USA:n paperin-ja kartongin kokonaiskulutus oli yhteensä noin 68 milj. tonnia, kun Länsi-Euroopan vastaava kulutus oli vain noin 46 milj. tonnia. Nykyään USA:n paperin- ja kartongin kokonaiskulutus on suunnilleen tasolla 70-71 milj. tonnia vuodessa ja CEPI:n tilastojen mukaan Länsi-Euroopassa paperin- ja kartongin kokonaiskysyntä on käsittääkseni nykyään noin 77 milj. tonnia. Ennustin siis valtavaa globaalia paperi- ja kartonkiteollisuuden rakennemuutosta, jolla on ollut suuria vaikutuksia myös maailman selluteollisuuden kehitykseen, johon en nyt enemmälti puutu. Kuten Hetemäki myöhemmin, niin minäkin olen joutunut eräiden näköalattomien metsäteollisuusjohtajien arvostelun kohteeksi, kun olen rohjennut ottaa kantaa sellun hintakehitykseen. Kauppalehden haastattelussa Hetemäki olisi kuitenkin voinut jättää devalvaatiohöpötykset pois, koska Suomen paperiteollisuuden jyrkkä alasajo, joka on viime vuosien aikana tapahtunut, on johtunut ilmeisesti valtaosaltaan siitä syystä, että Suomen metsäteollisuus on menettänyt perinteisillä vientimarkkinoillaan merkittävästi markkinaosuuksia, koska suomalainen kustannustaso täysin pölvästimäisen euro-kytkennän johdosta on vuosikymmeniksi karannut korkeammaksi kuin pahimmissa Suomen kilpailijamaissa. Nyt tunnen kuitenkin suurta sympatiaa myös Hetemäkeä kohtaan, kun Hetemäki Kauppalehden haastattelussa varoittaa sellun tulevasta hintakehityksestä. Suomen mediassa ja myös metsäteollisuuden piirissä ollaan taas vaarallisesti hurmaannuttu sellubisneksen pitkään jatkuneesta hyvästä kehityksestä. Tilanne on vähän sama kuin osakemarkkinoilla, jolloin vähän ennen markkinoiden romahdusta kaikki asiaa tuntemattomat innostuvat ostamaan arvottomia osakkeita kainuulaisen Huussikonsultti Paulan tapaan. Ystäväni Eero maalaa yllä kauhukuvan, että Esteri Kangasveijari Kuopion tulevana muutosjohtajana lähtee kepuloisten innoittamana kytkemään kyseenalaista Finnpulp-hanketta Kuopion kaupungin tärkeimmäksi työllisyys- ja kehityshankkeeksi, jolla perusteella Esteri käytännössä tuhosi Juankosken muutoin täysin elinkelpoisen kaupungin. Finnpulpissa ei puhuta kymmenistä miljoonista euroista vaan sadoista miljoonista, joten Kuopion kaupungin päättäjien on syytä hyvin huolellisesti ottaa selvää, millaista tuhotyötä Kuopion uusi muutosjohtaja teki viimetöinään Juankoskella. Koska olen henkeen ja vereen metsäteollisuuden kannattaja, niin tietenkin kaikin mahdollisin keinoin tuen kaikkia hyviä metsäteollisuushankkeita, mutta "hyviäkään hankkeita" ei pidä rakentaa huteralle pohjalle. Tätä termiähän HS:n palkittu taloustoimittaja Jyrki Iivonen aikoinaan käytti kirjoituksessaan keväällä 2011, kun oli saanut kuulla, millaisin eväin nykyään konkurssitilassa oleva Tratta PBF käynnistettiin Esterin ja hänen ns. luottokonsulttiensa toimesta nähtävästi Kyproksella, Maltalla ja Hollannissa kirjopestyillä taaloilla. Kaupplehdessä Lauri Hetemäki aivan oikein nostaa Finnpulpin kohdalla suurimmaksi riskiksi hankkeen rahoituksen ja siis tietenkin hankkeen pitkän aikavälin kannattavuuden. Vaarallisin vaihe tulee olemaan se, kun tehdas on saatu rakennettua ja käynnistetty, mutta tuotantoa ei ole vielä myyty kuin nimeksi esim. 50%:a kokonaiskapasiteetista. |
||
| PV | Re: Juankoskelle uusi langaton verkko | 31.8.2016 19.57 |
| Moro, ihmettelin Kuopion yhteishallituksen kokouksessa Juankosken kaupunginjohtajan hankkeita-- valokuitu, Savon Voiman johtojen piilottaminen ja valokuidun ja Savon Voiman yhteishanketta ja nyt vielä Ukkonettihanketta, jossa kulutetaan julkisia varoja miten sattuu ja esitellään asioita esteellisenä ja tietenkin ilman kilpailutusta. Mutta kun tähän on totuttu ja maan tavaksi tullut. Kohta loppuu nämä pelleilyt jo uuden kuntalain todellisuudessa tultua sovellattavaksi. Hallituksen kokouksessa oli myös tarkoitus saada hallituksen jäsenet huomaamaan se tosiseikka, ettei kunnanjohtajien tai luottamusjohdon pidä sallia mitään tai yhtään sivutointa. Mutta mitäpäs minä, kun olen vain kunnallisoikeuden maisteri ja hallintotieteilijä. |
||
| trattakunikas | Re: Juankoskelle uusi langaton verkko | 2.9.2016 22.50 |
| Loistavaa juttua "naiselta" joka ei pysy hoitamaan edes omaa talouttaan ,yritystään, saatika iloskaa. |
||
| ohikulkija | Re: Juankoskelle uusi langaton verkko | 5.9.2016 7.55 |
| Nyt sitten valokuidun vastustajille on "hyvä" vaihtoehto, eikä maksa kunnalle kuin 231000 euroa 3 vuodessa. Mitähän 3 vuoden jälkeen tapahtuu... (se nähdään sitten, ehkäpä palvelu loppuu siihen). Tuskinpa käyttäjille (yhteyden tilaajille) mikään halpa ratkaisu edes on. Ehkä nuo rahat olisi voinut käyttää järkevämmin ? |
||