Keskustelu
| alan kolmas mies | Kepulandian mediasensuuri | 10.2.2017 1.26 |
| Entisenä YYA-sopimusaikana Saksassa ja muuallakin yleistyi ns. Finlandisierung- eli Suomettuminen. Jokaisessa asiassa ja kansainvälisessä sopimuksessa Suomen oli kysyttävä neuvoa Moskovasta, voiko Suomi allekirjoittaa suunnitellun sopimuksen. Kekkonen toimi Suomessa YYA-sopimuksen takuumiehenä, joka pilkuntarkasti tarkisti jokaisen sopimuksen, että se oli linjassa YYA-sopimuksen salattujen liiteasiakirjojen kanssa. Suomalaisessa mediassa Presidenttiä myöten on ihasteltu viime aikoina sitä, että Suomessa vallitsee poikkeuksellisen suuri sananvapaus. Tämä havainto on tietysti aivan oikea, kunhan sanan miekkaa käyttävä vain puhuu ns. poliittisen eliitin yhteisesti hyväksymien säännösten puitteissa. YYA:ta meillä ei enää onneksi ole, mutta Kepulandia on kuitenkin muuttunut yhden totuuden Suomeksi, vaikka mediassa siis päivästä toiseen julistetaan, että sananvapauden osalta Suomi on maailman johtavia maita. Sananvapaus ei valitettavasti Suomessa toteudu. Vakavaa huolta aiheuttaa se, että Eduskunnan valvonnassa olevassa YLE:ssä ei saa nykyään esittää ohjelmia, jotka ovat poliittisen eliitin mielipiteiden vastaisia tai niitä kritisoivia. Kepulandian poliittisen eliitin yhden totuuden valvojana istuu maan arvostetuin journalisti YLE:n päätoimittaja Atte Jääskeläinen. Yhden totuuden Kepulandiassa toimittajilla ei ole riippumattoman journalistin oikeuksia esittää Kepulandian hyväksyttyä yhtä totuutta kritisoivia mielipiteitä. Suru tulee nyt puseroon, kun A-studion iki-ihana Susanna Päivärintakin joutui jättämään TV-katsojille haikeat hyvästit monen vuoden ansiokkaan journalistisen työn jälkeen. YLE:n eronneiden kriittisten toimittajien lista on pitkä ja Ruben Stillerkin joutui jo välillä erotetuksi ja pitkälle sairaslomalle, kun uskalsi arvostella nykymenoa YLE:ssä. Terra Sipilähän oli myös kimpaantunut YLE:n toimittajille, jotka olivat uskaltaneet kysellä, oliko Terra Sipilällä mahdollisesti Terrafamen päätöksiä tehtäessä yhteyksiä ns. Hyvä Veli-verkostoon. Entisellä naapurillani Rubenillahan oli rasitteenaan jo entistäkin "poliittista syntiä? eliittiä vastaan, kun Ruben innostui aikoinaan käyttämään mediassa koko Kepulandian poliittista järjestelmää horjuttanutta "Kökkö Traktori" ilmausta. Se on selvää, että tällainen halventava loukkaus koski syvältä kaikkia niitä vielä maalla asuvia kepulaisia, jotka olivat joutuneet niukan elantonsa hankimaan Suomen kivisiltä ja suurimman osan vuotta lumen alla olevilta pelloiltaan. Siitä ei voi tietysti olla erimieltä, että leivän vääntäminen näin karuista olosuhteista kaikille suomalaisille on suorastaan epäinhimillistä. Moraalinvartijan olisikin silloin pitänyt olla kaukaa viisas ja "Kökkö Traktorin" sijasta käyttää Kepulandiaan paremmin sopivaa termiä "Piikkilangankiristäjä" eli Valmet 20. Sitä tuttavallista ja kotoista lempinimeähän maalla käytettiin ennen hyvin yleisesti, kun länsimaisia traktoreita ei maahan juuri tuotu. Toinen yleinen vaihtoehto oli muistaakseni t?ekkiläinen Zetor, joita pidettiin vähän parempana traktorina, koska siinä alkoi olla sitten jo nelipyörävetokin ja lämmitettävä hytti Wikipediasta löytyy tarkat tiedot "Piikkilangankiristäjästä": "Valmet 20 oli Valmet 15:n jälkeen toinen Valmetin valmistama traktorimalli. Siitä on käytetty vähäisen tehonsa vuoksi puhekielessä nimitystä "piikkilangankiristäjä". Valmet 20:n edeltäjämallin Valmet 15:n perustana on Pikku-jehuksi kutsuttu prototyyppi. Suunnitteluperusteena oli se, että Suomessa oli 1950-luvun alussa vielä 250 000 maatilaa, joiden suurin viljelyspinta-ala yleensä oli 25 hehtaaria. Tarkoituksena oli, ettei traktorista olisi tullut liian raskas suomaille, ja että se kykenisi vetämään 14-16 tuuman yksisiipistä auraa pellolla kynnettäessä. Vuonna 1953 Valmet järjesti traktorimallin myynnin Hankkijan, Laborin ja OTK:n kanssa. Vuoteen 1954 mennessä oli valmistettu yhteensä 2 000 Valmet 15- ja Valmet 20 -traktoria. Vuoden 1955 aikana Valmet 20:ta valmistettiin 2 082 kappaletta, joista 55 vietiin Turkkiin. Valmet 15- ja Valmet 20 -traktoreita valmistettiin yhteensä 9 800 kappaletta. Niiden valmistus päättyi 1963, tosin vuoden 1963 traktorit oli valmistettu jo 1962. Valmetin traktorin valmistajana oli Valtion Kivääritehdas Oy, sittemmin nimeltään Valmetin Tourulan tehdas. Ensimmäisinä valmistusvuosina Valtion maatalouskoneiden tutkimuslaitos osoitti kritiikkiä Valmetin ominaisuuksia kohtaan verrattuna pohjoisamerikkalaisiin traktoreihin. Esimerkiksi moottorin teho ei ollut kilpailijoiden tasolla, mutta kone oli kuuluisa keveydestään ja ketteryydestään." Merkille pantavaa Kepulandian entissä ja nykyissä puuhasteluissa on, että käsitykseni mukaan esim. se, että "Piikkilangankiristäjänkin" kaikki taannoiset myyjät eli Hankkija, Labor ja OTK ovat jo kauan sitten olleet konkurssissa. Hankkijan syväkurkuilta olen kuullut mielenkiintoisia juttuja näistä taannoisista sähläyksistä. Vähän oudolta se kuulostaa myös, kun traktorin valmistajaksi ryhtyi Valtion Kivääritehdas. Valtiohan ryhtyi muistaakseni valmistamaan myös Terhi-nimisiä perämoottoreita Jyskän tehtaallaan. Näitä "Jyskän tehtaan Ihmeitä" allekirjoittanutkin on joutunut aikoinaan repimään kädet verillä käyntiin tuloksetta kesäillasta toiseen. Pienissä Terhi-malleissa oli myös "edistyksellinen" ilmajäähdytys. Luulenpa, että kesähelteellä ajeltaessa juuri ilmajäähdytys aiheutti sen, että Terhihän ei käynnistynyt lämpöisenä ollenkaan. Yllä paljastuu myös Kepulandian keskeiset suunnitteluperiaatteet. Vaikka esim. "Piikkilangankiristäjässä" moottorin teho ei ollut kilpailijoiden tasolla, mutta suosituksi traktori vaan tuli, kun kone oli kuuluisa keveydestään ja ketteryydestään. Näitä Kepulandian perinteisiä suunnitteluperiaatteita on myös huolellisesti noudatettu esim. Tratta PBF:n kohdalla, jonka ei pienenä ja ketteränä pahvin valmistajana tarvitse Koillis-Savo lehden taloustoimittajien mukaan tuottaa tonnikaupalla pahvia. Vähempikin riittää. Kepulandian perinteiset suunnitteluperiaatteet ovat vahvasti olleet mukana myös, kun Kainuun korpeen on maailman köyhimmän nikkelimalmion varaan puhallettu pystyyn jo konkurssiin mennyt Talvivaaran Kaivosyhtiö. Sen raunioista Terra Sipilä lunasti valtion piikkiin ikuisesti lupaavan Terrafamen eli "Kainuun Ihmeen", johon on lapioitu valtion rahaa jo tiettävästi lähes 500 milj. euroa ilman mitään reaalista toivoa siitä, että rahat saadaan joskus takaisin. Terra Sipilähän päätti myös äskettäin laittaa Tekesin ja Terra Sipilän rahoituksen varassa konkurssihirressä roikkuneen Chempoliksen taseet tuottamaan. Ja kuinka ollakaan, niin Fortumin ja Taalerin kassoista löytyi jälleen yllättäen yhteensä 10.4 milj. euron sijoitukset erittäin lupaavaan Chempolikseenkin. Päätöksenteossahan sillä ei ollut mitään väliä, että Chempoliksella ei ole ollut vielä muita referenssejä ns. Clean Techin tai Sustainable Developmentin (ns. kestävä kehitys) alalta kuin muurahaishapon avulla laboratoriossa modernisti ruohoista keitetty sellu. Ehkäpä Chempoliksen päätöksiä tehtäessä Terra Sipilä oli käynyt tutustumassa Äänekosken tulevaan uuteen biotuotetehtaaseen ja oli havainnut, että Metsä Groupin miehillä on meneillään vanhanaikaiseen teknologiaan perustuva sellutehdasinvestointi. Ihmetystä herättää myös Teknologiateollisuuden optimistiset laskelmat. Yhdistyksen laskelmien mukaan Turun laivatilaukset, Uudenkaupungin autotuotanto ja Äänekosken sellutehtaan käynnistyminen lisäävät Suomen tavaravientiä lähivuosina 3.5 miljardilla eurolla. Pari päivää sitten Terra Sipilä ilmoittikin tyytyväisenä eduskunnassa, että nyt on asiat mallillaan ja taantuma on selätetty. Epäselvää vielä on, ottiko Terra Sipilä myös Kataisen tapaan taas markkinavoimista niskalenkin? Teknologiateollisuudenkin olisi ollut hyvä paljastaa lisääntyneen vientituotannon osalta hieman yksityiskohtia, jotta voitaisiin arvioida tehdyn ennusteen uskottavuutta. Vuonna 2015 Teknologiateollisuuden mainitsemissa vientilaitoksissa liikevaihdot olivat kuitenkin seuraavat: - Valmet Automotive (noin 50 000 autoa), liikevaihto 399.9 milj. euroa - Turun Telakka, liikevaihto 597.6 milj. euroa - Äänekosken sellutehdas (noin 500 000 tonnia), liikevaihto noin 310 milj. euroa Yhteensä noin 1 310 milj. euroa Tilanne optimististen uutisten jälkeen: - Valmet Automotive (100 000 katumaasturia, a? 10000 euroa), liikevaihto ehkä n. 1000 milj. euroa. Lisäys suunnilleen 600 milj. euroa. Tuotantomäärää ei ole kuitenkaan kerrottu. - Turun Telakka, liikevaihto ehkä 800 milj. euroa. Lisäys siis suunnilleen 200 milj. euroa - Äänekosken sellutehdas (noin 1 300 000 tonnia, tuotannon lisäys 800 000 tonnia x 80%), liikevaihdon lisäys noin 440 milj. euroa - Liikevaihdon arvioitu muutos/lisäys on siis vain noin 1 240 milj. euroa Positiivista tietenkin on, että joitakin vientiin tähtääviä investointeja on olemassa, mutta Suomen kauppatase oli vuonna 2016 kuitenkin erittäin murheellinen eli seuraava: - Vienti yhteensä 51 684 milj. euroa - Tuonti yhteensä 54 544 milj. euroa - Kauppatase - 2 860 milj. euroa Näköpiirissä olevat investoinnit, jotka tietysti ovat tervetulleita, eivät näköjään nosta vielä Suomen syksykierteessä olevaa kauppatasetta edes plussan puolelle. Vuonna 2015 kauppatase oli pakkasella vain - 351 milj. euroa. Terra Sipilän aikana Kepulandiassa ainakaan vienti ei näytä vielä piristyneen, vaan kauppatase on valitettavasti kehittynyt koko ajan vain jyrkästi huonompaan suuntaan. |
||
| alan mies | Re: Kepulandian mediasensuuri | 10.2.2017 3.01 |
| Sananvapaus on suhteellinen käsite. Vapaa juankoski on sananvapauden paradoksi. |
||