JuanKoskinen

JuanKoskinen

Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun

alan kolmas mies	Digi Juhasta kaivoskaraoken tiskijukka?	16.11.2016 18.07
Suomessa on hyvä sanonta, että "yrittänyttä ei laiteta". Kun kepuloiset vatuloi Digi Juhan johdolla kasaan Kiky-sopimuksen ja Sote Rehulan maakuntamallin, niin voidaan kyllä todeta, että yritystä on ollut ehkä liikaakin. Suomen talouselämän kannalta vain mitään konkreettisia tuloksia ei ole kuitenkaan näkynyt, eikä tule näkymään ainakaan tämän hallituskauden kuluessa. Keskeiseksi kärkihankkeeksi on vihdoin kuitenkin valikoitunut Kainuun korvesta todellinen helmi, jota ei ihan vähällä rahalla ulkopuolisille myydäkään. Puolustuspolitiikassakin on jo jääty mottiin, kun ei ole aikoinaan tajuttu lähettää hakemusta NATOn pääkonttoriin. Nyt veikkaan, että se on jo pahasti myöhäistä, koska Trump ei tule auttamaan sellaisia maita, jotka ovat vain tottuneet syömään toisten kuormasta ja hiihtämään perässä. Digi Juhaa ei ole vielä laitettu, mutta kohta ruvetaan laittamaan, kun kunnallisvaalit jo häämöttää taivaanrannassa. Kainuun suurena ystävänä Juha onkin päättänyt varmistaa kepuloisten kannatuksen ainakin kotiseudullaan Kainuussa. Totta kai Digi Juha ensi töikseen vaalimatkoillaan suoritti katselmuksen Euroopan suurimman ympäristökatastrofin toimintojen osalta Talvivaarassa. Katselmustaan varten Juha oli ottanut mallia USA:n presidentin vaaleista, joissa Donald Trump löi laudalta Killer Hillaryn selvin numeroin. Trump oli sonnustautunut kampanjassaan Make America Great Again -lippikseen ja sanoma puri kuin häkä. Tietysti Digi Juha oli Talvivaaran katselmuksessaan pukeutunut Trumpia myötäillen Terraframen pipoon ja asuun. Katselmuksen jälkeen Juha totesikin heti, että Talvivaarassa ihme on tapahtunut. Kuin taikaiskusta kaikki ympäristöongelmat ovat poistuneet, bioliuotusprosessi toimii moitteetta ja kaivos tuottanee tappiota pääomakulujen jälkeen enää luokkaa 150-200 milj. euroa vuodessa. Kaivoksen sulkemisuhka on poistunut, totesi Digi Juha. Digi Juhan mukaan Talvivaaraa lupaavampaa investointikohdetta ei kuitenkaan Suomesta löydy. Kysymys on selvästi suomalaisesta kepuloisten kärkihankkeesta ja hankkeesta puuttuu enää vain positiivinen kassavirta. Tietenkään Digi Juha ei esittänyt katselmuksensa jälkeen minkäänlaisia taloudellisia tai ympäristöön liittyviä perusteita ihmeväitteidensä tueksi. Parhaillaan laitoksen käyttökatekin on kuukaudessa ainakin 10 milj. euroa miinuksella ja laitoshan työllistää suunnilleen 700 kainuulaista suoraan (urakoitsijat mukaan lukien lähes 1000 henkilöä) ja kerrannaisvaikutukset päälle. Pelkästään käyttökate oli vuonna tammi-syyskuussa 2016 -136.4 milj. euroa. Arvioni mukaan vuoden 2016 käyttökate asettuu tasolle -138 milj. euroa Vuotuista tappiota kukaan ei ole vielä uskaltanut edes laskea tai esittää, mutta se on jo tiedossa, että valtio on syytänyt hankkeeseen tiettävästi jo 700-800 milj. euroa ja vastikään avattiin taas 100 milj. euron uusi piikki. Kyllä täytyy todeta, että Digi Juha osaa laittaa valtion taseet tuottamaan. Odatan jäännityksellä, mikä on seuraava kepuloisten kärkihanke. Saattaa hyvin olla, että sellaista viritellään jo kovaa kyytiä Fennovoiman toimesta Pyhäjoella. Ainakin Tsernobylin monistetut käyttömanuaalit ovat jo tiettävästi saapuneet mutta tosin vuoden verran myöhässä myös STUK:in asintuntijoille syyniin. Nikkeli ja Kivihiili Olli sekä innokas ravimies, uusi kepun elinkeinoministeri Mika Lintilä olivat vakuuttaneet Digi Juhalle, että Kainuussa on tapahtunut ihme. Vedet on saatu hallintaan ja bioliuotus pelaa kuin junan vessa. Sitä ei Digi Juha muistanut kuitenkaan mainita, että ainakin 6 milj. kuutiota myrkyllisiä vesiä on vaivihkaa juoksutettu kaivosalueelta lähivesitöihin (ilmeisesti pääasiassa Nuasjärveen) ja pilattu vesiä Vuoksenkin vesistöstä aina Kuopiota myöten. Kestänee ainakin 10 vuotta ennen kuin nämäkään vahingot on korjattu. Vuoden 2016 tuotantomäärät näyttävät asettuvan tasolle: - nikkeli noin 10 400 tonnia - sinkki noin 26 500 tonnia Ympäristöluvan mukaiset tuotantomäärät ovat seuraavat: - nikkeli noin 30 000 tonnia - sinkki noin 64 500 tonnia Matkaa on siis noihin tuotantotavoitteisiin vielä runsaasti. Kun vuoden 2016 aikana kaivosalueen vesimäärä oli laskenut jo noin 5.9 milj. kuutioon, niin voidaan olettaa, että maksimituotannolla ylitetään jo sitten reippaasti 10 milj. vesikuution taso, joka aiheutti todellisen hätätilan Kainuussa ja lähiympäristössä puolitoista vuotta sitten. Nikkelin hinta on hiljalleen noussut jo pohjalukemista tasolla noin 11 500 USD/tonni ja sinkki vielä sitäkin enemmän tasolle noin 2 500 USD/tonni. Kaukana ollaan kuitenkin vielä huippuhinnoista, eikä Kiinankaan taloudellinen kehitys ole enää entisessä vauhdissa. Terraframen johtomiehet eivät kuitenkaan ole halunneet kertoa tarkempia tietoja eri tuotteiden valmistamisen kannattavuudesta. Sellaisia vihjailuja on esiintynyt, että esim. nikkelillä tuotantokustannukset olisivat noin 9 000-10 000 euroa per tonni. Sinkin valmistuskustannuksista ei kukaan ole kuitenkaan hiiskunut mitään. Kaivoksen prosessikaaviosta kuitenkin näkee, että nikkelin ja sinkin erottaminen tapahtuu suunnilleen samalla bioliuotusperiaatteella. Tästä voidaan päätellä, että se positiivinen tulos, joka mahdollisesti saadaan joskus nikkelistä, näyttää moninkertaisesti häviävän sinkin valmistuksen tappioihin. Kun Pekka Peloton aikoinaan suunnitteli ja promovoi Talvivaaran kaivostaan, niin nikkelin markkinahinta käväisi jo piikissä noin 50 000 USD/tonni. Kysymys oli yhdestä huippuvuodesta. Sen jälkeen hinta on tullut nykyiselle tasolleen, eikä mikään puhu sen puolesta, että nikkelin hinta äkkinäisesti moninkertaistuisi. Morgan Stanley on ennustellut 28.6.2016 nikkelin hinnan kehittyvän seuraavasti: - 2017 9 921 USD/t - 2018 12 732 USD/t - 2019 14 862 USD/t - 2020 16 259 USD/t Nikkelin osalta on huomattava myös se, että koko maailman nikkelikapasiteetti on noin 2 milj. tonnia/vuodessa ja nykyiset varastotkin ovat suuruusluokassa 473 000 tonnia. Talvivaaran rooli kansainvälisessä nikkelimarkkinassa on siis olematon ja mm. Indonesian mahdollisesti vapautuva nikkelin vienti voi hyvinkin nopeasti lisätä nikkelin tarjontaa sadoilla tuhansilla tonneilla vuodessa. Sitä paitsi kiinalaiset ovat jo keksineet perinteistä nikkeliä korvaavan heikompilaatuisen nikkelipitoisen rautamalmin NPI:n (nickel pig iron), jonka avulla asiantuntijoiden mukaan estetään se, että nikkelin hinta ei tule enää ylittämään tasoa 20 000 USD/tonni. Mainittakoon vielä se, että Talvivaaran nikkelimalmion nikkelipitoisuus (0.22%) on vain murto-osa esim. Indonesia nikkelimalmioiden nikkelipitoisuuksista (1.8%). Tässäkin suhteessa Talvivaaran (Terraframen) kaivoshankkeessa näyttää valitettavasti olevan pysyvä valuvika. Eikä minusta kysymyksessä olekaan ihan vähäpätöinen vika, koska kaiken järjen mukaan Talvivaaran huippuköyhän malmion hyödyntäminen johtaa ainakin 10-kertaiseen louhintamäärään lateriittinikkeliin verrattuna. Ei ole siis mikään ihme, että Talvivaarassa tarvitaan valtavat määrät myös prosessivettä ja tietysti kokonaislouhinnan määränkin täytynee olla noin 10-kertainen nikkelin laterittikaivoksiin verrattuna. Vaikka kepuloisilla asiantuntijoilla on kovasti optimismia ilmassa ja myös demujen puheenjohtajuutta tavoitteleva Antti Rinne tuntuu Terraframen kohdalla uskovan ns. asiantuntijoita eli hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratiaa ja toimitusjohtaja Matti Hietasta, niin näyttää vahvasti siltä, että Digi Juhan karaokessa kepuloisten kainuulainen karaoketähti joutuu vaihtamaan Suomi nousuun virtensä Nälkämaan lauluun. Syynä on se, että kaivoksen kassavirtaa ei näköjään taideta saada positiiviseksi. Vain valtio voi rahoittaa sellaisia hankkeita, joiden kassavirta on negatiivinen.

Eero Kekäläinen	Re: Digi Juhasta kaivoskaraoken tiskijukka?	19.11.2016 23.23
Haloo AKM Onhan siinä Terrafamessa kuitenkin jotain valtakunnallisestikin merkittävää yritystä vaikkakin verovaroin. Kyllä digijuha parhaansa yrittää ja nyt kun huussikonsulttillakin joka palaa parrasvaloihin, on oman lehmänsä ojastaperkaamisessa työsarkaa riittävästi, varmaankin tekee kaikkensa. Mutta kuinkas on siellä pääkallonpaikoilla länsimetron suhteen ????? Yli miljardi on jo palanut verovaroja. Luojan kiitos, vain kehäkolmosen sisäpuolisten asukkaiden rahoja hankkeeseen, joka ikinä ei tuota yhteiseen hyvään euroakaan. Eikä vieläkään lopullista hintaa ole tiedossa. Kaik män kehäkolmosen sisään, näille kyltymättömille bisneshaille. On se niin v-tun mukavaa elvistellä. Kyllä Terrafame on täältä maalta katsottuna kuitenkin yksi parhaimpia hankkeita työllisyysnäkökohdat huomioiden. Karrikoidusti 1500 perhettä elää Terrafamesta. Minusta ainakin tuntuu, et tämä on ISO asia. Annetaan ajan kypsyä ja puuhamiesten valmistella rauhassa hankkeen myyntikuntoon laittamista. Sinäkin AKM tiedät, et digijuha on bisnesmies..

alan kolmas mies	Re: Digi Juhasta kaivoskaraoken tiskijukka?	19.11.2016 23.46
Ennen USA:n vaaleja Killer Hillary totesi, että Donald Trumpilla on kiivas temperamentti ja siksi ainakaan hänelle ei pidä antaa ydinasesalkun koodeja käsiin. Kun Donald valittiin presidentiksi, niin vielä ei ole ainutkaan pommi räjähtänyt. Japaninkin pääministeri on todennut tavattuaan Trumpin, että hänellä on korkea luottamus Trumpiin. Suomessa EU:n komissaari Jyrki Katainen sen sijaan on valitellut sitä, että Euroopassa kukaan poliitikko ei valitettavasti tunne Trumpia. Mikään ei tietenkään ole helpompaa kuin, että EU:n komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen soittaa Trumpille ja sopia tapaamisesta. Terra Juha laittoi Terraframen pipon päähänsä Sotkamon vaalikiertueellaan ja heti lähti mopo keulimaan Sotkamossa. Terra Juha alkoi puhua jo kielillä "Sotkamon Ihmeestä" kuin herännäiskokouksessa konsanaan. Tietysti Sotkamossa räjähti jo täydellinen atomipommi, kun Terraframen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratiakin Terra Juhan lausunnoista intoutuneena ryhtyi laukomaan sivu suunsa totuuksia A-studiossa ja paljasti, että Terraframe aikookin käynnistää 5 milj. eurolla KHO:n naftaliiniin määräämän laittoman uraanitehtaan. Uraanihake tukee kuulema loistavasti rutiköyhää malmiota louhivan Terraframen tulevaa toimintaa ja Suomesta tulee omavarainen myös uraanin käytön osalta. Ylen A-studiossa toimittaja Andersson oli haalinut studioon keskustelukerhon, jossa Terra Juhan Sotkamon Ihmettä käsiteltiin neljän kommentaattorin voimin. Kepun Nikkeli ja Kivihiili Ollia ei oltu saatu studioon vastaamaan Sotkamon Ihmeestä, koska Olli oli matkoilla Hotelli Palacesta Suomen Pankkiin. Suomen Pankissa oli alkamassa ns. liberaali potkupallo- ja makrotalousilta, jossa entinen EU:n austerity komissaari Olli luennoi pankkivaltuusmiehille, kuinka EU:n talous on saatu kasvuun Kreikasta lähtien italialaisen Draghin EKP:n miinuskorkoisilla miljardiavustuksilla, joita Terra Juhakin näköjään suuntaa nyt Euroopan suurimmalle Sotkamon jättiläiskaatopaikalle. A-studiossa Terraframen ympäristöasiantuntijana esiintyi kepuloisten paltamolainen kansanedustaja Sannakaisa Jarva, joka oli käynyt mittaamassa Nuasjärven ekologisen tilanteen ja todennut, että Terraframen ns. syyskierrätys täyttää kaikki kepuloisten Kainuun ympäristönormit. Sitä Sannakaisa ei kertonut, mikä on tilanne ensi keväänä ns. kevätkierrätyksen aikana, kun lumet sulaa ja patoaltaissa vesiraja ylittää Lauri Ratian mainitseman ns. hälytysrajan. Tietenkään Sannakaisa ei edes viitannut siihen, mikä mahtaa olla ns. syyskierrätyksenkään tilanne silloin, kun Terraframe tuottaa nikkeliä ainakin kolminkertaisen määrän nykyisen vaatimattomaan tuotantoon verrattuna. Sannakaisan ja Lauri Ratian kertomusten mukaan tilanne kuitenkin näyttää nyt siltä, että ajettaessa täydellä nikkelikapasiteetilla kaivoksen vesialtaiden nykyinen kapasiteetti ylittyy roimasti. Minulla on myös käsitys, että moderni bioliuotus on sellainen prosessi, että sitä ei voi ajaa alas edes samalla tavalla, jolla sellu- ja paperitehtaat ajetaan alas juhannusseisokkia varten. Kannettu vesi ei nimittäin pohjattomassa kaivossa pysy. Allaskapasiteetin ylittyessä ylimääräinen vesi on johdettava kylmästi Nuasjärveen ja jopa Vuoksen vesistöön, kuten oli jo tehty massiivisessa laittomissa miljoonien vesikuutioiden hätäjuoksutuksissa. Sannakaisa todisti A-studiossa lisäksi, että kaivos on kohta tulossa kannattavaksi. Sannakaisa varmisti keskustelussa vielä tämän tiedon paikkansapitävyyden Lauri Ratialta, joka kertoi, että kansainvälinen investointipankki on laatinut Terraframesta laskentamallin, joka todistaa, että kannattava tuotanto häämöttää jo horisontissa vuodenvaihteessa 2017/2018. Tietenkään mitään laskelmia väitteidensä tuoksi Ratia ei esittänyt, mutta Sotkamon torin laidalta käytiin kysymässä, miltä tuntuu, kun Sotkamon Ihme polkaistaan taas valtion rahalla käyntiin. Ratia toisteli keskustelussa useampaan kertaan, että sekä nikkelin että sinkin maailman markkinahinnat ovat nousseet ja sen vuoksi Terraframen kassavirta muuttuu positiiviseksi. Terraframe onkin kertonut, että syyskuussa nikkelin hinta oli jo 10 460 dollaria/tonni ja sinkin vastaavasti 2 378 dollaria/tonni. Näillä hinnoilla Terrafarmen liikevaihdon olisi siis pitänyt olla heinä-syyskuussa noin 36.7 milj. euroa. Todellisuudessa Terraframen liikevaihto oli kuitenkin osavuosikatsauksen mukaan vastaavana aikana vain 21.2 milj. euroa. Analyytikot ovatkin selvittäneet, että Terraframe on joutunut myymään tuotantonsa selvästi alle maailman markkinahintojen. Kauppalehden tietojen mukaan Terraframe on myynyt sopimuksen perusteella nikkelin välituotetta Norilsk Nickelille noin 40% alle nikkelin normaalin maailman markkinahinnan. Tämän tiedon perusteella voidaan ounastella, että viimeaikainen bioliuotuksen tehokkuuden lisääntyminen johtuukin mahdollisesti siitä, että tuotettu nikkeli on laadultaan vielä epäpuhdasta ja tämä joudutaan korjaamaan nikkelin myöhemmissä jatkojalostusvaiheissa. Tuskin mikään muu syy selittää noin valtavan alennuksen nikkelin normaaliin maailman markkinahintaan verrattuna. Paikallinen pastori ja luonnonystävä Antti Laatikainen puolestaan todisti, että yksi maailman köyhimmistä nikkelimalmioista ja siihen liittyvä "moderni bioliuotustekniikka" johtaa siihen, että noin kolmen vuoden jaksoissa nikkelikasoista saadaan nykyhinnoilla noin 350 milj. euron myyntitulo, josta on jo käytetty noin 100 milj. euroa ja tämän myyntitulon aikaansaamiseksi on jouduttu käyttämään rahaa yli 700 milj. euroa. Laatikainen varoitti myös Terraframen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratiaa, että rutiköyhästä malmiosta syntyy 32.5 vuoden aikana massiivinen noin 1.0 miljardin tonnin ympäristöpommi, kun louhintajätteet joudutaan varastoimaan Sotkamon ympäristöön lähes kaatopaikka-tyylillä. Mikäli Ratia aikoo liuottaa malmia vielä peräti 60 vuotta, johon malmivarat riittävät hyvin, niin ympäristöpommin lopullinen koko tulee olemaan jo yli 2 miljardia tonnia. Sitä Ratian kansainvälisessä liiketoimintamallissa ei ole selvitetty, millainen järjestelmä tämän cadmium- ja uraanipitoisen jätevuoren päälle ja alle joudutaan rakentamaan, jotta saadaan koko Kainuun aluetta suojaava sarkofagi aikaiseksi, kuten on jouduttu tekemään Ukrainan Tshernobylissä, jossa huomattavasti pienempi uraanikasa poksahti eräänä yönä, kun voimalassa tehtiin koeponnistuksia. Minä todella ihmettelen sitä, miten nuo Terraframen varmuusrakenteet mahtaa kestää tällaisia kaatopaikkamassoja, jotka ainakin pastori Laatikaisen mukaan sisältävät siis myös mm. erittäin myrkyllistä cadmiumia. Jo aikaisemminhan oli käynyt selväksi, että erilaisissa altaissa Talvivaara oli käyttänyt altaidensa pohjilla suojana muistaakseni vain 1.5 millin vahvuisia muovikalvoja. Selväähän se on, että käsiteltäessä miljoonia kuutioita malmikiviä tai sakkaa vuotoja tuollaisilla järjestelyillä syntyy helposti, jos altaiden pohjarakenteet on heikot. Vihreiden Touko Aalto ihmetteli A-studiossa myös Sotkamon Ihmeen perusteita. Touko oli selvittänyt laskelmissaan, että yhden kainuulaisen työpaikan hinta kahden vuoden kokeilussa on ollut noin 400 000 euroa. Touko aivan ansaitusti epäili, että jollain muulla keinolla, vaikka puurakentamisessa, voidaan halvemmalla luoda Kainuuseen työpaikkoja. Eilen onkin sitten käynyt jo selville, että Terra Juhan Sotkamon Ihme eli Kainuun atomipommi onkin jo räjähtänyt Terra Juhan käsiin. Terra Juha on nyt jo joutunut rauhoittelemaan Terraframen telkkarissa innostunutta Lauri Ratiaa, että ydinpolttoainelupia ei sentään ole vielä myönnetty ja niiden myöntäminen on vuosia kestävä prosessi, jossa joudutaan konsultoimaan ja hankkimaan lupa jopa Euratomilta. Kaikille on sekin selvää, että Euratom ei anna esim. kepuloisten Sannakaisa Jarvan tapaisille varattomille toimijoille mitään mahdollisuutta ryhtyä harjoittamaan uraanikauppaa. Sitä paitsi kyllä suomalaisten uraaniosaamisesta on saatu aivan riittävästi kansainvälistä mainetta jo Olkiluoto 3:n kohdalla, eikä siinä tarvita enää Terraframen Lauri Ratiaa tai Terra Juhaa konsulteiksi. Luonnonsuojelijat ovat jo huomanneet siitäkin, että Terraframe näyttää jo tälläkin hetkellä myyvän rikastamatonta uraania tuntemattomille tahoille. Terraframessa tilanne näyttääkin jo olevan sellainen, että yhtiö on mukana toiminnassa, jossa selvästi rikotaan Suomeakin koskevia ydinenergialakeja. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan alkaa myös olla melko lailla selvää, että Terraframen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia ei ole esittänyt läpinäkyviä laskelmia Terraframen kansainvälisen investointipankin liiketoimintamallista. Koska kysymyksessä on valtion kokonaan rahoittamasta luvattomasta hankkeesta, on täysin välttämätöntä, että Terra Juha esittää kansainvälisen investointipankin liiketoimintalaskelmat avoimesti kaikkien kansalaisten tutkittaviksi ja arvioitavaksi. Elinkeino- ja valtiovarainministeriöissä ei valitettavasti näytä olevan riittävää asiantuntemusta tällaisen moniongelmaisen kaivoskatastrofin selvittelyyn. Asiaa ei voida selvittää pelkässä kepuloisessa poliittisessa päätöksenteossa. Kepuloisten uuden eleinkeinoministeri Mika Lintilän raviasiantuntemuksesta ei myöskään tässä katastrofissa näytä olevan apua. Aikoinaan demut kuvittelivat, että poliittisilla päätöksillä voidaan tuottaa jopa kuluttajatuotteita maailman markkinoille. Niinpä demujen Valco Sorsa innostui television kuvaputkien tuotantoon Imatralla ja saatiin aikaan Imatralle tyhjä teollisuushalli. Ns. muistutushalli ja valtiolle massiivinen avoin piikki. Nyt Sotkamossa on jo salaa rakennettu uraanin jalostuslaitoskin ja meinataan rakentaa vielä noin 2 miljardin tonnin myrkyllisten metallituotteiden kaatopaikkakin Sotkamoon. Minä vaan kysyn, aikooko Terraframen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia omalla kustannuksellaan hoitaa ydinjätteetkin Tshernobylin tapaiseen moderniin sarkofagiin. Minusta näyttää myös siltä, etteivät edes koko ajan tappiota tekevän Terraframe Oy:n varatkaan riitä tällaisen sarkofagin rakentamiseen. On myös täysin mahdotonta kuvitella, että joku yksityinen taho lähtisi sijoittamaan varojaan hankkeeseen, jossa kassavirta tulee olemaan negatiivinen ainakin 10 vuotta eteenpäin, eikä hankkeella ole edes kunnollista ympäristölupaa. Nyt vaikuttaa selvästi siltä, että Terra Juha on selvästi ottamassa pesäeroa Valco Sorsan vaatimattomaan kuvaputkihankkeeseen. Terra Juha on korkean profiilin yritysjohtajia, joka tykkää hyvin tuottavista yrityksistä. Tietysti kepuloisten piirissä iloitaan nyt Terra Juhan maakunnallista jämäkkää päätöstä, että vihdoinkin Terra Juha on saanut valtion taseet tuottamaan. Terraframen totaali tuotantosuunnan muutos ja Sotkamon Ihme ei tietenkään olisi ollut Terra Juhan kohdalla mitenkään muuten mahdollinen, ellei Terra Juhan neuvonantajana olisi ollut hankkeessa oikeana kätenä neuvonantjana kainuulainen innokas valtiosihteeri. Innokkaalla valtiosuhteerillähän sattuu myös olemaan luotettavaa sisäpiiritietoa jo Talvivaara Oy:n ajoilta ja tietenkin ylivoimainen kokemus, kuinka maakuntien mummot laitettiin aikoinaan maksamaan yli 2 miljardia euroa täysin tarpeettoman huussiasetuksen varjolla. Terra Juhan ajaman Sotkamon Ihmeen hintalappu saattaa hyvinkin vielä ylittää innokkaan valtiosihteerin huussiasetuksenkin hinnan.

Eero Kekäläinen	Re: Digi Juhasta kaivoskaraoken tiskijukka?	20.11.2016 6.00
Haloo AKM !!!!!!!!!!!!!!!! Ookkonä pimahtanut jo täysin ??????

alan kolmas mies	Re: Digi Juhasta kaivoskaraoken tiskijukka?	21.11.2016 1.06
Eerolle ystävän kommentti. En ole pimahtanut. Terra Juha ei ole kertonut koko totuutta Terraframen tilanteesta ja se on se iso juttu. Jos Terra Juhassa on miestä, niin sitten vain Terraframen liiketoimintamalliin liittyvät laskelmat ja täydelliset osavuosikatsukset läpinäkyvästi esiin. Eerollekin Terraframen nykytila selviää helposti, kun katsoo Terraframen tilinpäätöstiedot. Tilinpäätöstiedoista asia kirkastuu muillekin kummasti. Terrafarme Oy:n keskeiset taloudelliset luvut vuodelta 2015 olivat seuraavat: - Liikevaihto 2.5 milj. euroa - EBITDA (Käyttökate) -92.7 milj. euroa - Tulos -93.1 milj. euroa - Liiketoiminnan nettorahavirta -76.2 (jossa varaston realisointia 12.8 milj. euroa) - Taseen loppusumma 309.7 milj. euroa - Oma pääoma 116.0 milj. euroa Terraframe ei ole julkaissut täydellisiä osavuosikatsauksia vuodelta 2016, joten yhtiön toiminnan seuranta on ulkopuoliselle mahdotonta. Kuitenkin tammi-syyskuun ajalta vuodelta 2016 on kerrottu, että nikkeliä on tuotettu kolmen kvartaalin aikana 5 679 tonnia ja sinkkiä 13 879 tonnia. Heinä-syyskuun tuotantovauhdilla koko vuoden tuotannoksi tulee seuraavat: - nikkeli 10 419 tonnia - sinkki 25 551 tonnia - yhteensä 36 970 tonnia Taloudellisista luvuista Terraframe on kertonut kolmen kvartaalin osalta vuonna 2016 vain seuraavat oleelliset luvut: - liikevaihto 53.3 milj. euroa - EBITDA (käyttökate) -136.4 milj. euroa - investoinnit 48.7 milj. euroa Näidenkin vähäisten lukujen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että Terraframe Oy:n oma pääoma oli jo syyskuun lopussa 2016 taas kokonaan syöty ja yhtiö olisi käytännössä konkurssitilassa, ellei Terra Juha olisi myöntänyt yhtiölle lisärahoitusta taas 100 milj. euroa. Koska Terraframen saamien todellisten myyntihintojen ja metallinen maailman markkinahintojen välillä näyttää olevan kymmenien prosenttien ero Terraframen tappioksi, niin Lauri Ratian ilmoittamien tuotantomäärien perusteella Terraframen EBITDA voi olla koko vuoden 2016 osalta jopa huonompi kuin -200 milj. euroa. Silloin muutkin kuin kepuloiset voivat vetää asiasta kiihkottomat johtopäätökset. Kepuloisilla on piikissä myös Kauko Juhantalon taannoinen koplausjuttu, josta mentiin valtakunnan oikeuteen. Nyt Terraframessa näyttää olevan huomattavasti vakavampi asia kehittymässä ja kaikilla puuhamiehillä ja naisilla näyttää vielä olevan Terraframen pipot päässään. Terraframen nykyisissä taloudellisissa luvuissa ei ole mitään hurraamista. Jos sen joku sanoo selvällä suomen kielellä, niin sanojasta ei sen vuoksi tule pimahtanutta. Olen ollut henkilökohtaisesti tekemisissä Outokumpu-nimisen kaivosyhtiön kanssa vuosikymmeniä ja pidän kokemustani arvokkaana. Kannatan lämpimästi myös kaivannaisteollisuutta silloin, jos sillä on taloudelliset ja ekologiset perusteet. Aina ei näin valitettavasti ole. Terraframe näyttää nykytiedon valossa olevan hanke, jossa taloudelliset ja ekologiset perusteet ovat kyseenalaisia. Täytyy muistaa se, että kokonaistappio tässä Talvivaara/Terraframe-seikkailussa on ollut jo reilusti yli 1.6 miljardia euroa. Tätä tappiota tehtäessä Talvivaaralla on ollut mukana sekä valtion että myös yksityistä rahaa runsaasti. Talvivaara Oy ja nyt Terraframe Oy on kuitenkin tällä hetkellä vain yksi yksittäinen kaivos. Eikä yksittäisenä kaivoksena Terraframe Oy:llä näytä olevan mitään tulevaisuutta. Alla on luettelo maailman johtavista nikkelin tuottajista vuonna 2016: - Norilsk Nickel 285 000 t/a - Vale SA 260 000 t/a - BHP Billiton Plc 154 000 t/a - Jinchuan Group 127 000 t/a - Xstrata Plc 98 000 t/a - Sheritt 58 000 t/a Talvivaara Oy:ssa Norislsk Nickel oli mukana vähemmistöosakkaana, mutta käsitykseni mukaan Norilsk ei ole viime aikoina osoittaut suurempaa mielenkiintoa Terraframea kohtaan. Tiettävästi kuitenkin ostaa nikkelin välituotetta Terraframelta huonoon hintaan. Johtavilla nikkelin tuottajilla on yleensä useita nikkelikaivoksia ympäri maailmaa ja tarpeen mukaan kaivosten tuotantoa voidaan melko helposti lisätä. Tästäkin näkökulmasta on vaikea nähdä, että Suomen Sotkamon köyhä malmio olisi jotenkin hyvin kiinnostava investointikohde. Varsinkin kun kaivoksen toimintaan näyttää vielä liittyvän merkittävä ympäristöriski. Nykyään Terraframen keskimääräinen tuotantokustannus vuonna 2016 per nikkeli ja sinkki tonni on ollut keskimäärin suunnilleen 9 600. Maailmasta löytyy runsaasti nikkelikapasiteettia, jonka tuotantokustannukset ovat tasolla 5000 euroa per tonni. Tosiasioiden valossa täytyy ihmetellä sitä, että Talvivaara Oy:n ja Terraframenkin surullisen historian jälkeen Terra Juha voi vielä vakavalla naamalla puhua Sotkamon Ihmeestä positiivisessa mielessä.

alan kolmas mies	Re: Digi Juhasta kaivoskaraoken tiskijukka?	21.11.2016 18.15
Mikähän liikemies tuo ystäväni Eero Kekäläinen luulee oikein olevansa, kun morkkaa nyt Papukaijaa? Minä en ymmärrä sitä, että miksi NS:n pitäisi nyt lähteä lainoja jostain pyytämään. Eero taitaa olla ulkona kuin lumiukko. Nalle Wahlrooskin on moneen kertaan sen sanonut ja minäkin vuosikymmeniä siitä luennoinut, että velka on veli otettaessa mutta veljenpoika maksettaessa. Lainojen anominen tai ottaminen ilman mitään tuottavaa tarkoitusta ei liene alan miehenkään mielestä liiketoimintaa, ellei ole pankki. Vaikka pieni ja ketterä Juankosken kaupungin erityisrahoittaja maltalainen Nemea Bank, joka tuntuu olevan nyt EKB:n erityistarkkailussa ja PwC:n holhouksessa. NS ei ole pankki, vaan se on pieni kehitysyhtiö, jolta ideat ja kontaktit eivät hevillä lopu. NS on aina etsinyt partnereita, jotka sijoittavat rahaa tuottaviin kohteisiin oman pääoman ehdoilla. Ystäväni Eero ei tunnu ymmärtävän tätäkään. Näissä mahdollisissa hankkeissa oleellista on, että sijoituskohteista syntyy kannattavaa liiketoimintaa jo kahden vuoden tähtäyksellä. Tämä toimintatapa poikkeaa selvästi esim. Tratta PBF:n toiminnasta, jossa käytössä ei ole ollut kuin 2 500 euroa omaa pääomaa. New Stromsilla on sentään 2505 euroa omaa pääomaa. Vakuudetonta lainaa on ollut sitäkin runsaammin, suunnilleen 40 milj. euroa, kun otetaan mukaan myös myös JBOY lainat ja ne onnettomat tavaratoimittajat, jotka ovat uskoneet Kangasperkon valheisiin, että Tratta PBF:llä on ollut turvaavat vakuudet. Tratta PBF:n turvaavat vakuudet ovat olleet yhtä vakuuttavat kuin muutosjohtaja Esterin hikinen ja veltto kädenpuristus. Tässä kohtaa tekee mieli vielä lainata yhtä kepuloista "konsulttia", joka syksyllä 2010 lähti mukaan noihin Römssyn pesän lunastustalkoisiin. Lähtiessään esittäytymään Esterille hän totesi NS:lle, että "ennen koiralta kusi loppuu kuin häneltä keinot". NS varoitti Esteriä näistä konsulteista ja silloin minä myös totesin, että NS ei ole mukana noissa karkeloissa enää. Tavattuaan Esterin tämä kepuloinen konsultti kuitenkin tiesi, millaista takausviritystä Kangasperko kehitteli. alan miehelle minun ei tarvitse lähteä enemmälti analysoimaan Green Nordic Fuel Oy:n toimintaa, koska alan mies on ulkona kuin lumiukko. Yhtiöllä on toimivat kotisivut ja PRH:sta löytyy kaikki taloustiedot. Ainoa asia, mikä puuttuu vielä, on riittävä rahoitus lennokkaisiin suunnitelmiin. Minusta ongelma on se, että pyrolyysiöljy ei ole toistaiseksi vakiinnuttanut asemaansa kaupallisten polttoaineiden joukossa erinäisistä syistä johtuen. Tästä syystä noissa pyrolyysiöljyhankkeissa sijoittaja voi arvaamattoman nopeasti menettää rahansa. Kun vielä katsoo EU:nkin poukkoilevaa ja massiivisiin tukiin perustuvaa enrgiapolitiikkaa, niin kyllä valitettavasti NGF:n hankkeisiin sisältyy arvaamattoman paljon epävarmuutta. alan mies on ehkä kuitenkin sinä oikeassa, että Esteri ei voinut hyväksyä sitä, että NS:n takana oli venäläinen sijoittaja, joka vielä omalla nimellään esiintyi rahoittajana. Minusta hyvä venäläinen sijoittaja on ihan ok. Minullakin on jopa Teboilin asiakaskortti ja bensaa olen aina saanut sopivaan hintaan. Mutta olisihan Esterin tullut tarkistaa, mistä Risteferin mainitsema Projektiraha on peräisin. Tästäkin NS varoitti ennen laittoman takauksen myöntämistä Kangasperkoa!!!! Keskusta pettää aina.

alan kolmas mies	Re: Digi Juhasta kaivoskaraoken tiskijukka?	23.11.2016 16.57
Kaksi päivää sitten epäilin, että Terraframen pipo päässä Terra Juha ei kertonut Sotkamon vaalikiertueellaan koko tottuutta Terraframesta. Terra Juha jätti kertomatta, että Terraframe Oy:n koko oma pääoma oli jo syöty ja valtioneuvoston myöntämä 100 milj. euroa riittää vain nirkosesti vuodenvaihteen yli. Eilen Kauppalehti tiesi jo asiasta taas vähän enemmän. Nyt valtio joutuu ottamaan ensi vuoden piikkiinsä jo myöntämänsä 100 milj. euron lisäksi myös 107 milj. euron suuruisen ympäristövakuutuksen. Ensi vuoden satsaus Terraframeen nousee siis jo heti 207 milj. euroon. Vakuutus on siis selvästi tullut Terra Juhalle taas yllätyksenä. Terra Juhan hallitus onkin joutunut vakuutusasiasta kirjaamaan taas alla olevan meriselityksen budjettiperusteisiinsa: "Vakuutusjärjestelyn hoitaminen kaivoksille kansainvälisiltä vakuutusmarkkinoilta ilman valtion osallistumista vastavakuuksia myöntämällä on nykytilinateessa osoittautunut hankalaksi". Vakuutusmaksu oli aiemmin vain 34 milj. euroa, mutta Pohjois-Suomen AVI nosti vakuutuksen 107 milj. euroon 2014 suurten ympäristöongelmien vuoksi. Lisäksi AVI päätti, että vakuutus pitää vuosittain tarkistaa niin, että se vastaa käytössä olevien ja käyttöön otettujen kaatopaikkojen, kaivannaisjätteen jätealueiden tai liuotusalueiden pinta-alaa ympäristöluvan mukaisesti. Tietysti sekä Talvivaara että myös Terraframe ovat valittaneet tästä päätöksestä. Terraframe Oy hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia on puolestaan kertonut, että vuodenvaihteessa 2017/2018 kaivoksen nikkelin tuotanto on jo ainakin kolminkertainen nykyiseen verrattuna. Koska rutiköyhästä malmista liuotettavan nikkelin ja sinkin saannot eivät voi luonnonlakien mukaan merkittävästi nousta nykyisestään, niin tästä seuraa se, että kaikkien ympäristöpäästöjen ja kaatopaikkajätteiden määrän täytyy kasvaa ainakin kolminkertaiseksi nykyisestään. Tämä merkinnee sitä, että ympäristövakuutuksen tulee nousta vuosittain vastaavasti eli parissa vuodessa jo noin 320 milj. euroon. Elävästi tulee Terraframe Oy:n ja ns. Sotkamon Ihmeen kohdalla taas mieleen, kun Juankoskella kylän suuri visionääri Jouko Lösönen puolusteli Kohti Nousua Seminaarissa Juankosken kaupungin rikollista 5 milj. euron ilman turvaavaa vastavakuutta myönnettyä takausta. Visionäärisessä puheessaan Jouko käytti yleviä, lähes isänmaallisia ilmauksia seuraavasti: "Syyskuussa 2010 saatiin kontaktiverkoston kautta tieto, että hollantilainen Val Samoriz saattaisi olla kiinnostunut tehtaan ostamisesta ja toiminnan jatkamisesta. Kaupunginjohtaja tapasikin Samorizin syyskuussa 2010, josta ajankohdasta käynnistyivät tiiviit neuvottelut. Kun neuvottelut olivat kuitenkin vielä vakavasti otettavia, suostui kaupunki tässä tilanteessa syksyn osalta kolmen kuukauden ja alkuvuoden 2011 kahden kuukauden osalta osallistumaan tehtaan lämmityskuluihin pesän ja pankin ohella 1/3 osuudella. Syksyn ja talven aikana käytiin lukuisia neuvotteluja Samorizin, potentiaalisten vieraanpääoman rahoittajien ja konkurssipesän kanssa. Kävi ilmi, että yli kaksi vuotta suljettuna olleen tehtaan käynnistämistä kohtaan koettiin rahoittajien taholla voimakasta ennakkoluuloa. Tämä siitä huolimatta, että kartonkimarkkinat vetivät erittäin voimakkaasti ja kartongin hinnat kohosivat useassa otteessa merkittävästi. Finnvera OyJ:n lisäksi tarvittiin yksityinen pankki, jonka mukaan saaminen näytti olevan haasteellista. Tässä tilanteessa kaupunki päätti edistää ratkaisun syntymistä tekemällä 5 milj. euron takauspäätöksen yksityiseltä pankilta haettavasta investointilainasta." Kovin suurta kristallipalloa ei tarvita, kun toteaa, että Sotkamon Ihmessä ja Juankosken Ihmessä on monia yhteisiä piirteitä. Molemmissa tapauksissa rahoituksen järjestäminen on osoittautunut joko "hankalaksi" tai "haasteelliseksi". Molemmissa tapauksissa hankkeiden puuhamiehet ovat jatkuvasti myös väittäneet, että markkinat vetävät voimakkaasti ja hinnat ovat nousussa. Kummassakaan tapauksessa hankkeiden puuhamiehet eivät kuitenkaan ole missään vaiheessa todenneet, että kyseisissä hankkeissa näyttää olevan vakavia aukkoja niiden liiketoimintasuuunnitelmissa. Kauppalehti pitää erikoisena SOS hallituksen toimia, joilla lisätään valtion velanottoa 156.7 milj. eurolla, jonka lisäksi maa- ja metsätalousministeriöön ohjataan vielä lisää 35 milj. euroa, kun valtion budjetti jo muutoinkin on EU:n komisssion tarkkailussa. Samaan aikaan SOS hallitus leikkaa opetus- ja kulttuurimenoista 26 milj. euroa. Terra Juhan arvomaailma herättää ihmetystä. Terra Juha näyttää asettavan jätekasojen rakentamisen tukemisen selvästi sivistyksen ja kansakunnan kehittämisen edelle.

alan kolmas mies	Re: Digi Juhasta kaivoskaraoken tiskijukka?	23.11.2016 16.57
Kaksi päivää sitten epäilin, että Terraframen pipo päässä Terra Juha ei kertonut Sotkamon vaalikiertueellaan koko tottuutta Terraframesta. Terra Juha jätti kertomatta, että Terraframe Oy:n koko oma pääoma oli jo syöty ja valtioneuvoston myöntämä 100 milj. euroa riittää vain nirkosesti vuodenvaihteen yli. Eilen Kauppalehti tiesi jo asiasta taas vähän enemmän. Nyt valtio joutuu ottamaan ensi vuoden piikkiinsä jo myöntämänsä 100 milj. euron lisäksi myös 107 milj. euron suuruisen ympäristövakuutuksen. Ensi vuoden satsaus Terraframeen nousee siis jo heti 207 milj. euroon. Vakuutus on siis selvästi tullut Terra Juhalle taas yllätyksenä. Terra Juhan hallitus onkin joutunut vakuutusasiasta kirjaamaan taas alla olevan meriselityksen budjettiperusteisiinsa: "Vakuutusjärjestelyn hoitaminen kaivoksille kansainvälisiltä vakuutusmarkkinoilta ilman valtion osallistumista vastavakuuksia myöntämällä on nykytilinateessa osoittautunut hankalaksi". Vakuutusmaksu oli aiemmin vain 34 milj. euroa, mutta Pohjois-Suomen AVI nosti vakuutuksen 107 milj. euroon 2014 suurten ympäristöongelmien vuoksi. Lisäksi AVI päätti, että vakuutus pitää vuosittain tarkistaa niin, että se vastaa käytössä olevien ja käyttöön otettujen kaatopaikkojen, kaivannaisjätteen jätealueiden tai liuotusalueiden pinta-alaa ympäristöluvan mukaisesti. Tietysti sekä Talvivaara että myös Terraframe ovat valittaneet tästä päätöksestä. Terraframe Oy hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia on puolestaan kertonut, että vuodenvaihteessa 2017/2018 kaivoksen nikkelin tuotanto on jo ainakin kolminkertainen nykyiseen verrattuna. Koska rutiköyhästä malmista liuotettavan nikkelin ja sinkin saannot eivät voi luonnonlakien mukaan merkittävästi nousta nykyisestään, niin tästä seuraa se, että kaikkien ympäristöpäästöjen ja kaatopaikkajätteiden määrän täytyy kasvaa ainakin kolminkertaiseksi nykyisestään. Tämä merkinnee sitä, että ympäristövakuutuksen tulee nousta vuosittain vastaavasti eli parissa vuodessa jo noin 320 milj. euroon. Elävästi tulee Terraframe Oy:n ja ns. Sotkamon Ihmeen kohdalla taas mieleen, kun Juankoskella kylän suuri visionääri Jouko Lösönen puolusteli Kohti Nousua Seminaarissa Juankosken kaupungin rikollista 5 milj. euron ilman turvaavaa vastavakuutta myönnettyä takausta. Visionäärisessä puheessaan Jouko käytti yleviä, lähes isänmaallisia ilmauksia seuraavasti: "Syyskuussa 2010 saatiin kontaktiverkoston kautta tieto, että hollantilainen Val Samoriz saattaisi olla kiinnostunut tehtaan ostamisesta ja toiminnan jatkamisesta. Kaupunginjohtaja tapasikin Samorizin syyskuussa 2010, josta ajankohdasta käynnistyivät tiiviit neuvottelut. Kun neuvottelut olivat kuitenkin vielä vakavasti otettavia, suostui kaupunki tässä tilanteessa syksyn osalta kolmen kuukauden ja alkuvuoden 2011 kahden kuukauden osalta osallistumaan tehtaan lämmityskuluihin pesän ja pankin ohella 1/3 osuudella. Syksyn ja talven aikana käytiin lukuisia neuvotteluja Samorizin, potentiaalisten vieraanpääoman rahoittajien ja konkurssipesän kanssa. Kävi ilmi, että yli kaksi vuotta suljettuna olleen tehtaan käynnistämistä kohtaan koettiin rahoittajien taholla voimakasta ennakkoluuloa. Tämä siitä huolimatta, että kartonkimarkkinat vetivät erittäin voimakkaasti ja kartongin hinnat kohosivat useassa otteessa merkittävästi. Finnvera OyJ:n lisäksi tarvittiin yksityinen pankki, jonka mukaan saaminen näytti olevan haasteellista. Tässä tilanteessa kaupunki päätti edistää ratkaisun syntymistä tekemällä 5 milj. euron takauspäätöksen yksityiseltä pankilta haettavasta investointilainasta." Kovin suurta kristallipalloa ei tarvita, kun toteaa, että Sotkamon Ihmessä ja Juankosken Ihmessä on monia yhteisiä piirteitä. Molemmissa tapauksissa rahoituksen järjestäminen on osoittautunut joko "hankalaksi" tai "haasteelliseksi". Molemmissa tapauksissa hankkeiden puuhamiehet ovat jatkuvasti myös väittäneet, että markkinat vetävät voimakkaasti ja hinnat ovat nousussa. Kummassakaan tapauksessa hankkeiden puuhamiehet eivät kuitenkaan ole missään vaiheessa todenneet, että kyseisissä hankkeissa näyttää olevan vakavia aukkoja niiden liiketoimintasuuunnitelmissa. Kauppalehti pitää erikoisena SOS hallituksen toimia, joilla lisätään valtion velanottoa 156.7 milj. eurolla, jonka lisäksi maa- ja metsätalousministeriöön ohjataan vielä lisää 35 milj. euroa, kun valtion budjetti jo muutoinkin on EU:n komisssion tarkkailussa. Samaan aikaan SOS hallitus leikkaa opetus- ja kulttuurimenoista 26 milj. euroa. Terra Juhan arvomaailma herättää ihmetystä. Terra Juha näyttää asettavan jätekasojen rakentamisen tukemisen selvästi sivistyksen ja kansakunnan kehittämisen edelle.

alan kolmas mies	Re: Digi Juhasta kaivoskaraoken tiskijukka?	25.11.2016 16.05
Iltalehden tietojen mukaan Terra Juhalla näyttää Sotkamon Ihmeessä menneen vellit ja puurot sekaisin. Valtion myöntämän 100 milj. euron lisärahoituksen jälkeen on käynyt selville, että konepajayhtö Katera Steel Oy on saanut merkittäviä kuljetintoimeksiantoja Terraframelta, johon valtion on syytänyt viime syksystä lähtien jo lähes 500 milj. euroa. Terra Juha on ollut vähemmistöomistaja Katera Steel Oy:ssä omistamansa Fortel Invest Oy:n kautta. Vuonna 2014 Terra Juha luopui Fortel Investin omistuksista ja siirsi omistuksensa lapsilleen. Terra Juha valtion rahaa kanavoidessaan ja mainostaessaan Terra Framen pohjatonta kaivoa näyttää siis toimineen rahanjakopäätöksissään esteellisesti. Selvittämättä vielä on, millä tavoin eilen julkistettu Talvivaara Oy:n 458 milj. euron suunnattu osakeanti hyödyttää Talvivaara Oy:n entisiä osakkeenomistajia. Tunnetustihan näiden joukossa on pitkä lista kainuulaisia Terra Juhan ystäviä, sukulaisia ja aivan etunenässä myös Terra Juhan oikea käsi, aina luotettava kainuulainen, mummoille kalliiksi tullut "Huussikonsultti". Terra Juha ei ole kertonut Terraframesta vielä koko totuutta, mutta muistettava on: "kepu pettää aina"

alan kolmas mies	Re: Digi Juhasta kaivoskaraoken tiskijukka?	27.11.2016 0.52
Terra Juha on tiettävästi pyytänyt jo oikeuskansleria selvittämään, onko hän syyllistynyt esteellisenä päättämiseen, kun valtio on myöntänyt Terraframe Oy:lle satoja miljoonia euroja rahoitusta ja näiden rahoituspäätösten johdosta Terra Juhan lapset ja kainuulaiset sukulaiset sekä Terra Juhan henkilökohtainen oikea käsi ja "huussikonsultti" ovat sukulaisineen mahdollisesti hyötymässä miljoonia euroja valtion myöntämästä Terraframe Oy:n pohjattoman kaivon rahoituksesta. Tietenkään kepuloinen, kohta Suomen Pankin johtajaksi asteleva Kivihiili ja Nikkeli Olli ei ole nähnyt myöskään mitään esteellisyyttä Terra Juhan toiminnassa jaettaessa valtion rahaa pohjattomaan Terraframe Oy:n kaivoon, koska Terra Juhalla on ollut pyyteetön motiivi saada mahdollisimman hyvä kepuloinen tulos Kainuun kevään tulevissa kunnallisvaaleissa. Tietenkään kunnallisvaaleissa ei vielä suuria rahoja jaeta, mutta vaalien jälkeen alkaa sitten se varsinainen kepuloinen hurlum hei valtion piikkiin. Tietenkin Terra Juha on ollut autuaan tietämätön myös siitä, että omat lapsetkin ja monet sukulaiset ovat hyötyjien listalla. Jäätyään rysän päältä kiinni Terra Juha on todistellut julkisuudessakin, että omat lapset ja sukulaiset hyötyisivät valtion myöntämästä rahoituksesta riippumatta siitä, että ajetaanko kaivos alas vai jatketaanko sen toimintaa valtion varoilla. Terra Juhan virkamiehen esteellisyysajatuksissa on siis elefantin mentävä aukko eli ns. kepuloinen aukko. Hallinto-oikeuden professori Leena Halila Helsingin yliopistosta on jo kommentoinut Terra Juhaan liitettyjä jääviysepäilyjä yleisellä tasolla. Hänen mukaansa pääministeriin sovelletaan sinänsä hallintolain 28 §:n esteellisyyssäännöksiä. "Hallintolain 28. pykälässä virkamiehen esteellisyyden perusteiksi mainitaan muun muassa se, jos virkamies tai tämän läheinen on käsitellyssä asiassa asianosainen, tai jos käsitellyn asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä virkamiehelle tai tämän läheiselle. Virkamiehen läheinen on määritelty laissa mm. virkamiehen puolisoksi, lapseksi, lapsenlapseksi, sisarukseksi, vanhemmaksi, isovanhemmaksi, vanhempien sisarukseksi, virkamiehen sisarusten lapsiksi tai virkamiehelle muuten erityisen läheiseksi henkilöksi." Hallintolain kirjaimen mukaan ei siis ole mitään epäilystä siitä, että Terra Juhan toiminta täyttää kaikki esteellisen päätöksenteon ja sen valmistelun elementit. Asiaa ei muuta miksikään se, että toimenpiteellä on pyritty helpottamaan Kainuun kohtalaisen korkeaa työttömyysastetta. Asian tekee normaalia jääviyttä ongelmallisemmaksi vielä se, että kysymyksessä on pääsääntöisesti ns. kepuloisesta aluepoliittisesta investoinnista, jolla ei ole takaisinmaksuaikaa. Päätöksenteossa ovat olleet mukana kaikki mahdolliset kepuloiset tahot. Kepuloisten osallistuminen on ollut aktiivista myös Talvivaara Oy:n osakeannin aikaan. Kepuloisten (mm. Siltarumpu Pekkarisen ja Kainuun Huussikonsultin) kehittämään hasardihankkeeseen on lähdetty mukaan, koska on nähtävästi ollut varmuus siitä, että valtion hasardihankkeeseen tullaan syytämään valtionrahaa vaikka maailman tappiin saakka. Talouden rautaiset lait ovat kuitenkin laittaneet nyt pisteen kepuloisten aluepoliittiselle hankkeelle, jonka liiketoimintasuunnitelmassa on alusta lähtien ollut siis kepuloinen elefantin kokoinen aukko. Talvivaaran rutiköyhä malmio ei koskaan muutu rikkaaksi malmioksi, vaikka kepuloiset kuinka paljon tahansa lapioisivat siihen Kankkulan kaivoon valtion niukkoja verovaroja. Kun asia nyt näyttää menevän oikeuskanslerin käsittelyyn, niin vähimmäisvaatimuksena tulee olla se, että Terra Juha julkistaa avoimesti kaikki Talvivaara Oy:n ja Terraframe Oy:n liittyvät laskelmat ja ympäristöselonteon kaikelle kansalle arvioitavaksi. Terra Juhan olisi myös hyvä selvittää rautalankamallilla, millä sopimuksella Terraframe Oy on ostanut tai vuokrannut Talvivaara Oy:n liiketoiminoja. Nythän julkisuuteen on kerrottu vain jonkin muutaman ihmisen kaivoslaboratorion ja kalkkilaitoksen kaupasta jne. Olisi hyvä tietää millainen kassavirta näistäkin sopimuksista ohjautuu Talvivaara Oy:n osakkeen omistajille. Nythän Talvivaara Oy:kin pyrkii parantamaan omavaraisuuttaan ja on päättänyt suunnata 458 milj. euron suuruisen osakeannin vakuudettomien velkojien hyväksi. Mitään selityksiä ei myöskään ole toistaiseksi kerrottu siitä, mitä suunnatulla osakeannilla pääomitettu Talvivaara Oy tulee jatkossa tekemään. On vain todettu, että yhtiö voi ruveta harrastamaan jotain uutta liiketoimintaa. Se, että Terra Juha on todennut julkisuuteen, että Terraframen Oy:n toiminta on nyt hyvissä käsissä, kun asialla on Terraframen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia, ei ole riittävä vakuus siitä, että kokonaisuutena Talvivaara Oy/Terrafarme Oy hanke olisi kenenkään hallinnassa. Taannoisessa TV ohjelmassa Lauri Ratia syyllistyi jo valheellisen tiedon levitykseen, kun meni höpisemään kohonneista nikkelin ja sinkin maailmanmarkkinahinnoista, kun hänen tiedossaan piti olla jo silloin, että Terraframe Oy on joutunut myymään köyhää malmiaan kymmeniä prosentteja alle maailman markkinahinnan. Tämä lienee merkki siitä, että moderni bioliuotusprosessi ei näytä tuottavankaan riittävän puhdasta nikkeliä, vaikka toisin on väitetty. Tätä käsitystä tukee myös se, että Terraframe Oy:n ympäristöluvasta on parhaillaan viranomaiskäsittelyssä useampia valituksia ja kaivosalueen suuret vesimassat on saatu eliminoitua vain siten, että ne on ympäristöluvan vastaisesti juoksutettu kaivosalueelta Nuasjärven syvänteisiin. Näiden laittomien juoksutustenkaan seurauksista ei kukaan ole toistaiseksi esittänyt vielä luotettavia arvioita. Terra Juhalla näyttää tässä sopassa nyt olevan enemmän pelissä kuin pelkkä esteellisyys.

alan kolmas mies	Re: Digi Juhasta kaivoskaraoken tiskijukka?	1.12.2016 15.55
Terra Juhan tiet ovat tutkimattomat. Se, että pääministeri laittaa Terraframen Pipon päähänsä ja ilmoittaa Sotkamon Ihmeen nousseen tuhkasta kuin Phoenix-Lintu, ei kuulostanut uskottavalta tosiasioiden valossa. Talvivaaran ja Terraframen liiketoimintasuunnitelmissa näyttää valitettavasti olevan kepuloinen elefantin kokoinen valuvika eli ns. musta aukko. Terra Juhan ilmoitus 100 milj. euron lisärahoituksesta ei tietenkään voi mitenkään muuttaa sitä tosiasiaa, että kysymyksessä on rutiköyhä iso malmio, jota Outokumpu ei tietenkään halunnut lähteä louhimaan, koska ei ollut näköpiirissä, että hankkeesta tulee koskaan kannattavaa. Outokummun asiantuntijoiden mielestä hankkeen kassavirta ei siis ollut riittävä suurta investointia ajatellen. Kassavirta oli siis riittämätön, vaikka Outokummulla oli itsellään jo merkittävää ruostumattoman teräksen tuotantoa mm. Torniossa ja tunnetustihan nikkeliä käytetään seosraaka-aineena ruostumattoman teräksen valmistuksessa. Tornio terästehtaan nykyinen kapasiteetti on suunnilleen 1.65 milj. tonnia ruostumatonta terästä ja ruostumattomassa teräksessä nikkelin osuus on noin 8%:a. Tästä seuraa se, että Tornion terästehtaan nikkelin tarve on kaikkiaan noin 132 000 tonnia vuodessa, mutta Torniossa kuten monissa muissakin terästehtaissa kierrätysteräksen osuus on nykyään korkea. Torniossa peräti 90%, joten Tornion terästehtaan neitsytnikkelin tarve lienee suunnilleen 13 200 tonnia/v. Tämä on koko Terraframen nykyinen nikkelikapasiteetti. Outokumpu pystynee nykyään ostamaan neitsytnikkeliä suunnilleen 9000-10000 taalan tonnihinnalla, jolloin Outokummun neitsytnikkelin hankintakustannus lienee tasolla 120 milj. euroa vuodessa. Tästä voitaneen päätellä, että Terraframen pyörittämisen on laskettu maksavan Outokummulle vuosittain enemmän kuin 120 milj. euroa vuodessa, joka näyttäisi olevan Terrafarmen tulevan negatiivisen kassavirran todennäköinen vuosittainen suuruus. Talvivaaran yrityssaneeraus ja Terraframen "krapularyyppy" eivät poista kaivokseen liittyviä teknistaloudellisia tosiasioita. Ei tilannetta muuta myöskään se, että Terra Juha todistaa Sotkamon Ihmeen tapahtuneen Terraframen Pipo päässään. Rutiköyhä malmio ei muutu rikkaaksi, vaikka Terra Juha lapioisi jo noin 1.5 miljardia euroa valtiolle maksaneeseen hankkeeseen kuinka monta miljardia euroa tahansa lisää. Tosiasioiden kieltäminen on vienyt Terra Juhan uskottavuuden kaivoshankkeen neutraalissa käsittelyssä. Kaiken lisäksi esille on tullut Terra Juhan esteellisyyskysymykset, joilla näyttää olevan myös kytkentä Suomen Pankkiin siirtyvään kepuloisten Kivihiili ja Nikkeli Olliin. Alkeellisesti Terra Juha "tunnekuohussaan" käynnisti vielä mediasodan YLE:n toimittajia vastaan, jotka eivät edes kunnolla olleet kyseenalaistaneet valtiolle miljardeja euroja maksavaa Sotkamon Ihmettä. Kärhämä nousi kohtalaisen vaatimattomasta Terra Juhan lähipiiriin kuuluvan yhtiön Terrafarmelta saamasta kuljetintoimeksiannosta, mutta lantakasan pöyhintä paljasti Terra Juhan harkitsemattoman toiminnan rajoittaa sananvapautta YLE:n kanavilla. Tämä sananvapauden rajoittamisvaatimus on jo noteerattu myös kansainvälisessä mediassa ja muodostunee lopulta tärkeämmäksi asiaksi kuin oikeuskanslerin tutkima esteellisyys. Aikanaan oikeuskansleri tulee siis joka tapauksessa tutkimaan tämänkin asian ja on mielenkiintoista seurata, mihin Sotkamon Ihme lopulta johtaa. Toivottavaa olisi, että oikeuskansleri tutkisi ei vain avain aidan seipään vaan koko kepuloisen risuaidan. Mieleen elävästi tulee USA:n vainoharhaisen republikaanien entisen presidentti Nixonin tapaus eli legendaarinen Watergate, jossa Nixon totuuden vastaisesti selitteli putkimiesten touhuja muistaakseni demokraattien vaalitoimistossa. Pipopäiset putkimiehet tavattiin demokraattien vaalitoimistosta 17.6.1972 ja monien oikeuskäsittelyiden jälkeen Nixon ilmoitti erostaan dramaattisesti 9.8.1974. Sotkamon Ihmettä on syytä seurata huolella. Kehitteillä on selvästi kotimainen Terragate.

alan kolmas mies	Re: Digi Juhasta kaivoskaraoken tiskijukka?	10.12.2016 20.02
Kyllä se nyt niin näyttää olevan, kuten tulin maininneeksi Terra Juhan Sotkamon Ihmeestä jo pari viikkoa sitten. Pipollakaan ei siis voi työntää, vaikka kysymyksessä olisi Terra Juhalle räätälintyönä tehdystä Terrafamen Piposta. Aiemmin taisin myös todeta, että Sotkamossa se ei ole mikään pysyvä positiivinen ympäristöteko, jos Terrafamen johtajat hätäjuoksutuksena laskevat ilman lupaa muistaakseni 4 milj. kuutiota sulfaattipitoista jätevettä läheiseen Oulujärven vesistöön kuluvaan Nuasjärveen. Laittomia juoksutuksia on ollut myös Vuoksen vesistön suuntaan. Näyttää pahasti siltä, että Terrafamen kohdalla päästöjä on siis ollut useiden ELY-keskusten ja AVIen suuntaan, joten voidaan aiheellisesti esittää kysymys, onko kenelläkään valtion hallinnossa tiedossa, mikä Terrafamessa on kaikkien ympäristöpäästöjen todellinen tila? Ainakin sote-asioissa tilanne tuntuu Suomessa olevan Digi Juhankin mukaan sellainen, että tieto ei kulje viranomaisilta toisille. Tästä voidaan päätellä, että yhtä vähän tieto kulkee myöskin ELY-keskusten ja AVIen välillä. Sitä paitsi AVIenkaan tulevasta toiminnasta ei vielä ole olemassa vasta kuin Digi Juhan alustava prosessikaavio. Terrafamen kepuloiset puuhamiehet ja naiset ovat suureen ääneen myös toitottaneet, että nikkelin ja sinkin hinnat on nousussa. Kukaan ei kiistä sitä, että hienoista nousua hinnoissa on ollut, mutta mitään dramaattista ei markkinoilla ole tapahtunut. Epätoivoista kaivostoimintaahan Sotkamossa on harjoitettu jo pitkään. Kaivosmontussakin ensimmäinen räjäytys tehtiin jo 1.4.2008, joten kohta voidaan juoda hankkeen osalta 10-vuotiskakkukahvit. Lontoosta tavoitetut riskisijoittajat ovat sen sijaan nyt selvästi raportoineet Iltalehdelle ja nähtävästi myös Terra Juhalle, että Europan suurimmalla "kaatopaikalla" on vain määräaikainen ympäristölupa. Vanha ympäristölupa on voimassa vain vuoden 2018 loppuun saakka tai siihen asti kunnes uusi ympäristölupa on lainvoimainen. Talvivaaran tulee hakea koko toiminnalleen uutta ympäristölupaa 31.8.2017 mennessä, mikäli toimintaa halutaan jatkaa 31.12.2018 jälkeen. Muualla maailmassa ympäristöluvista on voitu myös valittaa ja tiedänpä lukuisia tapauksia, joissa mm. pitkään suunnitellut sellutehtaat ovat jääneet rakentamatta, koska ympäristölupia ei vaan ole tullut. Tällä perusteella on täysin selvää, että Terrafameen ei tulla saamaan mitään yksityistä sijoittajaa, koska sellaista hullua ei ole, joka vapaaehtoisesti sijoittaa Terrafamen toiminnan tukemiseen aluksi kynnysrahana noin 200 milj. euroa, mikä näyttää olevan Terrafamen negatiivisen kassavirran määrä vuoden 2018 loppuun mennessä. Sen jälkeenkin on ilmeisesti varauduttava siihen, että kassavirta pysyy negatiivisena. Tuotannollista toimintaa ei voi koskaan perustaa pelkän optimistisen hintaolettaman varaan. Sellainen on tietysti mahdollista, että kepuloiset vaikka AVIen ja hallinto-oikeuksien kautta ajaa vielä väkisin läpi sellaisenkin ympäristöluvan, jossa Terrafamelle ei aseteta mitään päästörajoituksia, koska on kysymyksessä hätätila ja Kainuun korkean työttömyyden hoito vaatii aivan erityisiä työllistämistoimia. Valtion ja veronmaksajien maksettavaksi näyttää valitettavasti kuitenkin jäävän Sotkamon Ihmeen maksaminen, kun on lähdetty innokkaasti Kainuussa murskaamaan rutiköyhää malmia 18 milj. tonnin vuosivauhdilla. Terra Juha tekisi viisaasti, jos ilmoittaisi julkisuuteen, että hän tuli "tunnekuohussa" antaneeksi Terrafamen toiminnasta julkisuuteen vähän hätiköityjä lausuntoja. Kaivosalalla toimivan suuren brittiläisen Berwin Leighton Paisner-lakitoimiston johtaja on kertonut Iltalehdelle, että Lontoon pörssipiireissä tunnetaan hyvin Talvivaaran/Terrafamen hankkeet ja niihin liittyvät ongelmat, joten pörssin kautta rahoja on turha kalastella. Minusta on outoa, että ulkomailla tunnetaan Suomen asiat paremmin kuin meillä. Voihan se olla niinkin, että Terra Juhalla on liian läheiset suhteet Kainuuseen, jolloin hän ei ehkä ole nähnyt metsää puilta. Taitaa kuitenkin olla niin, että Terrafamen tarina on nyt taputeltu muiden kuin veronmaksajien puolesta. Eiköhän valtion kokonaislasku olekin jo noin 1.5 miljardia euroa, joten kyllä tämä selvästi nousee aivan kepuloisten kärkihankkeiden eturiviin. Iltalehden mukaan Sotkamon Ihme on haihtumassa ilmaan. Analyysi vaikuttaa oikealta. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.

Patiksen miehet	Re: Digi Juhasta kaivoskaraoken tiskijukka?	10.12.2016 22.45
Jos NS Heikillä on 2500 euroa taskussa, niin Heikki voisi ostaa noin 750000 Talvivaaran osaketta. Heikki omistaisi silloin aika paljon enemmän osakkeita kuin keskivertosuomalainen. Ja nyt otetaan kaivospaukut.

alan kolmas mies	Re: Digi Juhasta kaivoskaraoken tiskijukka?	10.12.2016 23.47
Tässä on taas yllättävä ehdotus Patiksen miehille. Ostetaan porukalla 10 Talvivaaran osaketta ja mennään kuulolle yhtiökokoukseen. Siitä se alkaa Terrafamenkin nurkkaus, koska ei kukaan muu Terrafameen tule sijoittamaan. Vastaava tilannehan syntyi Stromsdalin kohdalla. Pesä ei kiinnostanut ketään, mutta kun NS alkoi pyöriä pesän ympärillä, niin jopa Putininkin ystävät kiinnostuivat asiasta ja tietenkin Esteri - koko Savon suurin uhkapeluri. Ja jopa "omaa" ja varastettua löytyi löytyi välittömästi Tratta PBF:n operaatiohin. Syödään ja juodaan yhtiökokouksessa hyvin ja lähdetään kotiin miettimään seuraavaa liikettä. Kohta ollaan Euroopan suurimman nikkelikasan omistajia. Hyvä sijoitus, kun kohtahan ne rytinät alkaa kunnolla ja nikkeliä tarvitaan. Eihän nikkeliä kannata hyisessä Lapissa liuottaa ja pilata vesiä. Ei muuta kuin lasti junaan ja liuotukseen lämpimiin maihin. Näinhän se bisnes menee. Yhden kuolema on toisen elämä.

alan kolmas mies	Re: Digi Juhasta kaivoskaraoken tiskijukka?	1.1.2017 23.33
Minua ihmetyttää suuresti se, että Digi Kiky Juha "tonttu" on alkanut tekemään Suomen taloutta koskevia ennusteita jo uudenvuoden tinasta. Nähtävästi Juhan tinavalos tehtiin vapisevin käsin, kun ämpärin pohjalle tuli paksut kerrokset irrallisia tinahippuja, joita ennen vanhaan kutsuttiin rahaksi. Pari päivää sitten antamassaan ajankohtaishaastattelussa Juha "tonttu" ilmoitti, että kaikkien muiden taloutta ammatikseen tutkivien ja ennustavien tahojen Suomea koskevat talousennusteet ovat pielessä ja aivan alakantissa. Hänen laatimansa Kiky-ohjelma johtaa siihen, että jo ensi vuonna Ruotsin ja Saksan kilpailukykyetu on kiritty umpeen ja kaikki keskeiset tavoitteet saavutetaan, koska elinkeinoministeriössäkin on jo 30 isompaa ja pienenpää bioenergiahanketta vireillä. Vasta valittu uusi elinkeinoministeri "Makkara" Mika Lintilä vannoi äskettäin ministerivalansa Juhan "tontun" oikean käden eli Kainuun Huussikonsultin saneleman tekstin mukaan. Heti perään kepun Juha ?tontun? valitsema uusi ministeri ilmoitti, että hänen 50-vuotispäivillään Juha "tonttu" oli kertonut Makkara Mikalle, että nyt on paikka auki taivaaseen asti, kun olit minua tukemassa kepuloisten johtoon. Makkara Mika oli synttärien aikana väläyttänyt Juha "tontulle" omat CV-tietonsa, joista kävi ilmi, että Makkara Mika oli yo-merkonomin papereilla toiminut Pouttu Oy:n talouspäällikkönä, kunnes sitten pääsi kansanedustajaksi 1999 ja valmistui hallintotieteiden kandidaatiksi 2000. Makkara Mikaa pidetään kepuloisten terävimpänä talous- ja veroasiantuntijana. Makkara Mikalla ei siis ole kuitenkaan koulutuksensa ja kokemuksensa puolesta minkäänlaista kaivosalan tai energia-alan kokemusta. Tämä kokemus puuttuu myös Juha "tontulta". Makkara Mikan parhain teollinen referenssi lieneekin ravialalla, koska näytöt Poutun talouspäällikkönä jäivät vähäisiksi. Kuitenkaan sitä ei sovi unohtaa, että Pouttu Oy vanhana perheyrityksenä ylipäätään selvisi kartellisoituneiden osuustoiminnallisten elintarvikefirmojen rinnalla. Useiden tappiovuosien jälkeen Poutut kuitenkin myivät tappiollisen yrityksensä Sponsor Capital Oy:lle vuonna 2007. Vuonna 2013 virolainen AS Maag Group puolestaan taas osti Potun Sponsor Capital Oy:ltä. Joka tapauksessa Makkara Mika on jo esittänyt yhtyvänsä täysin Juha "tontun" Suomen taloutta koskeviin tinaennustuksiin. Makkara Mikan ja Juha "tontun" mukaan Suomessa ollaan siis ennen näkemättömällä kasvu-uralla. Teollisiksi kärkihankkeiksi on meillä valittu Terrafamen Kainuun Ihme ja Fennovoiman atomivoimala. Löydettyään Kainuun Ihmeen Juha "tonttu" ilmoitti tunnekuohussa 18.11.2016, että nyt on Terrafamen prosessit hallinnassa ja hinnat nousee kohisten. Viimeksi tänään Juha "tonttu" on kertonut julkisuuteen (Iltalehteen) tarkasteltuaan vielä uudestaan eilisiä tinavaloksiaan, että marraskuun Terrafamen päätökset olivat oikeita. Historia tulee tämänkin todistamaan. Iltalehden haastattelussa Juha "tonttu" selitteli ajatuskulkuaan toimittaja Kreeta Karvalalle seuraavasti: "Sanotaan näin, että minulle on oleellista, että tässä vaiheessa saamme yksityiseltä puolelta arvion siitä, että se raha, jota hallitus on Terrafameen pistänyt, ei ole mennyt hukkaan, vaan yhtiön arvo on siihen pistetty raha. Tämä on minimilähtökohta tässä vaiheessa omassa ajattelussani." Minkä ihmeen takia Juha "tonttu" haluaa arvion yksityiseltä puolelta siitä, paljonko valtio on investoinut epätoivoiseen Kainuun Ihmeeseen. Tuon luvunhan pitäisi löytyä suoraan valtion tilikirjoista ja Juha ?tonttuhan? on jo ilmoittanut, että hän laittaa valtion taseet poikimaan. Rehellisyyden nimissä nyt on kuitenkin todettava, että marraskuun lopulla tapahtuneen Kainuun ihmeen löytymisen jälkeen sekä nikkelin että sinkin maailman markkinahinnat ovat molemmat pudonneet jo 13%:a. Epäedullinen hintakehitys voi merkitä sitä, vuoden Terrafamen 2016 liiketoiminnan tappio voi olla jopa yli 190 milj. euroa. Juha "tontun" ja Makkara Mikan kannattaisi pitää mielessä pääoman tuoton peruslaskelma eli voittomarginaali x pääoman kiertonopeus = pääoman tuotto (ROCE, %). Vuodelle 2016 näyttää tulevan tästä alustavasta arviosta sijoitetun pääoman tuotoksi -65%. Jo nyt on nähtävissä, että Terrafamen kassavirta ei muutu positiiviseksi lähivuosina useista markkinasyistä johtuen. Kun vihreiden Niinistön tekemien laskelmien mukaan valtio on sijoittanut hankkeeseen jo noin miljardi euroa ja tulevan 5-vuotiskautena tarvitaan suurella varmuudella vielä 500 milj. euroa lisää, niin ihmetyttää Juha "tontun" lausunto, että historia tulee osoittamaan valtion lisäsatsauksen olleen hyvin perusteltu. Juha "tonttua" voidaan pitää täysin utopistina, kun hän olettaa, että joku yksityinen sijoittaja pitäisi Terrafamen arvona noin 1.5 miljardia euroa, joka ilmeisesti tulee olemaan valtion rahan tarve kyseisen kepuloisten katastroofi-investoinnin hoitamisessa eli Kainuun kärkihankkeessa. Juha "tontulta" sopii kysyä, miksi joku yksityinen sijoittaja sijoittaisi noin 1.5 miljardia euroa Kainuun Ihmeeseen ja saisi sijoitukselleen pääoman tuotoksi ison negatiivisen luvun? Eikä hankkeelle ilmeisesti saada edes pysyvää ympäristölupaa muuta kuin kepuloisten painostuksen kautta paikallisessa AVI:ssa.

Vastaa viestiketjuun