Keskustelu

Martti PohjolainenKuntavaalit 09.04.201723.2.2017 13.43
Hei! Olen lähtemässä mukaan 09.04.2017 pidettäviin kunnallisvaaleihin Itsenäisyyspuolueen listalta Kuopiossa. Jos tunnet innostusta kunnallispolitiikkaan niin lue Itsenäisyyspuolueen kuntavaaliohjelma 2017 sivustolta https://ipupsavo.yhdistysavain.fi/ ja jos tunnet ajatuksen omaksesi, niin lähde toki mukaan vaaleihin. Soittele minulle 0400570011 ja tarinoidaan lisää.

Martti PohjolainenRe: Kuntavaalit 09.04.201723.2.2017 14.23
Laitampa suoraan tähän alle
Itsenäisyyspuolueen kuntavaaliohjelman 2017

Inhimillisyyttä ja lähidemokratiaa

Kuntien selviytyminen on kiinni valtiollisesta päätöksenteosta. Kuntien taloudelliset ongelmat ovat seurausta EU:n ohjaamasta politiikasta, jota eduskunta ja hallitus toteuttavat. Nämä ovat vetäytyneet vastuustaan peruspalvelujen rahoituksessa ja siirtäneet kunnille lisää velvoitteita. Tehtävien lisääminen on pakottanut kunnat veroasteen nostoon ja johtanut myös kuntien velkaantumiseen. Kunnallisvero on tasavero. Verotusta on viety tasaverojen suuntaan ja siten siirretty verorasitusta pienituloisten suuntaan.

Parasta kuntalaisten etua ajavaa politiikkaa on EU-jäsenyyden vastustaminen ja maamme oman päätösvallan vaatiminen. Vain itsenäisen päätöksenteon avulla voimme varmistaa, että kotimaisen työn tulokset jäävät hyödyttämään Suomea ja suomalaisia sekä huolehtia kaikkia koskevista peruspalveluista.
IPU kannattaa Suomelle omaa rahaa ja itsenäisyyttä, siis eroa eurosta ja EU:sta. Oma raha, keskuspankki
ja itsenäinen lainsäädäntö mahdollistavat sen, että tulevaisuudessa julkisia menoja rahoitetaan verotulojen lisäksi keskuspankkirahoituksella.

IPU kannustaa kansalaisia oma-aloitteisuuteen kuntansa kehittämisessä. Keinottelutalouden vastapainoksi tarvitaan paikallisuuden nousua. Paikallisrahat ja vastaavat oman alueen omavaraisuutta ja elinvoimaa tukevat hankkeet ovat kannatettavia. Niiden toteutus riippuu ennen muuta yksilöiden aktivoitumisesta ja uuden yhteisöllisyyden rakentamisesta. IPU:n nettisivuilta löytyy yksi hahmotelma demokraattisesta kuntarahasta.

Maan hallituksen kaavailema sosiaali- ja terveydenhoidon palvelurakenteen uudistus uhkaa käytännössä romuttaa julkisen terveydenhuollon. Vaikuttaa selvältä, että asiakasmaksut nousevat ja kansalaisten eriarvoisuus elintärkeiden palvelujen suhteen tulee kasvamaan entisestään.
IPU vastustaa esitettyä sote-mallia. Näin laaja uudistus pitää toteuttaa kokeilujen kautta ja siten, että palvelujen laatu ja saatavuus ei heikkene entisestään.

1. Sote ? hyvää hoitoa jokaiselle maksukyvystä ja iästä riippumatta

a) Vanhusten hoito- ja palvelumaksut on pidettävä kohtuullisina. Hoitoyksiköt on pidettävä kuntien ohjauksessa hyvän hoidon varmistamiseksi ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Hoitoyksiköistä ei saa tulla yritysten ? eikä kuntienkaan ? lypsylehmiä. Omaishoitajien arvokkaasta työstä on maksettava riittävä korvaus. Kotihoito ja ateriapalvelu on järjestettävä ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla.

b) Vailla päämäärää ajelehtivat nuoret ovat toistaiseksi suuri käyttämätön voimavara. Nuoriso- ja perhetyö on parasta ennaltaehkäisyä, koska valtava joukko nuoria on vaarassa syrjäytyä jo syrjäytyneiden lisäksi. Voi olla jopa kansakunnan kohtalonkysymys, saadaanko nämä nuoret osallistumaan yhteiskunnan rakentamiseen. Syrjäytymistä on kyettävä ehkäisemään riittävän varhaisessa vaiheessa.

c) Perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito on saatava yhteisen hallinnon alle. Näin saadaan hoitoketjut toimivammiksi. Sairauksien ennaltaehkäisyyn on panostettava nykyistä enemmän. Laadukas julkinen terveydenhoito on sivistyneen valtion tunnusmerkki, mutta nykyisessä sote-uudistuksessa hoitotyö on vaarassa jäädä voitontavoittelijoiden armoille.

2. Sitovat kansanäänestykset käyttöön

Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä. Kunnanvaltuuston päätös on alistettava kunnalliseen kansanäänestykseen, kun merkittävä osa kuntalaisista sitä vaatii. Äänestyksen tuloksen on oltava sitova. Kuntaliitoksia on tehtävä vain osallisten kuntien kansanäänestysten hyväksyminä. Kuntajohtajien ja pormestarien valinta on tehtävä kunnallisten kansanäänestysten perusteella.

3. Maksuton koulutus turvaa tulevaisuutemme

Varhaiskasvatusta ja koulutusta on ajateltava lapsen ja nuoren näkökulmasta. Tämä tarkoittaa riittävän pieniä ryhmiä, ammattitaitoisia opettajia, riittävää koulunkäynnin tukea ja riittävän kattavaa kouluverkkoa, jotta koulumatkat voidaan pitää kohtuullisina ja turvallisina. Laadukas perusopetus antaa hyvät valmiudet toisen asteen opintoihin. Lukio- ja ammatillinen koulutus on myös järjestettävä kaikkien saatavilla olevaksi.

4. Muu sivistystyö, kulttuuri ja liikunta ovat kuntalaisen henkireikä

Moni löytää vastapainoa nykyajan kiireiseen elämänrytmiin erilaisista harrastuksista. Kansalaisopistot, kirjastot, musiikkiopistot ja urheiluseurat tarjoavat monipuolisia vaihtoehtoja vapaa-aikaan. Ne myös lisäävät kuntalaisten hyvinvointia, usein varsin pienelläkin panostuksella. Kirjastoista on kehittymässä monipuolisia palvelukeskuksia. Suuntaus on hyvä, mutta vaatii riittävästi rahoitusta, jotta aukioloajat voidaan pitää riittävinä. Myös kirjastojen aineistomäärärahat on pidettävä tarpeeksi suurina, jotta perustehtävä voidaan toteuttaa laadukkaasti.

EU-Suomessa harrastamisesta on tullut bisnesvetoista ja yhä kalliimpaa. Se asettaa kansalaiset ja varsinkin lapset ja nuoret eriarvoiseen asemaan. Kuntien on huolehdittava siitä, että harrastusmahdollisuudet ovat kaikkien ulottuvilla, eivätkä vain harvojen etuoikeus.

5. Asuminen on perusoikeus

Vuokra-asumisestakin on tehty yksityistettyä liiketoimintaa. Varsinkin kasvukeskuksissa vuokrat olisivat karanneet vuokralaisten maksukyvyn ulottumattomiin ilman mittavaa asumistukijärjestelmää. Asumistuki on mahdollistanut vuokratuottojen merkittävän kasvun ? asuntojen markkina-arvon nousulla höystettynä ? samaan aikaan kun muu talous on ollut taantumassa. Kyseessä on parin miljardin euron vuotuinen tulonsiirto sijoittajien taskuun. Kuntien olisikin järkevämpää kaavoittaa tontteja ja tuottaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja itse.

Asuntojen tuottajien ja pankkien ehdoilla toteutettavasta asunto- ja tonttipolitiikasta on siirryttävä asunnontarvitsijoiden, siis maksajien, ehdoilla tapahtuvaan asuntojen rakentamiseen. Asuntopolitiikka on muutettava sellaiseksi, ettei se automaattisesti johda rakenteelliseen korruptioon, eikä kohoaviin tonttien taikka asuntojen hintoihin. Asumista rasittavat verot ja maksut, kuten kiinteistövero, jätemaksut, vesimaksut jne. ovat tasaveron luonteisia ja siksi niillä ei pidä paikata kuntataloutta, vaan niiden perustana on oltava todelliset kustannukset.

6. Lähiruokaa ja uusiutuvaa energiaa

EU natisee liitoksissaan ja Suomi on tuonnin armoilla niin ravinnon kuin energian suhteen. Tilanne on kestämätön etenkin mahdollisessa kriisitilanteessa. Kuntien on mahdollisuuksien mukaan panostettava lähiruokaan ja uusiutuvan energian tuottamiseen. Ne takaavat selviytymisemme myös vaikeina aikoina.

7. Kiinteistöt ja kunnallistekniikka on pidettävä kunnossa

Kunnan on pidettävä huolta omistamistaan kiinteistöistä. Huonokuntoiset rakennukset on korjattava, eikä niitä tule käyttää, jos ne muodostavat terveysriskin. Homerakennusten kohdalla on tehtävä pikaisesti päätöksiä joko rakennusten korjaamisesta tai purkamisesta. Kunnan omaisuus, kuten kiinteistöt, kadut, vesi- ja viemärirakenteet on pidettävä hyvässä kunnossa ja jatkossakin kunnan omaisuutena. Julkisten rakennusten ja taajamakeskusten tulee olla esteettömiä.

8. Maahanmuuton syyt on tunnustettava

Nykyisen pakolaisuuden syyt ovat ennen muuta Lännen politiikassa, joka on hajottanut valtioita Keski- Aasiassa ja Lähi-idässä. EU on ollut pakolaisaallon synnyttämisessä suuri ja Suomi pieni tekijä. Nyt kun pakolaisia on täällä entistä enemmän, emme voita mitään syyttelemällä heitä. Voimme tehdä parhaamme, jotta he sopeutuisivat mahdollisimman hyvin vieraaseen yhteiskuntaan tai jotta he pystyisivät olojen rauhoituttua palaamaan kotiseudulleen.

On vältettävä vastakkainasettelua pakolaisten ja kantaväestön välillä, mikä tarkoittaa kaikkien tasavertaista kohtelua. Turvapaikanhakijoiden tarpeista on tietysti huolehdittava, mutta on tärkeää huolehtia myös paikallisen väestön terveyspalveluista, koulutuksesta ja asumisesta. Jos näiden ja turvapaikanhakijoiden palvelujen välillä ei ole tasapainoa, luodaan pohjaa muukalaisvastaisuuden nousulle.

9. Joukkoliikennettä on kehitettävä

Joukkoliikenteen kehittämisen tulee olla yksi kuntien painopistealueista sekä kuntalaisten palvelutarpeiden takia että ympäristösyistä. Sähköinen joukkoliikenne parantaa kaupunkikeskusten ilmanlaatua. Bussiliikenne on noidankehässä. Lippujen hinnat ovat varsin korkeita, mistä seuraa, että linjoja ei käytetä, mikä johtaa niiden lakkauttamiseen. Monia tärkeitä ja tarpeellisia bussireittejä on lakkautettu. Suuntaus on täysin väärä. Julkisen liikenteen pitäisi olla aina käyttäjälle edullisempaa kuin oman ajoneuvon käyttäminen.

10. Elinkeinotoiminta antaa kunnalle elinvoimaa

Kunnan tulee luoda suotuisat olosuhteet elinkeinotoiminnalle. Näin saadaan myönteisiä vaikutuksia kunnan työllisyyteen ja verokertymään. Kunnallisten verojen nostoa tulee pyrkiä välttämään, koska ne ovat luonteeltaan tasaveroja ja vaikuttavat kipeimmin pienituloisiin. Yrityksiä on kohdeltava tasapuolisesti esimerkiksi kunnan tekemissä hankinnoissa. Nyt kun julkisia, kunnallisiakin palveluja vaaditaan yksityistettäviksi, on tärkeää, että hankintojen kilpailutus tapahtuu reilusti ? ei pelkkään hintaan tuijottaen. Kriteereissä on huomioitava vaikutukset alueen työllisyyteen, verotukseen, ympäristöön, osaamiseen ja koulutukseen, huoltovarmuuteen, paikallisuuteen jne. Toisin sanoen on katsottava, miten toimija kantaa vastuunsa toimintaympäristöstään ja mitä näiden laskelmien jälkeen jää viivan alle.

Riittävät liikenneyhteydet ja hyväkuntoinen tieverkosto ovat yrityksille elintärkeitä. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen on tärkeä tekijä maaseudun autioitumisen pysäyttämisessä. Hallituksen kaavailema tieverkoston yhtiöittäminen ja tiemaksut eivät palvele kansalaisten etua. Toteutuessaan ne johtaisivat siihen, että tieinvestoinnit suunnattaisiin tuottoisimmille, vilkkaimmin liikennöidyille reiteille, ja maaseututiet jäisivät entistä enemmän retuperälle.

11. Kaupunginosa- tai kylätoiminnan tukeminen on kunnan etu

Kunnat ja kaupungit jakautuvat pienempiin osiin, kyliin tai kaupunginosiin. Näillä voi olla monenlaista yhdistys- tai muuta toimintaa, jota kunnan varoin on mahdollista tukea. Tällainen toiminta lisää yhteenkuuluvuutta ja antaa kanavia omaan elinympäristöön vaikuttamiselle. Toisin sanoen se lisää kuntalaisten tyytyväisyyttä ja on siten lopulta myös kunnan etu.

12. Luottamushenkilöitä kahlitseva puolue- ja ryhmäkuri on tuomittavaa

Vaaleilla valituilla luottamushenkilöillä on oikeus ja myös velvollisuus toimia oman järkensä ja tuntonsa mukaan.

alan kolmas miesRe: Kuntavaalit 09.04.201723.2.2017 16.09
Vieläkään en ole saanut öisin unta, kun tulin katsoneeksi maanantaina telkkarista Nälkämaan Sampon.

Syrjäsilmin olen hanketta seurannut aivan alusta lähtien ja ihmetellyt sitä kiimaa, jolla Kainuun korvessa on innostuttu louhimaan maailman köyhintä nikkeliesiintymää.

Nälkämaan Samposta selviää se täysin käsittämätön seikka, että Suomen valtio ja meidän johtavat poliitikot presidenttejä myöten ovat alusta lähtien ollut vahvasti mukana, kun kaivosinsinööri Pekka Perä on kehitellyt utopistista hanketta, joka on jo johtanut Euroopan mittakaavassa lähes Tsernobylin suuruiseen ympäristö ongelmaan.

Nälkämään Sampossa yksi Talvivaaran katastrofin pääarkkitehdeista eli Siltarumpu Pekkarinen totesi eräässäkin tilaisuudessa, että kaivosta ei voida sulkea, koska sulkeminen tulisi saastuttamaan Kainuun ympäristöä tulevat 100 vuotta.

Lausunto oli täysin edesvastuuton. Olisi nimittäin ollut erittäin hyvä kuulla Siltarummulta, kuinka kauan raskaasti tappiollisen Terrafamen valtavat jätemalmivuoret tulevat rasittamaan Kainuun luontoa ja laajemminkin Suomea.

Nälkämaan Sampo ohjelmasta näkee, että hanketta on promovoitu vahvasti jopa EU:n suuntaan.

Narratiivina on ollut tietysti modernisti ja kritiikittömästi maailman kasvava nikkelin tuleva kysyntä, EU:n niukat omat nikkelivarannot ja tietysti mullistava, aivan ylivoimainen ekologinen tuotantotekninen innovaatio.

Kysymys ei oikeastaan enää olekaan vanhasta kaivannaisteollisuudesta vaan modernista biotekniikasta.

Vain innovatiiviset alasti Väinämöisen pipo tai Panu lippalakki päässä muurahaispesässä istuvat suomalaiset pystyvät tällaisiin ekologisiin suurtekoihin, jotka mullistavat koko globaalin kaivosteollisuuden.

Kysymyksessähän on alun pitäen ollut nimenomaan kepuloisten megalomaanisesta hankkeesta, jossa ilmeisesti maailman köyhimmästä nikkeliesiintymästä yritetään valmistaa kannattavasti Suomen korkealla kustannustasolla erityisesti nikkeliä.

Konsulttiyhtiö Ramboll Oy:n selvityksistä käy ilmi, että Terrafamen kaivospiirin pinta-ala on mahtava 60 km2, joka on siis kaksi kertaa yhtä suuri kuin Tsernobylin räjähtäneen ydinvoimalan suoja-alue.

Nälkämaan Samosta kävi ilmi, että Terrafamessakin on jo otettu käyttöön ydinvoimaloiden tapaan suoja-alue, jonne sivullisia ei päästetä ja valokuvaaminen on sakon uhalla kielletty.

On hyvä muistaa, että Tsernobylin onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen hinnaksi on laskettu muistaakseni 150 miljardia taalaa.

Kun Terrafamen kaivospiirin pinta-ala on kaksinkertainen Tsernobyliin verrattuna, niin odottaako meitä Terrafamen kanssa vielä 300 miljardin taalan lasku?

Terrafamen köyhän mustaliuske-esiintymän malmivaroja on arvioitu olevan kaikkiaan noin 2 053 milj. tonnia.

Terrafamen kaivosalaa tuntemattomat puuhamiehet aikovat louhia Kainuun korvista raakamalmia noin 18 milj. tonnin vuosivauhdilla.

Tulevaisuudessa malmia tullaan silloin louhimaan kaivoksen toiminta-ajasta riippuen seuraavat määrät:

- 30 vuoden louhinta n. 540 milj. tonnia
- 50 vuoden louhinta n. 900 milj. tonnia

Jätemalmin varastoinnista näyttää tulevan aivan megalomaaninen ongelma, josta toistaiseksi on puhunut ainoastaan vain televisiossakin A-studiossa esiintynyt sotkamolainen kappalainen Antti Lankinen, jonka puheita poliitikot ovat pitäneet lähinnä asiantuntemattoman "kylähullun" puheina, joista ei tarvitse sen kummemmin välittää, kun kaivosta koskevat päätökset on jo kirjattu salassa valtioneuvoston asiakirjoihin.

Jotain mielikuvaa tulevan jätekasan koosta saa kuitenkin, kun ajattelee kaivoksen tulevaa toimintaa ja leikkii ajatuksella, että jätemalmi käytettäisiinkin Terra Sipilän Anne Bernerin (Sipilän 100%:nen luottamus) ehdotusta myötäillen rapakuntoisten liikenneväylien kunnostukseen.

Tehokkain tapa ohjata Terrafamen jätemalmi hyötykäyttöön lieneekin siis se, että jätemalmi käytetään tehokkaasti ottaen huomioon kaikki kepuloisten ajamat ympäristöystävälliset tavoitteet ja ekologisen kierrätystalouden vaatimukset.

Tietysti näistä lähtökohdista lähtien Terrafamessa syntyvä jätemalmi ilman muuta kannattaa käyttää moottoriteiden rakentamiseen modernisti Helsingistä Nuorgamiin. Kysymys on tietysti aivan välttämättömistä infrastruktuuri-investoinneista

Tällaiselle moottoritielle onkin nyt tilausta, kun Suomi on arktisen neuvoston puheenjohtajamaa.

Sitä paitsi demujen Mooseshan on jatkuvasti puhunut myös näiden arktisten alueiden suomista liiketoimintamahdollisuuksista, kun Koillisväylä avautuu tulevaisuudessa oikein kunnolla laivaliikenteellekin.

Mustaliuskeen ominaispainohan on 2 380 kg/m3. Jos oletamme moottoritien leveydeksi esim. 17.7 m, jos oikein laskin, niin silloin Terrafamen kaivoksesta saadaan metrin paksuista roudan kestävää patjaa moottoriteiden asfalttipinnan alla olevaksi tukikerrokseksi vuosien saatossa seuraavasti:
- 30 vuoden aikana 10 780 km
- 50 vuoden aikana 17 970 km

Kun etäisyys Helsingistä Nuorgamiin on suunnilleen 1 320 km, niin 30 vuoden aikana me voitaisiin rakentaa Nuorgamiin 8 kpl rinnakkaisia moottoriteitä. Mikäli Terrafamea pyöritetään valtion varoin vielä tulevat 50 vuotta, niin noita rinnakkaisia moottoriteitä voidaan rakentaa peräti 13.6 kappaletta.

Näiden Terra Sipilän mahdollisten moottoritiehankkeiden rinnalla Hitlerin taannoiset "Arbeit macht frei" moottoritiehankkeet Saksassa ja Trumpin Mexikon rajalle rakennettava yli 20 miljardin taalan Big Wall vaikuttavat näpertelyiltä.

Kun Terrafamen tulevaa rahoitusta ja toiminnan jatkamista ajatellaan, niin hyvä on myös ottaa huomioon se, että puuhamiehillä on ollut kiikarissa, mutta pidetty vähän vihreä veran alla, että mustaliuskeessahan on myös vähän uraania.

Toden totta malmiostahan voisi saada uraania vuosittain ehkä vaivaiste noin 306 tonnia.

Jätemalmissa olevasta uraanista ei syntyne vielä suurempaa ongelmaa, mutta rikastetun uraanin kanssa voikin tulla vielä melkoiset varastointikustannukset ja Olkiluodon miljardeja euroja maksavat uraanijätteen varastohallit alkavat nekin olla jo täysiä.

Tänään käsiteltiin telkkarin A-studiossa Suomen 100 vuotisjuhlien kunniaksi myös Suomi brandiä ja haastateltavana oli UM:n Petra Theman, joka ansiokkaasti esimerkein kertoi, mitä kaikkea Suomessa on tehty, jotta pieni Suomi näyttäytyisi ulkomaalaisille kiinnostavana maana, jonne kannattaa investoida ja joka vetää puoleensa turisteja.

Kovin hyvää mainosta ainakaan ulkomaisille turisteille ei ole se, että meillä valtion varoin Kainuussa "Kainuun Ihmeenä" louhitaan Euroopan suurinta jäteallasta, josta jätevedet vielä näköjään ohjataan sekä Oulunjoen että myös Saimaan erittäin arvokkaisiin, sanoisin korvaamattomiin ja ainutlaatuisiin vesistöihin.

Terrafamen toiminta ei ihan vielä ole samoissa mittasuhteissa kuin Venäjän Aral-järvellä, mutta tilannetta kannattaa katsoa uudelleen esim. 30 vuoden päästä, kun todetaan, että Saimaakin joudutaan mahdollisesti kokonaan maisemoimaan.

Silloin ei Kainuun pienen Nuasjärven syvänteiden sulfaattivuorista kukaan enää viitsi mainita sanaakaan, koska vahinko on niin pieni ja paikalliset eläkkeellä olevat kalastajat eivät enää muutoinkaan kalareissuille lähde.

Terrafamen kohdalla suomalaiset jätevesiasiantuntijat, ELY-keskukset ja hallinto-oikeudet ovat toistaiseksi vain mittailleet järvien metalli- ja sulfaattipitoisuuksia, vaikka onhan sekin selvää, että kaivosinsinööri Pekka Perän innovatiivisessa prosessissa bakteerit tekevät liuotustyön.

Minun käsittääkseni syntyvässä jätevedessä täytyy myös olla jonkun verran ns. "kylläisiä bakteereja", jotka ovat saaneet mahansa täyteen erilaisia metalli-ioneja.

Ammattikorkeakoulun opiskelija Hannu Heikkinen oli tehnyt Talvivaaran kaivoksella opinnäytetyönsä vuonna 2008 ja tarkasteli siinä bioliuotustekniikkaa nuoren opiskelijan hieman ihailevin silmin. Hän kirjoitti kuitenkin mm. seuraavasti:

"Liuotusprosessi käynnistyy todennäköisesti A. ferrooxidans-lajin avulla, ja siksi metallisulfidien liuotusta onkin tutkittu eniten sillä. Liuotustutkimuksissa on käytetty pyriittiä. Rautaa hapettavat mikrobit kiinnittyvät malmiin ja liuottavat sitä rautaa ja samalla syntyy rikkihappoa.

Tutkimusten perusteella on esitetty, että metallisulfidien hapettuminen tapahtuu
joko kontakti-, tai ei-kontaktiliuotuksen kautta.

"Kontaktivuorovaikutuksessa mikrobit ovat välittömässä kontaktissa mineraalin pinnan kanssa aiheuttaen sen hapettumisen.

Ei-kontaktivuorovaikutuksessa mikrobit tuottavat ferrirautaa ja protoneja (Fe3+, H+), jotka hapettavat metallisulfideja."

"Bioliuotuksen kemiallisen taustan käsitteleminen on hankalaa, koska viime aikoina suora hapetus bioliuotusmekanismina on kyseenalaistettu.

Yhden teorian mukaan mikrobien erittämä eksopolysakkaridi muodostaa mineraalin pinnalle matriisin, jossa solut lisääntyvät ja muodostavat lopulta biofilmin.

Oletetaan, että tässä EPS-kerroksessa ferri-ioni katkaisee kemiallisesti mineraalin valenssisidokset.?

Hannu Heikkisen selvitykseen viitaten minä kyllä rohkenen asettaa Terrafamen hallituksen puheenjohtajan ja entisen Lohja-Ruduksen sementtiyrityksen toimitusjohtaja Lauri Ratian puheet Terrafamen bioliuosprosessin hallinnasta vielä vahvasti kyseenalaisiksi.

Hannu Heikkisenkin selvityksestä käy ilmi, että ainakaan Talvivaaran aikaan bioliuotustekniikka ei ollut yhtiön hallinnassa. Hallinnassa se ei voi olla vieläkään, koska Terrafamen puuhamiehet ovat kaivoksen käynnistämisen jälkeen vain keskittyneet kaivoksen valtaviin vesiongelmiin ja jätevesi vuotojen korjaamiseen.

Tässä vaiheessa en vielä kuitenkaan lähde viisastelemaan noista Terrafamen käyttämistä bakteereista ja mikrobeista mitään, mutta viittaan vain nykyään sairaaloihin pesiintyneisiin bakteereihin, joihin nykypäivänä ei tunnu enää mitkään antibiootitkaan tepsivän.

Tässä yhteydessä ehkä kannattaa vielä mainita Microsoftin Bill Gatesin äskettäinen Münhenin Turvallisuuskonferenssissa pitämä puhe, jossa hän puhui biotekniikkaan liittyvistä mahdollisista tulevaisuuden uhkista.

Alla pieni lainaus Bill Gatesin ajatuksista Forbes lehdestä, joihin Suomen ehdottoman IT-gurun eli Terra Sipilänkin olisi hyvä tutustua, kun on näköjään siirtynyt myös biotekniikan huippuosaajaksi ja vielä valtion rahoilla.

"Riippumatta siitä, leviääkö se terroristien iskujen kautta tai luonnonoikun tuloksensa, epidemiologien mukaan nopeasti ilmateitse leviävä taudinaiheuttaja voi tappaa yli 30 miljoonaa ihmistä alle vuoden kuluessa.

Epidemiologien mukaan on kohtuullisen todennäköistä, että tällainen epidemia koetaan seuraavien 10-15 vuoden aikana", Gates kommentoi.

Forbesin mukaan Gates keskittyi puhumaan nimenomaan tarttuvien tautien uhasta, vaikka kyseessä oli turvallisuusalan konferenssi eikä terveyskonferenssi.

Gates olisi voinut puhua esimerkiksi ydinaseista tai ilmastonmuutoksesta, mutta hän päätti puhua epidemioiden uhasta. Forbes kirjoittaakin, kuinka Gatesin varoitukseen on syytä suhtautua vakavasti."

PVRe: Kuntavaalit 09.04.201723.2.2017 16.29
Moro,
olen erittäin iloinen ja tyytyväinen, että saan seuraani todellisen asiantuntijan ja "aseveljen" ehdokasasetteluun ja itse vaaleihin. Kiitos Masa ja toivottavasti ollaan samoissa paneeleissa.

Martti PohjolainenRe: Kuntavaalit 09.04.201723.2.2017 16.40
Kiitos vaan Pekka
Luulen, että ollaan samoissa paneeleissa ja samoilla linjoilla muutenkin siitä mikä on kuntalaisten etu päätöksenteossa. Mietin asiaa pitkään, mutta ajattelin, että vielä voisi olla edustamassa kuntalaisia oikeiden asioiden puolesta. Olimmehan Pekka vuosikaudet yhdessä Juankoskellakin monessa asiassa oikeassa, jotka nyt ovat tulleet Juankosken kuntalaisille karusti, mutta hyvin esiin.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: