Keskustelu

JulleFarocon konkurssi Savon sanomat22.2.2017 10.29
SS 22.2.2017:
"Farocon Oy on asetettu konkurssiin

Varastoterminaali

Hangossa varastoterminaalia pyörittävä Farocon Oy on asetettu konkurssiin helmikuun toinen päivä Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa Raaseporissa. Yhtiö asetettiin konkurssiin Kuopion kaupungin hakemuksesta.

Entisellä Juankosken kaupungilla oli Faroconilta viiden miljoonan euron yrityskiinnitys kartonkiyhtiö Premium Boardille annetusta takauksesta. Kaupunki joutui kartonkitehtaan lainan maksajaksi, josta syystä sillä oli saatavia noin neljä miljoonaa euroa. Saatavista on välimiesoikeuden vahvistus.

Juankoski halusi tehostaa viime vuonna perintää hakemalla Faroconia konkurssiin. Vuodenvaihteessa tapahtuneen kuntaliitoksen myötä saatavien perintä on siirtynyt Kuopion kaupungin tehtäväksi. Hangossa sijaitsevan hallikiinteistön arvoksi on arvioitu 1,3-1,9 miljoonaa euroa.

headhunterRe: Farocon konkurssi Savon sanomat22.2.2017 11.42
Kuka tällaisia arviointeja on tehnyt. Oikea arvio on 7,5 miljoonaa euroa ja sekin on varovaisesti arvioitu.
Kuopion kannattaa ostaa halli 1,3 miljoonalla ja myydä se sitten käypään hintaan. Sievoinen voitto on saatavissa hyvinkin pienellä riskillä.

PVRe: Farocon konkurssi Savon sanomat22.2.2017 14.36
Moro,
näinhän Juankosken kaupunginjohtaja arvioi asian kaupunginhallitukselle ja sitten valtuustolle. Konservatiivinen arvio oli lähes 10 miljoonaa euroa, ja se arvioitiin päätöstä tehtäessä n. 7,2 miljoonaksi euroksi, jotta se olisi täyttänyt 5 miljoonan euron takausvaatimuksen, siis n. 80 prosenttia kokonaisarvosta.
Pankkihan ei tälläistä arviota huolinut, eikä kukaan muukaan täysijärkinen toimija, mutta kun JUankoski lupasi omavelkaisen takauksen pankin lainalle, no vot. Ja sinne mänt. Nyt kaiken saanee Nemea pankki, joka oli ensisijaisella oikeudella saa kaiken Faroconin konkkapesästä. Juankoski ei saa senttiäkään.

juristin alkuRe: Farocon konkurssi Savon sanomat22.2.2017 17.41
Onkohan Revestor Oy tehnyt jo hallista 250 000 euron tarjouksen?

Täysin varmaa on, että Esterin ja muiden Tratta PBF:n puuhamiesten junaileman, laittomasti täytäntöön laitetun ja KHO:ssa laittomaksi todetun kaupungin 5 milj. euron takauksen vastavakuus ei ole koskaan ollut turvaava, jota takausta myönnettäessä voimassa ollut kuntalaki edellytti.

Takauksen puuhamiehet olivat kuitenkin "todistaneet" hallitukselle ja valtuustolle, että kysymys on täysin laillisesta takauksesta ja takauksella oli kuntalain edellyttämä turvaava vastavakuus.

Käsitykseni mukaan takausasiassa laittomuuksia tehneet päättäjät ja esittelijät ovat henkilökohtaisessa vastuussa kaupungille aiheutetusta taloudellisesta vahingosta.

Vahingon suuruus pelkän realisoituneen takauksen osalta lähentelee korkoineen jo 6 milj. euroa.

Vastavakuuden arvottomuushan on ollut puuhamiesten tiedossa jo takausta myönnettäessä ja täytäntöön laittomasti pantaessa.

Suomen kalleimmat yksityiset juristit oli palkattu tekemään laitonta takausta koskevia sopimuksia, joten mistään huolimattomuudesta tai vahingosta ei voi olla kysymys.

Ainoa johtopäätös voi olla se, että kysymyksessä on ollut hyvin suunniteltu ja harkittu laiton teko, ei siis mikään vahinko.

Laittomasta takaamisesta näyttää siis olleen kysymys. Vaikuttaakin siltä, että kysymyksessä on takaamispetos.

Laittoman takauksen suojaksi oli Handelsbankenin ja Tratta PBF:n kanssa vielä sovittu Tratta PBF:n omavaraisuutta valvova kovenantti eli ehto.

Mikäli ehto ei toteudu, HB:n myöntämä laina voidaan irtisanoa, jolloin myös takaussopimus tietysti purkautuu.

Takaussopimuksen mukaan Tratta PBF:n omavaraisuusaste ei saanut laskea missään vaiheessa pienemmäksi kuin 30%:a.

Kuitenkin Tratta PBF:n julkisistakin tilinpäätöksistä voidaan selvittää, että Tratta PBF:n omavaraisuusaste ei ole missään vaiheessa ollut aikavälillä 2011-2015 lähelläkään sovittua tasoa.

Takausehdon valvonta on tietysti ollut kaupunginjohtaja Kangasperkon tehtävänä. Hän näyttää kuitenkin laiminlyöneen tältäkin osin takaussopimuksen valvonnan.

Kaupunginjohtajan valvonta esim. kriittisenä vuotena 2012 oli se, että hän tilasi Vision Huntersin konsulteilta takaussopimusta koskevan lausunnon.

23.3.2012 päivätyn raportin (Lausunto Farocon Oy:n käytöstä Premium Board Finland Oy:n lainan vastavakuutena) ensimmäisellä sivulla on englanninkielinen disclaimer eli vastuuvapauslauseke, jossa VH toteaa, että he eivät ota mitään vastuuta siitä, mitä raporttiin on kirjoitettu.

Ja kaikki, mitä lausuntoon on kirjoitettu, perustuu tietoihin, jotka on saatu sellaisista lähteistä, joita VH on pitänyt luotettavina.

Raportin johdannossa todetaan, että raportissa analysoidaan ne lainasopimuksen seikat, jotka liittyvät Farocon Oy:n ja annetaan lausunto siitä, että yhtiön taloudellinen tilanne on lainaehtojen mukainen.

Premium Board Finlandin lainakonvenanttien osalta VH lausui seuraavasti:

"Premium Board Finland Oy on solminut lainasopimuksen sekä Handelsbankenin että Finnvera kanssa. Kummankaan lainanantajan lainaehdoissa ei ole kohtia, jotka liittyisivät Farocon Oy:n, omaisuuteen tai yhtiön taloudelliseen tulokseen. Näin ollen näitä sopimuksia ei ole arvioitu tarkemmin tässä raportissa."

On vähintäänkin omituista, että Kangasperkon käyttämä VH puhuu raportissaan Faroconin kovenanteista tai tuloksista, kun VH:n pitäisi puhua jo oman otsikkonsa mukaankin Premium Boardin lainojen kovenanteista.

Aivan yhtä hyvinhän VH olisi voinut Premium Boardin lainojen kovenenttien tilaa kommentoidessaan kertoa vaikka Kone Osakeyhtiön taloudellisesta tilanteesta ja todeta, että hätää ei ole Antti Herlinillä.

VH ei ottanut lausunnossaan kantaa myöskään Faroconin arvonmääritykseen, koska Premium Boardin tehdas käynnistyi vasta 29.6.2011 ja Faroconin kapasiteettia verrattiin tehtaan tarpeita varten.

alan mies on meille näyttänyt konkurssissa olevasta Faroconista autenttista kuvamateriaalia, josta me kaikki voimme ilman Kangasperkon käyttämiä VH:n kalliita konsulttejakin todeta, että kyllä Faroconin virtuaalisessa logistiikkakeskuksessa kapasiteetti riittää ainakin kahden Tratta PBF:n tapaisen seisovan pahvitehtaan tarpeisiin.

Yhteenvetona VH toteaa em. lausunossaan seuraavasti:

"Yhteenvetona voidaan todeta, että Farocon Oy:n tilikauden 2010-2011 tilinpäätös ei ole ristiriidassa lainasopimuskovenanttien tai yrityskiinnityssopimusten kanssa.

Farocon Oy:n liiketoiminnan arvonkehitys selviää vasta seuraavan tilivuoden aikana (päättyy toukokuussa 2012), kun Premium Board Finland Oy:n tehdas on ollut käynnissä jonkin aikaa ja Farocon Oy on päässyt pikkuhiljaa normaaliin liiketoimintaan.

Raportoimme tilanteesta uudestaan toukokuussa 2012"

VH:n ym. kaupungille antamassa lausuntoraportissa ei näy olevan asianmukaista allekirjoitusta. Näin ollen voidaan olettaa, että raportin on saattanut lähettää Juankosken kaupungille vaikka joku Innopolin vastaanoton työtekijöistä, joka on voinut tulostaa lausuman VH:n logopaperille.

On täysin käsittämätöntä, että VH voi lähettää tällaisen virallisen lausunnon Juankosken kaupungille, kun on kuitenkin kysymys Premium Boardin erittäin suurten lainojen takaamisesta pienen kaupungin varoin.

Virtuaalinen turvaava vastavakuus on perustunut kokonaan virtuaaliseen ei-markkinahintaiseen vuokranmaksuun Premium Boardista Faroconille.

Korkean vuokran johdosta Premium Boardiin liittyneet omaisuusarvot on taitavasti ja laittomasti siirretty Faroconiin, joka on mahdollistanut sekä veronkierron että myös kansainvälisen rahanpesun.

Missään vaiheessa Premium Boardin, Juankosken kaupungin ja Premium Boardin rahoittajien välillä sovittujen laina- ja takaussopimusten ehdot eivät ole kutenkaan käytännössä toteutuneet sovitulla tavalla.

VH ei ole ainakaan julkisesti enää palannut 23.2.2012 antamansa lausunnon jälkeen tarkastelmaan Premium Boardin lainan vakuuksien tilannetta.

Premium Board Finland Oy:n taseista vuosille 2012-2015 löytyy kuitenkin seuraavat lohduttomat luvut ilman VH:n kalliita konsulttejakin:

Taseen loppusumma (1000 euroa):
31.05.2012 19 321
31.05.2013 9 204
31.05.2014 3 392
31.05.2015 3 750

Oma pääoma yhteensä (1000 euroa):
31.05.2012 - 2 063
31.05.2013 - 12 080
31.05.2014 - 736
31.05.2015 - 2 161

Sovittu omavaraisuuskovenantti:
31.05.2012 - 10.7%
31.05.2013 - 131.2%
31.05.2014 - 21.7%
31.05.2015 - 57.6%

Kyllä näistä Tratta PBF:n omavaraisuutta kuvaavista luvuista jopa alakoululainen pystyy sanomaan, että Tratta PBF:n oma pääoma on ollut negatiivinen koko ajan ja ns. omavaraisuusehto on myös ollut väärän merkkinen koko ajan ja vielä erittäin raskaasti.

Tratta PBF:n vakavaraisuusehdon laettua takaussopimus olisi pitänyt purkaa jo välitilinpäätöksen mukaan heti HB:n ja Finnveran lainojen noston jälkeen elokuun 2011 lopussa. Tällöinhän Tratta PBF oli juuri nostanut em. lainoja yhteensä 12.5 milj. euroa ja yrityksessä oli jo huomattavia lyhytaikaisia velkojakin.

Samaan aikaan Tratta PBF:n oma pääoma oli korkeintaa 2 milj. miljoonaa euroa, josta Procope&Hornbergin lakimies oli raportoinut selityksessään hallinto-oikeuksiin, kun New Stroms oli tehnyt laittomasta takauksesta kunnallisvalituksen.

Kun kaupunginjohtaja Kangasperko olisi elokuun lopussa suorittanut yksinkertaisen jakolaskutoimituksen Tratta PBF:n välitilinpäätöksen taseesta, niin hän olisi joutunut tekemään seuravan vaikean laskutoimituksen:

PBOY.n oma pääoma (max. 2.0 milj. euroa)

jaettuna

taseen varovaisella loppusummalla (2.0 + 12.5 milj. euroa)

= 13.8%

Tämä luku alittaa selvästi 30%:n sovitun omavaraisuusasteen minimitason, joten takaussopimus olisi pitänyt välittömästi purkaa ja HB:n laina toteutumattomien lainaehtojen mukaan irtisanoa.

Näin kaupunki ei olisi koskaan joutunut maksamaan kalliita takauskustannuksia ja niihin liittyviä laittomia tähtitieteellisisä asianajokustannuksiakaan.

Miksi kaupunginjohtaja on tämän asia salannut useiden vuosien aikana?

Salailu joka tapauksessa johti sitten siihen, että kaupunki sitten vielä meni vapaaehtoisesti maksamaan koko realisoituneen takauksen kalliine oikeudenkäyntikuluineen.

Valvomalla asianmukaisesti Tratta PBF:n omavaraisuusasteen kehitystä kaupungin taloudelliset tappiot olisivat jääneet minimaallisiksi ehkä vain muutamaksi sadaksi tuhanneksi euroksi.

alan kolmas miesRe: Farocon konkurssi Savon sanomat22.2.2017 20.16
Aalto yliopiston prof. Pertti Haaparanta on pitkään suhtautunut kriittisesti Juha Sipilän hallituksen säästölinjaan, jota Haaparanta on käsittääkseni luonnehtinut VVM perinnekillan tuotteeksi.

Haaparanta on sitä mieltä, että Suomessa kaikki taloudelliset ongelmat nähdään rakenteellisina ja suhdannepolitiikkaa ei ole ollut tai se on epäonnistunutta:

"Suomi on tehnyt pikemminkin myötäsyklistä, suhdanteita kärjistävää politiikkaa eli painanut kaasua silloin, kun olisi pitänyt jarruttaa ja jarruttanut silloin, kun olisi pitänyt painaa kaasua.

Haaparanta sanoo, että Suomi on tässä myötäillyt Saksaa, mutta Saksassa on sentään käyty keskustelua".

Haaparanta näyttää arvostavan taloustieteen nobelisteja kuten esim. Paul Krugmania. Stupukka taas budjettikeskustelussa lyttäsi toisen Kreikkaa neuvoneen amerikkalaisen taloustieteen nobelistin eli Stiglitzin.

Jo aiemmin itsepäinen Austerity Ollikin oli nostanut sormensa pystyyn, kun taloustieteen nobelistit olivat yrittäneet neuvoa nuukaa Ollia EU:n rahankäytössä.

Lieneekö Stupukka lukenut koskaan kummankaan tutkimuksia?

Stupukka on antanut julkisuuteen myös lausuntoja, että devalvaatiokin on vanhentunut talouden vahingollinen doping-aine.

Viimeksi muistaakseni eilen Kauppalehdessä Haaparanta huomautti, että Suomessa ei ole kustannuskilpailukyongelmaa, mutta ongelma on suomalaisten tuotteiden huonossa laadussa.

Lausunto on selvästi vähän kärjistetty, mutta siihen voi myös yhtyä.

Meillä on tapana virallisesti ajatella, että Suomessa tuotetaan maailman parasta laatua, mutta sehän on suomalaisten itsensä luoma ajatusaharja.

Meillä on paljon parannettavaa vähän joka alalla.

Minä en usko edes sitä, että meidän kätilötkään ovat maailman parhaita, jolla lausunnolla kätilöt kuitenkin veivät empaattisen Juha Sipilän yöunet ja se johti jopa suunnitellun lainsäädännön muutokseen.

Tervehdin ilolla, että hyvien suomalaisten kätilöiden ylityöpalkkoihin ei nyt puututtu. Se ei kaada vielä suomalaista yhteiskuntaa.

Suomessa on kieltämättä kyllä iso kustannuskilpailukykyongelma, mutta mielestäni vielä suurempi ongelma on se, että suomalaiset eivät osaa käyttää rahaa. Tämä näkyy kaikkien kuntien ja valtion toimissa sekä laajasti myös yritysmaailmassa ja yksityisissä talouksissa.

Suomessa yritetään hampaat irvessä tehdä aina suurempia ja suurempia esineitä ja insinöörityön mestarinäytteitä kuten esim. paperikoneita, porauslauttoja ja valtamerilaivoja sekä isoja sellutehtaita tai ydinvoimaloita.

Suomalaiset ihailee kaikkea, mikä on suurta.

Sveisissä on toinen tyyli. Siellä ihaillaan kaikkea, mikä on pientä. Kuntiakin on Sveitsissä satamäärin ja käsityönä tehdään arvokelloja jopa suomalaisin voimin alppilaaksoissa. Vieläkin tärkeämpää on, että sveitsiläiset osaa käyttää rahaa - siis ostaa ja myydä rahaa.

Sveitsin pankkimaailma on maailman kuulu. Kaikki haluaa tallettaa rahansa turvaan Sveitsin pankkeihin. Sveitsi on siis eräänlainen "veroparatiisi" keskellä EU:ta.

Sveitsin BKT per capita on 1.7 kertainen Suomeen verrattuna.

Jos Suomen BKT per capita olisi samalla tasolla Sveitsin kanssa, niin Suomen nykyinen bruttokansantuote olisi noin 348.5 miljardia euroa nykyisen vaivaisen noin 205 miljardin euron sijasta.

Tässä suhteessa Juha Sipilän kansantalouden suunnittelukakkarassa on vielä ammottava 143.5 miljardin euron suuruinen aukko.

Tästä voidaan päätellä, että sveitsiläiset ovat huomattavasti fiksumpaa sakkia kuin suomalaiset.

Juha Sipilä on nyt ensi kertaa ottanut valtion budjettikirjaan ihan omaksi kappaleeksi myös valtion taseen ja vastuut. Budjetin lähetekeskustelussa Juha taisi mainita, että valtion taseessa oli vuoden 2014 lopussa velkaa noin 106 miljardia euroa. Tarkistin tuoreen valtion taseen ja se on todella surullista luettavaa.

Valtiolla on velkaa yhteensä todellakin 106 miljardia euroa ja taseen loppusumma on vain vaivaiset 55 miljardia euroa, kun valtion oma pääoma on miinusmerkkinen eli -50.3 miljardia euroa. Esim. juankoskinen Tratta PBF on tällaisilla luvuilla konkurssikypsä.

Valtiot menee kuitenkin heikosti konkurssiin, kun niillä on verotusoikeus ja Suomen valtio saa edelleen pitkäaikaista lainaa lähes nolla korolla.

Tässä tilanteessa on hyvä myös käyttää rahaa järkeviin hankkeisiin, joista on pitkällä aikavälillä hyötyä. Mamujen vastaanotto laajassa mitassa on yksi tällainen erinomainen investointi Suomen tulevaisuuteen.

Me voimme tehdä Suomesta myös ihan oman "veroparatiisin", jolloin suomalaisten rahoja ei tarvitse kuskata matkalaukuissa muihin veroparatiisehin suojaan kyseenalaisin keinoin.

Tarkistin tuossa huvikseni Sveitsin mahtavan UBS pankin taseet. Kaikki rikkaathan tallettaa rahansa UBS:in tileille ja UBS taas laittaa puolestaan sitten rahat poikimaan eri puolilla maailmaa.

UBS:in tileille on talletettu rahaa eri muodoissaan 1 018 miljardia USA:n taalaa. UBS:n koko oma pääoma on plussalla pyöreästi 50 miljardia taalaa. Luku on siis lähes yhtä suuri kuin Suomen valtion oma pääoma, mutta siinä on se iso ero, että UBS:n oma pääoma on positiivinen. UBS:iin sjoitetut varat tuotti vuonna 2014 noin 2.8%:n tuoton.

Tästä on minulle sitten tullut esille ajatus, että Suomeen pitäisi nyt pikapuoliin perustaa valtiomisteinen pankki, joka ei ole EKP:N ohjauksessa toimiva pystyyn kuollut Suomen Pankki.

Jos pitää paikkansa, mitä valtion herrat VVM:ssa kertoo, niin Suomen valtiohan saa edelleen heikkenevistä luottoluokituksista huolimatta helposti lähes määrättömästi lainaa ja vielä melkein nollakorolla. Sama koskee käsittäkseni myös kuntia. Tälla valtion takaamalla lainarahalla voidaan tietysti perustaa pankki. Sillähän on omat pankkisäännöksensä ja Suomeen kuulema tarvitaan lisää pankkikilpailuakin.

Tällöinhän huolellinen markkinatoimija tietysti ottaa halpaa lainaan ja lainaa UBS:in tappaan rahaa taas sitä tarvitseville esim. 3-4%:n hintaan. Tällä tyylillähän se Amerikkakin ja monet amerikkaaliset konkurssiyritykset nostettiin suosta taas eloon Lehman Brothersin katastroofin jälkeen.

Me ei varmaan heti saada pystyyn UBS:n tapaista pankkia, mutta voisihan sitä valtio ottaa lainaa vaikka 40 miljardia euroa aluksi.

Finnverallahan on vastuita nyt jo 19 miljarin euron edestä, mutta niitä rahojahan on kylvetty mm.Talvivaaraan ja Tratta PBF:n jne., eikä ne tulokset ole olleet kovin rohkaisevia.

Sveitsiläiset ovat onnistuneet UBS:in kohdalla vivuttamaan 50 miljardin taalan omalla pääomalla varoja käyttöönsä yhteensä 1 069 miljardia USA:n taalaa.

Juha Sipilänkin olisi ihan eri asia hoidella tällaista varmaan pitemmän päälle jo noin 700-800 miljardin euron osake- ja lainasalkkua kuin kärvistellä kituvan Solidium vaatimattomilla osingoilla tai Metsämetsällituksen lähes olemattomilla noin 350 milj. euron vuotuisilla tuotoilla.

Minä luulen, että pankkialaa hyvin tunteva Nalle voisi olla hyvin kiinnostunut kehittämään Suomesta Sveitsin rinnalle suomalaisen "veroparatiisin".

Minulla on sellainen käsitys, että veroparatiiseja on aina syntynyt keskeisiin kaupan solmukohtiin kuten Hong Kongiin, Singaporeen, Kyprokselle, Maltalle jne.

Tietysti tällainen paratiisi voi syntyä myös Suomeen, koska Suomihan on Venäjän ja Ruotsin kainalossa, eikä meillä ole pitkä matka Berniiliinkään, kunhan saadaan tuo tunneli kaivettua Helsingistä Tallinnaan. Jyrki Kataisen pitäisi nopeasti polkaista tämä tunnelityömaa käyntiin.

Silloin viimeistään havaitaan Suomen edullinen strateginen asema keskellä lähes 820 miljoonan asukkaan markkinoita ja heidän tarpeitaan.

On suorastaan ihme, että tällaisessa asemassa oleva maa on saatu ajettua kaulojaan myöten suohon noin kuudessa - seitsemässä vuodessa.

Kouraan ajattelijaRe: Farocon konkurssi Savon sanomat23.2.2017 10.26
Savon Sanomat kertoo tänään, että puoli miljoonaa on kertynyt Farocon Oy:lle velkoja. Se ei ole paljon, kun hallin arvo on vähintään 7,5 miljoonaa.
Kuopio tulee saamaan omansa pois.
Hieman toimeliaampana Juankoski olisi saanut omansa takaisin, mutta ehkäpä tämä kuitenkin on parempi näin.
Kuopio sentään rakentaa meille uuden päiväkodin.

JJRe: Farocon konkurssi Savon sanomat23.2.2017 11.18
Savon sanomat: "Faroconin hallin myyntiä valmistellaan

Konkurssi

Helmikuun toisena päivänä konkurssiin asetetun Farocon Oy:n velkamäärät ovat selviämässä. Konkurssipesän tiedossa on tällä hetkellä ostovelkoja noin 412 000 euroa ja muita velkoja noin 780 000 euroa. Lisäksi pesän tiedossa on Farocon Oy:tä kohtaan esitettyjä vaatimuksia vakuuden arvosta -periaatteella yhteensä noin kuusi miljoonaa euroa.

- Konkurssipesään kuuluu hallirakennus Hangossa sekä jonkun verran irtainta hallirakennuksessa. Tällä hetkellä huutokaupataan hallissa olevaa irtainta omaisuutta. Hallin asettamista myytäväksi valmistellaan, pesänhoitaja, asianajaja Jari Salminen kertoo.

Farocon asetettiin konkurssiin Juankosken kaupungin hakemuksesta. Kuntaliitoksen myötä saatavien perintä on siirtynyt Kuopion kaupungille.

Seuraavaksi konkurssimenettelyssä laaditaan pesäluettelo."

alan miesRe: Farocon konkurssi Savon sanomat23.2.2017 11.19
Veloista SS kertoo sanatarkasti:

"Konkurssipesän tiedossa on tällä hetkellä ostovelkoja noin 412 000 euroa ja muita velkoja noin 780 000 euroa. Lisäksi pesän tiedossa on Farocon Oy:tä kohtaan esitettyjä vaatimuksia vakuuden arvosta -periaatteella yhteensä noin kuusi miljoonaa euroa."

Kouraan ajattelijaRe: Farocon konkurssi Savon sanomat23.2.2017 13.27
No, koko halli näyttää menevän velkojen maksuun, mutta pääasia, että hallin arvo riittää velkoihin. Kaikkein ikävintähän olisi, että veronmaksajat joutuisivat osallistumaan kustannuksiin.
Tai vielä pahempaa, että Juankosken hallituksen jäsenet joutuisivat maksamaan laittoman takauksen omasta pussistaan.

juristin alkuRe: Farocon konkurssi Savon sanomat23.2.2017 14.30
Oleellisia asioitahan tässä ovat seuraavat:
- Farocon Oy on asetettu konkurssiin
- Konkurssipesä tulee laatimaan pesäluettelon
- Pesänhoitaja Jari Salmisen tulee laatia Faroconin tileistä huolellinen erityistilintarkastus. Jos ei laadi, niin asia viedään konkurssiasiamiehen käsittelyyn.

Alustavat tiedot konkurssipesän nykyisistä veloista vaikuttavat olevan suuruusluokalleen ok.

Vertailun vuoksi todettakoon, että 31.05.2015 tilinpäätöksessä velkoja oli seuraavasti (euroa):
- ostovelat 233 415.23
- muita velkoja 692 240.43
- tuloskorjauksia 871.90
Yhteensä 926 527.56

Nykytilannetta oleellisempi asia on kuitenkin, miten tähän on tultu?

Farocon Oy:n liikevaihtohan hyppäsi 31.05.2012 tilinpäätöksessä vuoden takaisesta 1 041 832.90 eurosta peräti 7 872 453.32 euroon, mutta voitto nousi samana aikana kuitenkin 46 370.21 eurosta vain 61 717.56 euroon, koska vuoden 2012 tilinpäätöksessä oli peräti 7 396 545.47 euron suuruiset materiaalikuustannukset eli lähes 100%:a liikvaihdosta.

Edellisenä vuonna vastaavia kustannuksia oli vain 505 480.75 euroa eli noin 50% liikevaihdosta.

Kysymyksiä herättää myös se, miten vuoden 31.05.2012 tilinpäätöksessä Farocon Oy:n oma pääoma oli noussut 2 708 000 euroon edellisen vuoden vain 8 000 eurosta.

Vaikuttaa siltä, että oman pääoman korotus 2 700 000 eurolla perustuu Tratta PBF:n Handelsbankenista ja Finnverasta kaupungin takauksen avulla 11.8.2011 nostettuihin yhteensä 12.5 milj. euron lainoihin, jotka on voitu kierrättää Farocon Oy taseisiin Premium Board Capital Oy;n kautta muka oman pääoman ehtoisena rahoituksena.

Premium Board Capital Oy:hän ei tietääkseni ole julkistanut asianmukaisia tilinpäätöstietojaan vuosilta 2011-2012.

31.05.2013 Farocon Oy:n tilinpäätöksessä oli velkoja kaikkiaan vain 81 037.31 euroa, kun edellisenä vuonna niitä oli vielä peräti 1 519 123.56 euroa.

31.05.2012 Farocon Oy:n tilinpäätökseen ilmestyi myös hämärä 1 712 195.50 euron kirjaus ennakkomaksuista normaalien 341 007.00 euron tilisaatavien lisäksi.

Koposen asianajotoimisto on jo Kangasperkon ehdottaessa helmikuussa 2016 kuuluisaa 1.2 milj. euron takausakordiaan todennut, että näiden ennakkomaksujen arvo on nolla.

Ilmeisesti ennakkomaksut ovat olleet jo vuoden 2012 toukokuussa konkurssitilassa olevasta Tratta PBF:stä.

Kyllähän tässä Faroconin tilien kohdalla huolellinen erityistilintarkastus on täysin välttämätön.

Pesälle ilmoitettu noin 6 milj. euron takausvaatimus vaikuttaa oikean suuruiselta ja on nähtävästi tullut Kuopion kaupungin selvästi asiansa osaavilta lakimiehiltä.

NS oli jo 14.12.2015 päivätyssä takausta koskevassa tutkintapyynnössään poliisille laskenut, että kaupungin saatavat olivat korkoineen jo silloin noin 5.5 milj. euroa.

Miksi Kangasperko on tahallaan viivyttänyt Farocon Oy:n asettamista konkurssiin?

Farocon Oy olisi tullut asettaa konkurssiin jo syyskuussa 2013, kun kaupunki oli joutunut maksamaan koko realisoituneen takauksensa.

Vuonna 2013 kaupunki oli jo hyvin tietoinen siitä, että takaus oli laiton, koska KHO oli jo 9.2.2012 todennut, että takausta ei saa laittaa täytäntöön!!!

KHO oli myös jo 22.5.2015 määrännyt laittman takauspäätöksen purettavaksi, mutta nyt meneillään on jo vuosi 2017.

Kuinka kauan sopan keittänyt asiassa esteellinen Kangasperko voi pakoilla oikeutta?

PVRe: Farocon konkurssi Savon sanomat23.2.2017 16.27
Moro,
minä tiedän, että alan kolmas mies ja allekirjoittanut viemme asian erityistilintarkastukseen. Olen asianosainen siten, että valtuuttettuna olen joutunut nielemään niin paljon vääriä tietoja, joiden perusteella olen joutunut tekemään päätöksiä "silmälaput" silmillä. Kyse on siten hyvin henkilökohtainen ja siksi asia menee varmasti minun osaltani tutkintaan.

alan kolmas miesRe: Farocon konkurssi Savon sanomat23.2.2017 19.03
Nyt sekä Pekalla että Martilla silmälaput silmillä. Tämä tapahtunut:

Vuoden 2013 keväällä hyväksyttiin vihreän veran alla Juankosken kaupunginhallituksessa paikallisten kiinteistöjen suurkauppa, kun Premium Board Finland Oy myi omistamansa kiinteistöt Revestor Oy:lle noin miljoonalla eurolla.

Juankosken kaupungilla oli kiinteistöihin jälkipantti ja etuosto-oikeus, mutta Esteri Kankasveijari oli sopinut jostain syystä Premium Boardin kanssa, että kaupunki ei käytä kiinteistöihin etuosto-oikeuttaan.

Miksi Esteri piti Revestoria kaupunkia parempana pitkän aikavälin omistajana? Siinäpä se kysymys onkin.

Kiinteistökaupoissa Revestor Oy osti seuraavat kiinteistöt:
Kiinteistö Oy Juankosken Sillankorva
Kiinteistö Oy Juankosken Ranta
Kiinteistö Oy Masuuni
Kinteistö Oy Juankosken Karatano

Selväksi on nyt siis käynyt, että Revestor Oy on maltalaisen Nemea Bank Plc:n tytäryritys.

Kiinnostava kysymys on, miksi pieni maltalainen pankki, jolla ei ole edes omaa pääkonttoria tekee kiinteistösijoituksia Suomeen, vaikka kiinteistösijoituksilla ei näyttäisi olevan edes mitään takaisinmaksuaikaa?

Äkkiseltään luulisi, että suomalaiset kiinteistösijoitusyhtiöt olisivat olleet kiinnostuneita sijoittamaan perinteikkääseen Ruukki-miljööseen, mutta ei.

Esteri Kangasveijarin ja Ristofferin piti jostain kummasta syystä hommata sijoittaja kaukaiselta Maltan saarelta.

Maltan veroparatiisisaarella harjoittaa liiketoimia myös toinen suuri Juankosken kaupungin ystävä ja Esteri Kangasveijarin liikekumppaneista eli kansainvälinen suurliikemies Valerie Samoriz, joka taannoin tunnetuin seurauksin teki suursijoituksen Juankosken ikivanhaan pahvitehtaaseen.

Sehän on jo historiallisetikin tiedossa, että uudelleen käynnistetty Römssy työllisti kolmeksi kuukaudeksi valtion varoilla muutamia huoltomiehiä ja joukon paperimiehiä valvomaan raihnaisen Römssyn käynnistystä, kun Römssylle oli tullut ns. pitkä tilaus Premium Board Finland Oy:n Farocon Oy nimiseltä sisaryritykseltä.

Maltalaisen pankkiiri Mika Lehdon kiinteistösijoitukset Suomessa tai Juankoskella eivät ole nekään lähteneet mitenkään lentoon.

Nytkin varakas pankkiiri on taas joutunut Juankosken kiinteistöjen kohdalla turvautumaan laajasti talkootyöhön ja Esteri Kangasveijarin sekä kaupungin sponsoroiman Koillis-Savo lehden markkinointikamppanjaan kts. alla:

"Yhteismarkkinointi on saanut yrittäjien keskuudessa hyvän vastaanoton ja konseptilla on toteutettu useita 3-5 sivun mainoskampanjoita Koillis-Savo ?lehdessä ja teema on ollut esillä myös kaupungin muussa mainonnassa.

Juankosken Ruukki -hankkeessa -konsepti kehitetään valmiiksi toimintatavaksi monikanavaisiin markkinointitapoihin ja -väyliin sopivaksi, toteutetaan koemarkkinointia sekä suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta ja jatkotoimenpiteet.

Toimintatapana on koota asukkaat ja yhteisöt mukaan alueen kehittämistyöhön ja hyödyntää niissä piilevä osaamispotentiaali. Kehittämistyön keskiössä ruukkialueella toteutettavat tapahtumat toimivat markkinoinnin case-ympäristönä ja yhteistyön oppimisympäristönä."

Kaikki merkit viittaavat siihen, että maltalaisen Nemea Bank plc:n kiinteistösijoitushankkeissa ei ole ollut tarkoitustakaan käyttää omia rahoja kiinteistöjen kehittämiseen, mutta sen sijaan on menestyksekkäästi lapioitu tyhmien kuntapäättäjien silmien alta mahdolliset sijoituskohteet edelleen jalostettavaksi sellaisille tahoille, joilla on oikeasti rahalliset resurssit hankittujen kiinteistöjen kehittämiseen.

Bisnoden tiedostoista selviää, että Revestor Oy:n talous on saanut vain välttävän arvion, eikä yhtiöllä ole ollut lainkaan liikevaihtoa viimeisellä tilikaudella. Kokonaispääoman tuoto oli vain 0.8%.

Revestor Oy:n luottolimiitti on vain 2.0 milj. euroa. Esteri Kangasveijarin hehkuttama merkittävä kiinteistöjen kehitysyhtiö näyttää olevankin pelkkää huuhaata. Kysymys on juankoskislaisittain ns. lupaavasta yrityksestä.

Premium Board Finland Oy on myös ollut lupaava yritys jo ainakin 5 vuotta, mutta nyt tehdas seisoo.

Esteri Kangasveijari paljastuu siis Juankoskella Nemea Bank plc:n bulvaaniksi eli välimieheksi, joka on omalla toiminnallaan varmistanut sen, että Nemea Bank plc:n tytäryritys osti kilpailuttamatta Premium Board Finland Oy:n omistamat kiinteistöt salassa kunnan veronmaksajien tai muiden mahdollisten sijoittajien tietämättä.

Juankoskella vahäpätöisinkin kiinteistökauppa tulee esille halituksen kokouksissa. Miksi Nemea Bank Plc:n kiinteistökauppa tehtiin salaa?

Mainittakoon esimerkiksi vaikka Juankosken kaupungin hallituksessa esille tulleet kiinteistöjen luovutukset marraskuussa 2015.

Kh 16.11.2015 § 251 ilmoitettiin seuraavista kiinteistöjen luovutuksista:
10. Kiinteistönluovutusilmoitukset:

 174-436-5-31 (määräala, uusi)
 174-401-3-13
 174-404-1-89 ja 174-404-1-112 (molemmat sukulaisluovutus, lahja)
 174-414-45-54 (määräala, uusi)
 174-436-2-81 (määräala, uusi) ja 174-436-3-39 (koko kiinteistö)
 174-416-9-30 ja 174-416-1-60 (molemmat määräala, uusi)
 174-429-7-5  174-426-4-346 ja 174-426-4-157
 174-413-10-18
 174-401-7-109 (määräala, uusi)

Mitä erikoista oli, että Revestor Oy:n kaupoista ei ole enemmälti huudeltu?

Esteri Kangasveijari on taas selityksen velkaa, ja keskusta pettää aina!

PVRe: Farocon konkurssi Savon sanomat23.2.2017 19.34
Moro,
ei ole ollut laput silmillä, vaan asiasta on tehty tutkintapyyntö muiden epäselvyyksien kanssa. Kannattaa muistella esim. Savon sanomien uutista asiasta, jossa nimenomaan annoin lehdille selvitykseni asiassa.

Muuten tätä asiaa on ollut kaupunginhallitus päättämässä luultavimmin salaisessa kokouksessa,.

puuha-peteRe: Farocon konkurssi Savon sanomat23.2.2017 19.39
Niin, kyllä Heikin on syytä syyttää kunnallisvaaliehdokkaita Pekkaa ja Marttia, tai kuten Heikki heitä haukkuu moro-Pekka ja persus-Mara, koska eivät osanneet junailla Juankosken arvokiinteistöjä johonkin oikeaan omistukseen, kuten Senaattikiinteistöille. Heikin pussiinkin olisi kilahtanut leivän päälle laitettavaa.

Toista se on vankilakiinteistöjen myynnissä, joissa Senaattikiinteistöt on pärjänneet paremmin. Esimerkiksi Lappeenrannassa myytiin mukavan leppoisa ja hyvämainen määpläntti sopivasti ylihintaan.

Sehän meni niin, että Valtio myi Lappeenrannassa sijaitsevan Konnunsuon vankilan rakennukset ja läheiset maa-alueet kiinteistösijoitusyhtiölle 1,8 miljoonalla eurolla loppuvuodesta 2010.

Puolitoista viikkoa ennen kaupantekoa Konnunsuo oli valtion selvityksessä todettu varteenotettavimmaksi vaihtoehdoksi vastaanottokeskuksen sijoituspaikkana.

Vajaan vuoden kuluttua kaupanteosta valtio vuokrasi osan vankilasta vastaanottokeskuksen käyttöön. Valtio maksaa nyt vuokraa 660 000 euroa vuodessa ainakin vuoteen 2017 saakka. Vuokrat siis kattavat myyntihinnan alle kolmessa vuodessa.

Uusi omistaja on myynyt lisäksi entisiä vankilan maita noin 2,2 miljoonalla eurolla. Sijoittaja on siten varmistanut jo tässä vaiheessa yli 5,5 miljoonan euron tulot kiinteistöstä, jonka valtio myi 1,8 miljoonalla eurolla.

Miksi valtionhallinto toimi perusteluissa mainitussa asiassa näin taitamattomasti ja valtion etujen vastaisesti, mikä on asiaa valmistelleiden henkilöiden vastuu tässä asiassa ja mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä, jotta vastaisuudessa ei tapahdu vastaavia virheitä?

Heikki ei ole kaukana tuoltakaan sotkeutumasta asioihin ja vetämässä välistä. Varokaahan nyt kunnallisvaaliehdokkaat, ettei sotke teidän asetelmia täysin.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: