Keskustelu
| Jii Huusko | Kylät eläviksi | 7.4.2014 5.53 |
| Euroopan pakolaisrahastosta lisätukea kunnille. Pohjois-Savon kuntia kannustetaan pakolaisten vastaanottoon (Pohjois-Savon ELY-keskus) Euroopan pakolaisrahastosta päätettiin vuoden 2013 lopussa myöntää tukea työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemalle SYLVIA-hankkeelle, jolla tuetaan tehostetusti kuntien pakolaisten vastaanottoa vuonna 2014. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,85 miljoonaa euroa. Siitä suoraa taloudellista lisätukea kunnille pakolaisten vastaanoton järjestämiseksi on 2,2 miljoonaa euroa. Pohjois-Savon ELY-keskus kannustaa kuntia pakolaisten vastaanottoon. Lisäkiintiö Syyrian tilanteen vuoksi Syyrian pitkään jatkuneen vaikean kriisin vuoksi valtioneuvosto teki syyskuussa 2013 päätöksen korottaa Suomen vuosittaista pakolaiskiintiötä 300 henkilöllä. Kokonaisuudessaan vuoden 2014 kiintiö on siten väliaikaisesti 1 050, joista 500 paikkaa osoitetaan syyrialaisille. Muita vastaanotettavia ryhmiä ovat afganistanilaiset (150), kongolaiset (150) ja sudanilaiset (150) sekä kiireelliset hätätapaukset (100). Pohjois-Savon kuntapaikat pakolaisille vuonna 2013 Pohjois-Savossa kuntapaikkojen määrä vuonna 2013 oli poikkeuksellisen suuri, sillä Ylä-Savon uudet kuntapaikat näkyivät vuoden 2013 tilastoissa. Ylä-Savon vuoden 2013 luvuissa oli mukana myös vuoden 2012 kiintiöpaikat, sillä ensimmäinen pakolaisryhmä saapui kuntiin vasta vuoden 2013 alussa. Loppuvuonna 2013 tuli vielä toinen ryhmä pakolaisia Ylä-Savoon. Ylä-Savon kuntien eli Iisalmen, Lapinlahden ja Sonkajärven sopimus ELY-keskuksen kanssa koskee vuosia 2012?2014, jonka mukaan kolmen vuoden aikana kunnat vastaanottavat noin 120?150 kiintiöpakolaista. Vuosien 2015 ja 2016 osalta kuntapaikoista päätetään erikseen. Vuoden 2013 lopussa Iisalmi oli vastaanottanut 40, Lapinlahti 23 ja Sonkajärvi 21 kiintiöpakolaista eli Ylä-Savo on tähän mennessä vastaanottanut yhteensä 84 pakolaista. Kuopio vastaanotti 46 kiintiöpakolaista vuonna 2013. Pohjois-Savon ELY-keskus kannustaa kuntia pakolaisten vastaanottoon Itä-Suomen maahanmuuttostrategia valmistui syyskuussa 2012. Vuoteen 2017 ulottuva viisivuotinen strategia laadittiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen johdolla ja kattaa Pohjois-Savon lisäksi Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Kolmen maakunnan yhteisessä strategiassa ehdotetaan, että Itä-Suomen kunnat tarjoaisivat vuoteen 2017 mennessä pakolaisille yhteensä 250 kuntapaikkaa vuodessa. Itä-Suomen tulossopimustavoite, jonka Pohjois-Savon ELY-keskus tekee työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, ylittää kuitenkin strategiassa ehdotetun kuntapaikkatavoitteen ja on 300 kuntapaikkaa vuonna 2014. Humanitaaristen syiden takia Suomeen tulleiden maahanmuuttajien eli kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanotto on kunnille vapaaehtoista ja perustuu ELY-keskusten kanssa tehtäviin sopimuksiin. Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten täyttämiseksi kaikille kiintiöpakolaisille ja oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille pitää pystyä osoittamaan kuntapaikka. Itä-Suomessa osa alueen kunnista tarjoaa kuntapaikan humanitaarisin syin maahan tulleille, mutta vastaanottavia kuntia tarvitaan lisää. Erityisesti Pohjois-Savossa on liian vähän kuntapaikkoja alueen väestömäärään suhteutettuna. Kotoutumislain (1386/2010, 6 luku) mukaan valtio korvaa kunnille pakolaisten vastaanotosta ja kotouttamisesta aiheutuvia kustannuksia. Kustannukset korvataan laskennallisen perusteen mukaan ja osa kustannuksista korvataan täysimääräisesti. Suoraa taloudellista lisätukea kunnille pakolaisten vastaanottoon Euroopan pakolaisrahastosta päätettiin vuoden 2013 lopussa myöntää tukea työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemalle SYLVIA-hankkeelle, jolla tuetaan tehostetusti kuntien pakolaisten vastaanottoa vuonna 2014. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,85 miljoonaa euroa. Siitä suoraa taloudellista lisätukea kunnille pakolaisten vastaanoton järjestämiseksi on 2,2 miljoonaa euroa. SYLVIA-hankkeesta maksetaan vuonna 2014 jokaisesta kuntaan vastaanotetusta pakolaisesta lisäkorvausta ja kunnalle, joka korottaa kuntapaikkakiintiötään 20 hengellä tai tekee päätöksen vähintään 20 pakolaisen vastaanottamisesta, maksetaan 20 000 euron suuruinen lisätuki. Hankkeen budjetista rahoitetaan myös koulutuksia kuntien työntekijöille. Suomi on esittänyt YK:n pakolaisjärjestölle (UNHCR) toivomuksen, että Syyrian pakolaisia päästäisiin haastattelemaan alkuvuodesta 2014, jolloin he voisivat tulla maahan vuoden 2014 aikana tai alkuvuodesta 2015. Itä-Suomen maahanmuuttostrategia on luettavissa verkko-osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-257-607-1 |
||
| Jambo | Re: Kylät eläviksi | 12.7.2014 8.06 |
| Mikä jottei, suatas Juankosken kylliin ja tuajamiin uutta virreyttä. Tervetulloo vuan, kyllä tänne soppii. Kooluttiin saes uusia oppilaeta ja kartonkitehas työntekijöetä. |
||
| ajan hermolla | Re: Kylät eläviksi | 12.7.2014 19.19 |
| Jambo on oikeassa. Nopeasti vain pakolaisista hakemus vetämään. Sonkajärvellähän talous oli lähes samassa rapakunnossa kuin Juankoskella vielä vuonna 2012. Täysin rapakunnossa olleen kunnan tulos olikin murhaava eli -3.314 milj. euroa, mutta kun hihat pantiin Sonkajärvellä heilumaan, niin vuonna 2013 tulos olikin jo 601 000 euroa ylijäämäinen. Tulosparannus on tunnetusti pienestä kiinni. Vain yhdessä vaivaisessa vuodessa pienen kunnan tulos siis parani peräti 3.9 milj. eurolla. Vastaava tulosparannus voidaan toteuttaa milloin vain myös Juankoskella, kun asiassa ryhdytään tuumasta toimeen. Tähän parannukseen ei tarvita mitään kuntaliitoksia Kuopion kanssa. Tarvitaan päätös, että talous laitetaan kuntoon kertaheitolla. Sonkajärvi näyttää olevan ennakkoluuloton myös pakolaisten vastaanottamisessa. Jii Huuskon lainaaman lähteen mukaan Sonkajärvellä oli pakolaisia vuoden 2013 lopussa jo 21 kappaletta ja kaupungin tuloskin oli siis selvästi plussalla. Kuopiokin otti kiintiöpakolaisia vuonna 2013 vain 46. Pakolaiset eivät siis ole ainakaan heikentäneet Sonkajärven taloutta vaan päivastoin. Juankoskella moni asia muuttuisi, jos tännekin otettaisiin tuoretta verta. Koulutoimen vapautunutta rehtorin ja johtajan virkaa koskevan keskustelun yhteydessä nim. merkki maalaistsykolookikin on jo todennut, että esillä ollut ehdotus siitä, että koulutoimen johtajan ja rehtorin viran täyttäminen ehdotettuna Karttusen perheen sisäisenä virkanimityksenä vaikuttaa erikoiselta ja antaa Juankosken kaupungille vastenmielisen "sisäsiittolan leiman". Kaupunkiin voi aivan hyvin ottaa 30-40 pakolaista, jolloin kuoluissakin voidaan heti unohtaa vähenevistä oppilasmääristä itkeminen. Silloin ei voida puhua Juankosken "sisäsiittolastakaan" enää. Pakenevat perheet ovat usein myös fiksua sakkia, kun eivät ole syystä tai toisesta halunneet jäädä tulen ruuaksi esim. Syyriaan, kun Suomessa voi elellä ja tehdä töitäkin ihan rauhassa. On myös todettava, että noissa arabimaissa kaupankäynti on verissä, joten mistäs sen tietää, vaikka tällaiset kauppiaat laittaisivat vaikka vielä tappiollisen Keskustankeittiönkin toimimaan voitolla. Voi olla, että Syyriasta löytyisi myös innokkaita pahvintekijöitä, sillä epäilen, että maan ainoa Aleppossa sijaitseva Arapepcon kapasiteetiltaan noin 60 000 t/a oleva kartonkitehdas lienee pommitettu maan tasalla ja luulen, että tehtaan noin 120 hengen porukka on jäänyt työttömäksi. Minä luulen, että tuolla porukalla Tecta koutterikin pyörähtää keveästi käyntiin. Pakolaispaperit on todella syytä laittaa vetämään heti. |
||
| Jii Huusko | Re: Kylät eläviksi | 13.7.2014 11.39 |
| Turvapaikanhakijoita myös Juankoskelle? Savon Sanomat 13.7.2014 Syyrialaisia pakolaisia syyskuussa Kuopioon Kuopioon saapuu syyskuun alkupuolella 30 Syyrian pakolaista. Kaupunki on päättänyt ottaa vastaan kaikkiaan 80 kiintiöpakolaista, jotka ovat paenneet Syyriaa repivän sodan jaloista. Kuopioon saapuvat syyrialaiset ovat pääsääntöisesti melko nuoria lapsiperheitä, palveluesimies Aki Kaskinen Kuopion pakolaisyksiköstä kertoo. Monet ovat 30?40-vuotiaita ja heillä on kouluikäisiä tai nuorempia lapsia. Joukossa on myös muutama yksin elävä. Tämän vuoden loppuun mennessä saapuu todennäköisesti vielä lisää syyrialaisia, niin että ryhmän koko nousee 40:een. Kaskisen mukaan loput syyrialaisista tulevat Kuopioon ensi vuoden puolella. Valmistelut pakolaisten vastaanottamiseksi ovat jo pitkällä. Vuokra-asuntoja on hankittu Petoselta, Neulamäestä, Särkiniemestä ja Kelloniemestä. Suurin osa niistä on Niiralan Kulman asuntoja. Kuopion kaupungin pakolaisyksikkö kalustaa asunnot. Hankimme huonekaluja kierrätyskeskuksesta. Asuntoihin tulee vain perusvarustus, niin että tulijat, joilla ei ole mitään, pääsevät alkuun, Kaskinen kertoo. Myös viranomaisverkostoja on viilattu toimiviksi muun muassa Kompassin, KYSin ja kouluviraston kanssa. Kuopiossa on varauduttu myös siihen, että tulijoilla saattaa olla traumaattisia kokemuksia sodasta. Edellisen kerran Kuopio vastaanotti pakolaisia alkuvuodesta, kun kaupunkiin saapui kymmenen afgaanipakolaisen ryhmä. He ovat sopeutuneet tänne tosi hyvin, Kaskinen kertoo. Pakolaisten integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan onkin tärkeä tavoite. Yleensä nuoret ja lapset sopeutuvat nopeimmin. Ensimmäiset pakolaiset Kuopio otti 1991, jolloin saapui ryhmä somaleita. Sen jälkeen pakolaisia on tullut Irakista, Iranista, Burmasta, Sudanista, Eritreasta ja Afganistanista. Syyrialaisia Kuopio ottaa vastaan nyt ensimmäistä kertaa. Suomi on lupautunut ottamaan vastaan tänä vuonna kiintiöpakolaisina 500 syyrialaista. Syyrian sota on aiheuttanut vaikean pakolaiskriisin. Syyrialaispakolaisia on yhteensä 2,8 miljoonaa, lähinnä Egyptissä, Libanonissa, Irakissa ja Jordaniassa. Maansisäisiä pakolaisia on arvioitu olevan miljoonia. Ylä-Savo jatkaa afgaanipakolaisten vastaanottamista aikaisemmin Pohjois-Savon ely-keskuksen kanssa sovitulla tavalla. Loppukesästä tulossa on 45 pakolaista Iranin Teheranista. Heistä kymmenen saapuu Sonkajärvelle 20. elokuuta. Viikkoa myöhemmin Lapinlahdelle tulee 14 ja Iisalmeen 18 afgaania. Joukosta puuttuu yksi Iisalmeen tuleva perhe, joka saapuu myöhemmin. Elokuussa Iisalmeen tulevissa perheissä on kaikissa äiti ja pieniä tai kouluikäisiä lapsia, mutta ei miehistä huoltajaa, pakolaisasioita hoitava yhteyspäällikkö Kaarina Kursukangas kertoo. Elokuussa saapuvat pakolaisperheet ovat kolmas vastaanotettava ryhmä. Huhtikuun lopussa Ylä-Savon kunnissa asui noin 80 pakolaista. Kotoutumislain mukaan valtio korvaa kunnille pakolaisten vastaanotosta ja kotouttamisesta aiheutuvia kustannuksia. Fakta: Kiintiöpakolaiset yksi ryhmä Suomeen otettiin viime vuonna 746 kiintiöpakolaista: Afganistanista 226, Irakista 13, Iranista 109, Somaliasta 11, Kongon demokraattisesta tasavallasta 151, Afganistanista 197, Sudanista 140 ja lisäksi hätätapauksina 96 eri maiden kansalaista. Vastaanotettujen kiintiöpakolaisten määrä on jäänyt usein pienemmäksi kuin vuonna 2013. Suomi on sitoutunut ottamaan 750 kiintiöpakolaista vuodessa, mutta tänä vuonna kiintiötä on nostettu 1 050:een. Kiintiöpakolaiselle YK on antanut pakolaisen tunnuksen. Turvapaikkaprosessissa oleville maahanmuuttovirasto myönsi viime vuonna 1 827 oleskelulupaa. Suomeen muutetaan myös perhesiteiden, työn tai opiskelun takia. |
||
| ajan hermolla | Re: Kylät eläviksi | 13.7.2014 19.07 |
| Jii Huusko on kyllä nyt tarttunut todella tärkeään asiaan, jota sietää tarkastella perusteellisesti kaikista näkökulmista. Faktahan on se, että Suomi on aina ollut erittäin "impivaaralainen" maa ja Mikael Agricolan aikoinaan keksimä Suomen omituinen kielikin on ollut omiaan ylläpitämään tätä "impivaaralaisuutta", jota voidaan hyvällä syyllä kutsua myös "sisäsiittolaisuudeksi" eli insestiksi. Kieli voikin toimia yhteiskuntaa säilyttävänä tai myös eristävänä ja näivettävänä tekijänä. Koska sisäsiittoisuus johtaa helposti mm. moniin perinnöllisiin sairauksiin, niin eri kulttuureissa on aina suhtauduttu kielteisesti sisäsiittoisuuteen. Muslimit muodostavat tästä poikkeuksen. Suomen impivaaralaisuutta sopii myös ihmetellä siitäkin näkökulmasta, että Suomesta on aikojen saatossa lähtenyt ihmisiä sankoin joukoin eri syistä siirtolaisiksi, mutta kuitenkin enimmäkseen työnhakuun muihin maihin. Nykyään suomalaistaustaisia siirtolaisia on Ruotsissa lähes 400 000, USA:ssa myös noin 400 000 ja Kanadassakin noin 50 000. Suomen pieni kansa on siis menettänyt lähes 20%:a aktiivisimmasta kansanosastaan ulkomaille. Se on kansainvälisessä siirtolaisvertailussa erittäin korkea luku ottaen huomioon kansamme pienen koon. Suomalasilla on ollut paha olla Suomessa jostain syystä. Vaikka suuri osa aktiivisia suomalaisia on muuttanut maastamme työn perään tai myös erilaisten vainojen vuoksi, niin siitä huolimatta sopii ihmetellä sitä, miten kielteisesti Suomessa on aina suhtauduttu kaikenlaiseen Suomeen suuntautuvaan maahanmuttoon, oli sitten kysymys työperäisestä tai vaikka pakolaisuudesta. Olisi luullut, että menetetty kansakunnan aktiivinen työvoima olisi päin vastoin päättäjien ja virkamiesten toimesta pyritty korvaamaan houkuttelemalla Suomeen siirtolaisia muista maista. Mutta ei. Ennen vanhaan mustalaisiakin pelättiin kuin ruttoa, vaikka kunnon mustalaiskulttuurissakin on paljon hienompia piirteitä kun korpisuomalaisen ikiaikaisessa väinämöisessä juomakulttuurissa. Polvijärvelläkin vastikään 19-vuotias kännissä ollut poika piti nukkuvaa ystäväänsä halkona, jota alkoi yön pimeydessä halkomaan kirveellä rinnasta. Halkomisen jälkeen innokas "halonhakkaaja" upotti "halotun" kuolleen ystävänsä joen rantaveteen, jonne oli heittänyt myös kirveen ja ilmoitti sitten "erehdyksestään" poliisille. Polvijärven "halonhakkaaja" oli saattanut saada mustasukkaisuuskohtauksen, mutta siitä ei ole vielä varmuutta. Kesämökillä kaveruksilla oli mukana myös samanikäinen tyttö, joka oli jo mennyt nukkumaan, eikä ollut tietoinen yöllisestä "halonhakkuusta". Impivaaralaiset suomalaiset ovatkin aina pelänneet ja halveksineet vieraita kulttuureita ja syyt voivat olla myös siinä, että pieni Suomi on aina ollut maantieteellisesti vauraamman Ruotsin ja imperialistisen Venäjän välissä. On ollut tarvetta myös pyrkiä olemaan "impivaaralainen". Kuitenkin pitkälle viedyssä "impivaaralaisuudessa" voi kehittyä ikäviä käyttäytymismalleja. Voidaan esim. ruveta kuvittelemaan, että me suomalaiset olemme jotain ainutlaatuista sakkia, jolle uskomukselle ei ole todellisuudessa minkäänlaisia reaalisia perusteita. Päin vastoin. "Impivaaralaisuudesta" kumpuaa helposti myös vastenmielinen kateus ja rasismi ja sveduihin tai venäläisiin voidaan helposti suhtautua kategoorisen kielteisesti, vaikka mitään todellista perustetta tälle asenteelle ei välttämättä ole olemasssa. "Pakkoruotsin" vihaaminen on yksi tämän rasistisen käyttäytymismallin tyypillinen olomuoto. Oma ensimmäinen kontaktini neekereihin oli Helsingin Olympialaisten aikaan vuonna 1952, kun isäni kanssa kävimme katsomassa jotain pikajuoksukilpailua. Jo silloin pikkupoikana panin merkille, että juoksukilpailun voitti ylivoimaisesti neekeri. Myöhemmin on havaittu mm., että Suomeen muuttanut kenialainen Wilson Kirwakin kepitti kevyesti aikoinakin kaikki suomalaiset kestävyysjuoksijat. Wilson Kirwa on kotoutunut hyvin Suomeen ja Haapajärvellä seurankunnan lastenjuhlia isännöidessään kertoi äskettäin, miten kohta 40-vuotta täyttävä entinen urheilija nyt vie mm. suomalaista kouluosaamista Keniaan. Tällaiset henkilöt voivat vaihtovuoroisesti myös tuoda Suomeen tarvittavaa esim. afrikkalaisten oppilaiden koulutusosaamista. Wilson tuli Suomeen 1997 mukanaan vain muovipussi ja kolme t-paitaa. Tällainen vuorovaikutus ei ole maasta ja kansasta riippuvaista. Myöhemmin törmäsin itse tällaiseen neekerikysymykseen, kun opiskelin 1960-luvulla Espoossa ja maalla lähes koko ikänsä asunut nuorempi Veljeni tuli kerran kylään ja käväistiin Helsingissä Stockalla. Akateemisen nurkalla meitä vastaan käveli neekeri, jonka ohitettuamme nuorempi Veljeni totesi minulle: "kahoha siekii. Se ol niekeri". Totesin Veljelleni, että koitahan nyt rauhoittua. Ollaan sentään Suomen "piäkaapunnissa". Edesmennyt Veljeni ei todellakaan ollut mikään rasisti vaan päinvastoin erittäin humaani, vieraanvarainen ja syrjäisessä kotikylässämme hyvin pidetty sosiaalinen sekä kaikkia vielä vapaaehtoisesti auttava henkilö. Meillä Suomessa on myös perinteinen sanonta: "kahtoo kuin lehmä uutta sankkoo". Siinä se asian ydin on. Suomalainen vierastaa ulkoimaisuutta ja vieraita kulttuureja, mutta kannattaa ottaa asioista selvää ja vaikka keskustella ulkomaalaistenkin kanssa, niin voi viisastua. Tällaisille ennakkoasenteille ei ole järkeviä perusteita. Kansainvälisesti siirtolaisia on nykyään yli 200 miljoonaa ja monikulttuurinen USA onkin ottannut vastaan siirtolaisia jo lähes 40 miljoonaa. Siellä siirtolaisten osuus on noin 12% koko väestöstä. Saksa (9.8 milj.) ja Englanti (7.0 milj.) ovat myös ottaneet vastaan runsaasti siirtolaisia ja samoin Ruotsi (n. 1.3 milj.). Koko EU:ssa siirtolaisia on yhteensä nykyään jo lähes 50 miljoonaa. Ruotsissa siirtolaisten ja heidän jälkeläistensä osuus on jo peräti 19.6% koko kansasta ja suomalaisten siirtolaisten määrä on siellä suurin. USA, Saksa, Englanti ja viisas Ruotsi ovat myös hyviä esimerkkejä siitä, miten kansantalouskin suhdannevaikeuksista huolimatta aina vain kehittyy positiiviseen suuntaan. Veri tuntuu vaihtuvan noissa edistyksellisissä maissa, eikä niissä itketä kestävyysvajettakaan, kuten meillä tehdään koko ajan. Ruotsissa on kyllä viime aikoina ollut enenevästi ongelmia siirtolaistenkin kanssa, mutta kyllä hyötynäkökohdat ovat kuitenkin olleet sielläkin suuresti positiivisia. Suomessa on arvoitu, että meidän tähän asti eurooppalaisittain ajatellen poikkeuksellisen vaatimattomasta siirtolaisten määrästä huolimatta (vain noin 4% väestöstä) BKT:n nettovaikutus on ollut positiivinen eli noin +0.2%. Kysymyksessä on siis tärkeä koko ajan laskevan "sisäsiittoisen" kansantuotteemme lisätekijä ja mahdollisuus. Tässä mielessä pidän erittäin hyvänä asiana sitä, että TV:ssäkin meuhkaroineen oman puolueen edustajan voimakkaan arvostelun kohteeksi joutunut suoraselkäinen sisäministerimme Päivi Räsänen on kuitenkin tarmokkaasti ollut vaatimassa jo humanitaaristen syidenkin vuoksi lisäpakolaisten vastaanottamista Suomeen. Amerikassa Atlantan yliopistossa työskentelevä historian prof. Marko Maunula käsitteli vuonna 2010 Suomen Kuvalehdessä Amerikan siirtolaisuutta ja kirjoitti artikkelin "Yhdysvallat: onnistuneen mamu-polittiikan mallimesimerkki". Artikkelissaan prof. Maunula kirjoitti mm. seuraavasti: "Yhdysvallat tänään on eräs multikulturaalisimpia ja etnisesti kirjavimpia yhteisöjä koko ihmiskunnan historiassa. Eilinen jouluruuhka Atlantan Perimeter Mallissa näytti ja kuulosti YK:n yleiskokoukselta. Teekutsu-hihhuleita sekä maan latinoistumista pelkääviä konservatiiveja lukuunottamatta amerikkalaiset suhtautuvat siirtolaisuuteen valtaosin myönteisesti. Tänään Yhdysvallat on vähiten rasistinen, kulturaalisesti moniarvoisin, ja maahanmuuttaja-ystävällisin yhteiskunta mitä olen koskaan nähnyt. On kiistatonta, että amerikkalaiset ovat onnistuneet maahanmuuttopolitiikassaan huomattavasti eurooppalaisia paremmin. Suomalaisessa maahanmuuttojärjestelmässä tie helvettiin näyttää olevan kivetty hyvillä aikomuksilla. Siirtolaisten nauttimat etuisuudet kuulostavat eettisesti täysin puolustettavilta ja ymmärrettäviltä, mutta mitä ne tekevät siirtolaisten työmoraalille ja kantaväestön asenteelle "veronmaksajien kukkarolla asuvia" uussuomalaisia kohtaan? Olisiko kenties niin, että amerikkalainen "Tervetuloa! Tässä työlupa; nyt mene ja pidä huolta itsestäsi" -asenne voisi olla pohjimmiltaan jopa humaanimpi ja maahan sitouttavampi kuin hyvää tarkoittava suomalainen tuki- ja "sopeuttamis"järjestelmä? Kolmas positiivinen tekijä on "hyvät" maahanmuuttajat. Amerikkaan saapuvat siirtolaiset tietävät maan kulttuurin, ja ovat jo etukäteen varautuneet työntekoon toimeentulon ainoana ehtona. Eurooppaan päätyvien siirtolaisten riveissä tämä ei näytä aina olevan selviö. Yhdysvaltojen yliopistot edelleen houkuttelevat ison prosentin koko maailman lahjakkaimmista ja ahkerimmista opiskelijoista, joista monet jäävät valmistuttuaan tekemään uransa Yhdysvalloissa. Suomalaisilla on amerikkalaisille paljon opetettavaa esimerkiksi peruskoulutuksessa, ja amerikkalaiset ovat viime vuosina konsultoineet suomalaisten neuvoja ahkerasti. Ehkä tyypillisen vasenvihreän suomalaisen avoimen maahanmuuton puolestapuhujan kannattaisi nielaista asenteellisuutensa, ja katsoa Yhdysvaltojen esimerkkiä avoimin ja ennakkoluulottomin silmin?", kirjoittaa Maunula. Olen edelleen sitä mieltä, että Juankoskella kannattaa asettaa jo lähiaikojen pakolaissiirtolaisten vastaanottotavoite tasolle 30-40 henkilöä. Tämän lisäksi on syytä pitää myös mielessä se, että Suomikin on osa EU:ta ja EU:ssa on sekä ihmisillä että yrityksillä liikkumisen- ja myös työteon vapaus eri maissa, joten Juankosken on syytä aktivoitua myös tästäkin syystä, eikä alkaa tuijottelemaan tylsänä tässäkin asiassa vain "lehmän uutta sankkoa". Näyttää vahvasti siltä, että "kyläpäällikko" Juankosken Nero on taas nukkunut kylän kehityksen kannalta keskeisessä asiassa, kun on haikaillut omien henkilökohtaisten intressiensä vuoksi jo kohta neljä vuotta pelkästään jonkin Premium Boardin "pahvipatentin" perään, jota ei ole edes olemassa. Hävettää moinen käytös ja mielikuvituksen puute. Ei ole ihme, että Sonkajärvelläkin asiat ovat vaikeuksista huolimatta nykyään ihan toisessa mallissa kuin Juankoskella. Sonkajärvi ei ole myöskään vapaaehtoisesti liittymässä mihinkään, kuten neuvoton Juankosken Nero on omia intressejään ajaessaan voimakkaasti meillä tukenut, vaikka seurauksena on kylämme kaikkien palvelujen alasajo. |
||
| alan mies | Re: Kylät eläviksi | 13.7.2014 19.40 |
| Juankoskella ei siedetä eriäviä mielipiteitä, joten ei varmaan erilaisia ihmisiäkään. Turha haaveilla pakolaisista. Tulee pahempi tilanne kuin Lieksassa. |
||
| peku | Re: Kylät eläviksi | 13.7.2014 21.54 |
| Ihmisiä kaikki olemme ja emme voi valita, minne synnymme. Kannatan ehdottomasti ulkomailaisten tuloa Suomeen ja se voisi olla lisätä kilpailukykyämme myös. Suomalaiset kun tahtovat olla vähän niin kuin yhdestä puusta tehtyjä ja huonolla itsetunnolla varustettuja. Erilaisuus kunniaan, pakolaiset tervetuloa! |
||
| Pena T. | Re: Kylät eläviksi | 14.7.2014 11.02 |
| Amiskalle pakolaisten koulutus: kielenopetus ja ammattiopetus. Asuntoja Juankoskella on varmasti riittävästi. Jos ette tiedä, miten pakolaisilla paranentaan Juankosken taloutta, kysykää Vapaan Juankosken osaajilta. |
||
| poliittinen tarkkailija | Re: Kylät eläviksi | 14.7.2014 15.53 |
| alan miehen havaitsemaan Juankosken laajasti tunnettuihin "sisäsiittolaisuudesta" johtuviin ennakkoasenteisiin löytyy kyllä hyvät lääkkeet. Täysin varmaa on, että Juankosken Nero on jo pyytänytkin hallintojohtajaa palaamaan pikaisesti kesälomiltaan selvittämään Lieksassa pakolaisista syntynyttä keskustelua, jossa paikallisen ABC-aseman kyläkokouksessa on havaittu monien pakolaisten ihonvärin poikkevan kunnon karjalaisesta rodusta ja siten vaikeuttavan kantalieksalaisten tavallista elämää. Ihonväristä onkin syntynyt Liekassa jo vakavia ongelmia etenkin öisessä jalankulkuliikenteessä, kun tummasta ihmisestä ei vanhemmat vastaantulijat tahdo erottaa muuta kuin valkoiset hyvät hampaat. Resuhampaisia lieksalaisia tällainen tietysti harmittaa jo heti, koska pitäisihän sen hammashuollonkin olla Lieksassa ainakin yhtä hyvällä tasolla kuin Kongossa. Öiseen aikaan saattaa helposti syntyä myös kaikenlasia yhteentörmäyksiä etenkin silloin, kun kunnon karjalainen sattuu vielä olemaan matkalla baarista kotiinsa tai nakkikioskille kostean illan jälkeen. Kyllähän siinä hyvin helposti syntyy kaikenlaista kärhämää, kun törmäys tummaan ihmiseen keskellä synkkää syysyötä on enemmän kuin todennäköistä. Liekassa ja muuallakin jopa poliisit ovat joutuneet puuttumaan tällaisiin ikäviin tapauksiin. Juankoskella tulee varmasti myös pakolaisten kohdalla kovaa keskustelua tuosta mahdollisten pakolaisten ihonväristä. Meillähän on Suomessa sellainenkin käsitys, että mitä tummempi on ihmisellä iho, niin sitä tyhmemmästä ihmisestä on kysymys. Ja jos ihmisellä on tummempi iho kuin arjalaisella ihmisellä yleensä on, niin kysymyksessä täytyy olla tyhmä ja hankala ihminen. Emeritus prof. Tatu Vanhanenkin on tämän viisauden todistanut kansainvälistäkin huomiota herättäneessä taannoisessa kansojen älykkyystutkimuksessaan. Varmasti Juankosken Nero määrääkin hallinojohtajan imuroimaan netistä tämän tärkeä tutkimuksen, jota voidaan sitten yhdessä tutkiskella hallituksen ja valtuuston kokouksissa, kun tarjolla olevien pakolaisten vastaanottamisesta keskustellaan. Ihonvärin lisäksi Juankoskella kiinniteään myös erityistä huomiota siihen, mikä on kylään muuttavien äänivaltaisten asukkaiden puoluekanta. Perinteisesti kylään ei ole hyväksytty mielellään juuri muita kuin varmoja kepulaisia. Esim. kokomuslaisia on katsottu Juankoskella hyvin pitkään ja heitä on pidetty vähintään omituisina ihmisinä, kun monella kokoomuslaisella vaatteet eivät haise niin tutusti navetalle. Mahdollisten muuttopakolaisten kohdalla tätä realiteettia voidaan nyt käyttää hyväksi siten, että kaikille Juankoskelle muuttaville pakolaisille tarjotaan vapaaehtoisesti kepun jäsenkirja, jolla varmistetaan se, että äänioikeutettu pakolainen mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti integroituu Juankosken eksoottiseen kyläyhteisöön ja kaikkiin sosiaalisiin järjestelmiin. Koska perustuslaissamme kielletään kaikenlainen poliittinen syrjintä, niin tästä syystä Juankosken tulevat pakolaiset saavatkin liittyä vapaaehtoisesti kepuun. |
||
| Positiivistä ajattelua kehiin, please! | Re: Kylät eläviksi | 17.7.2014 20.23 |
| Mielestäni Juankoskelle voisivat tulla vaikka kaikki Syyrian pakolaiset. Kaupungin vuokra-asuntoja on tyhjillään niin paljon, että ei ole ongelmaa sijoittaa heita Juankoskelle. Täten vältyttäisiin talojen purkamiselta ja saataisiin paikkakunnan liike-elämään vauhtia. Pakolaiset tarvitsevat ruokaa ja talven tullen talvivaatteita. Tämä lisää paikkakunnan akitiviteettiä joka tapauksessa. |
||
| Tervetuloa! | Re: Kylät eläviksi | 17.7.2014 20.27 |
| Meille Juankoskelle voivat tulla kaikki Syyrian pakolaiset. Täten saadaan väestökehitys pysymään kuosissa! Tervetuloa! |
||
| päättelijä | Re: Kylät eläviksi | 17.7.2014 22.57 |
| Kyllä se niin on, että kun toimitaan nopeasti Syyrian sunnassa, niin Juankosken asukasluku voidaan hetkessä kaksinkertaistaa tai vaikka viisinkertaistaa. Silloinhan Juankoski alkaa olla jo keskikokoinen kaupunki. Eikä sellaisia kaupunkeja mihinkään Kuopiohin tarvitse liittää. Kyllä se tässäkin nyt nähdään, että kunnan itsenäisyys on tosi tärkeä säilyttää, niin eipä tarvitse joka asiasta lähteä Kuopion herroille nipottamaan. Tehdään päätökset vain itse niin kuin on aina totuttu tekemään: Kun tuo Kuopio liitos Neron suunnitelmien mukaan tulee, niin joudutaan pyytämään Kuopion herroilta jopa käyntiluvat vessaan. Ei sellainen ole mitään elämää enää. Kyllä Nero on tullu meille kalliiksi, voi helkkari sentään! |
||
| Ja piste. | Re: Kylät eläviksi | 17.7.2014 23.47 |
| Kaikenlaisilla jutuilla spekuloidaan ja johdetaan keskustelua harhaan, mutta Kangasperkoa ei kepumafian toimesta saada pois, vaikka heikoille jäille meitä johtaisi. Elämä alkaa heti, kun muutama johtaja pannaan ulos. |
||
| kepumafioso | Re: Kylät eläviksi | 18.7.2014 1.01 |
| No miten ei .savustihan Kaavin perunakellarin päällikkö Jorma Räsänen kaksi kunnanjohtajaa kaavilta |
||
| valekonsultti | Re: Kylät eläviksi | 18.7.2014 8.06 |
| Olisikohan yritysten menestys ja talousvaikutukset kiinni omistajan todellisesta henk.koht. riskistä ja panoksesta, osaamisen lisäksi? Samoriz tai "puuhamiehet" eivät sijoittaneet omia rahoja penniäkään, mutta veronmaksajien 14 milj. euroa sijoitettiin Juankosken kepumafian avustuksella. Lisäksi Juankoski on pannut konsultteihin ja PBF:n tukemiseen n. 2 milj. euroa. Kaupunginjohtaja ei ole ehtinyt juuri muuta puuhastellakaan. Montako euroa Juankoski on pannut Martti Pohjolaisen hotellin tukemiseen tai markkinointiin? Hotelli Teekki meneekin oikein mainiosti ja levittää hyvinvointia Muuruveden kylälle ilman Pohjois-Savon Liiton tilaustutkimuksia. Hyvän yrittäjän ja rehellisen yritystoiminnan siunauksellisuus on taas nähty... ilman kepumafian sotkeutumista peliin, vaikka pientä kiusantekoa ja kateutta on ollut havaittavissa. Tämä on se tapa, jolla kylät saadaan eläviksi panematta veronmaksajia lainvastaisesti vastuuseen yritysriskistä. Masa on omalla toiminnallaan näyttänyt esimerkkiä ryhdikkäästä luottamusmiestoiminnasta ja kaikkia hyödyttävästä yrittämisestä. |
||