Keskustelu
| PV | Kaavin kouluasiaa | 14.3.2017 15.53 |
| Moro, mielenkiintoinen uutinen YLE: " Kaavi on ainoa kunta ilman yläkoulua Itä-Suomessa, eikä se kelpaa kaikille ? "Tästä puhutaan varmasti" Yläkoulun palauttamisesta on tulossa polttava kysymys tulevissa kuntavaaleissa. peruskoulu 13.3.2017 klo 14:09päivitetty 13.3.2017 klo 14:14 Alakoululaisia luokassa. Satu Timonen (edessä), Mira Väätäinen ja Tuomas Kauhanen jatkavat syksyllä koulua naapurikunnassa.Kuva: Veli-Pekka Hämäläinen / Yle ? Onko hyvä koulu? ? On, mutta kyläkoulu oli parempi, huikkaa yksi pienistä koululaisista. Kaavin parisataa alakoululaista ovat käyneet koulutietään syyslomasta alkaen uusitussa kirkonkylän koulussa. Yläkoulun tilat purettiin ja tilalle saatiin liikuntasali, ruokala ja neljä luokkaa. Vuonna 1932 rakennettu uusklassistinen koulu sai jatkokseen vaalean tiilirakennuksen. Koulun oppilaat ovat siitä erikoisessa asemassa, että toisin kuin kaikissa muissa Itä-Suomen kunnissa(siirryt toiseen palveluun), koulunkäynti jatkuu seiskaluokalla naapurikunnassa. Kaavilla ei ole yläkoulua, joten oppilaiden on mentävä Tuusniemelle tai Juankoskelle. Ja koska kunnan viimeinen kyläkoulukin on lakkautettu, kirkonkylän koulu on Kaavin ainoa. Kuutosluokkalainen Taru Mononen asuu kirkonkylällä ja on kulkenut koulumatkat tähän saakka yleensä jalan. Kesän jälkeen se ei enää onnistu. ? Vähän jännittää, miten ihmiset ottaa meidät vastaan, Taru myöntää. Kuopio ei maksa koulukuljetuksia Lasse Kostilainen. Lasse Kostilainen on Kaavin kirkonkylän koulun rehtori ja kunnan opetustoimen johtaja.Kuva: Veli-Pekka Hämäläinen / Yle Yläkoulun palauttaminen Kaaville on yksi niistä asioista, jotka nousevat varmasti esille tulevissa kuntavaaleissa. Ainakin perussuomalaiset on nostanut sen ennalta yhdeksi tärkeimmistä teemoistaan. ? Tästä puhutaan varmasti, vakuuttaa rehtori ja opetustoimen johtaja Lasse Kostilainen. En pidä yläkoulun puutetta lainkaan niin huolestuttavana asiana kuin alakoulujen lakkauttamista. Kari Lehtola Rehtori ei halua ottaa kantaa kysymykseen siitä, pitäisikö kuntaan saada oma yläkoulu vai ei. Yläkoulun palauttaminen toisi hänen mukaansa kuitenkin kysymyksiä: miten valinnaiset aineet järjestettäisiin ja saataisiinko tarpeeksi hyviä opettajia, jos Tuusniemellä ja Kaavilla olisi molemmassa vain pienet yläkoulut. Nyt Tuusniemen yläkoulu on kolmisarjainen. Kaavilla on hiukan alle 200 alakoululaista ja noin sata yläkoululaista. Kuntaan syntyy vuosittain 20?25 lasta. Kirkonkylältä on Tuusniemelle matkaa noin 25 kilometriä. Juankosken yläkouluun Kuopioon matkaa olisi 15 kilometriä, mutta ongelma on kaavilaisten näkökulmasta se, että Kuopio ei kustanna koulumatkoja Tuusniemen tapaan. Tuusniemellä on myös lukio. "He ovat väsyneitä ? ja nälkäisiä!" Vaikka oman yläkoulun saaminen onkin nousemassa vaaliteemaksi, koululaisten kannalta suurempi asia on kenties se, että kunnassa ei ole enää yhtään kyläkoulua. Näin uskoo ainakin aluehallintoviraston sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola. ? En pidä yläkoulun puutetta lainkaan niin huolestuttavana asiana kuin alakoulujen lakkauttamista, hän sanoo. Hänen mukaansa yläkouluikäisillä on jo ikänsä puolesta valmius pidempiin koulumatkoihin ja he pystyvät myös integroitumaan uuteen sosiaaliseen ryhmään paremmin kuin alakouluikäiset. Koululaiset kiiruhtavat kouluun talvitamineissaan. Kaavin kirkonkylän koulu on rakennettu vuonna 1932.Kuva: Veli-Pekka Hämäläinen / Yle Kaavilainen kahden peruskouluikäisen lapsen äiti Pirjo Kontio-Rautiainen on samalla linjalla. Hän kertoo tyttärensä jännittäneen Tuusniemen yläkouluun lähtemistä, mutta nyt lapsi pitää kuulemma koulunkäynnistä todella paljon. Sen sijaan perheen lähikoulun lakkauttamista Kortteisesta Kontio-Rautiainen pitää suurena mokana. ? Olen vähän sitä mieltä, että ajatuksen omasta yläkoulusta saa nyt hukata ? eiköhän meillä ole maksamista nykyisessä alakoulussa, Kontio-Rautiainen miettii. Lähinnä hän toivoisi tekoja koulukuljetusten sujuvoittamiseksi. Tällä hetkellä perheen lapset lähtevät kahdella taksilla kilometrin päästä kotoa vartin välein. Koulukuljetuksineen lasten päivä venyy neljään iltapäivällä. ? He ovat silloin väsyneitä ? ja nälkäisiä! |
||
| pieni kärsijå | Re: Kaavin kouluasiaa | 17.3.2017 18.58 |
| Jorma Räsänen, Kepuli, lupasi yläasteen kaaville 2009, 2012, 2014, 2017,,,,,,, ei oo yläastetta. |
||
| mualainen | Re: Kaavin kouluasiaa | 17.3.2017 22.58 |
| Elä sinä pieni kärsijä ala vetelemmään herneitä nennään. Etkö jo ou oppinna kepujorman luppauksista, nyt jo just ennen vaaleja tuas neljän vuojen vällein käsipäevee tarjoovasta toplokkaasta, et tuas teille on tulossa viis hyvvee ja kymmenen kaunista. Ne kätöset voep pestä mäntysuovalla ja jiähä outtammaan kepulaista käsipäivää seuraavat neljä vuotta. Sanni ol sentään järkinainen ja älys lähtee ajoissa ulos tästä kepumafiapelistä. |
||
| Kamreerin alku | Re: Kaavin kouluasiaa | 17.3.2017 23.39 |
| Suomen kuvalehti listasi Suomen huonoimmaksi kunnaksi Hyrynsalmen. Toiseksi huonoin oli Kaavi. Nämä ovat ns. kuoleman kuntien rupusakin häntäpäätä. Juankoski oli 9. heikoin kunta ennen litosta. Nyt olemme Kuopiota ja kuulumme 100 kärkikunnan joukkoon. Tällainen nousu voi Kaavilla tuntua pahalta. Ei tätä kannata murehtia. Ei kannata tuskailla Jorman uran jatkon kanssa. 15 kilometrin muuttomatka tuo 1000-2000 euroa vuodessa lisää tuloja ja korkeamman elintason. Kiitos Petrin ja Joukon. Juankosken kasvupotentiaali on Kaavilla. |
||
| Hyvä Kaavi | Re: Kaavin kouluasiaa | 18.3.2017 0.18 |
| Juankoski menettää kohta koulunsa, kun Kuopio ei maksa kaavilaisten linja-autokuljetuksia. Juankoski hävisi kokonaan kartalta, ei edes paskan hajua jääny jäljelle. Kaavilla on oma kunta, oma vaakuna, oma valtuusto, oma sairaala, omat koulut, liikuntahalli, Kaavin Kaiku, oma kirkko ja oma kauppakeskuskatu. Juankoskella lakkaa kohta myös kauppa ja Kaavilla kauppoja toisillekin jakaa. Mutta Itsenäisyys Kaavilla on ja siitä kiitos parjatuille kaavilaisille- aina haukutaan, mutta esimerkiksi viimekin vuonna talous positiivinen. |
||
| alan kolmas mies | Re: Kaavin kouluasiaa | 18.3.2017 3.23 |
| Kyllä täytyy nyt todeta, että Kuavillakkii on nuo kouluasiat suatu pahhaan solomuun. Ihmetellä täytyy, miten se on mahollista, kun Kuavilla on kuitenkii muuten ihan järkevältä vaikuttava kunnanjohtaja Ari Sopanen. Se on sitten kumma juttu, miten vähän joka kunnassa noiden kouluasioiden hoitaminen on Suomessa noin vaikeeta, vaikka kysymyksessä on kunnan aivan keskeisen perustehtävän hoito ja järjestäminen. On oikein hyvä, että nuori opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) onkin laittamassa lisää rahaa opettajien koulutukseen. Aineopetuksen (digi-opetus) lisäksi opettajille pitäisikin antaa johtamiskoulutusta. Uskoisin, että siinä ne koulutoimen suurimmat puutteet nykypäivänä kuitenkin ovat. Suomessahan on alle 50 oppilaan kouluja lakkautettu vuosina 1990-2016 yhteensä noin 1500 kappaletta ja useimmiten koulujen lakkautuksella ei ole ollut mitään todellisia taloudellisia syitä. Hyvä esimerkki tästä on Juankosken Säyneisen hyvän kyläkoulun äskettäinen lakkauttaminen. Hyvä kyläkouluhan saatiin lakkautettua New Stroms Oy:n valituksesta huolimatta sillä, että kylään rakennettiin ensin tarpeeton raskaita tappiota tuottava ns. Sillikuukki keskuskeittiö. Muitakin kouluja rakennettiin ja korjattiin ilman mitään kokonaisvaltasia suunnitelmia kuin konsanaan miljoonapilkissä. Kuitenkaan mitkään riippumattomat taloudelliset laskelmat eivät siis puoltaneet Säyneisen koulun lakkauttamista, mutta 60-vuotis haastattelussaan Erika Suominen iloitsi Säyneisen kyläkoulun lakkauttamista ja totesi, että vihdoin hänen pitkäaikainen haaveensa toteutui. Näyttää siltä, että Kuavilla jouvutaan kunnallisvualeissa nyt toen etteen noissa kouluasioissa. Onhan se todellakin nolloo, ettei Kuavilla ole ommoo yläkoulua. Sehän on selevästi perustuslain vastanenkii tilanne. Kuavillahan näyttää olevan yläkoululaisia jopa 100 kappaletta. Ei ole hyväksyttävää, että heitä kuskataan 25 km päähän Tuusniemelle päivittäin ees taas taksilla. Ihmetyttää tuo AVI:n ylitarkastaja Lehtolankii kommentti, että enemmän häntä huolettaa Kaavin alakoulujen puute kuin yläkouluongelmat. AVI:n ylitarkastaja Lehtola näkyy turvautuneen virkamiesten munkkilatinaan, kun häneltä on asiallisesti kysytty näistä Kuavin koulusotkuista. Hänen mukaansa "yläkouluikäisillä on jo ikänsä puolesta valmius pidempiin koulumatkoihin ja he pystyvät myös integroitumaan uuteen sosiaaliseen ryhmään paremmin kuin alakouluikäiset." Jos Lehtolalla on vielä omia lapsia, niin nehän voitaisiin koeponnistuksena laittaa vaikka puoleksi vuodeksi käymään taksilla koulua naapurikunnassa 25 km päässä ja harjoittella siellä, miten arka yläkoululainen integroituu kiusattavaksi naapurikylän kouluun. Ylitarkastaja voisi sitten omalta lapseltaan kirjata aina illalla vihkoonsa, miten koulupäivä meni. Saitko syyväksesi ja väsyttikö yhtään? Tavallisesti viisas kamreerin alku näkyy pitävän Suomen Kuvalehden artikkelia "Viiden tähden hotelleja, ja yhden tähden majataloja" täytenä totena. Ei ole epäilystä, että artikkeli kuvaa jollain tavoin Suomen kuntien moninaista kenttää. Tuloksista ei kuitenkaan pidä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kuntatohtorit Timo Aro ja Eero Laesterä olivat laatineet 18 muuttujaan perustuvan kuntien pisteytysmallin vuoden 2016 kuntajaon perusteella. Kuntia oli vertailussa 297. Hyrynsalmi oli vertailun huonoin kunta ja Kaavi sijoittui sijalla 296. Juankoski oli taas sijalla 289. Artikkelissa mainittiin, että Juankoski liittyi vuoden 2017 alusta Kuopioon, jolloin Juankosken tilanne muka parani. Kamreerin alkukin erehtyi jo yllä iloitsemaan, että nyt Juankoski on jo sijalla 100 ja asiat ovat kunnossa. Kamreerin alku intoutui vielä omassa kommentissaan suorittamaan laskelmia, miten 15 kilometrin muutto tuo 1000-2000 euroa lisätuloja, kun kunta liittyy Kuopioon. Voi pyhä yksinkertaisuus. Otahan hyvä Kamreerin alku laskukone vielä käteen ja ala interoimaan ns. yhden asunnon loukkuun joutunutta yksinhuoltajaäitiä, jolla on elätettävään kaksi lasta. Jos tämä kunnan virkailija asuu vaikka pienessä omakotitalossa naapurikunnassa, siirtyy 15 km asumaan Kuopioon ja ostaa sieltä uuden vaikka nyt kaksion, niin Kuopiosta saanee ostettua esim. 52 neliön kaksion suunnilleen 2000 euron neliöhinnalla. Tällaisen asunnon kuukausittainen kustannus on suunnilleen 655 euroa ja vuokrattuna melkein yhtä paljon. Jos kysymyksessä on esim. kunnan päiväkodin hoitohenkilö, niin hän saattaa saada kuukausipalkkaa ehkä sunnilleen 2 300 euroa per kuukausi. Jos tuosta summasta lasketaan käteen jäävä nettopalkka, niin puhutaan noin 1 650-1 700 eurosta kuukaudessa riippuen ennakonpidätysprosentista. Näyttäsi siis siltä, että nettopalkassa ero esim. Kuopion ja Juankosken tai Kaavin kohdalla voi olla suunnilleen 50 euroa per kuukausi. Olisin kiitollinen, jos Kamreerin alku selvittäisi kaikille potentiaalisille kaavilaisille muuttajille, mistä syntyy 1000 -2000 euron lisätulot, kun muuttaa 15 km asuinpaikkaansa. Jos yksinhuoltajan elämä on jo nykyään tiukkaa esim. Kuavilla, niin miten se tiukkuus hellittää, kun ottaa niskoilleen vielä mahdollisen asuntolainan ja kohtalaisen korkeat kuukausittaiset asumiskulut. Toivottavasti Kamreerin alku selittää myös tämän yhtälön meille. Pahimmassa tapauksessa tämä "muuttolintu" ei saa nykyistä asuntoaan myytyä ja siitä saattaa olla vielä jäljellä vaikka 50 000 euron laina, joka on hoidettava ja tietysti päälle vielä kiinteistövero ja mahdollisesti muitakin kunnallisia maksuja tai jopa lämmitys ja sähkökustannuksiakin. Eihän entistä kämppää kukaan voi tyhjilleen jättää lahomaan. Minusta näyttääkin siltä, että Kamreerin alku oikein yllyttää kaikkia yksinhuoltajia ja eläkeläisiä hyppäämään yllä kuvaamaani ns. yhden asunnon loukkuun. Vielä hirveämpi tilanne on, jos tässä hypyssä jää välimaastoon ja joutuu voimistelemaan jopa kahden asunnon loukussa vuositolkulla. Sittenhän tilanne menee jo täysin mahdottomaksi, jos yksinhuoltaja vielä masentuu ja joutuu työkyvyttämyyseläkeelle ja johonkin hoitokotiin, niin kyllä ne kaikki säästötkin on silloin syöty jo parissa vuodessa, vaikka olisi hoitokodissa kuinka hauskaa tahansa. Sen verran on sanottava myös noista kuntatohtoreiden kuntavertailuista, että niissä ei näy tunnuslukujen perusteella laskettu kunnan absoluuttinen hyvinvointitaso tai vetovoima millään tavalla. Ensinnäkin nuo valitut tunnussuureet eivät välttämättä kuvaa lainkaan kuntien todellista hyvinvointia. Otetaan vaikka koulutustaso: minun mielestäni esim. maaseudulla asuva kirvesmies tai autonkorjaaja, jotka ovat suorittaneet esim. amiksen voivat varmasti pärjätä paremmin kuin työtön tekniikan tohtori vaikka Espoossa. Äskettäinhän oli tiedotteita, että esim. Helsingissä vuokramenot saattavat ottaa jopa 70% asukkaiden nettotuloista puhumattakaan sitten kalliista omistusasunnoista, jotka ovat vielä mahdollisesti lähes 100%:sti rahoitettu lainarahalla. Nykyään näitä hyvin koulutettujen mutta työttömiksi joutuneiden ihmisten asuntoja myydään ulosoton johdosta pääkaupunkiseudullakin päivittäin. Toisekseen voin todetta, että Juankosken kohdalla jouduin perehtymään myös Laesterän laatimiin taloudellisiin selvityksiin. Selvityksistä havaitsin sen tosiasian, että Laesterä osaa kyllä laittaa kuntien historialliset tulos- ja tasetiedot kauniisti excel-taulukkoon, mutta Laesterä ei ainakaan Juankosken tapauksessa pystynyt lainkaan selvittämään sitä, miksi Juankosken talous ajettiin tahallisesti katastrofiin, vaikka kunnollisen talousjohtamisen kautta kaupunki olisi ollut parissa vuodessa lähes velaton. |
||