Keskustelu
| alan kolmas mies | Kepulandian kehitys huolettaa | 10.9.2016 1.41 |
| Suomessa on vasta lähes 400 000 työtöntä ja eläkeläisiä lähes 1 400 000. Työssäkäyviä on vain vähän alle 2 300 000, kuten Tilastotoimiston vuoden 2014 väestötiedot kertoo: - työlliset 2 274 076 - työttömät 362 627 - 0-14 vuotiaat 896 608 - opiskelijat ja koululaiset 412 686 - varusmihet ja sivarit 7 638 - eläkeläiset 1 348 240 - työvoiman ulkopuoliset 169 878 On aivan selvä, että Kepulandiassa työllisten määrä on aivan liian pieni, että työtätekevien selkänahasta voidaan ottaa muiden elättämisen kustannukset palkkasummasta laskettuna. Käytännössähän tämä merkitsee sitä, että huollettavien ylläpitäminen nostaa työssäolevien palkkakustannuksen käytännössä tuplaksi (siis kilpailukyvyttömälle tasolle), jotta kaikki selviytyisivät hengissä edes joten kuten. Tällaista ilmiötä ei ole missään muussa maailman maassa kuin Kepulandiassa, jossa kepuloisten ja demujen hellimä ay-liike määrää, kuinka monta työtöntä Suomessa pitää ehdottomasti olla. Työttömyyskin on siis meillä normitettu, mutta jostain kumman syystä työttömyydestäkin on meillä kahdet luvut: tilastotoimiston luvut ja TEM:n luvut ja työttömien määrässä näiden välillä on muistaakseni peräti noin 100 000 henkilön ero. Tilanteesta riippuen poliitikot voivat sitten kertoa aina kulloiseenkiin tilanteeseen parhaiten sopivat luvut, ettei Kepulandiassa tarvitse kertoa totuutta. Sipilän Juha on hehkuttanut, että nyt meillä alkoi normien purkutalkoot, koska normit estää suomalaisten työteon. Havainto on oikea, mutta toimeenpano puuttuu täysin. Kuitenkin pari päivää sitten julkaistiin selvitys, että lasten kasvatuksessa meillä on taas tuotava markkinoille uusia normeja. On nimittain käynyt selväksi se, että lapset eivät liiku enää tarpeeksi. Jo aikaisemmin on jo pitempään puhuttu suomalaisten uusavuttomuudesta ja todettu, että lapset eivät enää osaa lukea, laskea ja kirjoittaa. Miten sitten on mahdollista, että Kepulandiassa ollaan oltu PISA-tuloksissa maailman kärjessä? Liikkumisen osalta tutkijat ovat selvittäneet, että alle 8 vuotias lapsi tarvitsee päivittäin 3 tuntia liikuntaa. Nyt liikunnan osalta on myös määritelty, millaista liikunnan pitää olla. Kevyttä liikuntaa on pyöräily ja pallon heitto. Raskasta liikuntaa on juoksu, hyppely, kiipeily ja uinti. Selvitysten mukaan vain 10%:a Suomen lapsista liikkuu riittävästi. Minä ihmettelen kyllä tätä, kun ennen vanhaan oltiin poikien ja tytöjenkin kanssa aina liikkeellä- yötä päivää jopa yöjalassa. En ole ihan varma, selittääkö lasten liikkumattomuus myös sen, miksi Suomi pärjää nykyään niin huonosti Olympiakisoissa ja muissa kansainvälisissä kilpailuissa. Kansallislajissamme keihäässäkin jopa veltot ruotsalaiset heittää nykyään jo melkein 5 metriä pitemmälle kuin Suomen paras heittäjä eli Antti Ruuskanen, ainakin keskimäärin. Tosin Ruotsin paras heittäjä Kim Amb näytti osaavan jopa taaksepäin voltin kerien. Olen aivan varma, että moinen temppu jää Antiltakin ja Terolta tekemättä. Kyseiset keihäsmiehemmehän ovat tottuneet heittonsa lopuksi aina syöksymään mahalleen. Nykypäivän parhaat keppimiehet ja naiset eivät syöksy heittojen lopuksi turvalleen, jossa tietysti voi loukata jo jäsenetkin. Suomalaisten kepinheittäjien kannattaa ottaa mallia esim. Saksan heittäjistä, jotka heittää pystyjaloin ja silloin se kuuluisa tukijalkakin saadaan ilmeisesti tomerasti maahan, eikä seota niissä ristiaskeleissakaan. Minä luulen, että kun lasten liikkuminen on meillä nyt normitettu, niin kuntiin tulee kohta pakollisina lasten normin mukaisen liikunnan henkilökohtaiset valvojat parkkipirkkojen tapaan. Mikä onkaan hienompaa tienestiä kunnille ja valtiolle, kun kuntien raitteja autolla kiertävät liikunnan valvojat voivat kirjoittaa lapsille liikuntanormien mukaisesta päivittäisestä liian vähäisestä liikkkumisesta rikesakkona aluksi vaikka 50 euroa. Koska lapsia ei voitane kuitenkaan sakottaa suoraan liian vähäisestä liikkumisesta, niin tietysti lasten vanhempia on silloin ehdottomasti rangaistava heidän lastensa liian vähäisesti liikkumisesta. Jos vähäisen liikkumisen rikesakko ei auta tai rikkomukset ovat jatkuvia, niin siinä tapauksessa normeja rikkovat lapset on tietenkin otettava kunnalliseen huostaan. Meidän maailman parhaassa peruskoulussa on onneksi havaittu myös sellainen ongelma nuoren Sanni Grahn-Laasosen (kok) toimesta, että meillä opettajien digi-osaaminenkin näyttää olevan heikompaa kuin oppilailla. Sanni sai onneksi DigiKiky Juhan ylipuhuttua ja nyt valtion tyhjästä kassasta onkin löytynyt muistaakseni peräti 90 milj. euroa peruskoulun uudistamiseen ja siitä 50 milj. euroa menee kyvyttömien opettajien uudelleen koulutukseen. Uutena ideana on nyt ns. opettajien tutor-toiminta, jossa etenkin digitaidoissa on havaittu oleva suuria kuntakohtaisia eroja ja myös järkyttäviä puutteita. Kyllä se niin on, että Kepu pettää aina. |
||
| joresi | Re: Kepulandian kehitys huolettaa | 10.9.2016 2.28 |
| Taitaa Tuusniemen tytöllä olla kolme vuotta vanhat tilastot. |
||