Keskustelu
| alan kolmas mies | Makkara Mika ei kuunnellut Seppo Rätyä Fortum-kaupoissa | 29.9.2017 0.51 |
| Siitä taitaa olla vain vaajaa viikko sitten, kun kepuloinen Makkara ja Kivihili Mika antoi julkisuuteen tiedotteen, että Fortum on nyt vihdoin löytänyt ostokohteen taannoisista sähköverkko- ja Ruotsin voimaloista saamilleen rahoille ja hän kannattaa Fortumin massiivista Uniperin yrityskauppaa. Kaikkiaanhan Fortum oli saanut vuosina 2014-2016 lähinnä sähkön siirtoyhtiöitä koskevista kaupoistaan vuonna 2014 3 196 milj. euroa ja vuonna 2015 peräti 6 395 milj. euroa. Näiden kauppojen johdosta valtion 50%:sti omistamasta Fortumista tuli käytännössä velaton yhtiö, jolloin yhtiön markkina-arvo nousi yli 24 miljardiin talaan (23.6.2014). Tehtyjen yrityskauppojen jälkeen Fortumin markkina-arvo kuitenkin laski jyrkästi ja alin arvo 10.9 miljardia taalaa saavutettiin 7.4.2016. Nykyinen markkina-arvo on 16.9 miljardia taalaa, joten huippuvuodesta markkina-arvon laskua on edelleen yli 7 miljardia taalaa eli peräti 29%:lla. Eihän näin pitänyt käydä, kun kepuloisten Terra Sipilä ilmoittautui edellisissä eduskuntavaaleissa Suomen pelastajaksi, joka laittaa kainuulaisen "Suomi Kuntoon" karaokelaulajan kanssa valtion yhtiöiden taseet tuottamaan. Joka tapauksessa kiistatonta on myös, että vuonna 2015-2016 Fortumin kannattavuus ja markkina-arvo ovat romahtaneet, eikä Fortumin valitsemalla tiellä näytä olevan muuta suuntaa kuin alaspäin, kuten alta selviää. Vuosina 2012-2016 Fortumin liikevaihto ja liikevoitto ovat kehittyneet seuraavasti (vasemmalla liikevaihto ja oikealla liikevoitto, milj. euroa): 2012 6 159 1 752 2013 5 309 1 403 2014 4 751 1 351 2015 3 702 922 2016 3 632 644 Sijoitettu pääoma (milj. euroa) ja sijoitetun pääoman tuotto ovat kehittyneet seuraavasti: 2012 19 420 10.2% 2013 17 183 9.0% 2014 17 918 19.5% 2015 19 870 22.7% 2016 18 649 4.0% Fortumin viiden viimeisimmän vuoden tuloksista on pääteltävissä, että valtion keskeistä energiayhtiötä ollaan Terra Sipilän, Kiviiili ja Nikkeli Ollin sekä Makkara Mika Lintilän ja myös Kainuun kaivoshankkeiden sijoittamestari Paula Lehtomäen hiljaisesti hyräillessä ajamassa alas, kun kepuloisten keskeiseksi kärkihankkeeksi oli valittu Kainuun Terrafamen ylösajo, mikä on vaatinut lähes kaiken kepuloisen aivo- ja tukikapasiteetin. Sen verran johtavat kepuloiset talouden Think Tankit ovat kuitenkin jo päässeet sormeilemaan Fortuminkin taseita, että erinomaisesti kannattaneista sähkön siirtoyhtiöistä saatuja veronmaksajien rahoja on sijoitettu jo mm. Ekokem Oy:n heikosti kannattavaan ja kovasti kilpailtuun jätepolttobisnekseen (430 milj. eurolla hankittiin 81% osakkeista, joka vastaa 700 milj. euron velatonta kauppahintaa). Fortumissa tätä kannattamatonta toimintaa on alettu kutsumaan modernisti ?kiertotaloudeksi?. Fortum tavoitteleekin jo nousevansa Euroopan myös johtavaksi kiertotalousyhtiöksi. Sijoituksia on tietysti Fortumista tehty myös konkurssitilassa olleeseen mutta huippulupaavaan Chempolis Oy:n, josta ollaan kehittelemässä ilmeisesti "Euroopan johtavaa biomassayritystä". Fortumhan hankki lokakuussa 2016 34%:n omistusosuuden Chempolis Oy:stä 6 milj. eurolla. Fortumissa oli katsottu, että Chempolis on erittäin lupaava moderni energian tuotannossa biomassohin keskittynyt yhtiö. Chempolishan on jo yli 10 vuotta TEKESin rahoilla (11 milj. euroa) Oulun laboratoriossaan yrittänyt murtautua kansainvälisille sellumarkkinoille sellun muurahaishappokeitto-innovaation avulla, mutta epäonnistui ja kaikki alan miehet ovat pitäneet tällaista vltion rahoilla puuhastelua huuhaa-hommana.. Saatuaan Fortumin rahoittajaksi tappiota vuosikausia jauhanut sellun muurahaishappokeiton "start-up yhtiö" pystyi kuitenkin vihdoin maksamaan bisnesenkeli Terra Sipilän yhtiölle antamat tukieurotkin (muistaakseni 850 000 euroa) takaisin. Ekokemin talouden osalta on todettava, että yhtiön liikevaihto ja tulos ovat viime aikoina olleet selvässä laskussa, mutta vuonna 2016 yhtiö tuotti vielä vaatimattoman noin 5.5 milj. euron voiton (8%), vaikka yhtiöllä on lähes määräävä markkina-asema ongelmajätteiden käsittelyssä. Kiertotalous- ja energiayhtiönä Ekokemillä kyllä riittää kilpailua. Chempoliksen osalta on todettava, että vuonna 2016 yhtiö ylsi jo 80 000 euron liikevaihtoon edellisen vuoden 14 000 eurosta, mutta yhtiön vuoden 2015 positiivinen tulos (3.568 milj. euroa) vajosi kuin lyijypaino vuonna 2016 peräti - 2.265 milj. euroon. Selvästi näkee, että tässäkin tapauksessa kepuloisten "valtion taseet tuottamaan-ohjelmasta" on syntynyt taas kaunis mutta raaka hedelmä. Fortum toimitusjohtaja Pekka Lundmark on hehkuttanut Makkara Lintilän tavoin Fortumin Uniper kauppaa vuolaasti, mutta näyttää kuitenkin siltä, että Uniperin taholla Fortumin ja Uniperin osakkeiden myyjän eli saksalaisen E.onin kesken sovittua kauppaa on pidetty vihamielisenä valtauksena. Kaupassahan Forum on ilmoittanut ostavansa vain vajaa 47% Uniperin osakkeista 3.76 miljardin euron kauppahinnalla. Mikäli kauppa lopulta onnistuu, niin Fortum saattaa joutua vielä ostamaan koko Uniperin osakekannan, jolloin kauppahinta voi nousta jopa yli 8 miljardiin euroon. Yhtiöiden mittasuhteet ovat poikkeukselliset sikäli, että Fortumin liikevaihto on vain noin 5%:a Uniperin liikevaihdosta. Yhtiöiden keskeisten tietojen vertailu vuoden 2016 osalta on alla: Liikevaihto Fortum 3 632 milj. euroa Uniper 67 788 milj. euroa Liikevoitto Fortum 504 milj. euroa Uniper - 4 258 milj. euroa EVA (ns. "Herrojen Eva" Economic value added) Fortum 124 milj. euroa Uniper - 3 841 milj. euroa Koko henkilökunta Fortum 7 994 hlöä Uniper 12 635 hlöä Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark on Uniper-investoinnin osalta todennut Hesarissa seuraavasti: "Fortumilla oli hankinnassa kolme kriteeriä: hankittavan yhtiön pitää olla yhtiön ydinosaamisalueella, sillä pitää olla kassavirtaa sekä sen tulee sijaita maantieteellisesti riittävän lähellä." En muista ennen nähneeni tai kuulleeni, että tämän kokoisia yrityskauppoja tehtäessä yrityskauppoja, niille olisi esitetty ihan tällaisia ostoperusteita. Tietysti pitää huomata, että Fortum näyttää ostaneen vain vähemmistöosuuden, mutta sekin voi vielä nousta merkittäväksi enemmistöosuudeksi. Mikäli Fortum joutuu vielä korottamaan tarjouksensa aina 8 miljardiin euroon saakka, joka on suunnilleen Uniperin nykyinen markkina-arvo, niin voidaan kyllä alkaa kyselemään, miten tällaiseen operaatioon on voitu lähteä yhtiössä, josta valtion omistaa 50%:a ja jonka toiminta on mitä suurimassa määrin Terra Sipilän ja Poutun makkaratehtaan talouspäällikkönä aikoinaan työskennelleen mutta nykyään ministerinä toimivan Makkara Mika Lintilän vastuulla. Eduskunnan kyselytunnilla tänään kepuloisten elinkeinoministeri Makkara Mika Lintilä totesi sähkötekniikan lisensiaatti Satu Hassin (vihreät) Fortumin yrityskauppaa koskevaan kysymykseen, että hän näkee hankkeen olevan erinomainen, eikä valtion taholta ole tarvetta tällaisia pikku juttuja enemmälti käsitellä, koska Fortumin johto on tehnyt tarpeelliset selvitykset. Kuitenkin esille on tullut, että Fortum ei ole tehnyt Uniperistä edes ns. due diligence (= huolellisesti tehty selvitys) selvitystä, joka kaikissa tämän kokoluokan hankkeissa aina tehdään. Näyttää siltä, että ilmeisesti kepuloisten Makkara Mika aikoinaan pienen Poutun perheyritysken tilejä seuratessaan ei ollut koskaan joutunut tekemisiin ns. due diligence-selvitysten kanssa. Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark on puolestaan todennut, että heille riitti hyvin E.onin omistaman Uniperin osakkeiden myyntiä koskeva pintapuolinen esite ostotarjouksen tekemiseen. Kun tuota esitettäkin hieman selailee, niin siitähän näkyy heti, millä tavoin Uniper on saatu näyttämään kannattavalta ja lähes velattomalta yritykseltä. Vuoden 2016 - 3 963 milj. euron EBITkin oli saatu muutettua 1 362 milj. euroon, kun tuloksia oli korjattu mm. Uniperin yritysarvoa korottamalla lähes 3 miljardilla eurolla ja joidenkin rahoitusinstrumenttien arvostusta oli myös muutettu 1 636 milj. eurolla. Taseen puolella lyhytaikaisia velkoja ja varauksia oli myös pudotettu lähes 14 miljardilla eurolla. Tällä tavoin Uniperin rahoituslaskelma on saatu näyttämään laskennallisesti 169 milj. euron positiivinen kassavirta koko vuodelle 2016. Kun aletaan ihan oikeasti tutkimaan millaisia riskejä Uniperin mm. Venäjällä oleviin liiketoimintoihin sisältyy, niin mielestäni kepuloisten Makkara Mika Lintilä ei voi välttyä vastuustaan, kun on eduskunnassakin ilmoittanut, että hän luottaa Pekka Lundmarkin tekemiin varsin kyseenalaisiin selvityksiin. Hesarikin on raportoinut, että Fortumin rahoitusjohtaja Markus Rauramo ei ole pitänyt due diligence selvityksen puuttumista ongelmallisena, koska sen perusteella Uniper listattiin pörssiin. On kuitenkin todettava, että tuon esitteen oli laatinut E.on, joka ilmeisesti oli halunnut esittää selvästi ongelmalliseksi tulleen Uniperin mahdollisimman positiivisessa valossa, jotta osakkeille löytyisi nopeasti ostaja. Tästä syystä on voinut syntyä tarve vähätellä Uniperin fossiilisiin polttoainesiin ja Venäjän liiketoimintoihin sekä Nord Stream 2:een liittyviä mega-luokan riskejä. Hesarissa haastatellun aiemmin Stora Enson talousjohtajana toimineen Markus Rauramon kokemusta Saksan toimintaympäristöstä ei voi pitää kovin suurena referenssinä tai vakuutena suunnitteilla olevassa yrityskaupassa, koska Rauramo on ollut vuosina 1999-2014 yksi keskeisiä Stora Enson rahoitusjohtajia, kun SE teki yhden koko yrityshistoriansa katastrofaalisimman noin 3 miljardia euroa maksamaan tulleen epäonnistuneen yrityskaupan SE:n Amerikan ristiretkellään vuosina 2000-2007. Meillä suomalaisilla pitäisi aina hälytyskellot soida, kun ollaan tekemisissä juonikkaiden ja itsekkäiden saksalaisten kanssa. Raha-asioissakaan ei sen nuukempaa ihmistä löydy kuin sakemanni. Jo aikoinaan Seppo Rätykin totesi, että Saksa on paska maa, kun Seppo ei jostain syystä selviytynyt edes keihäskarsinnasta. Minä veikkaan, että vastaavalla tavalla tulee käymään myös kepuloisille puuhamiehille, kun ovat lähteneet Fortumin neuvonantajiksi tässä Uniper-hankkeessakin. Pekka Lundmarkin ydinosaamisalueiden vertailussa paljastuu alla olevat sekä sähkön että myös polttoaineiden käyttöä koskevat erot: Sähkön tuotanto vuonna 2016 Fortum 73.1 TWh/a o Ydinvoima 33% o Kaasu 33% o Vesivoima 28% o Hiili 4% o Biomassa 1% Uniper 83.8 TWh/a o Ydinvoima 15% o Kaasu 18% o Vesivoima 18% o Hiili 41% o Muut 9% Polttoaineiden käyttö vuonna 2016 Fortum 27.8 TWh/a o Kaasu 71% o Hiili 17% o Biomassa 3% o Jätteet 3% o Maalämpö 1% Uniper 31.6 TWh/a o Kaasu 37% o Hiili 29% o Vesi 13% o Ydinvoima 8% o Muut 13% Riskejä Lundmarkin ja johtavien poliitikkojen kehittelemässä kaupassa ei selvästikään tule puuttumaan, sillä Uniperin sähkön tuotantokapasiteetista noin n. 13% sijaitsee Venäjällä. Maakaasun osuus Uniperin osalta on myös korkea sekä polttoaineissa (37%) että sähkön tuotannossa (18%). Kivihiilellä on myös merkittävä rooli Uniperilla sekä sähköntuotannossa (41%) että polttoaineiden käytössä (29%). Näyttäisi siltä, että Uniperin kivihiilen ja maakaasun merkittävä rooli sekä sähköntuotannossa että myös polttoaineiden käytössä ei ole kovin hyvin linjassa esim. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa. Uniper hankinnan yhtenä keskeisistä kolmesta kriteeristä Pekka Lundmark mainitsee Uniperin kassavirran. Tällainen maininta tuntuu oudolta, kun vuonna 2016 Uniperin tappio oli peräti ? 4 258 milj. euroa. Yleensä yrityskauppoja tehtäessä tapana on tarkastella myös sitä, millä tavoin yrityskauppa vaikuttaa yrityksen arvoon. Yllä on alustavasti arvioitu, että Fortumin ns. Herrojen EVA (yrityksen arvon vuotuinen lisäys) on nykyisellään lievästi positiivinen eli noin 124 milj. euroa/a ja Uniperin arvon kehitys on taas vastaavasti raskaasti miinusmerkkinen eli ? 3 841 milj. euroa. Näistä luvuista voi päätellä, että yhdistämällä näiden alustavasti laskettujen lukujen perusteella molempien yhtiöiden diskontatut kassavirrat tulevan 20 vuoden ajalta, Fortumin yritysarvoksi ei voi tulla positiivista yritysarvoa. Suomalaisilla valtiosidonnaisilla yhtiöillä on ollut varsin murheellinen historia lähes kaikissa yrityskauppahankkeissa. Tyypillistä on, että Suomen kansallisomaisuutta on surutta myyty alehintaan ulkomaisille investoijille ja pääomasijoittajille ja samaan aikaan on sitten veronmaksajien rahoilla maksettu massiivisia summia täysin kannattamattomista ulkomaisista yrityksistä. Tällainen toiminta muistuttaa hölmöläisten matonkutomishommilta. Ei sitten ole mikään ihme, että Suomen BKT ei ole yli 10 vuoteen kehittynyt lainkaan vuodesta 2008. Kuitenkin nyt Terra Sipilä ja muut kepuloiset ministerit ovat jo innostuneet kertomaan vakavalla naamalla, että meidän talous kasvaa nyt ennen näkemättömällä vauhdilla. Meillähän valtio-omisteiset sijoittajat yrittivät jo aikoinaan ns. Sonera kaupoissa tehdä muhkean tilin Saksan markkinoilla. Kuitenkin siinäkin hankkeessa valitettavasti ostettiin ilmaa ja ostetun ilman kauppahinnaksi tuli 4.3 miljardia euroa. Stora Enson kohdalla puolestaan Amerikan ristiretki Consolidated Papersin ostamisessa johti siis myös em. noin 3 miljardin euron tappioon ja epäonnistuneesta ostoksesta irtipääsyyn kului aikaa peräti 7 pitkää vuotta. Luulen, että negatiivien vaikutus on ollut vieläkin suurempi, koska Consolidated Papersin myötä syntyneillä taloudellisilla vaikeuksilla on myös ollut suuri vaikutus vuosina 2000-2007 Stora Enson markkina-arvoon. Näyttää siltä, että edes Fortumin mentaaliset voimavaratkin ovat riittämättömiä, jotta Uniperin riskialttiista toiminnoista päästään aikanaan kunnialla eroon. |
||
| alan kolmas mies | Re: Makkara Mika ei kuunnellut Seppo Rätyä Fortum-kaupoissa | 10.10.2017 4.00 |
| Kepuloiset ovat pitäneet Makkara Mikaa yhtenä johtavista talouselämän asiantuntijoistaan ja siksi Terra Sipilä sopi Makkara Mikan syntymäpäivillä, että merkonomi Mikasta tulee Suomeen elinkeinoministeri. Viime keväänä merkonomi Makkara Mika osoittautuikin Suomen parhaaksi bruttokansantuotteen ennustajaksi, kun hänellä oli "salattua tietoa" talouselämän tulevasta kehityksestä enemmän kuin niillä talouselämän guruilla, jotka työkseen ovat tottuneet ennustamaan talouselämän suhdanteita. Makkara Mikan salattu bruttokansantuotetieto oli tietenkin peräisin Tilastokeskuksen tiedonvälittäjältä, joka kertoi Mikalle, että Suomen lopulliset tiedot vuoden 2016 talouskehityksestä valmistuvat vasta vuonna 2018. Joten nyt voi kuka tahansa esittää mieleisiään lukuja talouskehityksestä. Kun todellinen työllisyysaste ei kuitenkaan meillä mitenkään ole kovin merkittävästi noussut ja maataloustukikin on meillä koko ajan ollut lähes vakio, niin eihän meidän bruttokansantuotekaan voi mitenkään ihmeemmin nousta. Vaihtotasekin taitaa olla vielä negatiivinen. Mutta jos ministeri kertoo, että bruttokansantuote nousee, niin kysymyksessä on virallinen tieto ja silloinhan se nousee. Ja tietysti kaikkien ennuseukkojen on myös nostettava karvan verran tai enemmänkin omia ennusteitaan. Nalle Wahlroosin Nordea Pankkikin sai oikein mahtavat edut siirtyessään Tukholmasta Helsinkiin Petteri Orpolta (kok), kun Nallen Pankin ennustajat heittivät kehiin kaikkein korkeimman BKT:n ennusteen, peräti n. 3%. Nallen Pankissahan ei enää viitsitty tehdä ennustetta minkään desimaalin tarkkuudellakaan, koska ennustevirhe on tunnetusti näissä ennusteissa ilmeisesti vähintään 1-2%:n luokassa. Nyt merkonomin papereilla mutta kepuloisen elinkeinoministerin arvovallalla Makkara Mika ennusti A Studiossa, että mitään vaikeuksia ei tule Fortumille Uniper kaupassa ainakaan osinkojen maksun kohdalla, mikäli kauppa onnistuu ja Fortum pääsee määräämään tahdin Uniperin kehittämisessä. Makkara Mika vetäytyi A Studion haastattelussa osakeyhtiölain taakse, jolloin asioista voitaisiin kysellä vasta yhtiökokouksessa. Nyt asia on täysin Fortumin Pekka Lundmarkin käsissä ja hän on kertonut, että Euroopasta ei ole mitään muuta ostettavaa. Minua vaan ihmetyttää, minkä takia Lundmarkin pitää väkisin joku ostaa, koska voihan Lundmark pyrkiä laittamaan Fortumin talouden taas kuntoon muullakin tavalla. Voidaan kysyä myös sitä, mikä järki Fortumilla oli mukana, kun se meni myymään mm. Ruotsista ja Norjasta energiayhtiöt ja Suomesta kaikkein tuottoisimman bisneksen eli sähköverkot Carunalle. Minun mielestäni näitä kauppoja ei voida millään järjellä perustella. Ja sitä paitsi harmittaa suuresti, kun aikoinaan olin mukan auttamassa, kun Heikki Marttinen näitä yhtiöitä suurella vaivalla mm. Ruotsista ja muualta hankki. Nythän Fortumin pääoman tuotto on olematon. Normaalistihan tässä tilanteessa aloitetaan ns. saneeraustoimet. Ainakin kaikissa metsäyhtiöissä tehdään aina näin. Telkkarissa Makkara Mika esiintyi edelleen hyvin varmana, mutta esiintymisestä kuitenkin paistoi myös se, ettei Makkara Mikalla ollut Fortumin suunnittelemasta operaatiosta itse asiassa mitään tietoa. Herää kysymys, millä tavoin Makkara Mika oikein seurailee noiden valtion yhtiöiden taloudellista kehitystä. Puhuttaessa Venäjään liittyvistä riskeistä Makkara Mika, jostain käsittämättömästä syystä otti esille Fortumin aurinkoenergiat muistaakseni Intiassa. Makkara Mika puolusteli sitä, että Uniperista huolimatta Fortumin uusiutuvaan energiaan nojaava strategia toimii kuin junan vessa, kun Intiaan sijoitetaan aurinkovoimaan 400 milj. euroa. Vastapainoksi Fortum voi hyvin EU:ssa sekä Venäjällä tuikata koko Fortumin kassan tyhjäksi ja ottaa vielä ainakin 5 miljardia lisää velkaa ja sijoitettaa ainakin 8 miljardia euroa kivihiileen ja erittäin lupaaviin Venäjän energiahankkeisiin Siperiassa. Makkara Mikan epävarmat höpötykset jostakin Nord Steam 2:n ympäristöongelmasta eivät selvästikään olleet enää tästä maailmasta. Makkara Mikan on hyvä muistaa, että Nord Stream 1 käynnistyi jo vuonna 1998 ja päätös kaasuputken rakentamisesta tehtiin vuonna huhtikuussa 2001, Gazprom, Fortum, Ruhrgasin ja Wintershall toimesta. Kaasuputki valmistui vuosina 2011-2012. Tuolloin eletiin vielä auvoista liennytyksen aikaa. Kuitenkin maailma on muuttunut perustavan laatuisesti vuonna 2014, kun Venäjä hyökkäsi Krimille ja Ukrainaan ja samaan aikaan Amerikassa edullinen liuskekaasu ja -öljy ovat muuttaneet lähes kaikki perinteiseen energiapolitiikkaan liittyvät globaalit lainalaisuudet. Tämän lisäksi EU:ssa on vahvasti liputettu myös Pariisin ilmastosopimuksen nimiin, joten Fortumin haaveileman Uniper-kaupan tiellä ei ole mitään muuta kuin erittäin kivinen tie ? ns, Via Dolorosa. Toisaalta nythän Terra Sipilä tuli nimittäneeksi elinkeinoministeriksi riuskan miehen ristinkatajaksi. Tästä huolimatta Makkara Mika syötti kyllä nyt julkisuuteen A studion ohjelmassa taas tyypillisen kepuloisen emävaleen. Fortumin suunnittelema kauppa on ilmeisiltä riskeiltään kuitenkin sellaista suuruusluokkaa, ettei sitä voida tehdä pelkästään Fortumin toimivan johdon täysin puutteelliseen tietoon perustuvan pelkän Uniperin myyntibrosyyrin varassa. Valtio omistaa Fortumista 50%, jolloin tällainen omistaja voi vaatia ylimääräistä yhtiökokousta pidettäväksi ja valtio-omistaja voi ja sen tuleekin vaatia asiaan eli Uniperin mahdolliseen kauppaan liittyvien riskien huolellista selvittämistä, kuten alta osakeyhtiölaista selviää: "4 § Oikeus vaatia ylimääräistä yhtiökokousta Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on yhteensä kymmenesosa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty pienempi osa kaikista osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelemistä varten. Kokouskutsu on yksityisessä osakeyhtiössä toimitettava kahden viikon ja julkisessa osakeyhtiössä kuukauden kuluessa vaatimuksen saapumisesta. 5 § Oikeus saada asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle tämän lain nojalla kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Pörssiyhtiössä vaatimuksen katsotaan aina tulleen riittävän ajoissa, jos hallitukselle on ilmoitettu vaatimuksesta viimeistään neljä viikkoa ennen kokouskutsun toimittamista. (24.7.2009/585)" Vaikka Makkara Mika pitkäaikaisena Hippos-miehenä saattaa tykätä Toton pelaamisesta, niin valtion arvokkailla omaisuuksilla ei pidä lähteä Totoa pelaamaan, vaikka Makkara Mika olisikin joskus Vermossa saanut pikkuvoittoja Totossa. Uniperin myyntiesitteessähän positiivinen tulos on saatu aikaiseksi, kun yrityksen omaisuuserien aiemmin tehtyjä arvonalennuksia on purettu. Kuitenkaan energian hintojen laskettua voimakkaasti muuttuneen markkinatilanteen johdosta, ei ole mitään syytä olettaa, että tehtyjen arvonalennusten osalta olisi reaalisesti syntynyt tarvetta purkaa arvonalennuksia. Näin ollen, Uniperin myötä Fortumin kassavirta ei suunnitellun kaupan myötä näytä paranevan. Tilanne voi hyvin olla päinvastainen, kun Venäjään liittyvät poliittiset ja myös muut liiketaloudelliset riskit realisoituvat. On muistettava, että Fortumin pääoman tuotto laski jo vuonna 2016 vain noin 4%:iin edellisen vuoden yli 20%:n tasosta. Kepuloiset ja Makkara Mika eivät siis voi mitenkään välttyä vastuustaan Fortumin suunnittelemassa kaupassa, koska valtiolla on 50%:n osuus Fortumista. |
||
| Huutokauppias | Re: Makkara Mika ei kuunnellut Seppo Rätyä Fortum-kaupoissa | 10.10.2017 19.57 |
| Mikä oli Castor Plusin tarjous pesälle vuonna 2011? Vision Huntersin pääomistaja vahvisti, että New Stromsin tarjous oli n.s. valetarjous, koska New Stromsilla ei ollut yhtään rahaa. Moro Pekka voi vahvistaa tämän VHn mukaan |
||