Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun
Juankosken keskustan virallinen ääniLopetamme Muuruveden koulun18.9.2018 12.07
Muuruveden koulun lopetamme ja ala-aste siirtyy Juankoskelle ja Riistavedelle riippuen siitä missä lapsi asuu. Västinniemestä luonteva suunta on Riistavesi. Yläasteen oppilaat menevät koko entisen Juankosken alueelta Riistavedelle ja he oppivat valitsemaan myöhemmin lukionsa kyllä itse.

Keskusta on vahvassa asemassa Kuopion päätöksenteossa ja voitte luottaa meidän harkintakykyymme. Muuruveden identiteetti ei ole sidottu Juankoskeen, vaan enemmänkin Kuopioon. Kun kouluautoon nousee, on aivan sama kestääkö kuljetus 4 minuuttia enemmän tai vähemmän. Hyvä opetus ja kehittävä ilmapiiri on koululaiselle tärkeintä.

Kuopiossa lukiolaisen valinnanmahdollisuudet ovat laajat ja kaupungissa on erityislukioita. Ammatillinen koulutus vaatii myös kaupunkiin lähtöä. On hyvä, että kynnys Kuopion suuntaan opitaan ylittämään jo pienenä. Uusi järjestys on oppilaan edun mukaista.

Muuruveden koulun kohtalon ratkaisemme harkinnan jälkeen. Meillä on hyvä ja taloudellinen rakennus, joka sopii moneen käyttöön. Maalämpö on hyvä ja halpa lämmitysmuoto eikä paineita purulle ole kuten on Säyneisessä.

Näissä asioissa on ymmärrettävää, että kritiikkiä tulee, mutta voitte luottaa, että ratkaisu on harkittu.

Koulun lopettamisasiassa keskustalla on kokemusta. Kuntaliitoksen jälkeen olemme lopettaneet toistakymmentä koulua ja jokaisen lopettamispäätöksen jälkeen keskusta on ollut entisessä koulupiirissäkin vahvempi kuin ennen lopettamista. Näin on käynyt. Hyvä ja järkevä taloudenpito on vaatinut näitä toimia. Maatalousväestö on oppinut välttämättömien ratkaisujen tuomiin muutoksiin kaikissa asioissa.
Kiitän jo etukäteen kannattajiamme ymmärtäväisyydestä ja muistutan, että ensi keväänä on taas vaalit. Vaaleissa voitte osoittaa kiitollisuuden oman kylän ehdokkalle.
sontakärsäRe: Lopetamme Muuruveden koulun18.9.2018 12.17
Muistaakseni Muuruveden koulun korjauksiin juankoskelaisten veroeuroja pistettiin hulppeasti ja tietenkin Kepun puolesta Demarit siivellä. Oliko se ny n. 2 miljoonnaa euroa vuonna 2015. Kyllä Kepu ja Demarit osaa pistää rahaa menemään. Ja tyhjän päälle. Ei ihme, että Juankoski meni konkkaan.
Yök Re: Lopetamme Muuruveden koulun18.9.2018 20.32
Ja tämän päivän Savon Sanomissa eräs Säyneisen koulun lakkauttaja puhkuu että ei saa tulla koulukuljetuksia päivät jatkuu, koulupalvelut pitää olla lähellä ym. ym. ja sama tyyppi oli ilmeisesti työntämässä Muuruveden koulun remonttiin noita rahoja. Ei taida pystyä uskomaan kukaan päättäjien hupatuksiin. Ihan yököttää !
pöntiöRe: Lopetamme Muuruveden koulun19.9.2018 1.18
siis mitä helvettiä,tarkottaako tämä nyt sitä että juankoskelaiset yläasteelaiset joutuu lähtemään Riistavedelle kouluun?ja ei ole pitkä aika kun juankosken yläaste rakennettiin..huhhuh.
Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Lopetamme Muuruveden koulun19.9.2018 8.48
Joskus on vaikea ymmärtää päätöksen perusteluja. Silloin täytyy vain luottaa siihen, että päättämään valitut ymmärtävät.
Näin on käymässä tässäkin koulupiiriasiassa. Tärkeintä on siis se, että päättäjä ymmärtää ja osaa katsoa lapsen parasta.

Juankoskella on liitoksen jälkeen syntynyt lukuisia työpaikkoja rakennusalalla. Nykyisin purkutyöt ovat vaativia ja niissä on hyvä olla rakennusalan osaamista. Rakennusjätteen vienti kaatopaikalle on kallista ja on hyvin tärkeää, että tällaista jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Purkutyömaalta voi saada halvalla esim. ikkunoita ja eristeitäkin.
Kouraan ajattelijaRe: Lopetamme Muuruveden koulun19.9.2018 9.35
Tarkoitatko, että Juankosken yläaste puretaan ja sieltä saadaan erityisen uusia ikkunoita ja tarvikkeita halvalla?

Eihän tuota ammattikouluakaan ole saatu puretuksi. Maisemaa jäävät rumentamaan kaikki lopetetut koulut. Näin on käynyt jokaisen koulun kohdalla. Ei edes Puukkomäen koulua ole purettu. Ei Renulaa, Akonpohjaa, Kesämäkeä. Pelonniemeä. Nousiomäki sattui palamaan, mutta kaikki muut seisovat edelleen.
Säyneisessä seisoo joka ainoa lopetettu koulu. Paljon tekemätöntä työtä.
?Re: Lopetamme Muuruveden koulun19.9.2018 10.24
Eikö Kuopion kaupungin tulisi markkinoida tyhjiä kiinteistöjä aktiivisesti myyntiin?
Huolestunut oppilaan vanhempiRe: Lopetamme Muuruveden koulun19.9.2018 16.02
SDP järjestää tänään 19.09 klo 19.00 Likissä keskustelutilaisuuden Kuopion alueen Koillisen seudun koulupiiriasiasta. Mutta missä on Keskustan ja Juankosken keskustan virallinen äänen keskustelutilaisuus minä vaan kysyn. Virallinen ääni vaan kertoo että kyllä keskusta hoitaa asian. Näkisipä vaan sen ihmeen. Nyt joukolla mukaan Likiin vaan olitpa keskustalainen tai muun puolueen jäsen. Kyllä maaseutu koulunsa tarvitsee.
Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Lopetamme Muuruveden koulun19.9.2018 17.00
Koulupiiriasiassa olemme olleet demarien kanssa olleet aina samaa mieltä Juankoskella.
Meillä tosin etunamme on ollut se, että keskustan näkemys on sisältynyt jo esittelijän esitykseen.
Olen jokseenkin varma, että keskusta ei tule lopettamaan Juankosken kouluja ohi demarien tahtoa. Tämän voit lukea illan keskustelutilaisuudessa keskustan terveisenä.
siitäs saitteRe: Lopetamme Muuruveden koulun19.9.2018 18.06
Sehän on jo päätetty että koskelle jää ala-aste. Siinäs näätte ketä äänestitte viimeiseen kosken valtuustoon,kaikki kannattivat Kuopioon liittymistä.Riistavedelle iso koulu vaan..
eipäsjuupasRe: Lopetamme Muuruveden koulun19.9.2018 19.58
Muistaako kukaan Vapaa Juankoski-valtuustoryhmän taistelua vapaasta Juankoskesta.

Jokaiselle ansionsa mukaan. Hyvä, että äänestitte pois maankamaralta.
SusRe: Lopetamme Muuruveden koulun19.9.2018 20.05
Huolestuneelle oppilaan vanhemmalle: Demareilla oli sivistyslautakunnan puheenjohtajana Demari Sari Vuorinen lakkauttamassa kouluja ja keventämässä kouluverkkoa jo itsenäisenä kuntana ollessaan

Hallituksen puheenjohtajana demari piti huolen siitä, että kouluverkkoa kevennettiin ja Rehtori Vatanen oli kouluverkkoa jo vupnna 2010 keventämässä.
Ne niistä demareista-. Suuret ovat puheet ja teot todellisia. Tumputtajia kaikki.
Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Lopetamme Muuruveden koulun19.9.2018 22.38
Koulupiirin lopettamisessa vastaan äänestämisen oikeus on loppuvan koulupiirin alueelta tulevalla edustajalla ja ammatissaan toimivalla opettajalla. Puolueen kanta on kuitenkin se, mikä ratkaisee.

Tämä sääntö pätee myös demareilla. Juankoskelaisen demarivaltuutettu voi huoleti esiintyä oman koulun puolustajana vaarantamatta puolueensa kantaa asiassa.

Oman koulun lopettaja joutuu luopumaan poliittisesta urastaan äänestäessään oman koulupiirin lakkauttamisen puolesta. Siksi tämä poikkeus on ymmärrettävissä.

Demarien kuulemistilaisuudessa on voinut olla paikallinen edustaja nyökyttelemässä huolestuneille oppilaiden vanhemmille, mutta tuskin Kuopion kunnallisjärjestön puheenjohtaja on suutansa asian puolesta avannut, tuskin edes tullut paikalle.
Näin tämä päätöksenteko etenee. Tulemmehan mekin vielä asian vuoksi kokoontumaan, ilmaisemaan yhteisen huolemme ja osallistumme mielenosoitukseenkin, mutta samalla huolehdimme sovitun päätöksen toteutuksesta.
NS tiedotusRe: Lopetamme Muuruveden koulun20.9.2018 0.38
Ei ollut sattumaa, että New Stroms Oy:n kotipaikaksi valittiin vuonna 2009 Juankoski, koska NS oli jo vuodesta 2003 alkanut tutustumaan Juankosken vauraaseen kaupunkiin, jossa oli vielä siihen aikaan kohtalaisen hyvin kannattava mutta pieni kartonkitehdas ja muutakin teollisuutta.

Vuonna 2006 NS aloitti sitten Stromsdal OyJ:n konsultoinnin, kun oli käynyt selväksi, että yhtiön toiminta oli ajautunut pahasti pois raiteiltaan, kuten alta selviää:

 Liikevaihto, milj. euroa
o 2002 56.6
o 2003 54.8
o 2004 51.9
o 2005 56.3
o 2006 53.1

 EBITDA (käyttökate), milj. euroa
o 2002 6.9
o 2003 2.2
o 2004 1.2
o 2005 2.7
o 2006 0.9

 Tulos, milj. euroa
o 2002 2.4
o 2003 -1.1
o 2004 -4.0
o 2005 -1.9
o 2006 -3.8

 Investoinnit, milj. euroa
o 2001 -10.9
o 2002 -2.7
o 2003 -4.4
o 2004 -0.9
o 2005 -1.8
o 2006 -2.2
o 2001-2006 yhteensä -22.9

Yllä olevista vuosittaista lukusarjoista näkee, että Stromsdal OyJ investoi vuosina 2001-2006 yhteensä peräti 22.9 milj. euroa, mutta siitä huolimatta yhtiön kannattavuus vain heikkeni koko ajan ja Esteri Kangasveijari istui yhtiön hallituksessa.

Jo heti varhaisessa vaiheessa NS:lle kävi selväksi, että Juankosken kaupungin ongelmat nivoutuivat vahvasti kartonkiyhtiön ongelmiin.

Oli tietysti täysin luonnotonta, että Juankoskella vielä 2000-luvun alussa kuviteltiin sitä, että pieni kaupunki voisi vielä nykypäivänä olla päättämässä tai rahoittamassa erittäin pääomavaltaista kartonkiteollisuutta.

Tällainen ajatusharja ja utopia oli siis täysin ns. mission impossible, vaikka siis kaupunginjohtaja Esteri Kangasveijari oli kartonkiyhtiön osaomistajana ja istui myös yhtiön hallituksessa.

Sen lisäksi kartonkiyhtiön pääluottamusmies istui taas kaupungin valtuustossa.

Lähtiessään selvittelemään vuonna 2008 konkurssiin ajautuneen Stromsdal OyJ:n uudelleen käynnistämistä NS oli kaukaa viisaana havainnut, että Juankoskella tullaan tarvitsemaan myös kiinteistöalan syvällistä asiantuntemusta.

Alun pitäen NS katsoi, että Juankoskella näyttää olevan monella tapaa lupaavat kiinteistöalan markkinat, koska olemassa olevat kiinteistöt olivat vajaassa ja arvottomassa käytössä.

Samaan aikaan kuitenkin Juankoskella investoitiin pää punaisena mm. kouluihin, terveyskeskuksiin ja kaiken maailman Sillikuukki-keittiöihin, eikä millään näistä investoinneista ollut mitään takaisinmaksuaikaa.

Tietysti rahat näihin täysin turhiin investointeihin otettiin kaupungin jättiläismäisten lainojen avulla ja lainojen hoito taas perustui korotettuun veroprosenttiin, kasvaneisiin valtiontukiin ja tietysti myös uusien lainojen ottoon.

Juankoskella päättäjät eivät siis olleet ottaneet huomioon Murphyn laissa todettuja seuraavia lainalaisuuksia:

 Kun vahinko tapahtuu, niin aina tapahtuu maksimaalinen vahinko

 Vahingon tapahtuessa, jos asioita ei korjata, niin vahinko aina pyrkii luonnostaan vain koko ajan kasvamaan

Juuri näin on käynyt Juankoskella!!!

Juankosken utopiahankkeet olivat mahdollisia, koska Juankoskella oli kaupungin päättäjien ja kartonkiyhtiön välillä selkeä ja sairas intressien ristiriita: kaupunki ei ole kartonkiyhtiö eikä kartonkiyhtiö ole kaupunki.

Kaukaa viisaana yhtiönä NS on tietysti aina tiennyt myös sen, että toisen kuolema on aina toisen leipä.

Ikääntyvä Kuopion syrjäkylä tarjoaa nyt tulevaisuuteen katsoville ihmisille kuitenkin erittäin hyvät mahdollisuudet kehittää monenlaisia uusia asioita, kun lähtötaso monella mittarilla mitaten on nykyään pyöreä nolla.

Jos Juankoskella tulevaisuuden tavoitteeksi asetetaan kylän täydellinen tyhjentäminen ja maisemointi Suomen johtavaksi museokyläksi ja lähdetään hankkiutumaan UNESCOn maailman perintökohteeksi, niin on selvää, että tässäkin riittää monelle ihmiselle elinikäinen työmaa.

Mikäli pikapuoliin Juankoskella ei herätä, niin edessä voi kuitenkin olla keskustan virallisen äänen ja myös kouraan ajattelijan ennustama gallialainen ekokylämalli.

Tässä tapauksessa autioituvasta kylästä tietysti joudutaan raivaamaan ja purkamaan pois kaikki tyhjät ja autioksi jääneet rakennukset.

Selvää on, että tässäkin tapauksessa pieni ja ketterä NS voi hyvin järjestää mahdollisten homeisten purkutalojen tai myytävien asuntojen tarkistuksen myös homekoirien avulla.

Purkutapauksissa NS:n hyvät kontaktit virolaisiin rakennusmiehiin ovat tietysti kullan arvoiset.

NS:n kiinteistöjen purku- ja rakennushankkeissa ei tunneta Terra Sipilän hallituksen jatkuvasti jankuttamaa työn ja työtekijän kohtaanto-ongelmaa tai demujen Antti Rinteen mainitsemia aktiivimallin "kauheuksia", koska NS lähestymistapa näissä hankkeissa perustuu tietysti rakennushankkeiden kokonaistuottavuuteen.

Kussakin rakennushankkeessa aina on rakennettava tietty sovittu kuutiomäärä rakennusta tai jotain muuta työmaata.

Rakennuttajan kannalta korkein rakennushankkeen kannattavuus saavutetaan, kun hankkeen kokonaistuottavuus on korkein.

Tuottavuushan taas määritellään yksinkertaisesti yhtälöstä: tuotos/panos.

Jos vertailuun otetaan esim. suomalainen ja virolainen rakennusmies, niin tyypillisesti virolainen tekee viikossa ainakin 48 h töitä ja suomalainen rakennusmies taas vain 40 h.

Kuukaudessa virolainen paiskii siis töitä vähintään 192 h, kun suomalaiselle riittää vain 160 h. Virolaisten käsissä rakenteilla olevasta työmaasta valmistuu siis yhden kuukauden aikana vähintään 20% suurempi ja arvokkaampi tuotos.

Virolainen työtekijä paiskii töitä myös selvästi suomalaisia halvemmilla hinnoilla.

Tosin hyvistä virolaisista ammattimiehistäkin saa nykyään maksaa myös ihan kohtuullisia hintoja. Viron KKO:ssakin on kuitenkin jo todettu, että virolainen rakennusmies ei voi elää ja työskennellä Suomessa pääkaupunkiseudulla, jos tuntipalkka on alle 8 euroa/h.

Vaatimuksena Virossakin näyttää jo olevan, että Suomessa olisi maksettava virolaisillekin Suomen TES-sopimusten mukaisia palkkoja.

Virolaisten rakennusmiesten käypä markkinahinta lienee noin 13-15 euron/h tasolla.

Rakennusliiton tilastojen mukaan suomalaisten rakennusmiesten aikaperustainen keskiansio on kuitenkin 16.50 euroa/h. Palkkioperustaisessa työssä keskimääräinen palkka on 20.00 euroa/h ja urakkatöissä 23.50 euroa/h.

Näiden tilastotietojen perusteella voidaan todeta, että rakennustöissä virolaisten rakennusmiesten käyttäminen johtaa yhden kuukauden aikana seuraaviin yrittäjän palkkakustannuksiin ja tuottavuuteen:

 yksi virolainen työntekijä n. 2 700 euroa

 yksi suomalainen työntekijä n. 4 630 euroa (huomioiden 20% vähemmän tehty työ)

 virolaisten työtekijöiden käyttäminen johtaa siis noin 42% korkeampaan kokonaistuottavuuteen rakennusyritysten kannalta. Joissakin tapauksissa virolaisten palkkataso on ollut vieläkin edullisempi, joka tietysti heijastuu vieläkin korkeampana tuottavuutena yrittäjien kannalta.

Suomessa ei siis ole mitään työn ja työtekijöiden kohtaanto-ongelmaa, kuten Terra Sipilä ja hänen hallituksensa päivästä toiseen virheellisesti väittävät.

EU:n alueellahan tavarat ja palvelut liikkuvat vapaasti maasta toiseen EU:n perussopimuksen mukaan.

Yllä oleva yksinkertaistettu laskentaesimerkki osoittaakin selvästi vain sen, että suomalainen yleissitovin TES-sopimuksin suojattu työmarkkina ei ole enää nykypäivänä kilpailukykyinen.

Mm. tästä syystä Rakennusliittokin on jo käynnistänyt tilapäistöissä hyvin edullisen päiväkohtaisen palkkakokeilun, jossa päiväpalkka on vain 48 euroa.

Seura-lehden toimittaja Markku Salomaan mukaan kuukausipalkaksi tulee silloin 1 104 euroa. Tällä toimenpiteellä Rakennusliitto pyrkii eliminoimaan virolaiset ja muut rakennusalan harmaat halpatyöntekijät, jotka tekevät töitä vain 6 euron tuntipalkalla.

Yllä mainitusta suuresta rakennusalan ja muidenkin alojen kokonaistuottavuuden eroista johtuen meillä on maassa vakava ns. kova työttömyyden ydin, joka maksaa Suomen veronmaksajille vuosittain ainakin 6 miljardia euroa.

Terra Sipilän hallitus on siis surkeasti epäonnistunut suomalaisen kartellisoituneen työmarkkinan täysin välttämättömissä uudistuksissa.

On myös huomattava, että Juankoskella purkutapauksissa voidaan joutua varsin suuriin maisemointikustannuksiin.

NS huomautti jo keväällä 2009 Esteri Kangasveijarille, että Stromsdal OyJ:n konkurssipesän lunastuksen epäonnistuessa tehdasalueen maisemointiin voi hyvin mennä ainakin 8-10 milj. euroa.

Kysymyksessä olevien tehdasrakennusten peittämä maa-ala on siis karkeasti 40 400 m2 ja rakennusten kokonaisvolyymi noin 143 000 m3, joten ei ole epäilystäkään siitä, että tehtaan pitkän historian aikana sen rakennusmateriaalina ja eristysaineena on käytetty runsaasti myös asbestia.

Kenelläkään ei tietenkään ole mitään tietoa siitä, millaisia myrkyllisiä ympäristöpäästöjä Römssyn operaatiot ovat 273 vuotisen historiansa aikana maaperään laskeneet.

Jos tavoitteeksi asetetaan autiokyläksi muuttuneen alueen kehittäminen, niin panostukset on nyt syytä ohjata nuoriin ja innovatiivisiin pienyrityksiin.

Tässä visiossa tulevaisuuden avainkysymyksiä tulevat olemaan mm. varhaiskasvatus, lähikoulupalvelut, edulliset asunnot ja lähiterveyspalvelut jne.

Tietenkään ikääntyvien ihmisten tarpeita ei voida unohtaa.

Nykypäivänä tällaisella toiminnalla ei ole mitään rajoja. Tällaiset hankkeet eivät maksa miljoonia tai satoja miljoonia euroja.

Tästä huolimatta ei ole syytä unohtaa myöskään sitä, että Kuopio/Juankoski on nykyään Suomen johtava maitokaupunki. Sen perusteella voidaan päätellä, että Kuopio/Juankoski akselilla tarvitaan myös merkittävää uutta ajattelua maatalouden akuuttien ongelmien osalta.

Terra Sipilä maatalouden "Jeesusteppi-hoito" jonkun bioenergian avulla ei kuitenkaan edusta mitään kestävää kehitystä pitemmällä aikavälillä.

Laillista yritystoimintaakin voi Suomessa nykyään harjoittaa monella tavalla ja yrityksen perustamiskustannukset ovat Suomessa todella edulliset, kuten alta selviää:

 Toiminimillä sähköisesti 75 euroa ja paperilomakkeella 110 euroa.

 Avoimilla- ja kommandiittiyhtiöillä 240 euroa.

 Osakeyhtiöillä sähköisesti 330 euroa ja paperilomakkeella 380 euroa.

 Muilla yritysmuodoilla, kuten osuuskunnilla ja asunto-osakeyhtiöillä 380 euroa.

Tällä hetkellä yritysmuodoista voi perustaa sähköisesti vain toiminimen ja osakeyhtiön. Muut yritysmuodot joutuu edelleen perustamaan vanhaan malliin paperilomakkeita täyttämällä.

Yo. listassa ei ole mainittu osakeyhtiön 2500 euron alkupääomaa, joka täytyy olla maksettuna yhtiön tilille rekisteröitäessä. Osakeyhtiön alkupääoman puuttuminen yo. listasta johtuu siitä, että sen kohdalla kyseessä ei ole kulu.

Yrityksen perustaminen tai rekisteröiminen ei tietenkään sinänsä luo mitään liiketoimintaa, ellei yrityksellä ole olemassa liiketoimintasuunnitelmaa.

Kuopiossa/Juankoskella tällaisen toteuttamiskelpoisen liiketoimintasuunnitelman saa tietysti nopeasti pieneltä ja ketterältä kehitysyhtiö New Stroms Oy:ltä, joka on hyvin perillä paikallisista asioista ja tarpeista.
alakoulun rehtoriRe: Lopetamme Muuruveden koulun20.9.2018 2.30
Akuuttiin Muuruveden koulukysymykseen viitaten NS haluaa vielä viitata Säyneisen koulun sulkemiseen päättyneeseen oikeustaisteluun muutama vuosi sitten.

Tuolloinhan NS oli ainoa juankoskelainen taho, joka ryhtyi konkreettisiin toimiin, joilla olisi asiallisen kunnallisvalituksen avulla pysäytetty Säyneisen koulun mieletön sulkemisoperaatio ja olisi senkin koulun kohdalla valittu koulun sulkemisen sijasta koulun kehittäminen moderniksi oppilaitokseksi.

Kuopion hallinto-oikeuden kunnallisvalitusta koskevan päätöksen jälkeen kuitenkin totesin, että kyseinen hallinto-oikeus näyttää toimivan koulutusasioissakin lähinnä kuntapäättäjien päätösten kumileimasimena.

Kuopion hallinto-oikeus kuitenkin myönsi NS:lle valitusoikeuden KHO:een, mutta oikeuden päätösperusteista NS päätteli, että on turha jatkaa valittamista KHO:een, koska perustuslain säännöksillä ei tässä läpeensä korruptoituneessa maassa ole mitään käytännön merkitystä poliitikkojen ja poliittisten virkamiesten käyttäessä poliittista ns. "harkintavaltaansa".

Säyneisen kyläkoulun sulkemistapauksessa ei objektiivisten selvitysten ja laskelmien mukaan ollut näytettävissä mitään luotettavaa kaupungin tekemää laskelmaa, joka olisi tukenut Esteri Kangasveijarin ja koulutoimen johtajien väitteitä, että koulu joudutaan sulkemaan taloudellisten syiden perusteella.

Taloudellisia syitä Säyneisen koulun sulkemiselle ei siis ollut. Oli ainostaan Erika Suomisen synttärihaastattelussa mainitsema ikiaikainen halu lakkauttaa Säyneisen koulu.

Erikan johdollahan kehitetyt koulujen kustannuslaskelmathan osoittivat, että hyväkuntoisen Säyneisen koulun pyörittäminen on rasite kaupungille, vaikka Säyneisen koulun kustannukset kuitenkin todellisuudessa olivat kaupungin pienimmät, jos ne laskettiin vain oikein.

Ainoat syyt Säyneisen koulun sulkemisellehan olivat siis vain pitkään jatkuneet poliittiset kärhämät ja joidenkin oppilaiden vanhempin sekä myös opetustoimen johtajien henkilökohtaiset ongelmat ja intohimot, joille ei kuitenkaan ollut osoitettavissa mitään todellista taloudellista pohjaa.

Onneksi Suomen oikeuslaitoksessa on viime aikoina ollut havaittavissa pientä piristymistä, kun Terra Sipilä ja myös koko SOS hallitus tajusi, että sinisten aiemmin oto oikeusministerinä toiminut ja uupunut Jari Lindsröm (entinen UPM:n laboratoriotyöntekijä) on viisasta vaihtaa lainopillisen loppututkinnon suorittaneeseen Antti Häkkäseen (kokoomus).

Nyt onkin sitten ollut jo toinen tahti oikeuslaitoksissa. Valtakunnansyyttäjä Nissinenkin on saanut jo potkut, valtakunnan korkein poliisijohto istuu käräjillä ja Kittilässäkin peräti 28 kunnanvaltuutettua on syytettynä törkeistä virkarikoksista.

Jostain kumman syystä oikeuden pitkä käsi ei kuitenkaan ole vielä ulottunut Juankoskelle ja Kuopioon asti.

Mutta ei kannata hermostua. Valtamerilaivatkin kääntyvät hitaasti ja kepuloisten kannatus oli Hesarin viimeisessä gallupissa enää vain 15.5%. 10%:n kuolemanviivalle on matkaa enää vain vaivaiset noin 5%-yksikköä.

Säyneisen koulukiistan aikoihinhan oli jo nähtävissä, mihin täysin asiaton ja läpeensä poliittinen kouludomino-peli Juankoskella päättyy.

Välivaiheeksi tuli täysin turhat satsaukset uusiin koulurakennuksiin Muuruvedellä, jotka nyt ovat jo osoittautumassa taas turhiksi.

Herää kysymys, miten on mahdollista, että Kuopiossa ja Juankoskella ei lainkaan tunnuta tajuavan koulutuksen merkitystä ja sitä, millä tavoin nykypäivänä koulutus on järjestettävissä, kun otetaan käyttöön moderni koulutukseen liittyvä digi-tekniikka.

Minusta on erittäin outoa sekin, että niinkin valistunut henkilö kuin Juankosken keskustan viralinen äänikin pitää koulutusasiaa lähes yksinomaan vain poliittisena kysymyksenä.

Minusta politiikka on syytä tykkänään poistaa keskusteluista silloin, kun puhutaan siitä, millä tavoin suomalaisia oppilaita ja nimenomaan syrjäseutujen opetusta sekä opetusmenetelmiä tulee kehittää.

Hyvän keskustelun avauksen valtakunnallisista koulutuskäytännöistä ja koulutuksen uudistamistarpeista saa, kun ryhtyy miettimään mm. Suomen koulujen liikuntakasvatuksen nykytilaa ja menetelmiä.

Suomen koululaitoksen, THL:n ja valtion liikuntakeskuksen antiikkisista opetusmenetelmistä sopii ottaa tarkasteluun siis äskettäin Espoon Tiistilän koulun liikuntatunnilla tapahtunut oppilaan sairaskohtaus ja sitä seurannut kuolemantapaus seuraavasti:

 Valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minttu Korsberg kertoo, että 20 metrin viivajuoksutesti (eli piip-testi) on osa Move-mittauksia.

Nyt kolmatta kerta tehtävillä mittauksilla kerätään tietoa 5.- ja 8.-luokkalaisten fyysisestä toimintakyvystä. Mittaukset selvittävät kestävyyskuntoa, liikkuvuutta ja lihaskuntoa.

Korsbergin tietoon ei ole tätä ennen tullut, että testien yhteydessä olisi ilmennyt oppilailla terveysongelmia.

Minua hämmästyttää suuresti, miksi tällaisia Move-testauksia ylipäätään on otettu käyttöön koululaitoksissa, kun tunnettu hiihtovalmentaja ja liikuntatieteen maisteri Toni Roponenkin on jo kertonut julkisuuteen, että hänen mielestään rasittavia Move-mittauksia (anaerobinen piip-testi) ei missään tapauksessa pitäisi tehdä heikkokuntoisille nuorille oppilaille, koska tällaisilla testeillä voidaan nuori vetää "hyvinkin heikkoon happeen"

Kyseinen testi on huonokuntoiselle henkisesti yhtä paha kuin benji-hyppy korkean paikan kammoiselle, Roponen toteaa.

Juankoskellakin on ensisijaisesti syytä miettiä sitä, mitkä ovat Juankosken oppilaiden koulutustarpeet ja millä tavoin entistä yksilöllisempi koulutus voidaan kullekin oppilaalle järjestää.

Meillä on nyt jo Suomessakin sellaisiakin kouluja, joissa ei ole enää perinteisiä luokkahuoneita vaan oppilaita opetaan ryhmissä, joissa voi olla hyvinkin eriasteisia opetustarpeita, mutta silti laajemmissa opiskelutiloissakin opinnot sujuvat hyvin.

Kuopion/Juankosken kouluasioista päättävien tahojen olisikin hyvä käydä tutustumassa nähin moderneihin kouluihin, ennen kuin aletaan taas kehittelemään Juankoskenkin koulutusasioita koulurakennusten perusteella.

Koululaitoksenkin täytyy elää ajassa.
vallanhimotonRe: Lopetamme Muuruveden koulun22.9.2018 23.57
Vatanen DEMARI, Vatanen DEMARI, Vatanen DEMARI, Vatanen DEMARI, Vatanen DEMARI, Vatanen DEMARI, Vatanen DEMARI, Vatanen DEMARI,

Onnittelut Vatanen ja samalla kaverillesi Jorma Räsäselle, yhteistyössä tuhositte koillis-savon.
AKM, se ainoa oikeaRe: Lopetamme Muuruveden koulun23.9.2018 1.40
Juankosken Emätrolli kuvittelee taas olevansa Heikki J.W. Salonen tai AKM, se ainoa oikea ja kirjoittelee ilmeisesti huume- ja viinapäissään täysin otsikkoon liittymättömiä asioita.

Emätrollin käyttäytymisen tunnusmerkit näyttävät täyttävän myös täydellisesti vakavan skitsofreniapotilaan tunnusmerkit.

Alan kirjallisuudesta löytyy alla olevaa tietoa skitsofreniapotilaista ja heidän käytöksestään:

"Skitsofrenia on yleisin niistä mielenterveyden häiriöistä, joihin liittyy psykoottisia oireita. Skitsofreniaa on yleisimmin kuvattu mielen pirstoutuneisuudeksi.

Skitsofrenia vaikuttaa ajatteluun, tunteisiin ja käyttäytymiseen niin, että häiriöstä kärsivillä on vaikeuksia monissa tärkeissä inhimillisissä perustoiminnoissa.

Skitsofrenian oireisiin kuuluvat muun muassa psykoottiset harha-aistimukset ja harhaluulot, puheen ja käyttäytymisen hajanaisuus sekä tahdottomuus ja tunteiden puuttuminen tai niiden vääristyminen.

Skitsofreniapotilaan harhaluulot voivat olla esimerkiksi sitä, että oirehtiva luulee olevansa joku muu ihminen, hän pelkää olevansa ulkopuolisen kontrollin kohde tai muuten vainottu, hän saattaa tuntea syyllisyyttä asioista, joita ei ole oikeasti tapahtunut tai uskoa tulleensa valituksi erikoistehtävään.

Harhat voivat myös liittyä uskonnollisiin käsityksiin, harhaluulojen vallassa oleva voi esimerkiksi kuvitella näkevänsä pirun tai jumalan.

Skitsofrenia diagnosoidaan yleensä nuoruusiällä, mutta on mahdollista, että oireet alkavat jo lapsena tai vasta keski-iässä. Ensimmäinen oire voi joskus olla äkillinen ja voimakas psykoottinen jakso, joskus oireet kehittyvät pikkuhiljaa viikkojen tai kuukausien aikana.

Skitsofrenian oireista kärsivän kuntoutuminen riippuu paljolti hoidon onnistumisesta. Pitkään hoitamattomana olleet oireet voivat aiheuttaa pahoja ongelmia työssä ja ihmissuhteissa, toisaalta ajoissa aloitetun psykoosilääkityksen ja muun hoidon avulla hyvä ja itsenäinen elämä on mahdollista.

Skitsofreniadiagnoosiin saaneen hoito on aina pitkäkestoista ja siinä yhdistellään useita hoitomuotoja oirehtivan ja hänen lähipiirinsä tarpeet huomioiden.

Oireyhtymää hoidetaan lääkkeillä, psykoterapialla sekä muiden sosiaalisten tukimuotojen avulla. Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena on oireiden lieventäminen, sosiaalisten taitojen parantaminen, sairauden hallinta ja siihen sopeutuminen sekä perheen ja läheisten tukeminen."

Juankosken Emätrollin harhakuvitelmista päätellen hänen skitsofreniansa ja mielensä pirstoutumisen aste on edennyt jo sille tasolle, että lähimmäisten olisi syytä toimittaa hänet mahdollisimman nopeasti pakkohoitoon Niuvanniemelle (M1-pakkohoitolähete).

eskimo näyttää myös hairahtuneen pahasti ajattelussaan, kun on taas sinisilmäisesti uskonut Juankosken Emätrollin harhaisia kirjoitelmia ja ajatuksia.

Ehdotankin, että eskimo lähtee Juankosken Emätrollin saattajaksi Niuvannimelle, niin eskimo voi saattomatkan aikana myös suorittaa ensikartoituksen Emätrollin mielentilasta, jonka hän voi sitten nopeutetun hoidon saamiseksi kertoa Emätrollin tulevalle lääkärille Niuvannimellä

eskimon ei kuitenkaan kannata tarjoutua Emätrollin "omaishoitajaksi", koska näin vakavat Emätrollin psyykkiset ongelmat ovat hyvinkin pitkäkestoisia ja siten voivat ylittää myös eskimonkin voimavarat sekä todennäköisesti myös eskimon ymmärryksen, koska eskimokin näyttää jo ottaneen täytenä totena Emätrollin harhaiset kirjoittelut.
Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Lopetamme Muuruveden koulun24.9.2018 3.22
Pitäisi purkutyömaallakin olla jokin juhla kuten on harjannostajaistilaisuus rakennusvaiheessa.
Purkutyömaalla rakennus häviää muutamassa päivässä ilman pienintäkään juhlahetkeä.
Tapahtumien ero on kohtuuton, vaikka kyseessä on samanlainen työn juhla.
Akm on vielä opettanut, että työ rakennusalalla kasvattaa myös bruttokansantuotetta aivan yhtäläisesti. Ei ole eroa sillä rakennetaanko vai puretaanko, kunhan tehdään työtä.
Juankosken kyläraati voisi ottaa ohjelmaansa purettujen rakennusten tonttien uusiokäytön miettimisen. Tässä olisi nouseville poliitikoille oiva tilaisuus kinastella asioista ja pitää kokouksia.
Itseäni tuollainen toiminta kiinnostaisi.
AKM, se ainoa oikeaRe: Lopetamme Muuruveden koulun24.9.2018 16.10
Nyt keskustan virallinen ääni on lopultakin tullut täysin samoille linjoille AKM:n kanssa.

Kaikenlainen työ, on se sitten uuden rakentamista, vanhan kunnostamista ja jopa purkamista ja sitten myös jo kerran käytetyn omaisuuden uusiokäyttämistä, on tietysti kaikin puolin hyödyllistä ja kannatettavaa.

Tällainen uusiokäyttö on aina ollut keskiössä myös NS:n toimintastrategiassa ja juuri tämän toimintastrategiansa vuoksi konkurssipesät kuten esim. Römssyn konkurssipesä on kiinnostavat suuresti NS:iä.

Konkurssipesissähän on usein hyvinkin halvalla ostettavissa täysin käyttökelpoisia kiinteistöjä ja laitteita. Vanhoja toimintoja uusiokäyttämällä voidaan helposti päästä myös erittäin hyvään kannattavuuteen.

Yritysmaailmassa ja myös muussa taloudellisessa toiminnassa kannattavuus on koko toiminnan peruskysymys.

Taloudellisen toiminannan täytyy tuottaa toiminnan omistajille mitattavissa olevaa taloudellista tai muuta arvoa. Tämä on jopa kirjattu esim. osakeyhtiölakiin.

Onkin ihmeellistä, että Suomessa esim. demut ja monet kepuloisetkin ovat perinteisesti suhtautuneet kielteisesti siihen, että yritys tuottaa voittoa. Voittoa on perinteisesti pidetty Suomessa poliitikkojen puheissa syntinä.

Tällaiset ikiaikaiset käsitykset, jotka johtavat vain niukkojen resurssien tuhlaukseen on kerta kaikkiaan kitkettävä pois suomalaisesta asiallisesta keskustelusta.

Voittoa tuootava yritys on kullan arvoinen asia. Hyvänä esimerkkinä käy vaikka pohjois-savolainen Ponsse tai Ilkka Kylävainion Ketele Group. Voittoa voidaan siis tehdä monella tavalla.

Kun puhutaan pääoman tuotosta eli kannattavuudesta, niin kaikissa taloudellisissa toiminnoissa on voimassa hyvin yksinkertainen kannattavuuden perusyhtälö:

 Pääoman tuotto (%) = Voittomarginaali (VM) X Pääoman kiertonopeus (PK)

Asiaa voi valaista seuraavalla teoreettisella esimerkillä metsäteollisuudesta:

 Iso uusi sellutehdas (tuotanto ehkä 1.3 milj. t/a)
o VM (ehkä n. 39-40%) X PK (ehkä 0.7) = 28% (korkeintaan pitkällä aikavälillä)

 Vanha hyväkuntoinen pahvitehdas (tuotanto ehkä 100 000 t/a)
o VM (ehkä n. 15-20%) X PK (ehkä 4.0) = 65-90% (pitäisi vielä tarkentaa)

Kuten nähdään jättiläisinvestoinnit eivät tuota yhtä korkeata pääoman tuottoa kuin pienemmät investoinnit, jos ne tehdään hyvin harkitusti ja johto on tehtäviensä tasalla.

Suomi on tunnetusti erittäin pääomaköyhä maa, jossa ei voida puhua vielä pitkään aikaa edes oikeista pääomamarkkinoista.

Tästä syystä on omituista, että meillä investoinneissa pääpaino yhä edelleen on ollut suuryhtiöiden ja vielä valtion rahoittamissa suurhankkeissa, joiden pääoman tuotto ei yllä vastaavalle tasolle kuin pienemmissä investoinneissa on mahdollista.

Suuret investoinnit johtavat vääjäämättä siis erittäin pääomavaltaiseen ja myös kartellisoituneeseen toimintamalliin, johon liittyy myös erittäin korkea työttömyysaste.

Suurinvestoinneissa työtä korvataan pääomalla, joka pääomaköyhässä maassa on yhtä tyhmää kuin hölmöläisten valon kanto säkillä riiheen.

Hyvänä ja surullisena esimerkkinä käy jättiläisinvestointi Olkiluodon ainakin 10 vuotta myöhästyneeseen atomivoimalaan, jonka kokonaisinvestoinnista ei ole enää mitään tietoa, eikä kukaan ole enää pitkiin aikoihin uskaltanut esittää, mikä mahtaa olla hankkeen kannattavuus, kun EU:n direktiivimaakarit ja viherpipertäjät ovat päättäneet ilmastoinnostuksessaan, että sähkö ei saa maksaa mitään eikä ydinvoimaa ainakaan saa rakentaa.

AKM on erittäin tyytyväinen, että Juankosken keskustan virallinen ääni on pohdinnoissaan vihdoin tullut samoihin ajatuksiin kuin pieni ja ketterä NS.

Tästä syystä AKM ryhtyy mielellään milloin vain yhteistyöhön keskustan virallisen äänen kanssa. Muuruvedellä ja Juankoskella on laajemminkin tarvetta radikaaliin uusajatteluun.
JääräRe: Lopetamme Muuruveden koulun25.9.2018 12.42
Miksi amiska, yksityisen omistuksessa oleva kiinteistö pitäisi purkaa?
Kouraan ajattelijaRe: Lopetamme Muuruveden koulun18.10.2018 14.55
Kuopiolaisia harmittaa Juankosken ottaminen Kuopioon. Koulutuslautakunnan puheenjohtaja sanoi Juankosken tuoneen liitoksessa "märki9ä puita" myötäjäisinä.

Nillsiän ottaminen Kuopioon oli kuulemma reilun pelin liitos ja Nilsiällä on tästä syystä oikeus omiin kouluihin jatkossakin.

Tällainen puhe kokoomuspoliitikon suusta kuultuna kertoo veltosta suhtautumisesta kuntaliitokseen Juankosken kanssa.

Kuopio lykkäsi liitosta omalla päätöksellään neljä vuotta. Nuo vuodet olivat sateisia. Suojattomat halot ehtivät kastua pinoon, kun talossa ei ollut isäntää.

Niiranen kertoo avoimesti, että nyt halkojen kastuminen kostetaan Juankoskelle. Hän ei tietysti ole tässä toimessaan yksin. Hän kertoo kuopiolaisten yhteisen näkemyksen.
AKM, se ainoa oikeaRe: Lopetamme Muuruveden koulun18.10.2018 20.21
Ystävälleni Eero Kekäläiselle vastaus.

Ketterä New Stroms Oy ei tietenkään tarjonnut biovoimalasta mitään.

Miksi olisi tarjonnut, koska kylän kaukolämmöstä huolehtii nykyään Savon Voiman uusi laitos, eikä JBOY:n 15 MW:n biokattilalla kannata edes Juankoskella pelkkää ilmaa lämmittää.

Vielä vähemmän on hyötyä JBOY:n kahdesta öljykäyttöisestä varakattilasta ilman lämmityksessä.

Tosin tämäkin ilman lämmittäminen on saattanut tulla mieleen Esterille ja muille JBOY:n sekä PBFOY:n puuhamiehille, kun ovat päättäneet sijoittaa seisovaan biovoimalaan.

Minun nähdäkseni JBOY:lle tulee joku posittivien ero vasta sitten, kun vanha kunnon Römssy pyöräytetään käyntiin.

Römssyn osalta voidaan kuitenkin todeta, että TECTAlla ei ole tilausta markkinoilla ja pakkauskartongeissa on muutenkin jo aika ahdasta.

Joten Römssy ei tule vähään aikaan ostamaan höyryä seisovasta JBOY:tä.

Römssyn osalta on siis tavallaan palattu samaan tilanteeseen, joka vallitsi Römssyn konkan jälkeen vuoden 2008 lopussa.

Silloinhan NS perustettiin maaliskuussa 2009 sitä varten, että NS ostaa Römssyn konkkapesän ja käynnistää seisovan Römssyn.

Valitettavasti Esteri Kangasveijari alkoi jo silloin hangoitella vastaan ja valitsi hevosekseen Castor Plusin tunnetuin seurauksin.

Erona tuohon aikaan on vain se, että silloisen Krogeruksen pesänhoitaja Makkosen tilalla istuu nyt Ristoferi Kultasormi Milini Holding Ltd:n edustajana, eikä Ristoferin pesällä ole mitään tuloja, joita oli jossain määrin aikoinaan Makkosella.

Nyt ehkä kannattasi alkaa miettimään sellaista vaihtoehtoa, että Premium Board vuokraa tyhjilleen jäävän kaupungintalon ja kysytään valtion Senaatti kiinteistöltä, voidaanko kaupungintaloa käyttää Milini Holdingin Pahvitehtaalle jonkun kaupallisen pankin myöntämän 10 milj. euron vastavakuutena?

PBFOY voisi ottaa tyhjenevän kaupungintalon pääkonttorikseen sekä avaintyöntekijöiden asuntolaksi, josta uudelleen käynnistetty PBFOY tietysti maksaisi Senaatti kiinteistölle 2.5 milj. euron vuotuista vuokraa.

Kysymyksessä olisi siis selvä win-win tai fifty-sixty tilanne.

Koska tehtaan käynnistäminen on ilman muuta nyt taas luettavissa kepuloisten yhdeksi lupaavimmista kärkihankkeista, niin kyllähän Finnvera varmasti lähtee vielä kerran kaupallisen pankin selkänojaksi.

Varsinkin, kun nyt tiedetään, että Milinin takana on nyt varmasti luotettavat armenialaiset ja venäläiset sijoittajat.

Viimeksi ketterä NS tarjosi koko pesästä 4 milj. euroa, mutta nyt arvokkaat kiinteistöt on jo valitettavasti halvalla myyty kankealle Revestorille, mikä on otettava huomioon hinnoittelussa.

Tällä hetkellä koko Milinin tehdaskonbinaatilla ei ole kuitenkaan taloudellista arvoa, koska seisova kombinaatti ei voi tuottaa positiivistä kassavirtaa.
Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Lopetamme Muuruveden koulun1.11.2018 8.35
Veijo, Jouko ja Jarmo istuvat levollisina aamun Koillis-Savon kuvassa. Nämä miehet edustavat poliittista voimaa, joka muodostaa enemmistön Kuopion valtuustossa.

Koulun loppuminen Juankoskella tai Muuruvedellä on vain pelottelua.
Niin kauan kuin nykyiset valtasuhteet säilyvät, voidaan Juankoskella olla rauhallisia.

Säyneisen koulua ei luvata avata. Tällainen populismi ei kerta kaikkiaan sovi vastuullisille päättäjille.
alan kolmas miesRe: Lopetamme Muuruveden koulun2.11.2018 0.43
Juankosken keskustan virallinen ääni näyttää taas lähestyvien eduskuntavaalien alla hairahtuneen vikateille, kun on näköjään lueskellut Koillis-Savon aviisia ja on lähtenyt raportoimaan siitä, kuinka Veijo, Jokke ja Jarmo istuvat "levollisina" Koillis-Savon aamun kuvassa.

Virallisella äänellä on lyhyt muisti.

Virallinen ääni ei näy muistavan edes sitä, kuinka Suomen Kuvalehden kuvassa vasemmalta lukien Ristoferi Kultasormi, Val Setä Samoriz ja Esteri Kangasveijari istuivat kaikki "levollisina" Helsingissä järjestetyssä hätäkokouksessa kertomassa Juankosken kaupungin laittomasta 5 milj. euron kaupungin takauksesta 18.3.2011.

Hesarin metsäteollisuuden asiantuntija ja palkittu taloustoimittaja Jyrki Iivonen kuitenkin kirjoitti Hesariin kokouksen jälkeen, että "Premium Board Finland Oy:n kaupungin takaus on huteralla pohjalla".

Virallisen äänen on myös tulevien eduskuntavaalien alla hyvä muistaa, että keskustan virallisen äänen mainitsema "levollinen" JoVeJa- päättäjäketju olivat kaikki päättämässä Juankosken kaupungin laittomasta takauksesta ja myös laittomista biovoimalajärjestelyitä.

Näiden laittomien päätösten jälkilasku on ohjattu Kuopion veronmaksajien piikkiin, eikä Kuopiossa laittomien järjestelyjen osalta ole lähdetty ainakaan vielä purkamaan laittomia järjestelyjä, kuten KHO on jo kauan sitten määrännyt.

Juridinen myrkkypilleri on siis syötetty Juankosken JoVeJa -päättäjäketjun ja myös muutosjohtajan toimesta Kuopion päättävien elinten pelikentälle.

Tässähän voi tulla eteen vielä sellainenkin tilanne, että "levollisille" päättäjille puetaan ylle vielä raitapuku ja aletaan kysellä, mistä ne Val Sedän rahat olivat oikein peräisin?

Nykyäänhän tilanne on sellainen, että minultakin pankit aina ensimmäisenä kysyvät, kun menen tallettamaan 50 euroa käteistä tililleni, että mistäs "herran käteinen on peräisin".

Seuraava pankkien kysymys on, olenko minä ns. PEP henkilö tai tunnenko minä PEP henkilöitä. Tähän olen onneksi voinut aina vastata, että minä en ole PEP henkilö (= Politically Exposed Person), eikä minun edunsaajatkaan ole PEP-henkilöitä eli poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä.

Pankissa minulle on kerrottu, että laki velvoittaa nykyään heitä aina kysymään asiakkailtaan tällaiset tiedot.

Poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön perheen jäsenetkin on nykyään selvitettävä ja perheen jäseniä ovat vanhemmat, puolisot, lapset ja heidän puolisonsa.

Kuten virallinen ääni huomaat, nykypäivänä ei sentinkään talletus enää karkaa edes kaupungin tililtä, mikäli jonkun tilin edunsaajien joukossa on ns. PEP henkilö tai PEP henkilö suorittaa tilisiirtoja.

Kouraan ajattelija on jo yllä todennut, että Juankosken "levollinen" JoVeJa- päättäjien ketju vei Kuopioon huomenlahjana "märkiä puita", joten "levollisten päättäjien" levollisuus voi jo tulevien eduskuntavaalienkin jälkeen muuttua levottomuudeksi.

Kun sitten tarkastellaan Kuopionkin valtuustopaikkoja, niin Juankosken "levollisten" JoVeJa -päättäjien puolueilla on vain 25 edustajaa (kepu 14, demut 11) kaikkiaan 59 paikasta ja tulevissa eduskuntavaaleissa ainakin kepuloisille näyttää tulevan rökäletappio.

On siis odotettavissa, että Juankosken "levollisilta" JoVeJa- päättäjiltä ei jatkossa Kuopion valtuustossa kysellä mitään ainakaan koulu- tai sote-asioista.

Mikäli Kuopiossa oltaisiin kuitenkin kaukaa viisaita, niin olisi kuitenkin hyvä ottaa vielä tuo Säyneisen ja myös Muuruveden koulunkin kysymys uudelleen harkintaan.

Näyttää siltä, että Kuopiossa ns. voimapäättäjät ovat jo ryhtymäsä panostamaan Juankoskella lähinnä noihin liikennejärjestelyihin, joka sinänsä autioituvassa kylässä ei liene tarveharkintaa ajatellen ihan kärkisijoilla.

Ei ole kovin kauan siitä, kun Juice Avenue-suunnitelmakin oli lausuntokierroksella.

Nyt Koillis-Savon aviisi näyttää ottaneen tapetille Poikkitien torin puoleisen katuosuuden muuttamisen kaksipuoleiseksi ja nykyisen S-marketin edessä olevan parkkipaikan siirtämisen toiseen kohtaan, kuten Koillis-Savon asiaa koskevasta alla olevasta tiedotteesta käy ilmi:

"Ehdotus Poikkitien torin puoleisen osan katusuunnitelmaksi sisältää muun muassa katuosuuden muuttamisen kaksisuuntaiseksi ja pysäköintipaikkojen poistamisen S-marketin edestä.

 Poikkitie muutetaan kaksisuuntaiseksi liikenteellisten ratkaisujen parantamiseksi, kertoo suunnitteluinsinööri Juha Karppinen Kuopion kaupunkiympäristön kunnallisteknisestä suunnittelusta.

Katusuunnitelma kytkeytyy torisuunnitelmaan, jossa suunnittelun aiemmassa vaiheessa esiteltiin eri vaihtoehtoja. Nykytila on torilla ollut melko jäsentymätön, ja eri liikennemuotojen parempi erottelu on ollut yksi peruste valita tämä vaihtoehto.

Pysäköintipaikkojen siirtäminen muualle torialueelle lisää kevyen liikenteen turvallisuutta ja erottaa sen selkeämmin muusta liikenteestä.

Torialueelle on esitetty 37 pysäköintipaikkaa, neljä liikuntarajoitteisten pysäköintipaikkaa, mopoille ja moottoripyörille omat pysäköintipaikat ja vanhan navetan taakse viisi liikekiinteistön henkilökunnalle osoitettua paikkaa. Takseille on tulossa kuusi paikkaa.

Poikkitien katusuunnitelmaehdotusta voi tutkia ja kommentoida lokakuun loppuun asti muun muassa Juankosken asiakaspalvelupisteessä ja Kuopion kaupungin nettisivuilla."

Aika vaatimattomissa puitteissa näyttää taas tämäkin hanke olevan.

Tarjolla on vain 37 pysäköintipaikkaa ja takseillekin vain 6 paikkaa. Näin vaatimattomasta parkkipaikasta voi päätellä, että Kuopion päättäjät eivät näy uskovan Juankosken keskustan liikenteen koskaan lisääntyvän.

Huomiota herättää myös se, että Koillis-Savo ei nytkään raportoi vielä liikennevaloista, joten kaksisuuntaisella kadulla saattaa tapahtua vaikka mitä.

Minä muistelen, että keväällä 2011 Ristofer Kultasormikin laittoi ihan kaupungin ilmoitustaululle tiedotteen, että lastenkin on syytä alkaa koulumatkoilla varomaan Premium Boardin kiivasta rekkarallia.

Tuon uuden ehdolla olevan parkkipaikan osalta on myös syytä kiinnittää huomiota siihen, että tuossa parkkipaikkasuunnitelmassa ei ole mainintoja tulevaisuudessa sähköautojen edellyttämistä latauspisteistä.

Näyttää myös siltä, että Kuopion päättäjät eivät ole myöskään vielä heränneet huomaamaan, että autioituvassa museokylässä kaupungin tarjoamilla sähköpyörillä voitaisiin selvästi autoja enemmän ehkäistä myös ilmastopäästöjä.

Juankosken Kuopion syrjäkylässähän etäisyydet keskustassa tulevat pitkälle tulevaisuuteenkin jäämään varsin lyhyiksi. Näin ollen sähköpyörien avulla Juankoskesta voisi vähitellen kehittyä luonnostaan ihan oikea ekokylä.
alan kolmas miesRe: Lopetamme Muuruveden koulun2.11.2018 0.52
Korjaan: Tuo mainitsemani vilkas ja vaarallinen rekkaralli oli keväällä 2012.
alan rekkamiesRe: Lopetamme Muuruveden koulun2.11.2018 1.27
Tuo vilkas ja vaarallinen rekkaralli kesti juuri jokusen vuoden, ko Jännevirran vanhalle sillalle asetetttiin 65 tonnin painorajoitus, jolloin kaikki sitä raskaammat yhdistelmät, mukaanlukien Kaavilta, Luikonlahdesta lähteneet kuljetusliike Ranta-Pereen malminjalostekuljetukset , kaikkien metsäyhtiöiden puutavarakuljetukset sekä Siilinjärven Yaran tehtaalta idänsuuntaan lähteneet lannoitekuljetukset joutuivat kiertämään Jännevirran sillan, Nilsiä-Juankoski-Kaavi reitin kautta.

Kuukausi taapäin Jännevirran uusi silta avattiin liikenteelle, jolloin raskaan kaluston kuljetukset pääsi vanhoille uomilleen.
eskimoRe: Lopetamme Muuruveden koulun2.11.2018 15.16
alan kolmas mies on tehnyt valituksen sillasta korkeimpaan oikeuteen, on kuulemma liian korkea silta
alan kolmas miesRe: Lopetamme Muuruveden koulun3.11.2018 0.02
Toivottavasti Kuopion piirin sillanrakennusmiehet ovat nyt mitoittaneet Jännevirran sillan oikein.

Italiassahan äskettäin moottoritien silta romahti ja Suomessakin jo heti sen jälkeen kiirehdittiin raportoimaan, ettei Suomessa sillat voi romahtaa.

Kuitenkin, kun oli vähän aikaa asiaa meilläkin tutkittu, niin havaittiin, että meillä on aika paljon heikkokuntoisia siltoja. Sitä ei ole tarkasti vielä kerrottu, kuinka moni niistä on romahdusvaarassa.

Muistelen myös, että muutamia betonityömaita on meillä romahtanut ihan tuoreeltaan, kun ei ole tiedettu, miten betovalut pitää tehdä.

Nythän on sitten havaittu myös se, että noin puolet Itä-Suomen kouluistakin on jo aikoinaan uutuuttaan rakennettu homepesäkkeiksi.

Minulla oli aikoinaan onnea 1960-luvulla, kun opiskeluaikoina kämmppäkaveriksi sattui Koillis-Savosta kotoisin ollut tuleva rakennusinsinööri, joka diplomityönään oli laatinut sillan lujuuslaskelmat.

Tuleva rakennusinsinööri ei ollut plagioinut laskelmia, joten kukaan ei voinut syyttää tulevaa rakennusinsinööriä samaan tapaan kuin nyt on hyökätty Laura Huhtasaaren kimppuun, kun Laura oli ilmeisesti kopioinut joitakin tietoja gradu-tutkielmaansa.

Se on kuitenkin sanottava noista humanistien gradu-tutkimuksista, että ne eivät perustu mihinkään tarkkoihin laskelmiin, joten niiden kohdalla ns. pilkun nussinta on vähän samalla tasolla, mitä kokenut työmarkkinajuristi Lasse Laatunen on maininnut Terra Sipilän ja Antti Rinteen sekä koko SAK:n porukan välisistä irtisanomiskeskusteluista.

Lasse on sattuvasti todennut, että Terra Sipilän viilauksissa kysymys on "kirpun nylkemisestä".

Ei voi paremmin sanoa ja lopputuloshan oli Terra Sipilän neuvotteluissa, että Suomessa entinen kolmikantainen perustuslain vastainen lainsäändäntötyö sen kuin vain jatkuu entistä vahvempana.

Viimeiset tiedot tästäkin tarpeellisesta uudistuksesta ovat, että nyt kolmikantaiseen neuvottelupöytään on kutsuttu jo neljänneksi jalaksi kirkon neuvottelumiehet ja - naiset

Seuraavaksi Terra Sipilä varmaan kutsuu irtisanomislain neuvottelupöytään vielä maailman parhaat kätilöt ja ilman muuta myös kaikki Suomen maailman parhaiden koulujen rehtorit.

Joka tapauksessa tulevan rakennusinsinööri opinäytettä tutkiessani havaitsin heti, että kyllä sillan mitoitus vaatii hyvinkin perusteelliset lujuusopin tiedot.

Tästä syystä esim.minä en lähtisi mitoittamaan ainakaan Jännevirran korkeata siltaa, vaikka paperi- ja sellutehtaiden mitoitus onnistuu minulta erinomaisen hyvin. Siis suutari pysyköön lestissään.

Yhä vieläkin muistelen sitä, kuinka muistaakseni juuri 1960-luvulla Kuopioon asennettiin ne kuuluisat sillat, joita sitten alettiin heti kutsua "Saksan seisojiksi", kun ylös nostettuja sitoja ei saatu millään alas.

Minulla on nyt sellainen käsitys, että uutta Jännevirran siltaa ei enää tarvitse nostaa pystyasentoon, jossa aina piilee se vaara, että silta jostain syystä voi todellakin jäädä pystyyn.

Joka tapauksessa nyt olisi hyvä tietää, millaiset perustukset uudelle korkealle Jännevirran sillalle on tehty.

Julkisten hankkeiden asiakirjojenhan pitäisi olla julkisia, joten missä viipyy tiedotteet Jännevirran kantokyvystä ja perustusten tekotavasta.

Toistaiseksi ainoa julkinen tekninen tieto uudesta sillasta on, että sen pituus on 577 m ja silta on kuudenneksi pisin Suomessa. Sillan käyttöiäksi on todettu 100 vuotta.

Entinen siltahan rakenettiin vuonna 1951, joten selvästi entistä siltaa pitkäikäisemmastä sillasta on nyt uuden sillan kohdalla kysymys.
alan kolmas miesRe: Lopetamme Muuruveden koulun3.11.2018 3.29
Minua alkoi yhtäkkiä kiinnostamaan tuo Suomen maantiesiltojenkin tilanne, kun aiemmin oli vähän sellaista uutisointia alkusyksystä sen Italian sillan romahdettua, ettei Suomessa sillat voi muka romahtaa.

Päätin sitten tarkistaa liikennevirastolta Suomen maantiesiltojen kunnon.

Meillähän löytyy näistäkin tietysti tilastot, mutta tilastoissa siltatiedot näyttää olevan vähän niin ja näin kerrottuna.

Siltojen käyttäjiä ei kiinnosta erilaiset siltoja koskevat jakautumat tai sijainnit, vaan niiden turvallisuus ja kantokyky. Tuntuu siltä, että tällaisen tiedon saa vasta sillan kupeessa olevasta kallellaan olevasta kyltistä, jossa on todettu se tonnimäärä, jonka sillan pitäisi kestää.

Sillan käyttäjän olisi hyvä tietää, tarkoitetaanko painorajoituksella sillan alkuperäistä painorajoitusta vai liikenteen tärinän (kymmenien huonokuntoisten siltojen kohdalla jopa 50-70 vuoden täristyksen jälkeen) heikentämän sillan todellista kantokykyä.

Sen verran sain selville, että 1.1.2017 meillä on liikennevirastolla rekistereissä 15 160 maantiesiltaa.

Siltojen kuntoluokitus määritellään asteikolla 1-5. Luokka 1 edustaa erittäin huonokuntoista siltaa ja luokka 2 huonokuntoista siltaa.

Kaikkiaan Suomessa on luokkiin 1-2 kuuluvia siltoja yhteensä 630 kpl.

Sitten tarkistin vielä erittäin huonokuntoisten siltojen tilanteen. Erittäin huonokuntoisia maatiesiltoja on meillä kaikkiaan 73 kpl, joten huonokuntoisia siltoja on siis 557 kpl.

Jaoin sitten erittäin huonokuntoiset sillat vielä rakennusvuosien perusteella ikäjärjestykseen ja tulos oli seuraava:

 1950-luvulla rakennetut sillat 11 kpl
 1960-luvulla rakennetut sillat 21 kpl
 1970-luvulla rakennetut sillat 27 kpl
 1980-luvulla rakennetut sillat 8 kpl
 1990-luvulla rakennetut sillat 3 kpl

Tulos vastasi hyvin odotuksiani. 1960-70 luvuilla meillä rakennettiin valtava määrä myös homekouluja ja homeisia julkisia rakennuksia, joten näyttää siltä, että noina "hyvinä aikoina", myös TVH:lla siltoja rakennettiin vähän niin ja näin.

EU:ssa tiettävästi taataan se, että koko tieverkko kestää 40 tonnin painoiset ajoneuvot. Suomessa koko tieverkon täytyy kestää tiettävästi 76 tonnin painoiset ajoneuvot ja viime aikoina on ainakin pohjoisille teille tullut vielä noita erityisen suuria jättirekkoja.

Jättirekkojen paino taitaa nykyään olla jo 104 luokkaa (ainakin Scania) ja noita jättirekkoja meillä taitaa olla liikenteessäkin jo ainakin 40 kappaletta.

Tässä kyllä väkisinkin herää kysymys, onko Terra Sipilän tehokas liikenneministeri Anne Berner enää kartalla näiden jättirekkojen ja toisaalta museokamaa olevien siltojensa kanssa.

Terra Sipilä ja Anne Berner ovat kyllä innolla tuomassa Suomeen sähkö- ja kaasuautoja jopa valtion rahoituksen tukemana, mutta maanteiden kuntoon ei tunnu rahoja löytyvän kirveelläkään.

Siltarumpu Pekkarisen maaseudun siltarumpuja ja kaiken maailman huvikelkkailijoiden reittejä kyllä ollaan vaatimassa ja rahoittamassa, mutta ammattimainen liikenne ei näy kiinnostavan Terra Sipilän joukkoja.

Tämän yksinkertaisen asian vuoksi seuraavissa eduskuntavaaleissa pääministeriksi ei ainakaan sovi valita sellaista henkilöä, jolla on oma lentolupakirja ja joka mielellään ajelee vielä polkupyörällä.

Nytkin maanteiden kunnostukseen on varattu vain 450 milj. euroa, mutta eihän tuo summa riitä alkuunkaan, kun olisi tarve uusia heti kärkeen ainakin 630 huonokuntoistaja mahdollisesti jopa hengenvaarallista maantiesiltaakin.
marttisiRe: Lopetamme Muuruveden koulun3.11.2018 20.46
Kiitokset Muuruveden entiselle valtuutetulle, Kannatit kuopio liitosta. Kiitos Martti
AsiantuntijaRe: Lopetamme Muuruveden koulun3.11.2018 22.04
Minkäänlainen Juankoski meillä olisi ilman liitosta?
Itse arvelen lähtömuuton paljon korkeammaksi kuin nyt on toteutunut.
Juankosken liitos oli pakkoliitos. Tästä syystä yksimielisyys.
Viimeistä päivää elettiin liian monta vuotta. Lämmityspuut kastuivat ja tästä kärsivät kaikki.


Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: