Keskustelu
| Asiantuntija | Lehdon Nemea | 23.1.2017 8.45 |
| Maltan finanssivalvonta MFSA esittää Nemea Pankin toimiluvan perumista ECB:lle. Päätös tehty 20.1.2017. Taitaa tuolle pumpulle tulla lopullinen loppu. Euroopan pankkivalvonta näyttää silti toimivan! |
||
| Asiantuntija | Re: Lehdon Nemea | 23.1.2017 8.47 |
| Siis "sittenkin toimivan" |
||
| Eläköitynyt kaupungin työntekijä | Re: Lehdon Nemea | 23.1.2017 8.57 |
| Ja mitä mahtaa tapahtua Nemean Juankoskella omistamille kiinteistöille? |
||
| alan mies | Re: Lehdon Nemea | 23.1.2017 9.22 |
| Eihän Nemea niitä kiinteistöjä omista, vaan Lehdon firma. Lehto onkin arvattavasti putsannut rahat Nemeasta jo aikoja sitten, aivan kuin Kartonkitehtaastakin. Sehän vain lisää Lehdon varallisuutta. Ainoa mikä tehoaisi Lehtoon on liiketoimintakielto tai rikostuomio, mutta Suomen oikeuslaitoshan on mätä, joten sellaista tuskin tapahtuu. |
||
| Asiantuntija | Re: Lehdon Nemea | 23.1.2017 10.15 |
| Revestorin kassa on tyhjä ja velkaa täynnä. Ei sinne omaisuuksia ole kerätty. |
||
| Kalle Hyvärinen | Re: Lehdon Nemea | 23.1.2017 12.14 |
| Tekeekö akm valituksen tai rikosilmoituksen tilanteesta? |
||
| alan kolmas mies | Re: Lehdon Nemea | 23.1.2017 14.01 |
| Hiiliä kerääntyy taas lisää Kuopion uuden muutosjohtaja Esterin pään päälle. Esterihän ilmoitti aikoinaan Koillis-Pravdaankin, kuinka hän käy päivittäin rahoitusneuvotteluja Tratta PBF:n pelastamiseksi. Kanavajuhlissa vuonna 2013 rahan keruu oli jo kovassa käynnissä. Puuhamiehet ilmoittivat, että Tratta PBF:n tilapäiset maksuvaikeudet hoidetaan ja perustetaan ikuisesti lupaava TECTA Oyj, jonka osakepääomaksi tulee 10 milj. euroa. Kanavajuhlien aikaan osakepääomaa oli sensaatiomaisesti koossa jo 3 milj. euroa ja maksajien joukossa oli yllättävästi mm. maltalainen pieni Nemea Bank ja suutari Aaltosen säätiö. Jo aiemmin keväällä 2013 Esteri Kangasveijari tiedotti myös Koillis-Pravdaan, että nyt kylään on tullut todellinen kiinteistöjen kehitysyhtiö, jonka taustalta löytyi sitten maltalaisen Nemea Bankin islantilaisten rahojen kanssa ryvettynyt pankkiiri ja kulttuuripersoona Lehto. Sen verran muutosjohtaja Esteri valotti tehtyjä kiinteistökauppoja, että Nemea Bankin pankkiiri maksoi käytännössä konkurssitilassa olleelle Tratta PBF:lle pankkiirin ostamista kiinteistöistä noin miljoona euroa. Sitä muutosjohtaja Esteri ei julkisuuteen kuitenkaan kertonut, että Juankosken kaupungilla oli myytyihin kiinteistöihin jälkipantti Handelsbankenin kiinnityksen jälkeen. Muutosjohtaja siis tässäkin kohtaa oikoi lakipykäliä, kun suunnitteilla olleita kiinteistökauppoja ei Juankosken kaupunki käsitellyt siinä järjestyksessä kuin tällaisia kiinteistökauppoja normaalisti käsitellään julkisesti. EU:n pankkivalvonta näyttää jollakin tavoin toimivan, mutta hitaasti. Ihmetystä herättää alan miehenkin tekemä havainto, että Suomessa poliittisesti ohjatun Finanssivalvonnan käsissä oleva pankkivalvonta ei näytä kuitenkaan toimivan, vaikka esim. Tratta PBF:n tapauksessa valvottavaa ja epäilyksiä mm. kansainvälisestä rahan pesusta on ollut jo vuodesta 2011 lähtien, kun Juankosken kaupunki alkoi laittoman puuhastelunsa Tratta PBF:n kanssa yhdessä Handelsbankenin ja valtio-omisteisen Finnvera OyJ:n kanssa. Finanssivalvonta ei ole jostain syystää aktivoitunut, vaikka Juankosken kaupungin sähläykset Tratta PBF:n rahoitusta koskevat päätökset on todettu laittomiksi ja kuntalain vastaisiksi jo keväästä 2016 lähtien. Myöhemmin muutosjohtaja Esteri on käynnistänyt kiinteistöt ostaneen pankkiiri Lehdon omistaman Revestor Oy:n kanssa Juankosken kaupungin ja Revestor Oy:n yhteisen kiinteistöjen kehityshankkeen. Kyseisessä hankkeessa on edetty tiettävästi niin pitkälle, että kaupunki on jo myöntänyt muutaman kymmenen tuhannen euron rahoituksen, jonka turvin pankkiiri Lehdon omistama "varakas kiinteistöjen kehitysyhtiö Revestor Oy" on käynnistänyt Juankoskella kehitettävien museokohteiden kehittämisen sillä, että sokkeloiseen museokylään on aluksi pystytetty tienviitat, jotta kehitettäviin museokohteiseen mahdolliset kiinteistöjen kehittäjät löytävät vaivatta. Muistaakseni noin vuosi sitten Revestor ilmoitti yhdessä kaupungin kanssa, että nyt odotellaan investoijia alla oleviin ikuisesti lupaaviin sijoitus- ja kehityskohteisiin. 1) Sillankorva 770 m2 2) Soittokuntatalo 345 m2 (pääosin käytössä) 3) Makasiini 725 m2 4) Konttori 380 m2 5) Masuuni 707 m2 6) Ruukinpaja 1050 m2 7) Valssilaitos 750 m2 8) Veturitalli 55 m2 9) Ruukinkartano 400 m2 10) Vesitorni 12 m2 11) Varastorakennus 160 m2 12) Sauna 35 m2 13) Puutarhahuone 35 m2 Toistaiseksi suursijoittajat ovat tiettävästi pysyneet loitolla, vaikka esim. Vesitorniin voitaisiin hyvin rakentaa mukava pieni olut pubi, kun kepuloisetkin ovat vihdoin aloittaneet Terra Juhan ja Sote Rehulan vetäminä alkoholilain uudistuksen ja sääntelyn purkamisen. Sote Rehulalla on kuitenkin tuossa alkoholilain hitaasti etenevässä uudistuksessakin vielä pieni ongelma, kun Sote Rehula haluasi mahdolliseen uuteen Vesitorni-pubiinkin myös vähintään kaksi portsaria, jotta pubia voisi pitää auki vielä 01.30 jälkeenkin. |
||
| PV | Re: Lehdon Nemea | 23.1.2017 15.21 |
| Moro, kun tein tutkintapyynnön Juankosken kaupunginjohtajan antamista satojen tuhansien eurojen velkojen lyhennyksistä Handelsbankenille, kertoi Kaupunginjohtaja, että velkojen lyhennykset olivat osa Nemea Bank:in ja Juankosken ja PB:n välistä sopimusta, jossa samalla annettiin Juankosken panttioikeus Nemealle. Lakimiehenä en ymmärtänyt, mistä ...tanan sopimuksesta oli kyse ja siksi tein poliisille tutkintapyynnön ns."kaupungin vipeistä" lyhennysmaksuista ilman että pankki olisi niitä vaatinut tahikka PB olisi hakeutunut maksukyvyttömäksi. Näin saatiin konkurssia siirrettyä ja velkojien asemaa oleellisesti heikennettyä-- velkojat eivät tienneet Juankosken "vipeistä yht. 370 000 euroa). Tässä ollaan koko ajan liikuttu siellä, missä on pimeää ja tuulista. |
||
| juristin alku | Re: Lehdon Nemea | 23.1.2017 17.00 |
| Tuoreen Suomen Kuvalehden KuntaLeaks - palstalla on otsikkona "Kunta sössi - kuka maksaa". Toimittaja Eeva-Liisa Hynynen on jutussa käsitellyt Kittilän ja Pyhäjärven tapauksia. Hynynen on tuonut esiin sen, että hallinto-oikeuden kumottua kunnan lainvastaisia päätöksiä, niitä onkin alkanut tutkia poliisi. Tavallisen maallikon onkin vaikea ymmärtää Suomen oikeuslaitoksia, koska eri tuomioistuinten rooleja ei yleensä tiedosteta. Hynysen haastattelema rikos-ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen totaakin jutussa, että "hallinto- ja käräjäoikeuksilla on erilaiset roolit". Viljasen mukaan hallinto-oikeudet tutkivat kunnan tekemät päätökset mahdollisten muotovirheiden osalta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hallinto-oikeudet muutoin hyväksyisivät tehdyt päätökset. Viljanen toteaa myös, että kunnanvaltuutettujen ja tietysti myös kunnan hallituksen jäsenten tulee katsoa kunnan etua. Elleivät he niin tekisi, he "saattaisivat joutua vastuuseen kunnan edun vastaisesta päätöksenteosta". Jos kyse olisi tahallisesta virkarikoksesta, joka johtaa tuomioon, kunta joutuu harkitsemaan aiheutuneiden kulujen perimistä tuomituilta, koska muunlainen toiminta olisi kunnan edun vastaista." Laittomasta päätöksenteosta Juankosken kaupungille on aiheutunut ainakin 10 milj. euron menetykset ja kaupungin omaisuutta on siirretty konkurssikypsien yhtiöiden haltuun saamatta niistä käypää korvausta. Kaikki asianhaarat huomioon ottaen vaikuttaa siltä, että kysymys on ollut merkittävän taloudellisen hyödyn kanavoimisesta ns. Pehami -konsernin yhtiöiden hyväksi. Koska kysymys on myös ollut vastikkeettomasta merkittävän hyödyn myöntämisestä kysesille tahoille, niin kysymys ei voi olla mistään muusta kuin rikolliseksi määritellystä lahjanannosta. Juankoskella päätöksenteossa ei ole ollut kysymyksessä myöskään mistään yksittäisestä harkitsemattomasta virheestä vaan hyvin suunnitellusta pitkäjänteisestä laittomasta toiminnasta, jossa kaupungin omistamaa varallisuutta on siirretty laittomasti sekä konkurssitilassa oleville yhtiöille että myös niiden epämääräisille omistajille. Kokonaisuutta arvioiden tämä ei näytä hyvältä. Tuntuisi oudolta, jollei Tratta PBF:n puuhamiehet joutuisi näistä rötöksistään tilille ja vastuuseen. |
||
| alan mies | Re: Lehdon Nemea | 23.1.2017 18.44 |
| Määritelmän mukaisesti korruptio (latinan sanasta corrumpere ?turmelus, pahaan vietteleminen?) on toimivallan väärinkäyttöä yksityisen edun tavoitteluun. Korruptiossa esimerkiksi vastuullisessa asemassa oleva henkilö, kuten virkamies, lahjotaan antamaan lahjojalle etua säännösten vastaisesti. Missä on savuava ase. Mikä on se tai ne lahjat, jotka Kangasperko on vastaanottanut tai hallituksen jäsenet. Tämä on näytön kannalta keskeinen kysymys. Tekijät luikkivat aina karkuun osoittamalla, ettei teko ollut tahallinen. Tulette näkemään, että näinkään selvässä asiassa ei Kangasperko ja kumppanit saa juuri minkäänlaista rangaistusta, vaan eläkeiän lähestyessä Kangasperko saa Kunnallisneuvoksen arvonimen ja hänen toimintaansa kilvan kehutaan. Näin on näreet. |
||
| Patiksen miehet | Re: Lehdon Nemea | 23.1.2017 19.21 |
| Ja Papukaijalle papukaijan merkit. |
||
| juristin alku | Re: Lehdon Nemea | 23.1.2017 20.07 |
| alan miestä kehotan tutustumaan rikoslain lukuihin 30 ja 40. Lahjojan ei tarvitse itselleen saada lahjuksia tai lahjoja. Riittää, kun lahjoja toimintansa kautta tuottaa muille taloudellista hyötyä. Juankoskella on kaksi "smoking gunia": seisovat pahvitehdas ja biovoimala. Näistä ei tosin enää savu nouse. Kolmas "smoking gun" on Hangon konkurssitilassa oleva tyhjä ja arvoton Faroconin varastohalli. Koska asioita saatetaan käsitellä vielä Kuopion käräjäoikeudessa, niin on mahdollista, että kepuloiset järjestää oikeuteen lautamiehiksi ns. uskotut miehet, jolloin pääpukarit voidaan palkita jopa kunnallis- tai talousneuvosten titteleillä. En lainkaan ihmettelisi, vaikka pääpukarit kutsuttaisiin Jukka Vihriälän tapaan vielä kepun kunniajäseniksi. Kepulandiassa tapana on, että yrittänyttä ei laiteta ja tästä syystä Suomi on kansainvälisissä tilastoissa käytännössä korruptiovapaa maa. |
||