Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun
ABLukiokoulutus uusiksi18.4.2014 8.32
Lukioiden koko kasvaa jatkossa:

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/ministerio-ajaa-suomeen-jattilukioita-oppilasrajaksi-500/1802736

Tämä on hyvä. Ei pienissä lukioissa ole varaa järjestää valinnaisia kursseja esimerkiksi kielissä. Juankosken lukio on niin surkea, että se onkin syytä lopettaa. Johtuneeko siitä, että johto on niin monessa mukana.
tohtori hcRe: Lukiokoulutus uusiksi18.4.2014 9.14
Juankoskella on erittäin hyvä lukio ja valinnanvaraa on paljon.

Moni opiskelija on sieltä oppia saanut ja tulee jatkossakin saamaan.

Monta tohtorin väitöskirjaa ovat entiset Juankosken lukion oppilaat tehneet ja pärjänneet maailmalla erittäin hyvin.

Positiivisuudella mennään eteenpäin, eikä asiattomalla johdon syyttelyllä.
ABRe: Lukiokoulutus uusiksi18.4.2014 9.26
Miksi ei Juankosken lukio pärjää valtakunnallisessa vertailussa? Voihan se tietysti olla, ettei lukiomenestys korreloi myöhemmän menestyksen kanssa.

Annan kuitenkin vinkin, miten siellä voi kohentaa kielitaitoa. Esimerkiksi nuoria kiinnostaa Formula One. Seuraavasta linkistä voi seurata ja kuunnella englanninkielistä selostusta. Samalla huomaa, ettei Kimi pärjää Alonsolle:

http://hdsports.me/sky-sportsf1.php
ABRe: Lukiokoulutus uusiksi18.4.2014 9.57
Anteeksi johdon syyttelystä. Tarkoitin vain kaupungin ylintä johtoa, joka on viime kädessä myös lukiosta vastuussa. Toisaalta ei nuo lukioiden kilpailut tosiaankaan kaikkea kerro. Näyttää siellä olevan tosi paljon valinnanvaraa eri aineissa.

Jos joku lukio keskittyy esimerkiksi luoviin aineisiin, ei sitä mitenkään vertailla valtakunnallisissa pisteytyksissä. Heittelen usein kärkeviä kommentteja keskustelun aikaansaamiseksi, mutta tämä nyt oli aika asiaton. Tuhannesti anteeksi. Ja hyvää pääsiäisen jatkoa.
Näin se meneeRe: Lukiokoulutus uusiksi18.4.2014 11.55
Ei tarvitse olla mikään ennustaja kun voi sanoa, että Juankoskella lukiotoiminta lakkaa vuoden 2018 loppuun mennessä.
Kehitys vaan on sen kaltainen, ei sille mitään voi.

Juankoskesta on alkanut muodostua nukkumalähiö, jonka merkitys entisestään Kuopio liitoksen myötä korostuu.
Harmi vaan, että hummeriveljekset elivät kuin pellossa ja näin Juankoski on joutunut tilanteeseen, että asiat hoidellaan muualla ja ennen kaikkea päätökset tehdään Kuopiossa.
Juankoski kuihtuu alle 3000 asukaan nukkumalähiöksi vuoden 2030 mennessä.
Elinkeinon harjoittajat ne jäljellä olevat muutamat katoaa lähes tyystin ja palvelut haetaan naapurikunnasta Nilsiästä tai jossakin määrin Kaavilta.

Varsinkin Säyneisestä liikenne ohjautuu väistämättä Rautavaaran ja Nilsiän suuntaan.

Muuruvedeltä liikennöinti tapahtuu jo nyt Kuopion suuntaan.

Juankoskelle tämä merkitsee, että oikeastaan sitä, että kenenkään ei tarvitse poiketa Juankosken keskustaan, koska se on todella liikenteellisesti melko syrjäinen paikka.
Joten melko merkityksellistä oli Juankosken kanalta hummeriveljesten toiminta tuhotessaan itsenäisen Juankosken. He kyllä ansaitsevat patsaat Juicen patsaan vierelle.
Myös Neron patsaan voi aivan hyvin sijoittaa turhapuronvarteen silinterin vierelle muistuttamaan niistä ajoista ohikulkijoita kun Juankoski alkoi pahvitehtailijaksi, mutta Mersu ei vaan lähtenyt kunnolla käyntiin.
JoreRe: Lukiokoulutus uusiksi18.4.2014 12.03
"lukiokoulutus jatkuu Tuusniemellä" Tämä on kirjattu Kuopion, Tuusniemen ja Juankosken liitosselvitykseen. Aika selväsanaista. Myös uudet määräykset lakkauttavat Juankosken lukion ja pulinat pois.
Nyt voidaan kuitenkin tehdä yhteistyötä Tuusniemen kanssa, jotta oppilaat voisivat saada opetusta etänä Juankoskella.
On selvää, että kaavilaiset menevät Tuusniemelle, jossa on syntymässä yhtenäiskoulu, jota Juankosken johto ei noteerannut Karttusen kyvyttömyyden takia. Ja kyllä kiitos kiitos kuuluu myös koko kaupunginjohdolle, joka ei ole reagoinut Kaavin yhteistyökyselyihin.
Juankosken lukio oli lähes viimeisiä lukioiden vertailussa, joten jos vaikka opetetaisiin hepreaa siellä, ei se paina tuloksissa mitään, vain talousluvuissa negatiivisenä pilkkuna.
Nimimerkki HC, ssamalla nimellä kirjoitti aikoinaan kuuluisa satusetä Juutinmaalta, ja samaa satua kirjoittaa nimimerkki.
kristallipallon tuijottelijaRe: Lukiokoulutus uusiksi18.4.2014 13.46
Insinööri Sörsselsön on todennut jo kauan sitten, että meillä Suomessa on "paljon mälsää".

Olen insinöörin kanssa täysin samaa mieltä. Suomalaisiin on pesiytynyt kumma käsitys, että suomalaiset olisivat jotenkin Herran valitsema erikoiskansa, jonka talous on AAA luokassa, hyvinvointi on melkein maailman korkein ja PISA tutkimuksissa jo vuosikausia ollaan oltu maailman huippua. Hyvistä PISA sijoituksistahan pitäisi kaiken järjen mukaan seurata se, että suomalaiset ovat ylivoimaisesti fiksumpia kuin muiden maiden ihmiset.

Hyvistä PISA arvosanoista pitäisi kaiken järjen mukaan seurata myös se, että Suomeen tulisi noita tieteen nobeleita vuosittain tai ainakin yksi viidessä vuodessa. Toistaiseksi en ole kuullut, että tällä saralla olisi meille vielä tullut yhtään. Sitä paitsi harmittaa hitosti, että ruotsalaiset on päässeet jakamaan noita nobeleita. Ja ruotsalaisilla on ABBA, IKEA, TETRA, H&M, ABB, SCA ja nyt Rautaruukkikin. Ruotsalaisilla on myös oma valuutta. Harmittaa hitosti näin pääsiäisenäkin.

Nallekin ilmoitti Enbuskelle MTV:ssä, että on nostanut kytkintä Ruotsiin. Nalle totesi, että himoverotus on se keskeisin syy. Suomalainen työ on tullut kansainvälisesti kilpailukyvyttömäksi lähes kaikilla aloilla maailman korkeimman verotuksen, sosiaalikustannusten ja joutamattoman työmarkkinan johdosta.

Hyvien PISA tulosten perusteella meille on syntynyt virheellinen käsitys, että meidän koulujärjestelmäkin on jotenkin maailman paras. On hyvä tunnustaa, että näin ei ole valitettavasti asianlaita. Jos kolutusjärjestelmämme on maailamn paras, niin meillä ei pitäisi olla nykyisen kaltaisia taloudellisiakaan ongelmia, joita voidaan verrata Kreikkaan, Italiaan ja Espanjaan, mutta ei ihan vielä Ukrainaan.

Peruskoulun periaatteet ovat peräisin 1960-luvulta (Johannes Virolainen). Samalta ajalta ovat peräisin "mies ja ääni"- periaate yliopistoissa. Nuo perusperiaatteet ovat siis yli 50-vuotta vanhoja, eivätkä enää sovellu nopeasti muuttuvaan nykymaailmaan. Opetuslainsäädäntöäkin pitäisi uudistaa nykyään parin vuoden välein, ei kerran parissa kymmenessä vuodessa.

Itselleni oli aikoinaan tärkeätä, että kylässämme oli oma lukio. Kun tulin lukiovaiheeseen, niin sitä ei ollut. Syy lukion puuttumiseen oli oppilaiden puute. Kun tämä asia tuli selväksi, niin porukalla päätettiin poikien kanssa, että riittävä määrä oppilaita lähtee lukioon, vaikka eivät välttämättä koko lukiota kävisikään. Niinpä se lukio tuli ja toimii edelleen. Monta merkkihenkilöä sieltä on tullut, ministeriä (tohtorismies) myöten.

AB provosoi tämän keskustelun ilmoittamalla, että Juankosken lukio pitää lopettaa huonojen saavutusten vuoksi. Olen toista mieltä. Juankosken lukion huonolle menestykselle ja oppilaiden kiinnostukselle jatkaa lukiossa on varmasti omat syynsä.

Neron johtama orkesteri ei ole kyennyt ottamaan selvää, mistä tämä haluttomuus opiskella oikein johtuu? Ja mistä johtuu lukion ilmeisen heikko pärjääminen valatakunnallisessa lukiovertailussa? Tatu Vanhasen tapaista johtopäätöstä, että juankoskiset ovat tyhmempiä kuin muut, ei voida kuitenkaan tehdä.

Mielestäni on hyvä, että suuria "500 oppilaan lukiota" mietitään, mutta sen ei tarvitse merkitä sitä, että lukiotasoinen opettaminen esim. Juankoskella lopetetaan. Suomessahan pitäisi koulutusta tarjota tasapuolisesti kaikille.

Turkulainen lukion lehtori Hannu Tuominen kirjoitti 15.4.2014 Hesarissa mielestäni hyvän kirjoituksen lukiosta otsikolla "Lukio-opiskelun kalleus syrjii pienituloisten lapsia".

Tuominen mainitsee muutamia todellisia syitä siihen, miksi lukio-opetus ei välttämättä kiinnosta pienituloisten lapsia:

"Oppikirjat, koulumatkat, vanhojen tanssit, laskimet, tietokoneet, välipalat, abiristeilyt, koulukuvat, teatteri- ja konserttiliput, ylioppilatutkintomaksut, maksulliset kurssit, ulkomaanmatkat - huh, lista on pitkä.

Eikä tässä vielä kaikki. Valkolakin tyrkkääminen päähän on tuhansien eurojen tutkinto-huolimatta siitä, että lain mukaan lukiossa opiskelun pitäisi olla maksutonta.

Lukion kurssimuotoisuudesta on tullut kirjakustantajien (pari harvaa toimittajaa) rahasampo. Nykyään jokaiselle kurssilla on oma kirjansa jne.

Opettajainhuoneissa on keksitty kalliit vanhempain tanssit, joissa pelkästään kampauksiin sijoitetaan satoja euroja ja koulun organisoimia ulkomaanmatkoja tehdään moninkertaisesti enmmän kuin aikaisemmin.

On kestämätöntä, miten oppilaat usein maksavat opettajankin matkat ja majoitukset.

Nyt olisi aika puuttua lukio-opiskelun kalleuteen ja pyrkiä oppilaiden yhdenvertaiseen kohteluun" kirjoittaa Lehtori Tuominen.

Kun sitten lehtori Tuomisen havaintoihin vielä lisätään, ylioppilaskirjoitusten jälkeinen kova, kallis, usein vuosia kestävä karsintasysteemi ylimainostettuihin yliopistoihin, niin ei ole vaiketa päätellä, miksi lukio-opiskeluinto Suomessa vähenee.

Minusta tässä on yksi keskeinen syy, miksi Suomessa nykyään kaikki menee päin peetä ja meille on syntynyt kestävyysvaje, joka on itse asiassa sivistyksellinen vaje. Sen vaiheen korjaamiseen tarvitaan valitettavasti kokonaan uusi sukupolvi.
yläkoulun tytötRe: Lukiokoulutus uusiksi18.4.2014 15.12
Lukiokoulutusta on tehty Juankoskella houkuttelevammaksi lopettamalla amiska. Valitettavasti lukiomme on Suomen huonoimpia, joten hinta-/laatusuhde on samaa luokkaa kuin sos.ter.-palveluissa, mutta kuitenkin paljon parempi kuin kunnan johdon tasossa... katsottiinpa sitten virkamiesjohtoa tai poliitikkoja.
Emme taida paljon hävitä, vaikka puolet palveluista lähtevät. Voisimme säästää jo nyt antamalla kenkää n. 50 hengelle ja tekemällä rakenneuudistuksen itse ja omilla ehdoillamme, Kuopion ehtojen sijasta.
doctorRe: Lukiokoulutus uusiksi18.4.2014 17.13
Taitaa yläkoulun tyttöjä harmittaa, kun pinnat eivät itsellä riittäneet lukioon asti, onnea ja menestystä sillä koulutuksella mihin oma järki riitti.
amiksen pojjaatRe: Lukiokoulutus uusiksi18.4.2014 19.38
Juankoskella älli riitti kunnan konkurssiin ja lukion lakkauttamiseen asti. Ja mitä yläkoulun tyttöihin tulee, ovat kelpo tyttöjä ja älliä on enemmän, kuin itseään doktoriksi kutsuva älykääpiö, jolla ei riitä tajunta huomaamaan paskan olevan jo housuissa.
docrorRe: Lukiokoulutus uusiksi18.4.2014 19.43
Käykäähän koulua ja opiskelkaa myös sivistystä niin osaatte käyttäytyä.
eskimoRe: Lukiokoulutus uusiksi18.4.2014 20.21
tätä se tekköö, kun mehtäläisillä alakaa netti pelata
alakoulun pojatRe: Lukiokoulutus uusiksi18.4.2014 20.32
Meillä alakoululla on kaa seurattu tuota Neron räpeltämistä jo pitempään ja tuo Hartikais Akan poika, se laskunero, on jo monneen kertaa ihmetelly, että millane laskutaito tuolla Nerolla oikeen on.

Rahan arvokaan ei oo miehelle vielä selevinny, vaik on kunnan leipee nauttinu jo pari kymmentä pitkee vuotta. Männöö ny myymään 10 miljoonan euron voimalankii vaivaselle 13 200 eurolla. Sulukoo Säyneisten koulun, ku Sillikukki keittiön tytöt tekköö varmaa kolomessa vuorossa matelikalloo kylymävarastoon karmeilla tappioilla pahan päevän varalle. Myö on alusta lähtien ihmetelty sitä hirveetä tappiopesäkettä. Mistähä tuollaneki neronleimaus on tullu piähän.

Kuuleman mukkaan tuollasetkii laetokset männöö ens vuojen alusta ihan osakeyhtiöiks. Harktikaine se onkii jo laskentotunnilla kahtonu, että tiskontattuna tulloo Sillikkukki maksamaan Juankosken veronmaksajille vaivaset 12 milj. euroo. Eipä taija olla tuollaselle kassavirralle ostajee.
Taitaa olla parasta pistää Ruukin museoon koko Sillikukki.

Kyllä myö ihmetellään tuota koulutuksenki tassoo: Nero ja Kärttyne ei oo koskaa kuunnellu oppilaita tai heijä vanhempiaan. Aena on rätingit eessä, että kaik on niin kallista, mutta sitten syyvetään miljoonia euroja jonkii ukrainalaisen lankkuakentin pisniksiin, joissa ei oo piätä eikä häntee. Ei aenakaa myö oo nähty Samovaari-miestä näillä halameilla monneen vuoteen. Jos pahvitehas ois meijän hoijossa ollu, ni kyllä myö harva se päevä ois käyty kahtomassa, onko se vielä pystyssä.

Meijän mielestä Juankoskella kysymys ei oo koulutuksen kalleuesta vuan älyn köyhyyestä. Ei alakoulu ainakaa Juankosken talloutta kuava, mutta kyllä meillä kaik laskee ossoo ja puhhuu sekä kirjottaa useilla kielillä.
ABRe: Lukiokoulutus uusiksi18.4.2014 21.38
Tilastokeskuksesta saa hyvää tietoa peruspalveluista. Juuri on valmistunut uusi raportti, jossa ei tosin ole tietoa kunnittain, mutta Juankoski varmaan vertaa omia lukujaan näihin valtakunnallisiin ja myös maakunnallisiin sekä tekee johtopäätökset:

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/20140319iojioj/name.jsp
kouluneuvosRe: Lukiokoulutus uusiksi18.4.2014 22.38
Docror ja eskimo kuuluvat siihen porukkaan, jolla alakoulun matematiikka jo jäi hataralle pohjalle. Turha alkaa neuvoa muita, kun on itse söhlätty kunnan talous ja autettu ulkopuolisia kääntämään rahamme.
Tärkeää olisi käyttää omaa järkeä ja tutustua kuntalakiin sekä perustuslakiin. Siihen ei monessa koulussa anneta peruseväitä... rehellisyyttä ja järjenkäyttöohjeita.
Onnellinen muuttanutRe: Lukiokoulutus uusiksi18.4.2014 22.53
Juankosken lukio hyi! Sinne pääsee vaikka keski arvo olisi 5.2! Ei mitään valinnaisia jne kuka siellä jaksaa edes opiskella kun ei ole monipuolisuutta eikä lukkareitaan saa tehdä itse?
kehitysoptimistiRe: Lukiokoulutus uusiksi19.4.2014 1.29
Kun puhutaan Juankosken lukiosta, niin meidän ei tarvitse lähteä valtakunnalliseen vertailuun. Meille riittää kuitenkin ihan hyvin, kun Juankosken lukion luvut ensin avataan julkiseen keskusteluun.

Selvitysmiesten raportista voidaan lukea, että Juankosken lukiossa opiskelee noin 80 oppilasta. Juankosken lukio toimii yläkoulun kanssa yhteisessä rakennuksessa, pääosin yläkerrassa. Luokkatiloja yläkerroksessa on kuusi, lisäksi on useita yläkoulun kanssa yhteisiä tiloja ja kuvataidetta opetetaan viereisessä rakennuksessa. Liikuntaa opetetaan liikuntasalissa ja urheilukentällä jne.

Opettajainhuone ja hallinnolliset tilat ovat yhteiset yläkoulun kanssa.

Kurssitarjonta on vuosittain noin 155 erilaista kursia 27 eri oppiainessa. Tuntikehys vuodelle 2013 oli 180 vvt. Opiskelijaa kohti laskettuna 2.2 vvt ja ryhmäkoko vaihtelee välillä 2-25 opiskelijaa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että opetuksen määrä Kuopion lukioissa on vain noin 1.62-1.65 vvt.

Juankosken talousarvion 2014 mukaan 80 oppilaan keskimääräiset toimintakulut ovat 12 046 euroa, josta henkilöstökulut ovat 8 200 euroa ja palveluiden ostot 2 344 euroa. On huomattava, että valtionosuus vuodelle 2014 on 8 745 euroa, joten kunnan nettokoulutuskustannus on käsittääkseni vain 3 300 euroa per oppilas.

Selvitysmiesten papereista ei Kuopion lukioiden kustannuksista näy olevan tarkempia tietoja puhumattakaan siitä, mihin lukioiden opetuskustannukset asettuvat kokonaisuutena mahdollisten kuntaliitosten jälkeen. Sellainen maininta kuitenkin on selvityspapereissa, että koulutuskysymyksiä tulee tarkastella koko liitosalueiden näkökulmasta.

Jos Juankosken lukion ns. performanssista halutaan saada edes jonkinlainen konkreettinen käsitys, niin silloin varmasti koulutoimen johtaja pystyy helposti tuottamaan seuraavanlaisen taulukon arvosanoineen ihmeteltäväksi:

Luoka 1, Luokka 2 ja Luokka 3 (kukin luokka erikseen)
- Äidinkielen keskiarvo
- Ruotsin kielen keskiarvo
- Englannin kielen keskiarvo
- Saksan kielen keskiarvo
- Venäjän kielen keskiarvo
- Uskonnon keskiarvo
- Historian keskiarvo
- Yhteiskunatopin keskiarvo
- Terveystiedon keskiarvo
- Matematiikan keskiarvo
- Kemian keskiarvo
- Fysiikan keskiarvo
- Kuvataiteiden keskiarvo
- Kotitalouden keskiarvo
- Liikunnan keskiarvo
- Jne

Minä olen täysin vakuuttunut siitä, jos nämä keskiarvot on meillä luokittain olemassa, niin Juankosken lukion nykyisestä suorituskyvystä saadaan täysin kattava kuva.

Juankosken Neron, koulutoimen johtajan ja lukion rehtorin tehtävä on tietysti varmistaa, että lukiossa opetus on korkeatasoista ja että ylioppilaat pääsevät kivuttomasti halauamiinsa jatko-opintoihin. Lukioon pääsyn alarajahan on Juankoskella ja Kuopiossa molemmissa sama eli 7.0. Sen nyt voi jo heti sanoa tutkimattakin, että tuollaislla arvosanoilla ei pääse opiskelmaan mihinkään korkeakouluun tai yliopistoon.

Ainakin Juankoskella, joka on joka tapauksessa pienempi lukio-ongelma, ylioppilastodistusten keskiarvon pitäisi olla luokkaa 8.5, niin sitten varmaan olisi paremmat mahdollisuudet päästä jatko-opintoihinkin. Rehtorin ja opetushenkilökunnan tehtävänä on tietysti varmistaa, että Juankosken lukiossa tapahtuu tämä yleisen tietämystason nousu vaaditulle tasolle.

Kun Juankosken lukion performanssi on näin selvitetty, niin sitten voidaan myös lähteä analysoimaan, missä se vika opetuksessa oikein on, jos lukio ei pärjää valtakunnalllisessa lukiovertailussa. Lukion rehtorin olisi myös syytä laittaa luokat kilpailemaan paremmuudesta keskenään. Minä ainakin muistan hyvin oman lukioaikani, kun meidän luokka todella halusi olla hyvä-paras, niin se tuntui sitten kaikessa toiminnasa positiivisella tavalla.

Imatrallahan on otettu käyttöön jo kauan sitten hyvien oppilaiden toimesta tarjottu huonompien oppilaiden henkilökohtainen mentoritoiminta. TV haastattelussa entinen matematiikassa nelosia kokeista vetänyt oppilas oli yht'äkkiä virkistyt mentoritoiminnan kautta saamaan kokeissa pelkkiä kiitettäviä.

Koulutuksessa ei siis ole kysymys pelkästään koulutuskustannuksista vaan myös siitä, että koulutukseen käytetty rahasumma tuottaa mahdollisimman hyvä tuloksen. Hyvä tulos ei synny sillä, että opettajilla ei ole riittävän kunnianhimoiset tavoitteet opetustoiminnassa tai jos opetttajilta puuttuu asian edellyttämä taito tai välineet opettaa. Kaikista opettajista ei vain ole opettajaksi, kuten kaikista johtajistakaan ei ole johtajaksi. Tämän olemme joutuneet valitettavasti panemaan merkille Juankosken Neron toiminnan kohdalla.
puutunpa minäkin tähänRe: Lukiokoulutus uusiksi19.4.2014 7.39
Kehitysoptimismi puhuu asiaa. Varsinkin kommentin viimeinen osio on täyttä totta.
Oliko eilisessä Savon Sanomassa, vai milloin juttua Kuopion lukiosuunnitelmista.
Siellä hätäiltiin mm sitä,että Kuopioon täytyisi saada taidelukio. Miksi? Lapinlahdella on taidelukio toiminut jo vuosikymmeniä. Miksi satsata rahoja uuden taidelukion luomiseen,kun maakunnasta löytyy jo sellainen ja vieläpä erinomainen.
ABRe: Lukiokoulutus uusiksi19.4.2014 8.36
Ei se tuo hyvien oppilaiden mentoritoiminta ole mitään uutta. Minä muistan aivan hyvin, kun annoin matematiikassa tunteja 1950-luvun lopulla luokkakavereille. Sitä ei vain silloin kutsuttu millään hienolla mentoritoiminnan nimellä.

Muistan vieläkin hyvin, kun silloin opetus oli niin formaalista, ettei juuri kukaan kysynyt opettajalta mitään, jos ei ymmärtänyt. Näin jotkut oppilaat jäivät jälkeen ja menettivät mielenkiinnon tyystin.

Oli sitten aivan eri asia, kun saattoi ja uskalsi nokakkain kysyä luokkakaverilta heti kun putosi kärryiltä. Ehkä siitä sai silloin jonkun nimellisen korvauksenkin, kun niitä tunteja annettiin. Ja niitä annettiin ihan kaikilla lukioluokilla, jopa ylioppilaaksi tulon jälkeen. Ei ollut mitään kaupallisia preppauskursseja silloin olemassa.
lukioiden tasovertailustaRe: Lukiokoulutus uusiksi19.4.2014 9.33
Jos Juankosken lukio ei sijoittunut viime kevään lukiovertailussa kovin hyvin sijoittumalla 305:nneksi, niin ei Tuusniemenkään lukion sijoitus myöskään ollut kehuttava sen jäätyä 425:nneksi. Kuopion kehutut lukiotkaan eivät pärjänneet kovin hyvin, sillä esim. Kallaveden lukio jäi 344:ksi ja Minna Canthin lukio pärjäsi vieläkin huonommin. Vai mitä muutakaan voi sanoa 417:nnestä sijasta? Karttulan lukio oli 441:n. Vertailussa oli mukana 448 lukiota.
ABRe: Lukiokoulutus uusiksi19.4.2014 10.17
Paremi kuin kevään lukiovertailu on STT:n jalostettu versio. STT:n lukiovertailu ottaa huomioon sen, kuinka hyvää on lukioon tuleva aines ja kuinka paljon siihen nähden ovat näytöt parantuneet. Myös syksyn tulokset ovat mukana.

http://files.snstatic.fi/hs/2012/12/STT-lukiovertailu.xls

Sijaluvuissa on Pohjois-Savossa suuria eroja. Parhaat ovat Tuusniemi, Suonenjoki ja Leppävirta sekä huonoimmat Vesanto, Rautavaara ja Juankoski (Vesanto siis huonoin). Täytyy sanoa, että nuo parhaat ovat tosiaan valtakunnallisestikin hyviä. Kannattaisi Juankosken ottaa oppia.

Yllättävän monta on Pohjois-Savosta 300:n huonommalla puolella, jos tämä nyt sitten Juankoskisia lohduttaa. Alla olen pannut Pohjois-Savon sijaluvut järjestykseen tuossa laskentataulukossa:

13 Tuusniemen lukio
20 Suonenjoen lukio
31 Leppävirran lukio
64 Iisalmen lyseo
80 Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio
116 Kuopion Lyseon lukio
117 Nilsiän lukio
135 Varkauden lukio
146 Sonkajärven lukio
152 Karttulan lukio
156 Minna Canthin lukio
202 Kuopion Yhteiskoulun Musiikkilukio
242 Siilinjärven lukio
245 Kuopion klassillinen lukio
335 Kiuruveden lukio
338 Rautalammin lukio
345 Pielaveden lukio
350 Kallaveden lukio
358 Vieremän lukio
363 Juankosken lukio
388 Rautavaaran lukio
390 Vesannon yhtenäiskoulun lukio
kehitysoptimistiRe: Lukiokoulutus uusiksi19.4.2014 21.47
Valtakunnallisten lukiovertailujen tulokset näyttää heittelevän vähän miten sattuu. Lukioiden tasovertailusta toteaa, että Tuusniemen sjoitus oli 435:s ja AB toteaan STT:n "jalostetussa vertailussa" Tuusniemen sijaluvuksi 13.

Mitä uskoa? Ei mitään. MTV on myös esittänyt omia vertailujaan, joissa menestystä on katsottu eri näkökulmista.

Ainoa oikea tapa tiedostaa Juankosken lukion tila on katsomalla eri luokkien keskiarvot eri aineissa edellä esittämälläni tavalla. Kun sitten vielä selvitetään, millä arvosanoilla esim. ylioppilaat menevät sitten sisään eri oppilaitoksiin, niin voidaan saada jotain osviittaa siitä, onko esim. Juankoskella lukio-opetus onnistunutta vai ei. Kuitenkaan missään valtakunnallisissa vertailuissa Juankosken lukio ei valitettavsti ole loistanut.

AB:n esittämä STT:n jalostetusta lukiovertailusta paljastuu huolestuttavia piirteitä siksi, että AB:n esittämässä listassa näyttäsi olevan ilmeisesti kaikki Kuopionkin lukiot. Kuopion lyseon lukio oli paras sijaluvulla 116 ja Nilsiä seuraava 117:s. Muut Kuopion lukiot sijoittuivat välille 152-350. Heikoin oli Kallaveden lukio.

Selvityspaperissa todetaan, että Kuopiossa jokaisessa lukiossa on rehtori ja yksi tai useampi apulaisrehtori lukion hallintomallista riippuen ja opetushenkilöillä on käytössään henkilökohtainen päätelaite. Kokonaisuutena voidaan todeta, että Kuopion lukioiden suoritustaso ei ole valtakunnallista huippuluokkaa. Sanoisin, että korkeintaan keskitasoa.

On arveluttavaa, jos Pohjois-Savon lukiota aletaan kehittämään Kuopion kaupungin korkeintaan keskinkertaisten normien mukaan. Hämmästyttää kovasti se, että liitoselvityksessä todetaan, että

"lukio-opetuksen osalta on tarkoitus perustaa alatyöryhmä, joka tekee esityksen tulevaisuuden tarpeisiin tähtäävästä palvelurakenteesta nykyisen Koillis-Savon osalta. Työn lähtökohtana ovat olemassa olevien rakennusten nykysijainti, rakennuksia koskevat tekniset tiedot sekä väestöennusteet 2030-luvulle saakka."

ja

"Hallinnollinen rakenne ja sijaintikysymykset määritellään tarkemmin myöhemmässä selvityksessä."

Vielä liitosselvityksessä mainitaan, että:

"Kuopion lukioiden rehtorit muodostavat lukiokoulutuksen johtotiimin, joka kokoontuu kolmen viikon välein ja puheenjohtajana toimii lukiotoimenpäällikkö. Lukiotoimen päällikkö kuuluu Kasvun ja oppimisen johtotiimiin ja ?ryhmään lukiokoulutuksen edustajana."

Huh, huh!!! Näilläkö eväillä aletaan rakentaa tulevaisuuden Pohjois-Savon lukio-opetusta?

Liitoselvityspapereista näkee, että selvitysmiehillä on ollut mielessään vain lukiorakennukset ja jossain määrin se, miten lukioiden hallinto tullaan järjestämään. Selvästi näkee, että selvitysmiehillä ei ole ollut hajuakaan siitä, millaisia oppiaineita tai opintosisältöjä Pohjois-Savon lukiolaisille on tarkoitus tarjota vuoteen 2030 mennessä.

Vuoteen 2030 asti ulottuvat väestöennusteet voidaan aivan huoletta heittää myös roskakoriin, koska kukaan nyt Kuopiossa tai muissa Pohjois-Savon kunnissa opetustehtävissä olevista rehtoreista, apulaisrehtoreista ja muista johtajista eivät voi tietää, millainen Suomi on vuonna 2030 Kuopion seudulla.

Edes väestömääristä ei ole mitään luotettavaa tietoa. Mistäs sen tietää, vaikka Kuopiossa olisi asukkaita vuonna 2030 jo 200 000 ja Juankoskellakin 10 000?

Parasta on lähteä liikkeelle vain siitä, mitä on nyt. Juankoskella on onneksi vielä lukio, joka ei ole valitettavsti pärjännyt kovin hyvin noissa valtakunnallisissa mittelöissä, mutta missään nimessä tilanne ei ole toivoton. Juankosken lukiossa on mielestäni annettu opetusta melko monipuolisesti, mutta suoritustasossa näyttää olevan vielä rutkasti parantamisen varaa.

Tuusniemi pärjäsi AB.n esittämässä vertailussa mielestäni erittäin hyvin. 13. sija valtakunnallisessa vertailussa on hyvä saavutus pienelle lukiolle. Sen verran olen vieraillut Tuusniemen kunnan kotisiviulla, että olen huomannut Tuusniemen kouluissa olevan selkeät strategiset tavoitteet. Tällaiset tavoitteet Juankosken kaikilta kouluilta ovat valitettavasti puuttuneet.

Kunnan johdon ja koulutoimen johtajien tehtävänä on asettaa nämä tavoitteet ja seurata sitä, että tavoitteisiin päästään ainakin jollain aikavälillä.

Juankosken Neron johtamassa organisaatioissa puuttuu valitettavasti hyvin monta muutakin asiaa. Nero ei varmaan ole koskaan kuulutkaan puhuttavan laatujohtamisesta tai jatkuvasta parantamisesta, joiden periaatteet on määritelty ISO 9001 standardissa. Alla lainaus Inspectan kotisivuilta:

"ISO 9001 on maailman tunnetuin standardi ja käytetyin johtamismalli, joka perustuu jatkuvan parantamisen filosofiaan. Siksi standardi toimii erinomaisena työkaluna liiketoiminnan, prosessien (mm. työskentelytavat, päätöksentekomallit ja vastuunjako) ja johtamisen kehittämisessä. Standardi soveltuu kaikenkokoisille organisaatioille kaikilla toimialoilla.

Riippumattoman asiantuntijan toteuttamat vuosittaiset auditoinnit tukevat toimintatapojen jatkuvassa parantamisessa ja pitävät sertifikaatin voimassa. Arvioijillamme on pitkä kokemus kansainvälisten standardien soveltamisesta. Inspectan sertifioima laatujärjestelmä voidaan integroida osaksi yrityksen olemassa olevaa toimintajärjestelmää.
Edut
? Tukee organisaatiota toiminnan ja prosessien jatkuvassa kehittämisessä
? Auttaa vastaamaan asiakkaiden laatuodotuksiin
? Tunnustettu kaikkialla maailmassa ? auttaa kansainvälisessä kilpailussa
? Kolmannen osapuolen antama pätevä todiste, joka osoittaa yrityksesi ponnistelevan laadun puolesta
? Parantaa henkilöstön osallistumista, motivaatiota ja tietoisuutta asiakastarpeista sekä selkeyttää vastuunjakoa
? Parantaa riskienhallintaa
? Työkalu toimittajasuhteiden kehittämisessä
? Tukee yrityskuvan rakentamisessa, oikeus käyttää sertifiointimerkkiä mm. markkinointiviestinnässä"

Milloin Juankoskella alkaa uusi aika ilman Junakosken Neroa?
Vanha NorssiRe: Lukiokoulutus uusiksi20.4.2014 11.50
Koulun itsensä antamat numerot eivät kerro totuutta. Helsingissä Normaalilyseossa arvosanojen 7-8:n oppilaat saivat lähinnä vain kiitettyjä, jos vaihtoivat koulua. Norssissa lukion kurssit oli opetettu ja OPITTU jo lukion 2.:n jälkeen. Viimeinen luokka oli lähinnä kertausta ja kurssin ulkopuolisten asioiden opiskelua. Kaikki luokkatoverini pääsivät lääkikseen, oikikseen tai Polille, jos pyrkivät. Aika moni meni niihin. Norssit eivät pyri, vaan menevät. Itsekin pääsin haluamaani korkeakouluun RUK:n jälkeen.
Oppilaiden myöhempi menestys kertoo mm. opetuksen laadusta. Normaali kunnianhimo ja itseluottamus rakennetaan koulussa ja tietysti kotona. Heikko opetus ei vie keskitason oppilaita pitkälle, mutta huiput pärjäävät yleensä aina.
Valtakunnallisia kokeita ja mittareita tarvitaan, etteivät korruptoituneiden valtaryhmien superselittäjät kerro aivan mitä vaan opetuksemme tasosta. Muistan vieläkin erään entisen hallituksen puheenjohtajan tarinat koulujemme laadusta ja tulevaisuudesta. Totuus on paljastunut muutamassa vuodessa niistäkin jutuista.
Toivottavasti nykyiset lukiolaiset eivät ota mallia kepumafian nokkahenkilöiden käytöksestä ja johtamisesta. Vain ahkeruus ja rehellisyys vievät pitkälle.
Kuopio haluaa varmasti säilyttää parhaat lukiot, joissa on hyvät opettajat ja hyvä johto. Korjataan sekin asia pikimmiten. Vai mitä, Veijo ja Heimo? Emmehän ole mikään luuserikylä, vai olemmeko?
Miten olisi yksi yhdistetty sivistystoimen johtaja ja rehtori kaikille kouluille? Paljonko laitetaan opetukseen Keskustan Keittiön sulkemisesta tulevista säästöistä? Tehtäisiinkö opettajista myös arvioinnit? Luuletteko, että Juankoskella ei ole huomattavaa parantamista kouluissakin?
ABRe: Lukiokoulutus uusiksi20.4.2014 11.59
Eikö kouluissa ole opettajilla jo arviointeja? Itse olin opettaja noin 25 vuotta sitten. Olin luennoinut kaikenlaisilla valtakunnallisilla kurseilla, joissa oli aina arvioinnit luennoitsijoista ja ne palautettiin kaikille luennoitsijoille.

Kehitin sitten itselleni oivan arviointilomakkeen ja sain näin palautetta, jonka perusteella pystyin muuttamaan opetustani. Palautteesta tulikin viimein niin hyvää, että piti lopettaa opettajan hommat, kun ei enää pystynyt petraamaan ja siten motivaatio katosi.
kehitysoptimistiRe: Lukiokoulutus uusiksi20.4.2014 14.04
Minusta lukion ensimmäinen luokka on kriittistä aikaa, koska ennen vanhaan opiskelun sijasta ainakin pojille tuli luonnostaan mieleen nätit tytöt. En ole kuitenkaan varma, onko se murroskohta enää juuri tuossa lukion ekan luokan kohdalla.

Nykyään nuoret ainakin luulevat "kypsyvänsä" nuorempina. Kokemukseni myös on, että tytöillä tuo murrosikä helposti kestää monta vuotta ja voi äityä pahaksi. Silloin vanhemmilla voi olla edessään iso, vuosia kestävä työmaa. Kaikki eivät valitettavasti kasvatustyössä onnistu. Kouluille ei myöskään voi siirtää koko kasvatustyön vastuuta, joka nykyään tuntuu olevan myös kovasti muodissa.

Siinä murroksessa voi ote opiskeluun helposti lipsua. Näin kävi itsellenikin. Kun tipahdin siinä kärryiltä, niin ajattelin, että tehdään nyt sitten keskiarvossa koulun pohjanoteeraus. Sain sen, keskiarvo 5.42. Olin aina opettajien hampaissa, mutta häirikkö en ollut, enkä kiusaaja. Olin tuolloin kuitenkin myös täysin kyllästynyt opetuksen heikkoon tasoon, turhautunutkin.

Biologiastakin vaihdoin psykkaan, koska minua ei yksinkertaisesti kiinnostanut lehmän kaikki monet mahat ja tsetsekärpästen lisääntyminen. Oppisuunnan vaihdoin, kun viisas isäni kehottu minua tutustumaan Nuoren Wertterin kärsimyksiin. Psykan lukemista suosittelen kaikillle, koska siinä opetetaan niitä taitoja, joita Suomessa juuri nyt eniten tarvitaan.

Suomalasia ei yhtään auta, vaikka onnistuisimme tekemään vaikka Juankoskella aaltopahvipyörän. Meidän on kyettävä myös myymään se pyörä jonnekin. Siihen psykan luennot antaa hyvät eväät. Enkusta kuitenkin olen pitänyt aina ja lueskelin Steinbeckin ja Hemingwayn kirjoja alkukielillä. Se satsaus on kantanut hyvä hedelmän aikojen saatossa.

Kun seurustelu sitten lopahti suvivirteen, niin ajattelin kesälomalla, että en minä oikeasti noin huono ole. Nyt alkaa harjoittelu. Niinpä ostin kaikki saatavilla olevat matikan harjoituskirjat ja laskin ne läpi, kuulakynällä halvalle makulatuuripaperille. Syksyllä rupesi sitten tulemaan matikasta kiitettäviä ja polille päästyäni osallistuin aktiivisesti matikassa kavereideni mentorointiin. Myöhemmin olen saanut mentoroida montaa insinööriä ja tohtoria.

Tästäkin omakohtaisesta esimerkistä voidaan päätellä, miten pienestä menestys on kiinni. Neljän viikon harjoittelu tekee luuserista, jos nyt en sanoisi mestarin, niin ainakin lähelle.


Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: