Keskustelu
| alan kolmas mies | Terrafamesta ei tule maailmanluokan kaivosyhtiötä | 20.2.2017 0.55 |
| Terrafamen erikoisen rahoituskuvion tultua julkiseksi Trafiguran toimitusjohtaja Weir totesi, että kun Terrafamen käyttöpääomaan liittyvä ongelma on nyt hoidettu, niin "Terrafamesta voi tulla maailmanluokan kaivosyhtiö." Maailmanluokan kaivosyritykseksi pyrittäessä ensimmäinen ehto on, että kaivosyhtiön johdossa on kaivosalaa (metallikaivoksia) tuntevia ns. alan miehiä tai naisia. Hesari on laajassa artikkelissaan 18.2.2017 kuvannut tarkasti, kuinka Terrafamelle vuoden 2016 loppupuolella pienellä porukalla mustista salaisista kirjeistä löydettiin "Kainuun Ihmeelle" ratkaisu. Alla on lyhyet CV:t Terrafamen rahoituksen umpisolmujen ratkaisijoista ja heidän taustoistaan: - Juha Sipilä: pääministeri, dipl. ins., IT-alan asiantuntija, sijoittaja - Mika Lintilä: teollisuusministeri, hallintotiet. kand., merkonomi, liha-alan asiantuntija, ravimies - Lauri Ratia: dipl. ins., Terrafamen hall. puh. johtaja, Lohja-Ruduksen ent. toim. johtaja, sementtialan asiantuntija, hallitusammattilainen - Janne Känkänen: Terrafame Groupin hall. puh. johtaja, valt. tiet. maisteri, teollisuusneuvos, ent. TEMin virkailija - Matti Hietanen: Terrafamen toim. johtaja, varatuomari, kauppat. tiet. maisteri, ent. TEMin virkailija Kenelläkään ym. keskeisistä Terrafamen taustahenkilöistä ei näytä olevan metallikaivosalan aiempaa kokemusta sen enempää, mitä heille on kertynyt kokemusta heidän seurattuaan Pekka Perän yrityssaneeraukseen johtaneesta käsittämättömästä Talvivaara - sähellystä ja sen jälkeen valtion ostamasta kaivoksesta, jonka keskeiset tuotteet ovat nyt ja tulevaisuudessa seuraavat: - Nikkeli-kobolttisulfidi, nykyinen kapasiteetti enintään 30 000 t/a ja tulevaisuudessa mahdollisesti 37 000 t/a, josta osa nikkelioksidia - Sinkkisulfidi, nykyinen kapasiteetti noin 50 000 t/a ja tulevaisuudessa mahdollisesti 70 000 t/a - Kuparisulfidi, nykyinen kapasiteetti enintään 15 000 t/a - Uraani, mahdollinen kapasiteetti enintään 350 t/a, jos hankkeelle lupa joskus löytyy Jotta saadaan mielikuvaa Terrafamen tuottamista metalleista, niin laitettakoon alle koko maailman nykyinen kysyntä Terrafamen valmistamien tuotteiden osalta. Sulkuihin laitoin Terrafamen mahdollisen osuuden koko maailman markkinoista: - Nikkeli 2 530 000 tonnia (markkinaosuus max. 1.5%) - Sinkki 13 500 000 tonnia (markkinaosuus max. 0.7%) - Kupari 19 000 000 tonnia (markkinaosuus max. 0.1% - Koboltti 112 000 tonnia (markkinaosuus max. 1.6%) - Uraani 60 000 tonnia (markkinaosuus max. 0.6%) Mikäli Terrafame yllättäen nousisi ns. maailmanluokan yritykseksi, niin kyllä sen täytyisi pystyä jollakin edustamallaan tuotesegmentillä nousemaan esimerkiksi viiden johtavan tuottajan joukkoon. Tämä ei näytä kuitenkaan olevan mahdollista ainakaan nikkelissä eikä myöskään koboltissa, jotka ovat selvästi kaivosyhtiön tärkeimmät tuotteet nyt ja tulevaisuudessa. Sen voi hti todeta, että maailmanluokan kaivosyhtiöt ovat monialaisia integroituneita yrityksiä, jotka toimivat ympäri maailmaa ja niiden vuotuiset liikevaihdot ovat suuruusluokassa 20-60 miljardia USA:n taalaa. Venäläisen Norilsk Nickelin, joka virheellisesti mainostaa itseänsä maailman johtavana nikkeliyhtiönä, liikevaihto oli vuonna 2015 vain 8 542 milj. USA:n taalaa, kun esim. Glencoren liikevaihto on vuonna 2016 yli 60 miljardia taalaa. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Terrafamen eli "Kainuun Ihmeen" liikevaihto oli vuonna 2016 vain noin 110 milj. euroa, eikä millään tempulla näytä nousevan suuremmaksi kuin enintään noin 400 milj. euroon vuodessa. Terrafame on saanut myymästään nikkeli-kobolttirikasteestaan koko toimintansa aikana keskimäärin noin 10 000 EUR/t ja myymästään sinkkisulfidista keskimäärin vain noin 560 EUR/t. Markkinahinnoiltaan koboltti olisi ilmeisesti kiinnostavin (43 250 USD/t) tuote, mutta vaatimaton saanto rutiköyhästä malmista ei luo edellytyksiä perustaa sen varaan eikä myöskään nikkelin varaan kaivosta, jonka pitäisi ruokkia peräti jopa 4 800 kainuulaisen suut, kuten tuore teollisuusministeri Lintilä on riemuissaan jo todennut äskettäin syntyneen rahoitusratkaisun perusteluissaan. Koboltin nykyinen hinta on siis suunnilleen 40 000 EUR/t. Jos oletamme Terrafamen kobolttituotannoksi vaikka 1 800 tonnia/a ja yhtiö maksaisi 4 800 kainuulaiselle palkkaa, jonka keskikustannus olisi vielä vaatimaton 30 000 euroa vuodessa, niin Terrafamen liikevaihto olisi koboltin osalta 72.5 milj. euroa ja pelkät palkkakustannukset siis noin 144.0 milj. euroa vuodessa. Kyllä kepuloistenkin pitäisi tajuta, että tällainen ei ole liiketoimintaa, vaikka sitä harjoittaisi noin 84%:sti valtio-omisteinen yhtiö. On otettava huomioon, että tuossa kaivostoiminnassa on palkkakustannusten lisäksi huomattavasti enemmän myös muita kuin palkkakustannuksia. Koska kaivoksella on suoria työpaikkoja vain noin 600, niin noin 4 200 kainuulaisen elättämiseen pieni kaivosyhtiö joutuu siis vuosittain kantamaan noin 100 milj. euron vuosittaisen kolehtin. Kymmenessä vuodessa kysymys on melkein miljardin euron avustuksesta Nälkämään leipäjonoihin. Terrafamen kohdallahan sen suurin ongelma on siinä, että yhtiön tuotantoprosessin hyötysuhde ja siis saanto on erittäin heikko köyhästä malmista. Vuonna 2016 Terrafame liuotti nikkeliä kaikkiaan 11 584 tonnia. Sinkkiä liuotettiin 27 868 tonnia. Yhteensä malmia siis liuotettiin viime vuonna 39 452 tonnia ja sitä varten jouduttiin ajamaan rikastamatonta malmia peräti 14.2 milj. tonnia ns. primäärikasoille. Ojalan laskuopin mukaan tästä tulee keskimääräiseksi metallisaannoksi vaivainen 0.28%. Luulisi, että kepuloiset olisivat tietoisia edes siitä, että esim. kemiallisen sellun keitossa ja myös sahauksessa päästään nykyään jo helposti noin 50%:n saantoon. Mekaanisessa massan valmistuksessa saanto ylittää jo 90%:a. Ongelmallista Terrafamessa näyttää olevan myös se, että nykyisestä prosessista ei saada puhdasta nikkeliäkään, vaan nikkelin ja koboltin sulfidiyhdisteitä, jotka tietysti joudutaan jalostamaan sitten vielä muissa jalostuslaitoksissa. Harjavallassahan jouduttiin Talvivaaraa/Terrafamea varten rakentamaan ihan oma tuotantolinjakin, joka on nyt poistettu käytöstä, kun Norisk Nickel ajaa nykyään junalasteittain puhdasta nikkeliä Harjavallan jalostamolle suoraan Venäjältä. Pöyry on selvityksissään kertonut ympäristöviranomaisille ja Terrafamen johdolle, että ns. kehitysvaihtoehdossa Ve1b, jossa tarkoituksena on jatkaa kaivostoimintaa, kaivoksen nikkelin tuotantokapasiteetti nousee nykyisestä noin 30 000 tonnista 37 000 tonniin ja raakamalmin louhinta nousee nykyisestä noin 15 milj. tonnista 18 miljoonaan tonniin. Lisäksi tarkoituksena on rakentaa kaivokselle uusi rikkivetylaitos, pasutto ja rikkihappotehdas. Näiden lisäksi tarvitaan kokonaan uusia sivukiven läjitysalueita ja bioliuotuksessa primääriliuotusalueita on laajennettava ja bioliuotuskasojen ilmastointia on lisättävä sekä tehtävä muitakin prosessimuutoksen edellyttämiä investointeja. Hintalappua ei ole kerrottu julkisuuteen, mutta eipä taida syntyä 100 milj. eurolla. Nikkelirikasteen osalta siirrytään osittain sinkkisulfidista sinkkioksidin valmistukseen ja myyntiin. Näilläkään näköpiirissä olevilla investoinneilla Terrafamesta ei tule "maailman luokan kaivosytiötä" nikkeli- eikä myöskään kobolttimarkkinoille, kuten alta selviää: Maailman johtavat nikkelin tuottajat v. 2015/2016: - Vale (2016): 311 000 t/a (markkinaosuus 12%) - Glencore (2016): 254 000 t/a (markkinaosuus 10%) - Norisk Nickel (2016): 236 000 t/a (markkinaosuus 9%) - Jinchuan (2015): 155 000 t/a (markkinaosuus 8%) - Sumitomo MM (2015): 100 000 t/a (markkinaosuus 4%) Maailman johtavat koboltin tuottajat v. 2015: - Freefort-MacMoRam: 17 500 t/a (markkinaosuus 16%) - Gem Co.: 15 000 t/a (markkinaosuus 13%) - Glencore: 12 000 t/a (markkinaosuus 11%) - Jinchuan Group: 10 000 t/a (markkinaosuus 9%) - Unicore: 5 850 t/a (markkinaosuus 5%) Hesarin tietojen mukaan Juha Sipilän ja Mika Lintilän suojeluksessa Ratia, Hietanen ja Känkänen allekirjoittivat ison juristiarmeijan todistaessa Terrafamen ja Trafiguran välisen rahoitussopimuksen, jossa Trafigura sitoutui ostamaan 7 vuoden aikana 80%:n Terrafamen tuotannosta. Ratia on julkisuuteen kertonut, että tuon sopimuksen arvo on 3 miljardia euroa. Sopimuksen yksityiskohtia ei ole kuitenkaan paljastettu. Myyntisopimuksen arvo näyttää diskontattuna viittaavan jopa yli 400 milj. euron vuosittaiseen tulovirtaan. Kysymyksessä täytyy siis olla jonkinlainen arvio vuosittaisesta liikevaihdosta, jolla ei tietenkään ole mitään tekemistä esim. Terrafamen yrityksen arvon kannalta. Sipilähän on jo todennut, että valtio tulee saamaan Terrafamesta siihen sijoittamansa rahat takaisin. Tämä lupaus toteutuu vain silloin, kun Terrafamen vapaasta kassavirrasta laskettu yrityksen arvo ylittää valtion exit-hetkellä kaikki valtion sijoitukset Talvivaaraan ja Terrafameen. Talouselämä lehti on äskettäin selvittänyt, että valtion sijoitukset kaivosyhtiöön ovat olleet tähän mennessä jo yli 700 milj. euroa. Kun toiminnan kehittämiseen tarvitaan investointeja varmaankin ainakin 100 milj. euroa, niin valtion sijoitukset tulevat ilmeisesti nousemaan ainakin miljardiin euroon käyttöpääoma mukaan luettuna. Nykyisillä metallien hinnoilla Terrafame tuottaa mahtavat tappiot vuosittain, joten on vaikea nähdä, että Terrafamen vapaasta kassavirrasta laskettu yrityksen arvo muodostuu koskaan positiiviseksi. Valtion talouden tarkastusviraston olisikin syytä pikimmiten selvittää avoimesti, millaisiin hinta-, tuotanto- ja kannattavuusolettamuksiin Ratian, Hietasen ja Känkäsen 3.2.2017 allekirjoittama Terrafamen rahoitussopimus veroparatiisiyhtiö Trafiguran kanssa perustuu. 1000 miljoonaa euroa on melko iso raha valtionkin kassasta, jolloin rahoitussopimuksen allekirjoittajien ja myös teollisuusministerin vahvistama sopimuksen myyntihintoja koskevaa kommenttia, että myyntihinnat perustuvat metallien odotettavissa oleviin myyntihintoihin, ei voi valitettavasti pitää luotettavana. Tämä on ainoa mahdollinen johtopäätös, mikä voidaan julkistetun tiedon perusteella tehdä, koska Terrafamesta ei ole esitetty toistaiseksi julkisuuteen minkäänlaisia luotettavia selvityksiä edes proforma - tasolla, millaiseksi kaivosyhtiön tulos, tase tai rahoitus tulevat kehittymään tulevan 10 vuotiskauden aikana. Em. mainitun jo allekirjoitetun sopimuksen (noin 250 milj. euron rahoituspaketti) on sanottu varmistavan vain kaivosyhtiön ns. ylösajon eli siihen tarvittavan minimi käyttöpääoman. Toistaiseksi hankkeen puuhamiehet ovat keskittyneet puhumaan vain kaivoksen vesikysymyksistä. Siinä sivussa on annettu veronmaksajien vain ymmärtää, että muilla teknistaloudellisilla tai tulevaan kaivoksen kilpailukykyyn liittyvillä seikoilla ei olisi mitään tekemistä päätöksenteon kannalta. Vaikka Terrafamen ympäristökysymyksissä on saatu aikaan selviä parannuksia, niin kaivosyhtiöllä ei kuitenkaan ole muuta kuin tilapäinen ympäristölupa, eikä missään ole kirkossa kuulutettu, että tulevaisuudessa ympäristöasiat ovat hallinnassa, kun kaivoksen louhintaa ja metallien liotustakin on tarkoitus merkittävästi nostaa nykyisestään. Terrafamen ostettua kaivostoiminnan Talvivaaralta Talouselämä lehti kertoi 29.12.2015, että Työ- ja elinkeinoministeriö ei kysynyt EU:n komissiolta, miten se arvioisi Talvivaaran Terrafame-järjestelyä valtiontukisääntöjen valossa. "Lähdimme siitä, että valtion sijoitus tehdään markkinaehtoisena. Markkinaehtoisuus puolestaan lähtee siitä, että sijoitus on tehty taseelliseen yhtiöön ja että ainakin keskipitkällä aikavälillä toiminta olisi kannattavaa. Tältä pohjalta on arvioitu, että sijoitukseen ei sisälly valtiontukielementtiä", Känkänen totesi taannoin Talouselämä lehdelle. Jokohan alkaisi olla aika päivittää myös harkinta Terrafamen saamien valtiontukien ilmoitusvelvollisuuden osalta, kun valtion tukitoiminta näyttää muodostuneen jatkuvaksi, ylittää selvästi de-minimis tuen ylärajan 200 000 euroa, josta ilmoitusta ei tarvitse tehdä, eikä muille kaivosyhtiöille EU:n sisämarkkinoilla vastaavia "markkinaehtoisia" tukitoimia taida olla tarjolla. |
||
| Kommentoija | Re: Terrafamesta ei tule maailmanluokan kaivosyhtiötä | 20.2.2017 11.54 |
| Kiitos kattavasta analyysista nykytilanteesta, ja tulevasta. Sinänsä ihmettelen valtion päätöstä lähtemään leikkiin niinkin arveluttavalla kumppanilla kuin Trafigura. Valtion pitäisi kaikessa toiminnassaan olla esimerkillinen ja valita kumppaninsa myös eettisin perustein. Taitaa paniikinomainen aluepolitiikka ohjata päätöksentekoa tällä hetkellä. Ainoa oikea ja selkärankainen päätös olisi ajaa tuo kaivostoiminta hallitusti alas päästäen kainuulaiset pois tuosta tulevaisuuden illuusiosta. |
||
| sitoutumaton kommentoija | Re: Terrafamesta ei tule maailmanluokan kaivosyhtiötä | 20.2.2017 17.39 |
| Miksi valtakunnan suuret päättäjät eivät ole huomanneet itäsuomen omia voimavaroja. Kaavillahan on entinen Luikonlahden kaivoksen käyttöpäällikkö, karvahattukoulun työteknikko kuntapolitiikassakin kannuksia ansainnut Jorma. Ainakin politiikan saralla hän on hankkinut meriittejä jo sen verran, et kyllä pystyisi johtamaan Terrafamen saattohoidon. Onhan jo saattohoitanut Kaavin ja Juankosken kuntayhteistyönkin. |
||
| alan kolmas mies | Re: Terrafamesta ei tule maailmanluokan kaivosyhtiötä | 23.2.2017 4.01 |
| Vieläkään en ole saanut öisin unta, kun tulin katsoneeksi maanantaina telkkarista Nälkämaan Sampon. Syrjäsilmin olen hanketta seurannut aivan alusta lähtien ja ihmetellyt sitä kiimaa, jolla Kainuun korvessa on innostuttu louhimaan maailman köyhintä nikkeliesiintymää. Nälkämaan Samposta selviää se täysin käsittämätön seikka, että Suomen valtio ja meidän johtavat poliitikot presidenttejä myöten ovat alusta lähtien ollut vahvasti mukana, kun kaivosinsinööri Pekka Perä on kehitellyt utopistista hanketta, joka on jo johtanut Euroopan mittakaavassa lähes Tsernobylin suuruiseen ympäristö ongelmaan. Nälkämään Sampossa yksi Talvivaaran katastrofin pääarkkitehdeista eli Siltarumpu Pekkarinen totesi eräässäkin tilaisuudessa, että kaivosta ei voida sulkea, koska sulkeminen tulisi saastuttamaan Kainuun ympäristöä tulevat 100 vuotta. Lausunto oli täysin edesvastuuton. Olisi nimittäin ollut erittäin hyvä kuulla Siltarummulta, kuinka kauan raskaasti tappiollisen Terrafamen valtavat jätemalmivuoret tulevat rasittamaan Kainuun luontoa ja laajemminkin Suomea. Nälkämaan Sampo ohjelmasta näkee, että hanketta on promovoitu vahvasti jopa EU:n suuntaan. Narratiivina on ollut tietysti modernisti ja kritiikittömästi maailman kasvava nikkelin tuleva kysyntä, EU:n niukat omat nikkelivarannot ja tietysti mullistava, aivan ylivoimainen ekologinen tuotantotekninen innovaatio. Kysymys ei oikeastaan enää olekaan vanhasta kaivannaisteollisuudesta vaan modernista biotekniikasta. Vain innovatiiviset alasti Väinämöisen pipo tai Panu lippalakki päässä muurahaispesässä istuvat suomalaiset pystyvät tällaisiin ekologisiin suurtekoihin, jotka mullistavat koko globaalin kaivosteollisuuden. Kysymyksessähän on alun pitäen ollut nimenomaan kepuloisten megalomaanisesta hankkeesta, jossa ilmeisesti maailman köyhimmästä nikkeliesiintymästä yritetään valmistaa kannattavasti Suomen korkealla kustannustasolla erityisesti nikkeliä. Konsulttiyhtiö Ramboll Oy:n selvityksistä käy ilmi, että Terrafamen kaivospiirin pinta-ala on mahtava 60 km2, joka on siis kaksi kertaa yhtä suuri kuin Tsernobylin räjähtäneen ydinvoimalan suoja-alue. Nälkämaan Samosta kävi ilmi, että Terrafamessakin on jo otettu käyttöön ydinvoimaloiden tapaan suoja-alue, jonne sivullisia ei päästetä ja valokuvaaminen on sakon uhalla kielletty. On hyvä muistaa, että Tsernobylin onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen hinnaksi on laskettu muistaakseni 150 miljardia taalaa. Kun Terrafamen kaivospiirin pinta-ala on kaksinkertainen Tsernobyliin verrattuna, niin odottaako meitä Terrafamen kanssa vielä 300 miljardin taalan lasku? Terrafamen köyhän mustaliuske-esiintymän malmivaroja on arvioitu olevan kaikkiaan noin 2 053 milj. tonnia. Terrafamen kaivosalaa tuntemattomat puuhamiehet aikovat louhia Kainuun korvista raakamalmia noin 18 milj. tonnin vuosivauhdilla. Tulevaisuudessa malmia tullaan silloin louhimaan kaivoksen toiminta-ajasta riippuen seuraavat määrät: - 30 vuoden louhinta n. 540 milj. tonnia - 50 vuoden louhinta n. 900 milj. tonnia Jätemalmin varastoinnista näyttää tulevan aivan megalomaaninen ongelma, josta toistaiseksi on puhunut ainoastaan vain televisiossakin A-studiossa esiintynyt sotkamolainen kappalainen Antti Lankinen, jonka puheita poliitikot ovat pitäneet lähinnä asiantuntemattoman "kylähullun" puheina, joista ei tarvitse sen kummemmin välittää, kun kaivosta koskevat päätökset on jo kirjattu salassa valtioneuvoston asiakirjoihin. Jotain mielikuvaa tulevan jätekasan koosta saa kuitenkin, kun ajattelee kaivoksen tulevaa toimintaa ja leikkii ajatuksella, että jätemalmi käytettäisiinkin Terra Sipilän Anne Bernerin (Sipilän 100%:nen luottamus) ehdotusta myötäillen rapakuntoisten liikenneväylien kunnostukseen. Tehokkain tapa ohjata Terrafamen jätemalmi hyötykäyttöön lieneekin siis se, että jätemalmi käytetään tehokkaasti ottaen huomioon kaikki kepuloisten ajamat ympäristöystävälliset tavoitteet ja ekologisen kierrätystalouden vaatimukset. Tietysti näistä lähtökohdista lähtien Terrafamessa syntyvä jätemalmi ilman muuta kannattaa käyttää moottoriteiden rakentamiseen modernisti Helsingistä Nuorgamiin. Kysymys on tietysti aivan välttämättömistä infrastruktuuri-investoinneista Tällaiselle moottoritielle onkin nyt tilausta, kun Suomi on arktisen neuvoston puheenjohtajamaa. Sitä paitsi demujen Mooseshan on jatkuvasti puhunut myös näiden arktisten alueiden suomista liiketoimintamahdollisuuksista, kun Koillisväylä avautuu tulevaisuudessa oikein kunnolla laivaliikenteellekin. Mustaliuskeen ominaispainohan on 2 380 kg/m3. Jos oletamme moottoritien leveydeksi esim. 17.7 m, jos oikein laskin, niin silloin Terrafamen kaivoksesta saadaan metrin paksuista roudan kestävää patjaa moottoriteiden asfalttipinnan alla olevaksi tukikerrokseksi vuosien saatossa seuraavasti: - 30 vuoden aikana 10 780 km - 50 vuoden aikana 17 970 km Kun etäisyys Helsingistä Nuorgamiin on suunnilleen 1 320 km, niin 30 vuoden aikana me voitaisiin rakentaa Nuorgamiin 8 kpl rinnakkaisia moottoriteitä. Mikäli Terrafamea pyöritetään valtion varoin vielä tulevat 50 vuotta, niin noita rinnakkaisia moottoriteitä voidaan rakentaa peräti 13.6 kappaletta. Näiden Terra Sipilän mahdollisten moottoritiehankkeiden rinnalla Hitlerin taannoiset "Arbeit macht frei" moottoritiehankkeet Saksassa ja Trumpin Mexikon rajalle rakennettava yli 20 miljardin taalan Big Wall vaikuttavat näpertelyiltä. Kun Terrafamen tulevaa rahoitusta ja toiminnan jatkamista ajatellaan, niin hyvä on myös ottaa huomioon se, että puuhamiehillä on ollut kiikarissa, mutta pidetty vähän vihreä veran alla, että mustaliuskeessahan on myös vähän uraania. Toden totta malmiostahan voisi saada uraania vuosittain ehkä vaivaiste noin 306 tonnia. Jätemalmissa olevasta uraanista ei syntyne vielä suurempaa ongelmaa, mutta rikastetun uraanin kanssa voikin tulla vielä melkoiset varastointikustannukset ja Olkiluodon miljardeja euroja maksavat uraanijätteen varastohallit alkavat nekin olla jo täysiä. Tänään käsiteltiin telkkarin A-studiossa Suomen 100 vuotisjuhlien kunniaksi myös Suomi brandiä ja haastateltavana oli UM:n Petra Theman, joka ansiokkaasti esimerkein kertoi, mitä kaikkea Suomessa on tehty, jotta pieni Suomi näyttäytyisi ulkomaalaisille kiinnostavana maana, jonne kannattaa investoida ja joka vetää puoleensa turisteja. Kovin hyvää mainosta ainakaan ulkomaisille turisteille ei ole se, että meillä valtion varoin Kainuussa "Kainuun Ihmeenä" louhitaan Euroopan suurinta jäteallasta, josta jätevedet vielä näköjään ohjataan sekä Oulunjoen että myös Saimaan erittäin arvokkaisiin, sanoisin korvaamattomiin ja ainutlaatuisiin vesistöihin. Terrafamen toiminta ei ihan vielä ole samoissa mittasuhteissa kuin Venäjän Aral-järvellä, mutta tilannetta kannattaa katsoa uudelleen esim. 30 vuoden päästä, kun todetaan, että Saimaakin joudutaan mahdollisesti kokonaan maisemoimaan. Silloin ei Kainuun pienen Nuasjärven syvänteiden sulfaattivuorista kukaan enää viitsi mainita sanaakaan, koska vahinko on niin pieni ja paikalliset eläkkeellä olevat kalastajat eivät enää muutoinkaan kalareissuille lähde. Terrafamen kohdalla suomalaiset jätevesiasiantuntijat, ELY-keskukset ja hallinto-oikeudet ovat toistaiseksi vain mittailleet järvien metalli- ja sulfaattipitoisuuksia, vaikka onhan sekin selvää, että kaivosinsinööri Pekka Perän innovatiivisessa prosessissa bakteerit tekevät liuotustyön. Minun käsittääkseni syntyvässä jätevedessä täytyy myös olla jonkun verran ns. "kylläisiä bakteereja", jotka ovat saaneet mahansa täyteen erilaisia metalli-ioneja. Ammattikorkeakoulun opiskelija Hannu Heikkinen oli tehnyt Talvivaaran kaivoksella opinnäytetyönsä vuonna 2008 ja tarkasteli siinä bioliuotustekniikkaa nuoren opiskelijan hieman ihailevin silmin. Hän kirjoitti kuitenkin mm. seuraavasti: "Liuotusprosessi käynnistyy todennäköisesti A. ferrooxidans-lajin avulla, ja siksi metallisulfidien liuotusta onkin tutkittu eniten sillä. Liuotustutkimuksissa on käytetty pyriittiä. Rautaa hapettavat mikrobit kiinnittyvät malmiin ja liuottavat sitä rautaa ja samalla syntyy rikkihappoa. Tutkimusten perusteella on esitetty, että metallisulfidien hapettuminen tapahtuu joko kontakti-, tai ei-kontaktiliuotuksen kautta. "Kontaktivuorovaikutuksessa mikrobit ovat välittömässä kontaktissa mineraalin pinnan kanssa aiheuttaen sen hapettumisen. Ei-kontaktivuorovaikutuksessa mikrobit tuottavat ferrirautaa ja protoneja (Fe3+, H+), jotka hapettavat metallisulfideja." "Bioliuotuksen kemiallisen taustan käsitteleminen on hankalaa, koska viime aikoina suora hapetus bioliuotusmekanismina on kyseenalaistettu. Yhden teorian mukaan mikrobien erittämä eksopolysakkaridi muodostaa mineraalin pinnalle matriisin, jossa solut lisääntyvät ja muodostavat lopulta biofilmin. Oletetaan, että tässä EPS-kerroksessa ferri-ioni katkaisee kemiallisesti mineraalin valenssisidokset.? Hannu Heikkisen selvitykseen viitaten minä kyllä rohkenen asettaa Terrafamen hallituksen puheenjohtajan ja entisen Lohja-Ruduksen sementtiyrityksen toimitusjohtaja Lauri Ratian puheet Terrafamen bioliuosprosessin hallinnasta vielä vahvasti kyseenalaisiksi. Hannu Heikkisenkin selvityksestä käy ilmi, että ainakaan Talvivaaran aikaan bioliuotustekniikka ei ollut yhtiön hallinnassa. Hallinnassa se ei voi olla vieläkään, koska Terrafamen puuhamiehet ovat kaivoksen käynnistämisen jälkeen vain keskittyneet kaivoksen valtaviin vesiongelmiin ja jätevesi vuotojen korjaamiseen. Tässä vaiheessa en vielä kuitenkaan lähde viisastelemaan noista Terrafamen käyttämistä bakteereista ja mikrobeista mitään, mutta viittaan vain nykyään sairaaloihin pesiintyneisiin bakteereihin, joihin nykypäivänä ei tunnu enää mitkään antibiootitkaan tepsivän. Tässä yhteydessä ehkä kannattaa vielä mainita Microsoftin Bill Gatesin äskettäinen Münhenin Turvallisuuskonferenssissa pitämä puhe, jossa hän puhui biotekniikkaan liittyvistä mahdollisista tulevaisuuden uhkista. Alla pieni lainaus Bill Gatesin ajatuksista Forbes lehdestä, joihin Suomen ehdottoman IT-gurun eli Terra Sipilänkin olisi hyvä tutustua, kun on näköjään siirtynyt myös biotekniikan huippuosaajaksi ja vielä valtion rahoilla. "Riippumatta siitä, leviääkö se terroristien iskujen kautta tai luonnonoikun tuloksensa, epidemiologien mukaan nopeasti ilmateitse leviävä taudinaiheuttaja voi tappaa yli 30 miljoonaa ihmistä alle vuoden kuluessa. Epidemiologien mukaan on kohtuullisen todennäköistä, että tällainen epidemia koetaan seuraavien 10-15 vuoden aikana", Gates kommentoi. Forbesin mukaan Gates keskittyi puhumaan nimenomaan tarttuvien tautien uhasta, vaikka kyseessä oli turvallisuusalan konferenssi eikä terveyskonferenssi. Gates olisi voinut puhua esimerkiksi ydinaseista tai ilmastonmuutoksesta, mutta hän päätti puhua epidemioiden uhasta. Forbes kirjoittaakin, kuinka Gatesin varoitukseen on syytä suhtautua vakavasti." |
||
| Tuomo Manninen | Re: Terrafamesta ei tule maailmanluokan kaivosyhtiötä | 26.2.2017 20.54 |
| Onhan se todella arvokasta todistaa - sekä itselle että muille uskoville - että Terrafamesta EI VOI koskaan tulla maailmanluokan kaivosta, koska yhtiön johdossa ei ole maailmanluokan kaivoksen johtajia. Mutta riittäisiköhän kuitenkin jo sellainen Kainuun mittakaavassa melko mittava kaivos, joka nikkelin hintakehitysennusteiden - tällä kertaa Maailmanpankin laatimien - perusteella jossain vaiheessa mahdollisesti turvaisi jatkossakin Kainuun mainareille tilipussin kansantalouden eteen tehdystä työstä, ei jokseenkin turhista käynneistä työvoimatoimistossa. Katsoin juuri kyseisen Nälkämaan laulun. No kuvamateriaalia on vuosien mittaan Talvivaarastakin kertynyt sellainen määrä, että sopivan negatiivisella ennakkoasenteella tällaisenkin siitä saa helposti saksittua. Mutta kun seurakunnan kappalainen edustaa kaivosta vastustavien terävintä kärkeä vesianalyysejä tulkittaessa, myötähäpeä jäi itselleni päällimmäiseksi tuntemukseksi Nälkämaan laulussa... |
||
| Kouraan ajattelija | Re: Terrafamesta ei tule maailmanluokan kaivosyhtiötä | 26.2.2017 21.12 |
| Voit olla aivan vapaa häpeästä. Siihen sinulla ei ole mitään aihetta. Ei ole meidän kenenkään syy, että malmi on niin köyhää kuin on. |
||
| Kouraan ajattelija | Re: Terrafamesta ei tule maailmanluokan kaivosyhtiötä | 27.2.2017 13.44 |
| Vettä on johdettu Nuasjärveen vasta vuoden verran, mutta selvät merkit ovat jo nähtävissä. Mannisen poika voi tarkastella tilannetta sitten muutaman vuoden päästä, kun kumuloitu vaikutus näkyy Vuokatin matkailualueella asti. Jossakin suhteessa Talvivaara on jo maailmanluokan kaivos. Tutustupas raporttiin esim. päivän Kalevassa. |
||
| alan kolmas mies | Re: Terrafamesta ei tule maailmanluokan kaivosyhtiötä | 27.2.2017 17.14 |
| Minä huomaan ilokseni, että tavallisesti viisas Kouraan ajattelija on ymmärtänyt Terra Sipilän junaileman "Kainuun Ihmeen" todellisen sisällön paremmin kuin paikallinen asiaa ilmeisesti liian läheltä tarkkaileva Mannisen poika. Yleensä sanotaankin, että tarkkailukohteeseen on hyvä ottaa vähän etäisyyttä, niin ei silloin erehdy puhumaan aidan seipäästä, kun pitäisi puhua aidasta. Monesti asiat selviävät myös kummasti, kun tarkastelee asioita ns. helikopteriperspektiivistä. Kun 30 tai 50 vuoden päästä Kainuussa noustaan helikopteriin (toivottavasti ei kuitenkaan Terra Sipilän ohjaamaan), niin tullaan näkemään taannoista "Osaran aukiotakin" suurempi uraanipitoinen ympäristökatastrofi aivan Vuokatin suositun matkailualueen ympärillä. Entinen kollegani Pöyryllä eli arvostettu prof. Nisse Osara oli kuitenkin aukionsa kohdalla pitkässä juoksussa oikeassa. Tiettävästi nykyään Osaran aukiot tuottavat jo tukkipuitakin niin paljon, että jopa Keitele Forestin Ilkka Kylävainio on laittanut Kemijärvelle ison sahan ja liimapuutehtaankin. Nissehän Metsähallituksen johtajana olleessaan hakkautti paljon arvostelua saaneen 22 000 hehtaarin avohakuun Pudasjärven ja Posion kuntien alueelle, josta hakattiin puuta 1.2 milj. kuutiota. Tähän mennessä Osaran aukioiden tuotto on jo ollut 1.5 milj. kuutiota eli enemmän kuin aikoinaan Suomi sotien jälkeen rahapulassaan joutui hakkaamaan. Terra Sipilän "Kainuun Ihme" tulee tuottamaan 50 vuoden aikana 900 milj. tonnia uraanipitoista raakkua. Kun se levitetään Kainuun korpiin esim. 2 metrin vahvuisena patjana, niin patjan pinta-ala muodostuu noin 16 000 hehtaarin suuruiseksi ja lähentelee siten jo Osaran kuuluisan aukion pinta-alaa, mutta sillä erotuksella, että tämä "Kainuun Ihmeen" raakkuaukio ei tule koskaan kasvamaan ainakaan tukkipuita. Melkoisen varmaa on myös se, että tuolta valtavalta aukiolta vielä valuu luontoon ja vesistöihin täysin tuntemattomia ns. "kylläisiä bakteerejakin". Sitä paitsi yleisestikin on jo tiedossa, että esim. Talvivaaran osittain uraanipitoista raakkua ei voida käyttää esim. maanteiden rakennusaineeksi. Terra Sipilän ja kokemattoman teollisuusministeri Mika Lintilän kannattaa yö-lukemisena tutustua vaikka alla olevaan STUKin Terrafamen kaivoksen jätteisiin liittyvään opaskirjaseen: https://www.julkari.fi/.../katsaus-uraani-kaivostoiminnassa-3-20... Siltarumpu Pekkarinenkin on todennut "Nälkämaan Sampossa", että jos kaivostoimintaa ei jatketa, niin luontoon valuu ympäristömyrkkyjä jopa 100 vuoden ajan, joten kyllähän näitä vastaavia myrkkyjä täytyy luontoon valua toimivan kaivoksen raakkukasoistakin ainakin 100 vuoden ajan. KELAn johtajaksi valittu alkiolainen Elli Aaltonen jakeli viime vuonna AVI-johtajan virassa ollessaan vuoden tiedotustekopalkinnon myös Koillis-Pravda lehdelle. Nyt näyttää siltä, että vuoden 2017 tiedotustekopalkinto menee tänä Suomen 100-vuotisjuhlavuotena kepun Terra Sipilälle ja Mika Lintilälle, kun he ovat uutisoineet "Kainuun Ihmeen" rahoituksen selviämiestä ja kertoneet, että Terrafamesta on tullut aivan ihmeen kaupalla maailman luokan yritys ja erinomaisesti kannattava kaivos, joka luo kauan kaivattua työtä ainakin 4 800:lle Nälkämaan asukkaalle. Tietenkin tiedotustekopalkinnon tulevat jakajat unohtavat mainita, että "Kainuun Ihmeen" lopullisen ympäristölaskun hinta muodostuu mahdollisesti jopa 300 miljardin euron suuruiseksi. Vantaan Loka Poikien jätelaskut on tähän tulevaan jättiläislaskuun verrattuna täysin näpertelyä. Toistaiseksi "Kainuun Ihmeen" jätelaskun hinta on ollut noin 2.5 miljardia euroa, joka oli jo ansiokkaasti selvitetty "Nälkämaan Sampossa". Kepu pettää aina. |
||
| alan mies | Re: Terrafamesta ei tule maailmanluokan kaivosyhtiötä | 6.3.2017 19.50 |
| Liuotushoidot pelastavat Suomen aivoinfarktilta: http://yle.fi/uutiset/3-9489099 |
||
| alan kolmas mies | Re: Terrafamesta ei tule maailmanluokan kaivosyhtiötä | 6.3.2017 20.54 |
| Herran Jumala!!! Lottovoitto taas Suomeen. Äkkiä Terra Sipilä paikalle toteamaan ja vihkimään lupaava 34 miljardin euron kaivoshanke. Chemec Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Maijala näyttääkin olevan myös Kemira Pigments Oy:n puheenjohtaja, joten Terra Sipilä pistää tässäkin hankkeessa valtion ja TEKESin rahat taas poikimaan. Petteri Orpohan on vaan advokaatti, joten eiköhän Petteri nyt taas täytä Terra Sipilän Chemecin kehittämiseen tarvittavat 10 miljardin euron lainapaperit, kun EKP:n lainan korko on nykyään jopa alle nollan. Kyllä Terra Sipilän liikemiesvaistoa täytyy ihailla. Hallitusherrojen joukossa Terra Sipilä on ihan omaa luokkaansa ja vähintään samalla tasolla kuin Jokereiden osaomistaja ja veikkausmoguli Hjallis Harkimo. Ei mitään väliä, vaikka persut kaataakin hallituksen, kun meillä rupesi heti menemään näin hyvin. YLEkin ilmoitti juuri, että nousukausi on juuri alkanut, |
||