Keskustelu
| Konkkari | Juankosken panttina oleva Farocon | 13.9.2016 22.22 |
| Tälläinen on viimeinen: Velkomustuomio: Farocon Oy, Hanko Y-tunnus 1937145-0 Talousalue Uudenmaan talousalue Osoite Pl 10901, Hanko Häiriöpäivämäärä 22.8.2016 Lisätty 9.9.2016 Velkoja Suomen Vapaasatama Oy Saatavan määrä 18 266 ? |
||
| Pölvästejä kustiin kunnolla silmään. | Re: Juankosken panttina oleva Farocon | 14.9.2016 8.43 |
| Siitä se alkaa Faroconin tie kohti konkurssia. Nyt pitäisi pian saada Juankosken siitä vakuutena reilut 4 miljoonaa euroa, mutta täysin se on unelmaa ollut. On ollut vakuuden ja takauksen alusta saakka tiedossa, että vuokratontilla olevan vanhan peltihallin vakuusarvo on ollut koko ajan täysi 0 euroa. |
||
| Kouraan ajattelija | Re: Juankosken panttina oleva Farocon | 14.9.2016 12.20 |
| Juankosken kaupunki voisi maksaa laskun. Konkurssi tuo vain tarpeetonta negatiivista julkisuutta juri nyt kun olemme jo Kuopion valtuustossakin. Siellä alkaisivat kysellä asioista, jotka mielellämme pidämme ominamme. |
||
| Pitkittää kannatta yli liitoksen | Re: Juankosken panttina oleva Farocon | 14.9.2016 14.47 |
| Olisi suorastaan kohtuullista tuon kokoisen laskun maksaminen. Petteri hyvin käskeä pikaisesti maksamaan ilman minkään laista valtuutettujen päätöstä. Kaikki muistavat kun pantiin veronmaksajien piikkiin yli neljän miljoonan takauslasku, ilman mitään kummempia valtuutettujen päätöstä. Nolo on tosiaan riiputtaa tuollaista mitätöntä laskua maksamatta. Voi vain aiheuttaa kuopiolaisissa veronmaksajissa pahennusta jos käy ilmi, että Kuopion syliin luisuva Juankoski ei hoida laskujaan pois onhan kuitenkin kysymys yrityksestä jossa Juankoskella on yli neljän miljoona kiinnitys ruostuvasta vuokratontilla tyhjillään lojuvassa peltihallissa. Vakuusarvoksi aikoinaan ruostuva peltihalli uskoteltiin Juankosken valtuutetuille olevan jopa seitsemän miljoona arvoinen kokonaisuus ja vieläpä vuokratontilla josta vuokra aika alkaa piakkoin umpeutua. Silloin onkin aika kerätä romukasa kasaan ja viedä kaatopaikalle epäilen, että seitsemän miljoonan euron tuloa ei romupeltikasasta tule. Konkurssissa vielä kuljetuskustannukset romulaan jää kaupungin vahingoksi. Tätä ei kuopiolaiset hyvällä katso. |
||
| Matti Jousilahti | Re: Juankosken panttina oleva Farocon | 19.9.2016 14.38 |
| Möin vuosi sitten 5500 m2 hallin Hangon satamasta tuhannella eurolla. Kyseessä on hyväkuntoinen rakennus, jossa aikoinaan varusteltiin Toyotat. Alhaisen hinnan selittää se, että satamaan on vaikea saada vuokralaisia. Matti Jousilahti Diplomi-insinööri Teollisuuskiinteistösijoittaja |
||
| Kouraan ajattelija | Re: Juankosken panttina oleva Farocon | 19.9.2016 16.01 |
| Voi Matti mitä menit tekemään. Olisit hyvä mies ottanut yhteyttä Juankosken kaupunkiin. Me olisimme maksaneet sinulle moninkertaisen hinnan yksistään siksi, ettei tällaisen markkinan maine pääsisi leviämään. Ei kai hallisi ollut omalla maalla? Siinä tapauksessa hinta saatoi olla kohdallaan, koska purkukustannus olisi aikanaan langennut sinulle. Meidän halli on irtaimistoa ja siitä päsee aina eroon. Voimme mydä sen sellaisille vähemmistökulttuurin edustajalle, jonka lajituntomerkkejä ei saa palstalla mainita. Myynti on helppoa, koska irtaimistokaupasta ei tarvita kauppakirjaa eikä lainhuutoja. Kiinteistön omistamiseen liittyy aina purkamisen riskit ja ne eivät tuollaisessa hallissa ole pienet. Pahoittrlemme huonoa tuuriasi. Onneksi tapauksiamme ei voi suoraan verrata keskenään. |
||
| Kamreerin alku | Re: Juankosken panttina oleva Farocon | 19.9.2016 22.56 |
| Tämä on aika selvää tekstiä. Poliisi voisi lainata suoraan ja jouduttaa rikostutkintaa. Onhan se aika merkillistä, että kartonkitehtaan kone ei ole pyörähtänyt kierrostakaan koko saneerausaikana, mutta velat ovat kutistuneet olemattomiin. Löytyykö Suomesta vastaavaa velkajärjestelytapausta? Juankosken tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja ovat laiminlyöneet tehtävänsä täysin, mikä ei ymmärrettävästi huolestuta ketään. |
||
| Matti Jousilahti | Re: Juankosken panttina oleva Farocon | 22.9.2016 21.06 |
| Hangon sataman kiinteistöt olivat aikoinaan arvokasta tavaraa. Kunnes asiat kääntyivät ikäviksi: Laivallinen Lexuksia oli tulossa Venäjälle vietäväksi ja Toyotan halliin varusteltavaksi. Ahtaajat menivät laittomaan lakkoon. Toimitus myöhästyi. Toyota Japani ilmoitti, että johtuen lakoista, he siirtävät toimintansa Ruotsiin. Sata ihmistä jäi työttömäksi. Seuraavaksi alkoi lama painaa. Lopullinen niitti oli Putinin pakotteet. Faroconin halli ei ole ainoa ongelmapesä. Itse asiassa kaikille rakennusten omistajille tapahtui miljoonavahinko. Voi tietysti miettiä, pystyykö satama keksimään uusia asiakkaita? Minun kokemusteni perusteella ei pysty. Matti Jousilahti |
||
| alan kolmas mies | Re: Juankosken panttina oleva Farocon | 22.9.2016 21.40 |
| P.V. ja alan mies ovat ulkona kuin lumiukko. Farocon Oy:n kohdalla tehtiin 5 milj. euron takauspetos alla esitetyn kaavan mukaan: Vision Hunters Oy Ltd:n konsultit ja kaupunginjohtaja Kangasperko esittivät kaupungin valtuustolle, että Farocon Oy:n ikivanha Hangon satamassa alivuokralaistontilla olevan varastohallin vakuusarvo on 7.2 milj. euroa, kun hallin vakuusarvon oli laskettu 10 vuoden diskontatusta noin 800 000 euron suuruisesta vuotuisesta vuokrakassavirrasta. Tratta PBF ja Farocon Oy, jonka emoyhtiö oli Maltalta kotoisin oleva Land Sea Air-firma, olivat keskenään sopineet yllä olevan erittäin kalliin vuokran maksun. VH:n konsultit ja Kangasperko vakuuttivat maallikko valtuutetuille, että hankkeeseen ei liity mitään riskejä, koska käyttöön on otettu ns. kovenantit, joilla estetään Tratta PBF:n ajautuminen konkursiin tai ainakin se, että Tratta PBF:n omavaraisuusaste ei missään oloissa laske alle 30%:n. Se oli Handelsbankenin asettama ehto, tai muuten myönnetty 6.25 milj. euron laina voidaan sanoa irti. Tratta PBF ei ole maksanut näitä vuokria ilmeisesti penniäkään, eikä sen kassavirrasta, joka on ollut lähes 25 milj. euroa negatiivinen vuosina 2011-2014, olisi missään tapauksessa voinutkaan maksaa kyseistä korkeata vuokraa. Farocon Oy oli ostanut varastohallin vuonna 2006 1 136 000 eurolla. Faroconilla oli ostohetkellä oma pääoma 8 000 euroa ja yhtiöllä oli ennestään lainoja 50 000 euroa. Hallin ostamista varten hollantilainen pankki antoi ostajille 905 000 euron lainan ja lisäksi yhtiölle järjestettiin lyhytaikainen 101 000 euron laina. Yhtiöllä oli siis operaation jälkeen 31.5.2007 lainoja yhteensä 1 056 000 euroa ja varastohallin arvoksi merkittiin taseeseen 1 082 700 euroa, kun ostohinnasta oli ensiksi vähennetty poistona 53 300 euroa. 31.5.2007 varaston nettoarvo oli siis 1 082 700 (kp-arvo) ? 1 056 000 (lainat) = 26 700 euroa. Tilikaudella 1.6.2006-31.5.2007 Farocon Oy:n voitto oli 289 600 euroa. Kun yhtiö oli aiempina vuosina tuottanut tappiota yhteensä 289 300 euroa, niin 31.5.2007 Farocon Oy:n oma pääoma oli 8 000 euroa + (289 000-289 600) = 8 300 euroa. Vuosina 2007-2010 Farocon Oy tuotti voittoa yhteensä vain noin 50 000 euroa. Kun Samoriz oli lunastanut Tratta PBF:n, niin rahojen pyöritys Farocon Oy:n kautta Maltalle ja muualle alkoi. Vuonna 31.5.2011 oli seuraavat tulostiedot: - liikevaihto 1 041 832 euroa - tulos 46 370 euroa - oma pääoma 71 526 euroa - pitkäaikainen laina 978 754 euroa - lyhytaikaista lainaa 540 000 euroa - lainat yhteensä 1 518 754 euroa - varastohallin poistamaton arvo 885 214 euoa - lyhytaikaiset saatavat (omistajilta) 686 059 euroa Vuonna 31.5.2012 oli seuraavat tulostiedot: - liikevaihto 7 872 453 euroa - tulos 61 718 euroa - oma pääoma 2 846 828 euroa - pitkäaikainen laina 0 euroa - lyhytaikaista lainaa 81 037 euroa - lainat yhteensä 81 037 euroa - varastohallin poistamaton arvo 841 659 euoa - lyhytaikaiset saatavat (omistajilta) 2 066 387 euroa (ennaakkomaksuja 1 712 195 euroa) Vuonna 31.5.2013 oli seuraavat tulostiedot: - liikevaihto 764 564 euroa - tulos - 449 739 euroa - oma pääoma 2 397 090 euroa - pitkäaikainen laina 0 euroa - lyhytaikaista lainaa 196 223 euroa - lainat yhteensä 196 223 euroa - varastohallin poistamaton arvo 790 144 euoa - lyhytaikaiset saatavat (omistajilta) 1 799 357 euroa (tasauseriä 1 729 302 euroa) Vuonna 31.5.2014 oli seuraavat tulostiedot: - liikevaihto 85 406 euroa - tulos - 106 237 euroa - oma pääoma 2 290 852 euroa (ilman epäkurantteja saatavia vain 574 600 euroa) - pitkäaikainen laina 0 euroa - lyhytaikaista lainaa 219 801 euroa - lainat yhteensä 219 801 euroa - varastohallin poistamaton arvo 743 053 euroa - lyhytaikaiset saatavat (omistajilta) 1 761 377 euroa (varmasti epäkurantit saatavat eli tasauserät yhteenä 1 716 252 euroa) Jos nyt katsotaan varastohallin nettoarvoa per 31.5.2014 , niin voidaan tehdä seuraava karkea laskelma: - varastohallin poistamaton kirjanpitoarvo 743 053 euroa + lisätään lyhytaikaiset saatavat 1 761 377 euroa - vähennetään epäkurantit saatavat 1 716 252 euroa (saatavat tod. näköisesti konkurssitilassa olevalta Tratta PBF:ltä tai varattomalta Pehami B.V:ltä) - vähennetään lyhytaikaiset velat -219 801 euroa - varastohallin karkea nettoarvo 538 376 euroa Koska Farocon Oy:n tulos oli viimeisellä ja edellisellä tilikaudella vahvasti negatiivinen, niin soveltaen yrityksen arvon määritykseen VH:n konsulttien ja Kangasperkon käyttämää diskontattua kassavirtaa, halliyhtiön vakuusarvoksi tulee iso negatiivinen luku. Jätän nyt tämän luvun Kangasperkon ja VH:n konsulttien laskettavaksi. Veijo ja Heimo voivat myös ottaa osaa tämän diskontatun kassavirran arvon määritykseen. Juankosken Nero voi tietysti myös palkata FCG:n erityisasiantuntija Ekurin varmistamaan, että kun negatiivinen kassavirta diskontataan nykyhetkeen, niin sellaisella yrityksellä ei ole arvoa. Kangasperko on näköjään turhaan palkannut asialle kalliit välimiesoikeuden laskijat. On vielä muistettava, että varastohalliin kohdistui ennen kaupungin yrityskiinnitystä yhden miljoonan euron etuoikeutettu yrityskiinnitys. En ole vielä tarkistanut yrityskiinnitysrekisteristä, onko tuo kiinnitys vielä voimassa. Jos on, niin sitten on piru kerta kaikkiaan merrassa. NS teki keväällä 2011 kunnallisvalituksen kaupungin laittomasti myöntämästä takauksesta ja valituksessaan todisti, että yrityskiinnityksen arvon on korkeintaan 250-500 000 euroa. Kysymys ei siis ollut NS:n mukaan turvaavasta vastavakuudesta, jota kuntalaki edellyttää. NS totesi perustuslaillisessa valituksessan myös sen, että 5 milj. euron takaus vaarantaa pienen Juankosken kaupungin kantokyvyn ja senkin takia kysymyksessä on laiton takaus, jolle ei oltu haettu edes EU komission ennakkopäätöstä. Nyt nähdään se, että NS:n esittämä kauhuskenario on toteutunut viimeistä piirtoa myöten ja Juankosken pieni kaupunki on menettänyt itsenäisyytensä. Yo. tulos- ja tasetiedosita nähdään, että Farocon Oy on toiminut Samovaari-yhtiöiden laittoman kaupungin takauksen avulla saatujen Handelsbankenin, Finnveran ja hyvin monen yksityisen suomalaisen yrityksen sekä nähtävästi myös maksamattomien työtekijöiden palkka- ja eläkerahojen siirrossa Suomen rajojen ulkopuolelle. Näyttää vahvasti myös siltä, että Farocon Oy:n aikoinaan ottama pitkäaikainen laina on maksettu pois vuonna 2012, kun yhtiö liikevaihto nousi nopeasti peräti 7.8 milj. euroon vain yhden tai kahden "varastomiehen toiminnan kautta". Ilmeisesti samana vuonna tai jopa aikaisemmin Tratta PBF maksoi myös pois kaupungin takauksen avulla saatujen Handelsbankenin ja Finnveran 12.5 milj. euron lainoista myös hollantilaisen pankin keväällä 2011 myöntämän 6.0 milj. euron lainan, jonka avulla Tratta PBF pystyi lunastamaan Stromsdal OyJ:n konkurssipesän keväällä 2011 huolimatta NS:n selvästi korkeammasta tarjouksesta konkurssipesälle. Tuollainen Farocon Oy:n lähes 8 milj. euron liikevaihto ei mitenkään ole mahdollinen kyseisestä varastohallista, koska varastohallin vieressä olevan MetsäGroupin omistaman Hangö Stevedoring Oy:n liikevaihto oli vastaavana aikana vain 19.1 milj. euroa. Stevedoring Oy:llä on isot ja modernit satamaterminaalit Hangossa ja yhtiön palveluksessa oli 122 henkilöä. Stevedoring Oy termiaalien kautta kulkee satoja tuhansia tonneja paperia ja kartonkia sekä muita tuotteita kuten kemikaaleja ja autoja. Juankosken kaupungin laittomasti myöntämä takaus näyttääkin edellyttävän julkista selvittelyä ja erityistilintarkastusta, jota jo keväällä 2011 NS sekä myös Pena T olivat vaatimassa. Keskusta pettää aina. |
||
| Pajuvitsalle olisi töitä | Re: Juankosken panttina oleva Farocon | 22.9.2016 21.46 |
| Harmillista tosi harmillista Näin takauksen vakuutena oleva 7 miljoonan euron peltihalli ruostuu vuokratontilla ja kuten arvata saattaa juankoskelaiset vielä joutuvat maksaman hallin purkukulut takauksen n 4, 3 milj. euron lisäksi. Ei ole ollut helppoa juankoskelaisilla veronmaksajilla vaikka muistelen, että aikoinaan joku ryhmä ja jotkut valtuutetut vastustivat kiivaasti rahojen jakamista huijareille. Mutta silloiset pikapäättäjät eivät kuunnelleet varoitusten ääntä vaan kiihkeästi menivät yhä innokkaasti mukaan 5 miljoonan euron takauksen antoon. Nyt saa kärsiä koko kunta vain muutaman pikapäättäjän tähden autioituvana kylänä jossa kiinteistöjen arvolle on käynyt kuin Hangossa ruostuvalle peltihallille. |
||
| alan kolmas mies | Re: Juankosken panttina oleva Farocon | 22.9.2016 23.02 |
| Ovatko patiksen miehet vielä kunnossa? Jos ei ole, niin Kangasveijari voisi yhdessä Nemea Bankin Revestorin kanssa kunnostaa radan. Kepulien Kimmo Tiilikainenkin voidaan kutsua hätiin liikenneministeri Anne Bernerin kanssa. Käsittääksen Kimmo on osoittanut suurta innostusta ainakin Helsingin ratahankkeita ja Ruukin Pässiä kohtaan. Mikäli en väärin muista, niin Kimmo järjesteli jo alustavaa rahoitustakin Helsingin Pisara-rataankin. Ainakin Vantaan Sanomat hämmästelee 6.2.2016 artikkelissaan Kimmon pragamaattista toimintaa, kuten alta huomataan: ?Ensin meni edellisen hallituksen kanssa sovittu Pisara-rata, eikä uusi sopimus maankäytöstä ja investoinneista valtion ja kuntien välille ole syntynyt. Mutta yllätys, yllätys: Alan mies on ulkona kuin lumiukko ja keskustan asuntoasioista vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen antoi puskista lupauksen raidejokerin valtionrahoituksesta. Rahat tulevat valtion asuntorahastoista, mikä on täysin poikkeuksellista. Itäsuomalainen maaseutuasukas Eero Kekäläinen yllätti. Häntä on kehuttu kansantalouden ymmärryksestään kuiskaillen jo aiemmin, mutta kun keskustalainen uskaltaa ehdottaa julkisesti pääkaupunkiseudulle valtion rahaa investointeihin, se on niin poikkeuksellista, että pitää nostaa hattua Kekäläiselle, vaikka muuten ulkona kuin lumiukko. Kun Ruukin Pässi löydetään, niin entisöity Ruukin Pässi ja rata sekä Patruunanmäen kartano muodostavat kieltämättä hyvän Ruukkipuistokokonaisuuden, jonne nostalgigot voivat vaikka kauniina kesäpäivinä palata lapsineen ja lapsenlapsineen muistelemaan ns. vanhoja hyviä aikoja körötellessään Ruukin Pässin kyydissä vaikka kuohujuomaa siemaillen. Ompeluseuran kokouksessa 29.02.2016 kh §39 päätettiinkin jo käynnistää Juankosken Ruukki-kehittämishanke, jonka asiapapereista havaitaan, että Nemea Bankin Mika Lehdon Revestor Oy on jo tarmokkaasti ryhtynyt "laajoihin kehittämishankkeisiin" Juankoskella. Kehittämishankkeen kustannusarvio on peräti 47 000 euroa. Ja rahoitus on tarkoitus järjestellä seuraavasti: "Hankkeen kustannusarvio on 47 000 euroa, jakaantuen kehittämisosaan 22.000 euroa ja investointiosaan 25 000 euroa. Hankkeelle haetaan rahoitusta Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n Leader-ohjelmasta. Hankkeen rahoitus jakaantuu seuraavasti: Leader 34 800 euroa, Juankosken kaupunki 9 600 euroa ja talkootyö 2 600 euroa. Tuolla rahalla ei kuitenkaan valitettavasti pystytä mitään kunnollista toteuttamaan tai Ainoa hyöty taitaa olla Ruukki-opasteiden laittaminen työttömien kartonkimiesten toimesta tienposkiin. Herää kysymys, miksi Juankosken kaupunki tai Kalakukko ry on lähtenyt laittamaan vähiä rahojaan rikkaan pankkiirin kiinteistöjen kehittämiseen? Kangasveijari on taas tapansa mukaan hienosti perustellut heikosti suunniteltua hankettaan seuravasti: ?Juankoskella on pitkä teollinen historia ja kaupunki on rakentunut 1800-luvun ruukkialueen sisään. Tehdasalue rakennuksineen on säilynyt hyvin tähän päivään saakka ja ruukkimiljöön useat vanhat rakennukset ovat osittain uusiokäytössä. Ruukkialue on arvokas, teollisista perinteistä kertova kokonaisuus. Ns. vanha ruukkialue kartonkitehtaan ja kaupallisen keskustan välissä on Juankosken kaupungin ja kiinteistöjen kehittämiseen erikoistuneen Revestor Oy:n omistuksessa ja hallinnassa. Alueen kokonaisvaltainen kehittäminen on omistajien yhteinen intressi.? Kangasveijari ei ole kehityshankkeissaan kuitenkaan näköjään ottanut huomioon edes sitä, että Revestorin hankkimien kiinteistöjen kohdalla näköpiirissä on kyseenalaisten kiinteistökauppojen takaisinperintä ilmeisessä Premium Boardin konkurssissa. Joka tapauksessa kaikilla hyvillä hankkkeilla ja vaikka hätäpäissään tehdyillä kusipäisillä lapsilla täytyy olla nimi. Siispä sopiva nimi Ruukin Pässille ja kunnostetulle vanhalle teollisuusradalle olkoon Viimeinen Pisara. Keskusta pettää aina. |
||
| patiksen terassi | Re: Juankosken panttina oleva Farocon | 23.9.2016 23.40 |
| kyllä meillä maksat pelaa ja munuainen. |
||