Keskustelu
| alan mies | Positiivistä | 25.7.2014 0.20 |
| Kerrankin haluaisin mainita jotain positiivista Juankoskelta. Arvostelin joskus aikoinaan, että haettaessa hotellia Juankoskelta, niin eipä löytynyt hotelli Teekkiä ja booking.com ehdotteli hotelleja Kuopiosta. No nyt löytyy myös ehkäpä tämän maailman suosituimman haun eli booking.comin kautta. http://www.booking.com/hotel/fi/huoneistohotelli-teekki.fi.html Väittäisin olevani aikamoinen asiantuntija hotellibisneksessäkin. Ei ainoastaan sen takia, että olen maannut hotellisängyissä tuhansia öitä, vaan myös sen takia, että läheinen tuttavani on siinä bisneksessä. Kun katsoo noita Teekin arviointeja, joiden keskiarvo on jo 25:n kertyneen arvioinnin perusteella tasan 9, niin se on todella kunnioitettava saavutus. Ja varsinkin siitä syystä, että useat Juankoskella aliarvioivat tämän mahdollisuuden ennakkoon. Huonoimmat pisteet tulevat tietenkin sijainnista. Joku kateellinen oli antanut vitosen perustelematta mitenkään eli ilman sitä se olisi kympin arvoinen suoritus. Erityisesti henkilökunta oli saanut arvosanan 9,6. En tiedä, ovatko paikalliset lehdet tästä kirjoittaneet, mutta olisi aihetta. Kun vertaa esimerkiksi Helsingin huippuhotelleihin, niin voin kertoa, että niissä on booking.comin keskiarvo yleisesti alle 9. Jos tämä on Martti Pohjolaisen bisnes, niin todella suuret onnittelut hänelle. Siinä ei kai kaupungilla ole ollut mitään ratkaisevaa osuutta, että näin hyvään menestykseen on päästy. Olkoon tämä hyvänä esimerkkinä siitä, mitä pientä voi Juankoskellakin saada aikaan riippumatta siitä, mihin kaupunkiin Juankoski kuuluu. |
||
| PV | Re: Positiivistä | 25.7.2014 1.52 |
| Moro, ja kerronpa, että Juankosken kaupunginjohtaja ei ole edes viitsinyt käydä hotellissa tai sen kahvilassa tervehtimässä Marttia ja Martin vaimoa. Mutta Kaavin johtaja on ja he tekivätkin yhteisesti Martin Teekkiä tunnetuksi Pohjois-Savossa. Juankosken kaupunki on tehnyt Teekin toiminnan vaikeuttamiseksi aika paljon, esim. yrittänyt saada kaavoitusmuutoksia Martin kontolle, jotka onneksi kaatuivat Kaavin ja Juankosken yhteisessä lautakunnassa Martin vastaesityksen takia. Kaupunginhallituksessakin vain vasemmistoliiton edustaja olisi halunnut kiittää julkisesti Marttia, mutta muille jäsenille se oli liikaa ja siten sekin jäi vain esitykseksi. Masa olisi ottanut myös Juankosken ainoan liikuntahallin peruskorjattavaksi ja uudelleen avattavaksi, mutta hallitus ei silloin antaa sitä Martille. Nyt sitten Juankoskella ei ole liikuntahallia. Ja miksi Masa ei anna paikallislehdelle haastatteluja, johtunee siitä, että lehti kirjoitti erittäin halventavia juttuja Masasta ja julkaisi Masan lehden päätoimittajalle lähettämänsä yksityisen E-mailin. Nyt paikallislehti ei ole luettavana aina täynnä olevassa hotellissa edes vessassa. Maakuntalehti on. Minäkin lähetän onnittelut masalle hyvistä arvosteluista ja varmasti myös ne tuhannet vieraat, jotka ovat jo käyneet siellä. |
||
| alan mies | Re: Positiivistä | 25.7.2014 7.11 |
| Katselin tosiaan Juankosken kaupungin matkailusivuilta mainintoja Teekista. Eipä löytynyt ja se on kaupungilta tosi typerää. Joku sivu on joskus poistettu. Toimiiko Juankoskella matkailuneuvonta lainkaan vai toimiiko se puolueellisesti. Tämähän on merkki siitä, että muutenkin yrittäjiin suhtaudutaan puolueellisesti. Tosi kyseenalaista toimintaa. On sentään Teekista ollut artikkeli Savon Sanomissa: http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/muuruveden-suurin-ja-korkein/1370076 Olisi varmaan lukijoilla kiinnostusta tietää nyt vuoden päästä tuosta artikkelista, miten on hotelli Teekki pärjännyt. Jo nimen idea on niin hyvä, että ansaitsee kyllä jutun valtakunnallisessakin mediassa. Kunhan saadaan näkyvyyttä muillakin suosituilla kansainvälisillä hotellinhakusivuilla, niin silloin on myynti taattu. Referenssit eli toisten käyttäjien arviot myyvät parhaiten. Tärkeimmät tällaiset sivustot booking.comin lisäksi ovat tripadvisor ja agoda, joita ainakin minä käytän. Ja siellä on sitten myös se arvostelupuoli laajasti. |
||
| Juankosken keskustan virallinen ääni | Re: Positiivistä | 25.7.2014 11.56 |
| Meillä oli kylällä sellainen epävirallinen "jäidenlähtöveikkaus", mutta kovista helteistä huolimatta jäät eivät ole lähteneet, vaikka toinen kesä on jo menossa helteisenä. Ei lähde jäät puhumalla eikä toivomalla. Näin on pakko sanoa. Nyt olenkin ajatellut, että tosiasiat on hyväksyttävä. Paikallisosaston vuosikokous pidetään Teekissä, jos se minusta on kiinni. Muuruvedellä on tapahtumassa kulttuurin muutos. Ennen nauratti vain naapurin vahingot ja vastoinkäymiset, vähitellen olemme oppineet uutta. Tuntuu niin kuin Martin ja Topin nosteessa koko kylä nousisi. Tuleva kuntaliitoskin vaikuttaa samaan suuntaan. En pidä aivan mahdottomana, että jatkossa Muuruvesi ottaa sille kuuluvan paikan Koillis-Savon keskuksena. |
||
| Näin se voi suunta muuttua | Re: Positiivistä | 25.7.2014 12.13 |
| Nyt vielä kun Masa aloittaa keskuspuiston teon ns. omistamansa pylvässaliin Muuruveden ydinkeskustassa, niin on selvää, että Muuruvesi entisestään pesee kasvojaan. Näin se vaan on, että toiset puhuu ja toiset tekee. Joten en ihmettele jos keskustan virallisen äänen näkemys Muuruvesi Koillis- Savon keskuksen jonakin päivänä olisi vielä hyvinkin sitä. |
||
| Näin se voi suunta muuttua | Re: Positiivistä | 25.7.2014 12.40 |
| Jäi vielä edellisessä viestissäni mainitsematta muutamia tärkeitä yksityiskohtia liittyen Muuruveden viihtyisyyteen. Muuruvedeltä löytyy Topin luomumyymälä, joka on ainutlaatuisuudessaan yksi merkittävä käyntikohde. Muuruvedellä on myös Koillis- Savon parhaimmista liha- ja kalatiskeistä, joten ei ihme, että turistit poikkeaa Muuruvedellä. Muuruveden kaunis kivikirkko jää vierailijoiden mieleen mukavan yksityiskohtana vierailusta Muuruvedelle. Helgan keidas palvelee aivan kylän keskustassa josta voi löytää erilaisia kirpputori harvinaisuuksia. Ei ihme, että Muuruvedelle on alkanut virrata asukkaita esim. Kuopiosta ja kylä tätä kautta on alkanut lähteä uuteen nousuun. Koska pitää muistaa, että ilman palvelujen käyttäjiä ei ole myöskään palveluja, joten muuruvetiset käyttäkää oman alueen palveluja tasapuolisesti se takaa kylän kehittymisen ja elinvoimaisuuden. |
||
| Ikkunapöydän raati | Re: Positiivistä | 25.7.2014 14.17 |
| Lopettakaa vain koulu, niin saadaan Muuruvesikin näivettymään. Siis vihjeeksi kepumafialle, teille kaksinaamaisille Juankosken tuhoajille. Nyt oli kiva päivä vierasvenesatamassa, mutta se ei häivytä jatkuvasti kalvavaa harmitusta miljoonien hassaamisesta. Masan hotelli on yksi kivijalka kylän menestykselle. Masa ei pyytele tukirahoja, mutta eipä ole Juankoski mitenkään auttanut edellytysten luomisessa. On tarkastuslautakunnan asia huomauttaa Kaisu Matinniemeä ja elinkeinoihmisiä kaupungin nettisivulta puuttuvasta informaatiosta. |
||
| Martti Pohjolainen | Re: Positiivistä | 25.7.2014 14.29 |
| Pitää aivan itse oikaista juttua siinä määrin, että kyllä kaupungin nettisivuilta löytyy Huoneistohotelli Teekki. Eila Puustinen on hoitanut asian tyylikkäästi kuntoon tasapuolisesti jo lähes vuosi sitten. |
||
| I.R. | Re: Positiivistä | 25.7.2014 14.45 |
| Hyvä, Eila. Toivottaa Ikkunapöydän raati. |
||
| alan mies | Re: Positiivistä | 25.7.2014 14.50 |
| Minä katson aina englanninkielisiä sivustoja. En löytänyt tältä sivulta Teekkia, jossa kyllä muuta infoa on. Sillä perusteella kirjoitin tai on sitten niin hyvin piilotettu. Näyttää Teekissa olevan aika paljon noita ulkomaisia matkailijoita, joten pitäisi olla tässäkin infoa kun on muista. http://www.juankoski.fi/Juankoski%20In%20English |
||
| päättelijä ja kyselijä | Re: Positiivistä | 25.7.2014 15.04 |
| Jokohan nyt on Juankoskella "jäidenlähdön aika"? Helteitä on ennustettu vielä ensi viikollekin. Virallisen äänen lyhyessä, mutta taitavasti kirjoitetussa kommentissa on pari tärkeätä asiaa, jotka voivat panna vedet virtaamaan myös Juankoskella. Virallinen ääni on porukoissaan vihdoin havainnut, että "tosiasiat on hyväksyttävä". Se on kepulaiselta paljon sanottu. Kepulaisen ei ole koskaan ollut helppo tunnustaa sitä, että joku muu ihminen voi olla jopa kepulaista arvokkaampi ja viisaampi. Juankoskella kaupunginjohtaja ja kepulaiset hännystelijät ovat tehneet kaikkensa sen eteen, että kunnan etua sinnikkäästi aina ajaneen Martti Pohjolaisen elämä tehdään mahdollisimman hankalaksi ja hänen esittämänsä järkevät ajatukset nonsaleerataan. Ajatuksia halveksitaan joukolla ja kuiskutellaan selän takana. Virallinen ääni mainitsee nyt, että tämä on ollut tapana Juankoskella. Tällaisessa tilanteessa moni ihminen menettää täysin toimintakykynsä ja voi vaikka masentua. Martti on kuitenkin sellainen itsenäinen ihminen, ajattelija ja toimija, joka voi asettua tuollaisen panettelun ja nonsaleerauksen yläpuolella. Martti on myös yrittäjä ja toiminnan mies, ei pelkästään aikoja, joka vaimonsa tukemana on lähtenyt yksin rakentamaan Muuruveden ja samalla koko Juankosken uutta tulevaisuutta. Hyvä yrittäjä ottaa sellaisia riskejä, jotka voi hallita itse. Martti ei ole pyytänyt, eikä havitellut esim. Tratta PBF:n kiinteistöjä toimintansa käynnistämiseen. Martti on vain hankkinut Muuruveden vanhan apteekin ja tehnyt siitä omin käsin Koillis-Savon Maamerkin. Eikä tämä Maamerkki tule jäämään Martin viimeiseksi teoksi. On alkanut näyttämään siltä, että Martissa on ainesta Juankosken Pormestariksi, joka laittaa Juankosken asiat kuntoon. Martilla on ovet auki jo heti Kaavinkin kunnan suuntaan. Virallinen ääni ei kunnon kepulaisena ole vielä oikein sisäistänyt, millaiseen mankeliin Juankoski joutuu, jos niin onneton päätös tehdään, että vielä vapaaehtoisesti tosiasioihin tutustumatta mennään kuntaliitokseen Kuopion kanssa. On olemassa muitakin yhteistyömahdollisuuksia Kuopion kanssa. Kepujohtoisessa Kuopiossa on valitettavasti olleet vallalla samanlaiset tuulet kuin Juankoskella ja Kuopiota on alettu pitämään jonkinlaisena käsittämättömänä "talousihmeenä" ja kasvukeskuksena, jonka kasvulle ei ole mitään rajoja. Kepulaisilla onkin aina ollut tapana ajatella näin, kun kaiken maailman maatalous- ja kehitysaluetukia on ollut lähes rajatta saatavilla. Mutta ajat voivat muuttua ja tunnetusti kannettu vesi ei kaivossa pysy. Kuopion Saaristokaupungin 1 600 000 000 euron jättimäinen rakennushanke on hyvä esimerkki uhkarohkeasta kepujen päätöksenteosta. Tämäkin voi vielä kostautua. Jos Kuopio joutuu esimerkiksi tuossa hankkeessa vaikka tuplaamaan nykyisen 10%:n rahoitusosuutensa ja sijoittaa mahdollisesti tyhjilleen jääviin asuntoihin tai liiketiloihin esimerkiksi 160 000 000 euroa lisää, niin siitähän tulee jokaiselle kuopiolaiselle jo heti 1 600 euroa lisää velkaa entisten päälle. Jos taas joudutaankin laittamaan peräti 320 000 000 euroa lisää, niin pelkästään tämä hanke epäonnistuessaan voi nostaa juankoskistenkin jo ennestään korkeata velkataakkaa peräti 3 200 eurolla per joka ikinen asukas vauvoista lähtien. Tässäkin kannattaa palauttaa mieliin mm. Olkiluoto 3 hanke, jonka piti maksaa suunnitelmissa 3.2 miljardia euroa, mutta nyt onkin näköpiirissä jo 10 miljardin euron loppulasku. On ihan selvä, että Juankoski on aivan liian pieni kunta lähtemään tällaisten kepun suurhankkeittein maksumieheksi. Kun kepujen talousajattelu tunnetaan, niin ei ole epäilystä, että Saaristokaupungin rakennushanke olisi jotenkin viimeinen "kehityshanke", joka Kuopion valtuustossa polkaistaan käyntiin. Kuopion ainoa tavoitehan on ollut yltiöpäinen kasvu. Sehän ei todellakaan korreloi millään tavalla lisääntyvän hyvinvoinnin tai lähidemokratian kanssa. Kunnassa kavu merkitsee myös aina lisääntyviä infrastruktuuri-investointeja, kuten nyt Kuopiossa tehdään. Näillä infrastruktuuri-investoinneilla on kuitekin hyvin pitkät takaisinmaksuajat ja siitä syystä alkuvaiheessa ne ovat valitettavasti vain pelkkiä lisäkustannuksia, jotka täytyy kattaa pääasiassa nostamalla veroja ja taksoja. Näin "jäidenlähdön" aikaan, kun keskustan virallinen ääni menee porukoineen viisasta Marttia ja hänen vaimoaan tervehtimään TEEKKIin, niin virallinen ääni voi porukoineen muistella myös kepulaisen yrittäjä Paavo Suuren toteamaa viisautta: "kovassa paikassa myös koiras poikii". Minä taas pienenä helsinkiläispoikana jouduin aikoinaan suureen häpeään Sysmässä, kun mentiin naapuritalon tytön kanssa tarkastamaan kanalaa ja minä hölmöyksissäni menin kertomaan tytölle, että kukkokin munii. Olin sen nähnyt omin silmin Aapisen kannessa. Kysynkin lopuksi Juankosken päättäjiltä, onko joku mahdollisesti lukenut huolella Juankosken Neron, Vekseli Vexin ja Henkseli Hempan laatimia liitossopimuspapereita? |
||
| Peppone | Re: Positiivistä | 25.7.2014 16.15 |
| Yllä olevan kirjoittajan spekulaatiot ovat nekin mahdollisia. Tosiasia on kuitenkin se, että liitoksen jälkeen jokaisella juankoskelaisella on kunnan lainaa noin 2000-3000 euroa vähemmän kuin ennen liitosta. Tämä siitä syystä, että kunnan lainasumman jakaja muuttuu 4900 noin 120000. Kuopiolla on kyllä konsernilainaa mittavasti, mutta nämä lainat ovat tuotannollisessa toiminnassa, ei esim. tyhjissä satamamakasiineissa. Juankosken henkisesti ahdas ilmapiiri voisi muuttua kuntaliitoksen ansiosta. Nyt meillä on kaunaisuudella ja kateudella motivoituneita koulukavereita tai muuten ihmissuhteissa vammautuneita tuttavia, jotka toteuttavat kutsumustaan päättäjinä. Moni juankoskelainen ei tästä syystä ryhdy yrittäjäksi tai kauppiaaksi täällä, vaan toimii mieluummin muualla. Hyvinkin pienillä kädenojennuksilla moni yrittäjä tulee autetuksi ilman, että kunta rikkoisi hankintalakia. Juuri tällä alueella päättäjä kompastuu ajattelemaan, että kiusa se on pienikin kiusa. Eikä tässä tarvitse osoitella päättäjiä. Lopulta riittää pelkän peilin eteen meneminenkin. En ole elänyt juuri muualla, mutta jossakin Pohjanmaalla väittävät ihmisten ajattelevan, että naapurin menestys voi olla minunkin menestys. Ajattelen niin, että päätösvallan siirtyessä pois tuttavapiirin vieraista motiiveista saamme neutraalimpaa ja asiantuntemukseen enemmän perustuvia päätöksiä. |
||
| alan mies | Re: Positiivistä | 25.7.2014 20.57 |
| Peppone on ainutlaatuinen poliittinen eläin. On ollut niin monta kertaa eri mieltä kanssani, että olen ajatellut kirjoittaa hänestä häpäisykirjoituksen. Kuitenkin tuon viimeisen kirjoituksen jälkeen pidättäydyn kaikista sellaisista aikeista. Vaikka katselen Juankoskea täysin ulkopuolisena ja Peppone todella sisältä päin, olemme tulleet samaan loppupäätelmään. Kirjoituksesi on kuin suoraan kädestäni, mutta parempi. En ole ymmärtänyt oikein nimimerkin valintaa, mutta haluaisin nähdä kommunistin poikana kommunistisen pormestarin nimen valinnassa seuraavaa Wikipedian kuvausta: "Despite their bickering, the goodness and generosity of each character can be seen during hard times. They always understand and respect each other when one is in danger, when a flood devastates the town, when death takes a loved one, and in many other situations in which the two "political enemies" show their mutual respect for one another and fight side by side for the same ideals (even if they are each conditioned by their individual public roles in society)." Oleellista tuossa Kuopioon liittymisessä on juuri tuo liudentumiskerroin 25. Liudentuminen koskee tietysti kaikkia talouden tunnuslukuja per asukas. Mutta liudentuminen tarkoittaa myös esimerkiksi poliittisten eliittien heikentymistä niin, että yksittäiset kunnanjohtajat, poliittiset ryhmittymät tai muut hallintoalamaiset eivät turhan helposti pääse toteuttamaan pienehköissä piireissä sovittuja järjestelyjä. Positiivisena puolena on myös päätöksentekijöiden parantunut tieto- ja taitotaso, jota olen tuntematta itse ihmisiä perustellut todennäköisyydellä, että 25-kertaisesta ihmisjoukosta löytynee paremmat johtajat. Tästä ovat monet närkästyneet, mutta kun katsoo Juankosken hallituksen kokoonpanoa pelkästään ammattien perusteella, niin ei voi todellakaan olettaa, että he saisivat jotain järkevää aikaan taloudellisissa tai teknisissä asioissa. En ole insinöörinä mikään kulttuurin vihollinen numero yksi, mutta kylläkin numero kaksi. Se että kulttuurissa ja maanpuolustustyössä ansioitunut henkilö on valittu valtuuston puheenjohtajaksi, on todella poliittisten lehmänkauppojen pohjanoteeraus. Ja nyt tämä henkilö vain haluaa päteä valtakunnanpolitiikassa vähät välittämättä siitä asemasta, johon äänestäjät ovat hänet valinneet. |
||
| Peppone | Re: Positiivistä | 25.7.2014 21.32 |
| Hulluus ja viisaus ovat monesti hyvin lähellä toisiaan. Voisimme ajatella, että vuorokauden vaihteessa minun kelloni on minuutin yli 12 ja sinun minuuttia vaille. Siinä ollaan aivan toisessa päivässä, vaikka todellisuudessa aika lailla samoissa. |
||
| päättelijä ja kyselijä | Re: Positiivistä | 26.7.2014 0.49 |
| alan mies otti vaihteeksi puheeksi positiivisia asioita Juankoskella ja mainitsi Martti Pohjolaisen esimerkillisen toiminnan kylämme välttämättömän kehittämisen puolesta. Keskustan virallinen äänikin totesi heti kommentissaan, että nyt taitaa vihdoin olla ?jäidenlähdön aika?, koska hänen viestinsä mukaan nyt jopa kateelliset kepulaiset voivat hyväksyä tosiasiat. Jo pitkään Martin ja hänen vaimonsa esimerkillistä toimintaa seuranneena minäkin katsoin aiheelliseksi jo ehdottaa Marttia Juankosken Pormestariksi, koska Martti on ennen kaikkea riippumaton ja kaikkien yhteistä etua ajava ihminen. Martilla on yhteistyökykyä myös naapuruskuntien johtajien kanssa, joka on suuri avu, kun pieni kunta joutuu tulevaisuudessa joka tapauksessa taistelemaan itsenäisen päätöksenteon puolesta. Kun aletaan puhumaan tosiasioista, niin silloin joudutaan hyväsymään se, että Juankosken nykyinen Johtokopla on raskaasti epäonnistunut tehtävissään ja tässä tilanteessa asioista on tehtävä oikeat johtopäätökset. Kyvytön johto on siis vaihdettava mahdollisimman pian. Sellainen johtopäätös on tietysti mahdoton, että kaikkien Juankosken asukkaiden täytyy uhrautua, jos Johtokopla Juankosken Nero etunenässä ovat epäonnistuneet raskaasti. Nero on suunnitellut, että epäonnistunut johtaminen voidaan korvata sillä, että Juankoski liittyy vapaaehtoisesti ehdoitta Kuopioon. Missään vaiheessa Juankosken Johtokopla ei ole pystynyt kertomaan rehellisesti, mitä suunniteltu kuntaliitos tarkoittaa käytännössä. Kehotin yllä päätöksentekijöitä tutustumaan liitospapereihin ennen päätösten tekoa. Totesin myös, että liitos voi osoittautua hallitsemattomaksi "mankeliksi" pienen Juankosken kaupungin asukkaille. Totesin myös, että vaarana on kuntalaisten velkaantumisen lisääntyminen ja myös tuloveroprosentin jyrkkä nousu. Arvostamani Peppone oli ymmärtänyt kirjoituksestani sen, että kuntaliitokselle on olemassa vaihtoehtoja. Olen havainnut, että Peppone onkin yksi Juankosken viisaimpia ihmisiä ja hän vielä osallistuu silloin tällöin arvokkailla kommenteillaan Vapaan keskusteluun. Hän ei viisastele tai nälvi, vaan kommentoi järkevästi asioita. Kommentissaan Peppone on aivan oikein nyt todennut, että mahdollisesti liitosten kautta laajenevan Kuopion asukaspohjan johdosta kuntien asukaskohtainen velka voi laskea, jos tilinpäätöksistä huomioidaan vain kuntien omat velat. Kaikissa kunnissa on kuitenkin enemmän tai vähemmän ns. konsernitoimintoja, joten näitä konsernitoimintoja ei voida unohtaa, kun tarkastellaan kuntien velkaantumista. Tyypillisesti monissa kunnissa esim. energiahuolto tapahtuu laitoksissa tai osittain omistetuissa yhtiöissä. Näistä talousyksiköistä kunnat ovat voineet perinteisesti siirtää kuntien tuloihin esim. Helsingissa jopa satoja miljoonia euroa tuloja, joiden avulla on sitten voitu subventoida veroprosenttia ja estää sen nousu. Tämä subventio on myös ylläpitänyt monissa kaupungeissa tehotonta toimintaa esim. sote-palveluissa ja muualla. Vuoden 2014 alusta muuttunut laki kuitenkin johtaa tämän keplottelun loppumiseen. Jotta tässäkin päästään puhumaan taas virallisen äänen mainitsemista tosiasioista, niin tein pienen laskuharjoituksen, jossa vuoden 2013 tasetietojen pohjalta tarkemmin tutkimatta liitin teoreettisesti yhteen Juankosken, Tuusniemen ja Suonenjoen Kuopioon. Lopputuloksena oli kuntien osalta se, että näillä neljällä mahdollisella liitoskunnalla olisi yhteensä lainoja rahalaitoksilta ja vakuutusyhtiöiltä liitoksen jälkeen 307.9 milj. euroa. Kun kuntien väkiluku olisi siiten 121 696 vuoden 2013 tietojen mukaan, niin keskimääräinen lainakanta per asukas olisi 2 532 euroa. Vuoden lopulla 2013 em. kuntien omat todelliset lainakannat per asukas olivat seuraavat: - Juankoski 4 399 euroa - Tuusniemi 1 864 euroa - Suonenjoki 4 282 euroa - Kuopio 2 339 euroa Juankosken kohdalla on huomattava, että kaupungin velasta lähes 25% on itse asiassa saatava Tratta PBF:ltä, jonka Juankosken Nero yrittää hieroa nollaksi Tratta PBF:n velkojaintoimikunnassa. Juankosken todellinen velka on siis huomattavasti pienempi kuin on kerrottu yllä. Tässä osittaisasetelmassa Juankoski ja Suonenjoki hyötyisivät jonkin verran, kun taas Kuopio jonkin verran kärsisi ja Tuusniemi sitten taas kärsisi erittäin runsaasti. Kun sitten huomoidaan myös kuntien konsernivelat, jotka Pepponekin on omassa kommentissaan maininnut, niin kaikkien kuntien keskimääräinen asukaskohtainen velka nousee peräti 7 518 euroon. Puheena olevien mahdollisten liitoskuntakonsernien asukaskohtaiset velat vuoden 2013 lopussa olivat seuraavat: - Juankoski 6 136 euroa - Tuusniemi 2 608 euroa - Suonenjoki 6 870 euroa - Kuopio 7 758 euroa Konsernikohtaisessa tarkastelussa siis kaikista liitoskunnista tulee vääjäämättä Kuopion massiivisten (n. 914 milj. euroa) konsernivelkojen maksajia. Kun vielä ottaa huomioon, mitä tulevina vuosina tulee tapahtumaan esimerkiksi Kuopion energiahuollon kohdalla, niin suurella varmuudella Kuopion kaupungin energialiiketoiminnasta keräämät tulot tulevat oleellisesti pienenemään. Näin on käynyt mm. Helsingissä, jossa Helsingin Energia on jouduttu yhtiöittämään vuoden 2014 alusta ja sama prosessi on käsittääkseni tietysti edessä myös Kuopiossa. Kapenevat energiatulot tulevat taatusti heijastumaan myös Kuopion tulevaan veroprosenttin. Vuodelle 2014 Kuopio on ennustellut jo jopa yli 20 milj. euron alijäämää. Jo aiemmin viittasin mm. Kuopion massiviseen (1 600 000 000 euroa) ja keskeneräiseen Saaristokaupunki-hankkeeseen, johon Kuopio alunperin päätti satsata vain 160 milj. euroa. Jos käykin niin, että Kuopio joutuu jostain syystä satsaamaan esim. siihen hankkeseen vaikka lisää 320 milj. euroa, niin rahoitusjärjestelyistä riippuen Kuopio-konsernin velat voivatkin nousta vaikka tasolle 1 234 milj. euroa, joka asukasta kohti on sitten jo 10 149 euroa. Mikäli Tuusniemi ja Suonenjoki havahtuvat tähän massiiviseen konsernilainakannan mahdolliseen nousuun, niin Juankosken Pelle Pelottomaksi heittäytynyt ymmärtämätön Juankosken Nero voi silti johdattaa juankoskelaiset vapasaehtoisesti sellaiseen liitokseen Kuopion kanssa, jossa liitoskaupungissa asukkaita olisi pyöreästi 111 340 kappaletta ja asukaskohtainen lainakanta mahdollisesti 10 559 euroa eli 72%:a suurempi kuin Juankoskella nykyään. Näistäkin uhkakuvista saa selvyyden, kun lueskelee mm. Kuopion viime vuoden tilinpäätöspapereta, joissa varotetaan Kuopio-konsernin osalta riskeistä jo mm. seuraavasti: "Konsernin talouskehitykseen liittyy useita epävarmuustekijöitä, joihin osaan voimme vaikuttaa itse ja osa tulee ulkoa annettuna. Konsernissa on meneillään mittavia investointeja, jotka tulevat rasittamaan konsernin taloutta ja lisäämään konsernin lainanottoa merkittävästi. Lainamäärän kasvaessa korkomenot tulevat kasvamaan ja mahdolliset muutokset korkotasossa voivat nostaa korkokuluja ennakoitua enemmän." Kangasperko on jo kertaalleen johdattanut Juankosken talouden täydelliseen katasfroofiin uhkapelillään. Nyt ei ole enää mitään järjellistä syytä tehdä liitosasiassa taloudellista- ja sosiaalista itsemurhaa taitamattoaman kaupunginjohtajan ja hänen hännystelijöidensä tähden. On muistettava myös, että kaupunginjohtaja ajaa omia etujaan liitosasiassa myös siksi, että hän kunnanjohtajan virkansa ohella neuvottelee myös Kuopion Energian ja Savon Voima OyJ:n fuusioimisesta Savon Voima OyJ:n emoyhtiön eli Savon Energiaholding Oy:n toimitusjohtajan ominaisuudessa. Pienen Juankosken kaupungin nykyiset taloudelliset ongelmat on helppo ratkaista itsenäisen päätöksenteon pohjalta noin kahdessa vuodessa, jolloin velkaantuminen voidaan painaa kohtuu tasolle ja kaupunki alkaa tekemään ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. Itsenäisenä veroprosentti näyttää myös jäävän pienemmäksi kuin olisi tilanne Kuopion vasallina. |
||
| APTEEKKI | Re: Positiivistä | 26.7.2014 10.28 |
| Tiedoksi kieliä osaamattomille Teekki on ruotsin kielellä: Apotek - apo = Tek Teekki on englannin kielellä: pharmacy - phar = Macy Teekki on ukrainana kielellä: Anteka - an = Teka |
||
| alan mies | Re: Positiivistä | 26.7.2014 10.50 |
| Tuo edellinen ajattelu, että jos teemme näin, niin naapurilla menee huonommin ja silloin meillä suhteellisesti paremmin, ei oikeastaan sovi otsikon alle. Pitäisi tehdä toimenpiteitä, että kaikilla lähiseudulla menee paremmin ja niitä on Masa todella tehnyt. |
||
| päättelijä ja kyselijä | Re: Positiivistä | 26.7.2014 19.53 |
| Minusta vaikuttaa siltä, että paikallinen APTEEKKARI on viettänyt aikaa varaston puolella, kun alan mies tuomitsee sanaristikkoarvoitukset nollasummapeliksi. Minustakin kannattaa keskittyä vain hyvien ja positiivisten asioiden tekemiseen, kuten esimerkillinen Pormestariehdokkaani Masa Pohjolainen on jo tehnyt. Olen jo aikaisemmin todennut, että vapaaehtoinen kuntaliitos Kuopion kanssa johtaa Juankoskella monenlaisiin arvaamattomiin sosiaalisiin- ja taloudellisiin lisäongelmiin. Neron ajamassa kuntaliitoksessa me emme ole tekemässä positiivisia asioita, vaan lisäämässä entisestään pienen "gallilaisen" kylämme ongelmia. Urbaani elämä ei meille yksinkertaisesti sovi. alan mies on puolustellut kuntaliitosta mm. urbanisoitumisen siunauksellisuudella ja todennut, että Kuopioon pitää saada Helsingin tapainen urbaani keskus. Minä pyrin yleensä perustelemaan esittämäni asiat tosiasioihin. Nykyään myös Juankosken keskustan virallinen äänikin ilmoittaa jo hyväksyvänsä tosiasiat. Yleisestihän on tiedossa, että monet sosiaaliset ongelmat johtuvat etupäässä taloudellisista ongelmista. Esimerkiksi avioeroissa taloudelliset erimielisyydet korreloivat vahvasti avioeroherkkyyteen. Toinen tärkeä erojen syy on uskottomuus ja siihen liittyvä vaarallinen mustasukkaisuus. Juuri tänään voidaankin lukea Iltalehden tilastosta, että esimerkiksi Helsingissä avioeroprosentti on jo 2.0%. Eniten, 3%:a, erotaan jostain syystä kuitenkin Enonkoskella. Enonkoskihan on kohtalaisen lähellä Savonlinnaa. Korkeita avioeroprosentteja oli myös muissa kaupungeissa kuten esim. - Tampere 1.8% - Vantaa 1.8% - Oulu 1.7% - Espoo 1.6% - Savonlinna 1.5% - Lappeenranta 1.5% - Varkaus 1.5% - Kuopio 1.3% - Mikkeli 1.3% Kun sitten tarkastellaan vielä hieman pienempiä kaupunkeja ja kuntia Kuopion ja Juankosken ympäristöstä niin tilastoista löytyy seuraavia avioeroprosentteja: - Kaavi 1.6% - Lapinlahti 1.4% - Siilinjärvi 1.3% - Maaninka 1.3% - Tuusniemi 1.3% - Suonenjoki 1.0% - Juankoski 0.9% - Rautavaara 0.6% - Juuka 0.4% - Sonkajärvi 0.6% Ja vähän kauempaa eräitä esimerkkejä: - Ilomantsi 0.5% - Valtimo 0.4% (velaton kunta, mutta ei liity Nurmekseen, vaikka yhteistyötä on paljon) - Puolanka 0.4% Kun sitten verrataan Juankosken ja Kuopion avieroprosentteja, niin voidaan todeta, että Kuopio-Juankoski liitoksessa Juankosken vielä nykyäänkin kuitenkin kohtuullinen avioeroprosenttiluku (0.9%) näyttää nousevan noin 44 %:lla. Tämä jos mikä osoittaa sen, että Juankosken sosiaaliset ongelmat tulevat pahenemaan oleellisesti Juankosken Neron ajaman vapaaehtoisen kuntaliitoksen johdosta. Kun nyt jo Kuopiossa näköpiirissä on merkittävät taoudelliset haasteet ja ongelmat, niin kohta Kuopiossa ollaan tyypillisen urbanisoituneen kasvukeskuksen normaalilla tasolla avieroissa eli noin 1.6-1.8%, joka tarkoittaa sitä, että eroamisvauhti Juankoskella tuplautuu vuoteen 2017 mennessä. Voidaanko me silloin puhua enää hyvinvoinnista, kun melkein joka perheessä on avierokärhämät käynnissä? Kiteenkin Ruppovaarassa äskettäin surullinen avioerodraama johti keski-ikäisen todella miellyttävän naishenkilön surmaan ja aviomiehen itsemurhaan. |
||
| alan mies | Re: Positiivistä | 27.7.2014 10.42 |
| Päättelijä ja kyselijä perustaa sanottavansa tilastoihin, mutta niitähän voi tulkita monella tavalla, jopa väärin. Pääargumentti hänen sanottavassaan on se, että isommissa kaupungeissa on enemmän avioeroja. Modernit filosofit tulkitsevat tämän niin, että Juankoskella elää paljon ihmisiä onnettomissa avioliitoissa, kun ympäristön paine eroamiseen on erittäin suuri. Monet ovat sanoneet, että avioeroa pitäisi myös juhlia eikä vain vihkimistä. Mennäänpä kuitenkin tilastojen karuun kertomaan. Melkein mikä tahansa tilasto kertoo Kuopiosta positiivisia asioita verrattuna Juankoskeen ja muihin Kuopion takamaihin. Ihmiset Kuopiossa ovat terveempiä, nuorempia, koulutetumpia, hyvätuloisempia ja työllistetympiä. He lienevät siis myös onnellisempia. Esimerkiksi oheisesta linkistä nämä asiat selviävät: http://www.pohjois-savo.fi/fi/psl/tietopalvelu/tilastotieto.php Juankoskella on se yleinen harhakäsitys, että heti kun Juankoski liittyy Kuopioon, niin kaikki Kuopion nykyiset keskimääräiset asiat ovat totta myös Juankoskella. Voin kyllä kertoa, että silloin kun Juankosken kaupungista tulee Kuopion kaupungin taajama, niin käytännössä ei mikään heti muutu. Ei avioerojen lukumäärä sinä hetkenä hyppää ylös. Veroprosentit ja jotkut muut pienet asiat kylläkin muuttuvat heti. Kestää kuitenkin vuosia ellei vuosikymmeniä ennen kuin todellisia muutoksia tapahtuu. Tietenkin luonnolliset vetovoimaisuustekijät vaikuttavat jatkossa enemmän, kuten esimerkiksi se, että Muuruvesi lähempänä Kuopion keskustaa kehittyy suotuisasti ja Säyneinen kauempana näivettyy tyypillisen maalaiseksi peräkyläksi, jolla on sitten ne maalaiskylän ansionsa. Toisin sanoen esimerkiksi väestön vähentyessä Säyneisessä sen koulu lakkautetaan ja Muuruveden kouluun satsataan. |
||
| onnea vaan tulevalle liitokselle | Re: Positiivistä | 27.7.2014 10.57 |
| Eiköhän tuo Säyneinen ole jo näivettynyt ja kiitos siitä kuuluu kuntaliitoksesta Juankosken kanssa. Samoin tulee pikkuhiljaa näivettymään Juankoskikin, tai oikeastaan on jo alkanut näivettymään ennen liitosta. |
||
| kyllästynyt typeryksiin | Re: Positiivistä | 27.7.2014 13.26 |
| On perin säälittävää tehdä -alan miehen- kaltaisia apinan älytason "yhdistämiä". Ensinnäkään veroprosentti ei muutu, sillä Kuopion veroprosentti nousee jo kahden vuoden sisällä 22 prosenttiin, joten siis prosentti nousee ehkäpä puolella yksiköllä. Muut veronkaltaiset maksut nousevat selvästi mukana ylimääräisiä maksuja, kuten pysäköintimaksut. Myöskin tyytyväisyyskerroin laskee yhä edelleen Juankoskella ja johtuu siit', että periferisiä kaupunginosia ei veroeuroilla korjata. Muuruveden koulu on jo aikansa elänyt ja olisikin hienoa, jos sinne rakennettaisiin uusi koulu, mutta kun kouluja jo nyt lakkautetaan Kuopiossa, on Muuruveden koulun ratkaisu jo tehty lakkauttamiseksi. Säyneisen koulu on jo ollut lakkautusuhan alla, mutta kun se on hyväkuntoinen, eikä kaipaa peruskorjauksia, voi olla, että sen kohtalo jäädytetään siksi, että saadaan todellisuudessa kuulla Nilsiän kaupunginosan pohjoiskoulujen ratkaisu. Jos olisin -alan mies- typeryydellä varustettu yksituumainen, siirtyisin ehkäpä runoja keräilemään ja jopa kansanlauluja riimittämään, mutta en ottaisi kantaa mihinkään kunnallispoliittisiin kiemuroihin. |
||
| päättelijä ja kyselijä | Re: Positiivistä | 27.7.2014 14.24 |
| alan miehen logiikka pettää. Ensin alan mies tyrmää urbanisoitumisesta johtuvan tilastolllisen analyysini avioeroista harhaiseksi. Alan mies kääntää urbanisoitumisen johdosta avioerot modernisti jopa hyveeksi ja vetoaa modernien filosofien tutkittuun tietoon. Alan mies ei kuitenkaan pysty esittämään ns. modernien filosofien avioerotulkinnoille mitään näyttöä. Positiivisuudestaan tunnettu ja siksi myös äskettäin Otaniemessä henkihieveriin puukotettu filosofi Esa Saarinenkin on aina ylistänyt avioliiton siunauksellisuutta ja pitänyt vaimoaan Pipsaa parhaana muusanaan. Kun antaa lausuntoja avioerojen siunauksellisuudesta ja taloudellisista vaikutuksista laajemmin, pitää olla alalta todellisia kokemuksia, jotta voi puhua syvällä rintaäänellä. Epäilen, että tekniikan monitaituri alan mies on tällä saralla vielä noviisi. Matti Nykäsellä on tältä alueelta ilmeisesti runsaammin kokemuksia. Kehotankin alan miestä käymään keskustelun Matin kanssa, joka jostain kummasta syystä koko ajan vain menee uusiin naimisiin, nyt kuudetta kertaa, vaikka modernit filosofit pitävät avioliittoa jo vanhanaikaisenakin. Ei ole mitään näyttöä siitä, että kestävä avioliitto olisi onneton tai että onnellinen avioliitto olisi lyhyt, josta seuraisi, että lyhyttä avioliittoa olisi ruvettava juhlimaan ja siis suosimaan. Onnellisen ja pitkän avioliiton salaisuuksia on myös tieteelliseti tutkittu mm. Englannissa haastattelututkimuksin. Jos oikein muistan, niin haastattelu oli kohdistunut Englannissa pisimpään eli 72-vuotta avioliitossa olleeseen pariin. Kun heiltä oli kysytty pitkän avioliiton salaisuutta, niin olivat tutkijoille todenneet, että he ovat riidelleet jokaikinen päivä. Se onkin täysin selvää, että pieni riita pitää kenen tahansa mielen virkeänä. Tyrmättyään ensin minun vankan tilastollisen avioeroanalyysini alan mies itse ryntää heti tilastoihin viitaten todistamaan, että Kuopiossa on kaikki asiat paremmin kuin Juankoskella tai Säyneisissä, jota alan mies ilmeisesti pitää täysin tuppukylänä. Alan mies jopa vetää tilastoista sellaisenkin johtopäätöksen, että kuopiolaisten täytyy olla onnellisempia kuin juankoskiset nykyään ovat. alan mies ei ole nähtävästi lukenut esim. Koillis-Pravdaa, jonka tuottaja ja toimittaja on äskettäin kirjoittanut, että "meillä Juankoskella on kaikki ihan hyvin, mutta sitä ei vain kukaan tahdo huomata". Kun alan mies helposti intoutuu pitämään urbaania elämää jotenkin onnen täyttymyksenä, niin kehotan alan miestä tutustumaan tarkemmin mm. parjaamasi Säyneisten elämään. Me olemme kaikki havainneet, että olet kova googlaamaan tietoa. Tiettävästi Putinkin on kova ahmimaan kaikenlaista tietoa, mutta pelkää internettiä, jossa kaikki esitetty tieto on hänen mukaansa valetta. Minä en ole niin innokas googlaaja, mutta aivan helposti sinäkin löydät mm. sen, että Säyneissä on tiettävästi Suomen Paras Baarin Pitäjä Tyyne Hakkarainen, jota myös insinööriksi opiskellut Tapio Liinoja on käynyt M.A. Nummisenkin kanssa haastattelemassa. Tyyne on lopettanut Keppanan tarjoilemisen baarissaan häiriöiden vuoksi. Silti uskolliset asiakkaat ovat käyneet Tyynen baarisa kymmeneniä vuosia putkeen. Tyyne ei ole tarvinnut baarissaan edes portsareita. Youtubessa Tyyne vaikuttaa hyvin onnelliselta ja tasapainoiselta ihmiseltä. Tyynekin on ollut jopa neljä kertaa naimisissa. Tyynellä on nähtävästi ollut huono tuuri miesten kanssa. Tästäkin voidaan päätellä, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin, johon urbanisoituminen hyvin usein on esim. vanhusten kohdalla kaupungeissa johtanut. On enemmän kuin sääntö, kun yksinäisiä kaatuneita tai haisevia ja kuolleita vanhuksia isännöitsijät käyvät keräämässä heidän jouduttuaan heitteille kalliissa kaupungin vuokra- tai omistusyksiössään. Minäkin olen joutunut tällaista henkilökohtaisesti seuraamaan. Tämä ei ole tilastollinen totuus, mutta jos luit tarkkaan eilisen Iltalehden, niin havaiset, että Onnellisten Ihmisten Kunta on pieni Toivakan kunta Keski-Suomessa. Siellä asuu myös tangokuningatar Arja Koriseva. Asukkaita Toivakassa on vain 2 548. Talous on ylijäämäinen, nettomuutto +47 ja lainaa per asukas vain 924 euroa. Kunta on kauniin Puuulaveden rannalla samalla tavalla kuin Juankoski on mm. Akonveden vieressä. Vertaapa näitä talouslukuja esim. mahdollisen Juankoski-Kuopio liitoskunnan asukaskohtasiin kohta noin 10 000 euroon nouseviin lainoihin jokaisen syntyvän vauvankin kohdalla. Kun olet vertailun tehnyt, niin kerro rehellisesti kaikille juankoskisille, onko vauvan velkavankeus hyvä ja onnellinen olotila? Tulevassa Juankoski-Kuopio liitoksessa jossakin 4-lapsisessa perheessä on jo lasten osalta sytymävelkaa siis jo lähes 40 000 euroa. Kerro minulle urbaani alan mies, onko se paljon vai vähän, jos vielä vanhemmat joutuvat työttömiksi? Kolmen lapsen äiti Arja Koriseva on asunut koko ikänsä Toivakassa ja antaa erityisen hyvät pisteet terveys- ja päivähoitopalveluista, joissa ryhmäkoot ovat pieniä ja hoitajat aidosti välittävät lapsista. Arja Korisevan mukaan Toivakassa on valaistuja hiihtolatujakin enemmän kuin lähellä olevassa urbaanissa Jyväskylässä. Mitä alan mies sanoo tällaisesta? Onko se mahdollista, kun Toivakka ei ole urbaani kunta? Arja Koriseva toivoo sitä, että Toivakkaan saataisiin uimahalli. Juankoskella ei myöskään ole uimahallia, mutta Kuopion kalakukkokaupungissa niitä on. Minulla on tiedossa, että moni on haaveillut uimahallista myös Juankoskella. Kyllä 60-80 km on aika pitkä uimahallimatka, vaikka sen taittaisi henkilöautolla. Arja Koriseva pitää uimahallia parhaana mahdollisena liikuntapaikkana, joka palvelisi kaikkia kuntalaisia vauvasta vaariin. Toivakassa Upin Grilli on toivakkalaisten kohtaamispaikka. Iltalehden kuvassa grillin isännän pöydän ympärille kerääntyneet ihmiset toteavat, että ?mukavat ihmiset ovat Toivakan paras puoli?. Kyllä Kuopiossakin on paljon mukavia ihmisiä ja heitä tapaa mm. torilla. Petosen kaupunginosaa sen sijan suunnitellaan jo aidattavaksi, koska on niin runsaasti sosiaalisia ongelmia: "Niin voisimme kerätä adressin jotta kaupunginosa Petonen aidattaisiin ja näin ollen suotaisiin parempi turvallisempi Kuopio meille kunnon asukkaille. Itse Neulamäessä asuvana olen huolestunut tilanteesta ja vaadin kaupungilta toimenpiteitä asiassa!" Tässä ei tarvita kovin suurta kristallipalloa, kun näkee, että mm. Saaristokaupungin jättläismäinen Taide-kaupunginosa voi vielä muuttua Helsingissä Jakomäen tai Vantaalla Koivukylän tapaiseksi ongelmalähiöksi. Näihin verrattuna itsenäinen jopa "gallialainen" Juankoski on vielä pitkään lintukoto, joka varmuudella voi kyllä hyötyä siitä, että Kuopio on naapurina, mutta itsenäisyyttä ei pidä ehdoin tahdoin menettää. Juankoskella tarvitaan viideksi vuodeksi kerrallan valittu Pormestari, Messias, joka johdattaa kansan syvät rivit oikealle tielle Juankosken Neron johdettua kuntalaisia harhaan jo kymmeniä vuosia. Juankoskella ei ole mitään kiirettä liittyä moniprobleemaiseen Kuopioon. Eikä Kuopio myöskään koskaan poistu Juankosken naapurikuntien joukosta. Se on erinomainen asia. |
||
| Juankosken keskustan virallinen ääni | Re: Positiivistä | 27.7.2014 16.30 |
| Muuruveden keskustalaisuus on kaupunkimyönteisempää kuin muun Juankosken. Muuruvedeltä matka Kuopioon on lyhyempi kuin Juankoskelle. Kilometreissä on eroa, mutta henkinen matka on lyhyempi. Muuruvedellä asustava Juankosken virkamieseliitti ei jäänyt odottamaan Kuopioon liittymistä, vaan on vapaaehtoisesti siirtynyt Kuopion palvelukseen ( Vatanen, Korhonen, Karttunen, Kettunen) Siis kolme keskustalaista ja yksi demari. He hakevat palkkansa Kuopiosta ja maksavat veronsa Juankoskelle. Meille käy hyvin, että vain Muuruvesi liittyy Kuopioon. Juankoski ja Säyneinen voivat jatkaa rauhallista rinnakkainoloa ja maalaiskaupunkilaista elämää keskenään. Näin olisi varmasti parempi kaikille. Tällainen muutos nostaisi Muuruveden asukaslukua ja palvelut paranisivat. Juankoski saisi pitää rakkaat veronsa ja velkansa, me muuruveteläiset otamme "raskaan" taakan mielellämme. |
||
| Martti Pohjolainen | Re: Positiivistä | 27.7.2014 18.41 |
| Nimimerkki Juankosken virallinen ääni puhuu asiaa Olen pitänyt hänen ääntään aina tietotasoltaan erinomaisena ja hänen kirjoittamat kommentit ja jutut tälle sivustolle olen noteerannut varsin korkealle. Yhdyn täysin hänen näkemykseensä siitä, että täällä Muuruvedellä olemme entistä enemmän alkaneet arvostamaan Kuopion läheisyyttä. Vaikka vieläkin haluan korostaa, että olen aina ollut itsenäisen vahvan kunnan kannattaja ja olisin halunnut Juankosken olevan vahva sellainen. Mutta niin vaan pitää nöyrtyä tosiasioiden edessä ja antaa periksi. Niin myös tässä Juankoski Kuopio liitosasiassa on aika antaa periksi. Ja vaikka liitos tuntuukin ikävältä siinä mielessä, että se alkaa näivettää Juankoskea. Kuitenkin me Muuruvedellä voimme olla iloisia siitä, että maatieteellinen sijaintimme parantaa meidän mahdollisuuksia. Kuntaliitoksella on aina varjopuolensa kuten se. että Juankosken taajama alkaa kyllä vääjäämättä näivettyä. Virallisen äänen toteamus siitä, että Muuruvesi on kaupunkimyönteisempää alkaa näin pitää tosiaan paikkansa. On itsestään selvää, että sijainnilla on merkityksensä ja kun Muuruvesi on noin 10 km lähempänä Kuopiota, niin on aivan selvää, että Muuruveden esim. nykyiset kuopiolaiset löytävät asuin seudukseen Muuruveden helpommin kuin Juankosken, kuntaliitoksen jälkeen. Näin jo on käynyt, että ovat jo löytäneet helpommin jo vaikka kuntaliitosta ei vielä ole tullutkaan. Nyt jo Muuruvedelle on hakeutunut nuoria perheitä Kuopion suunnalta ja mikäpä meidän täällä on asustella kun on tarvittavat palvelut saatavilla kuten koulu, kaupat sekä huoneistohotelli vieraaksi saapuville sukulaisille ja tuttaville. Meillä on myös hyvä satama, joten Muuruvedelle saapuvat pääsevät myös saapumaan vesiteitse. Nyt vaan toivotaan täällä Muuruvedellä kovasti, ettei Juankosken suunnalta tule likavesiä alavesiin siten kuin reilu vuosi sitten pääsi onnettomasti tulemaan. Päästöt kuriin niin kaikki hyvin vesistöjen suhteen ja rantatontitkin alkavat tehdä kauppansa Muuruvedellä. Näin muuruvetisenä pakko on mainita, että viiden vuoden kuluessa Muuruveden väkiluku on jo kasvanut merkittävästi ja tähän vaikuttaa juuri tämä nykyinen kehitys. Harmittaa vaan se, että tästä kehityksestä Juankoski jää jälkeen virallisen äänen mainitseman maatieteellisensä ja kaupunki vastaisuutensa vuoksi. Meillä muuruvetisillä on todellakin aihetta iloon, en tarkoita sitä sillä, että Juankosken keskustapäättäjät on sakannut korttinsa väärin, vaan siksi, että olemme todella hyvässä asemassa tulipa liitosta tai ei. Meillä Muuruvedellä kiinteistöjen arvot viidenvuoden sisällä kasvaa noin 30-50 % ja kaikki vain siksi, että satumme asumaan kauneimmassa osaa Juankoskea. Juuri tämän myönteisen tulevaisuus kehityksen siivittämänä olen satsannut Muuruveden keskustaan ostamalla jo lähes koko Muuruveden keskustan alueet omistukseeni. Ostojen myötä seuraavana hankkeena aloitan tehdä Muuruveden keskustaan ns. pylvässalin alueelle yksityistä keskuspuistoa, jotta kylän ilme entisestään tulee kyllä komistumaan ja alueen viihtyisyys lisääntyy. Muuruveden kirkko on meillä todella suuri nähtävyys ja haluan että se tulisi näkymään Muuruveden ydinkeskustan alueelle siinä arvokkuudessa mikä sille kuuluu. Meillä huoneistohotellilla vierailevat ranskalaiset, saksalaiset, japanilaiset, venäläiset ym. sanovat Muuruveden kirkkoa upeaksi rakennukseksi eikä mikään ihme onhan se todella upea nähtävyys näin pienessä kyläkeskuksessa. Joten muuruvetiset rinta rottingilla voimme olla ylpeitä , että olemme maantieteellisesti juuri oikeassa paikassa asumassa ja näin tosiaan voimme yhtyä keskustan virallisen äänen toteamuksiin, jotka ovat kuin suuren valtiomiehen suusta sanottuna. Vaikka olen joskus arvostellut keskustapuolueen päättäjien päätöksiä niin ei kaikki keskustalaiset toki tyhmiä ole kuten esim. keskustan virallisen äänen esille nostamista jutuista voi havaita. Annetaan tosiaan Juankosken kantaa veronsa ja taakkansa jos he eivät halua liitosta kuten keskustan virallinen ääni totesi. Meidän alueen päättäjien on nyt aika alkaa katsoa tulevaisuuteen mikä vääjäämättä on edessämme Kuopion suunnasta. |
||
| päättelijä ja kyselijä | Re: Positiivistä | 27.7.2014 22.15 |
| Melkein valtiomiessarjaan jo kauan sitten nostamani Juankosken virallinen ääni on aiemmin todennut, että kepulaisenkin täytyy "hyväksyä tosiasiat". Virallinen ääni uhkasi pitää vapaaehtoisen liitoksen puuhamiesten kokouksen Masa Pohjolaisen Teekissä. Virallinen ääni on ehkä jo vieraillutkin Teekissä ja saanut mahdollisesti Masankin mielen käännytettyä liitoksen kannalle suotuisksi. Yllä Masa mainitseekin, että liitosasiassa pitää antaa periksi, vaikka se näivettääkin Juankoskea ja varmasti myös Säyneistä. Masa mainitsee jo ostaneensa lähes koko Muuruveden keskustan omistukseensa ja ryhtyy omatoimisesti rakentamaan ns. pylvässalin alueelle yksityistä keskuspuistoa. Tällaiset suunnitelmat ovat hatunnoston arvoisia ajatuksia ja esimerkillistä työtä, joka Juankoskella päättäjiltä on jäänyt valitettavasti tekemättä. Masan toimista poiketen Juankosken päättäjät ovat yksisilmäisesti ja myös yksituumaisesti tuijottaneet vuosikaupalla vain yhteen pisteeseen, jonka Juankosken Nero on maalannut Juankosken tärkeimmäksi kehityskohteeksi päättäjille. Eli siis satsatkaamme kaikki verorahamme ulkomaisen varattoman liikemiehen tappiolliseen pahvitehtailuun ja Keskustan keittiöön. Juankosken kaupungin itsenäisyyttä ajaneen Masan epäröivät ajatukset voi hyvin ymmärtää, mutta ei välttämättä hyväksyä. Olin aikaisemmin jo ehdottanut Masaa jopa Juankosken Pormestariksi hänen ilmeisten ansioidensa vuoksi. Nyt olen epävarma, olenko erehtynyt arviossani? Tässä kohtaa tekee mieli lainata nykyisen viisaan Presidenttimme Sauli Niinistön taannoista lausahdusta venäläiselle kenraali Nikolai Makaroville, joka oikein karttojen kanssa kävi esitelmöimässä suomalaisille Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa. Makarov todisti, että Suomen lähentyminen Natoa muodostaa Venäjälle suuren uhkan, johon Venäjän on varauduttava aina Ruotsia myöten. Makarov halusi ulottaa Venäjän vaikutuspiirin kauas koko Pohjois-Ruotsin päälle lähtien Tukholman paikkeilta. Uhkakuvan osalta Sauli totesi viileästi, että kenraali on tehnyt analyysin, mutta analyysin perusteella tehdyt johtopäätökset ovat kuitenkin vääriä, joten analyysi on väärä. Nyt totean viisasta Presidenttiämme siteeraten, että sekä Juankosken virallinen ääni että Masa Pohjolainen ovat näköjään tehneet ilmeisesti molemmat omista lähtökohdistaan analyysin, mutta analyysin perusteella vedetyt johtopäätökset ovat kuitenkin Juankosken kannalta vääriä. Yo. kommentissaan Masa todistaa tämän tosiasian jo itsekin, joka tosiasiana kannattaa tietysti hyväksyä, kuten virallinen äänikin on julkisesti todennut. Tosiasiat täytyy kepulaisenkin hyväksyä Masa toteaa mm. seuraavasti: - Muuruvedellä asukasluku on kasvussa - Muuruvedellä kiinteistöjen arvo on noussut - Muuruvesi on 10 km lähempänä Kuopiota kuin Juankoski - Muuruvedellä on hyvä stama, jos Tratta PBF ei sitä tuhoa - Turisteja on tullut Muuruvedelle kirkkoa katsomaan Ranskaa, Saksaa, Japania ja tietysti myös Venäjää ym. myöten Juankosken virallinen ääni on taas perustellut Kuopio-liitosta sillä, että muuruvetiset ovat muita juankoskisia viisaampia ns. eliittivirkamiehiä, jotka ovat jo vapaaehtoisesti siirtyneet Kuopion palvelukseen ja muuruvetiset ovat myös kaupunkimyönteisempiä kuin muut juankoskiset. Toisaalta vielä pari kuukautta sitten virallinen ääni, jota en ole onneksi nostanut valtiomiessarjaan, ehdotteli kunnon kepulaisen tyylin, että Säyneisten koulusta voidaan tehdä positiivinen ratkaisu, jos viralliselle äänelle kunnostetaan oma moukarihäkki Muuruveden kentälle. Virallinen ääni lähtee myös mielellään maksamaan Kuopion kaupungissa 4 lapsisen perheen huomenlajana tulevaa lähes 40 000 euron lainapottia, mutta unohtaa sen, että se ei koske häntä vaan hyvin suurella todennäköisyydellä jotain säyneisläistä tai työttömäksi jäänyttä juankosken keskustan perhettä. Pohjalaisen Masa ja virallinen ääni ovat siis tehneet kumpikin analyysit omista lähtökohdistaan. Masan mainitsema positiivinen kehitys Muuruvedellä on tietysti ollut totta jo monta vuotta putkeen, vaikka Muuruvesi on ollut osa Juankoskea ja Juankoski on taas ollut itsenäinen kunta. Kaikki tämä Masan mainitsema positiivinen kehitys Muuruvedellä on tapahtunut silloin, kun Juankoskella on ollut suuria taloudellsia vaikeuksia Neron seikkailujen vuoksi. Vasta äskettäin käynnistyneellä ja sunnitellulla kuntaliitoksella ei ole ollut tähän Muuruveden positiiviseen kehitykseen mitään vaikutusta. Sillä on ollut vaikutusta, että Muuruvesi on osa kasvavan Kuopion naapuruskuntaa ja kohtalaisen lähellä Kuopiota. Nämä ovat tosiasioita, jotka virallisen äänenkin mukaan jopa kepulaisen täytyy hyväksyä Nyt haluan ottaa esimerkin Kuopioatkin urbaanimmasta alueesta eli Helsingistä, Espoosta ja Kauniaista, jossa olen joskus itsekin asunut. Kauniainen on aina ollut lähellä Helsinkiä ja Espoota ja jo aikoinaan kehittynyt noiden kasvavien naapuruskuntien huvila ja kesäloman viettopaikaksi, vaikka kaupunkipahasessa on vain lähes hapeton Gallträskin sisälampi. Kauniaisissa on aina ollut laadukas johto, joka on asettanut aina kaupungin edun myös omien etujensa edelle. Tästä syystä Kauniaisissa palvelut pelaa ja ihmiset mielellään muuttaa Kauniaisiin, mutta aina se ei edes ole mahdollista, koska pientalovaltaisessa Kauniaisissa omakotitalojen hinnat ovat korkeita. On toki Kauniaisissa myös kohtalaisen edullisia vuokrakerrostalojakin aivan keskustan tuntumassa. Juankoskella on kaikki mahdollisuudet kehittyä vähän vastaavaksi Kuopion kesäloma- ja nukkumalähiöksi. Matka Kuopioon on kuitenkin vain noin yksi tunti. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että Juankoski säilyttää itsenäisyytensä. Itsenäisyys ei ole mikään itseisarvo, vaan sen kautta päätöksenteko voi olla joustavaa ja nopeata, mutta myös koko kunnan asujaimiston huomioon ottavaa. Tälla tarkoitan sitä, että esim. maankäyttöä voidaan suunnitella huomioiden tasapuolisesti tarpeet eri puolilla Juankoskea. Suunniteltu Kuopio-liitos voi johtaa esim. siihen, että maankäyttö muodostuu Kuopion lähialaueita suosivaksi, jolloin on vaarana, että esim. Säyneisten kehittäminen unohtuu kokonaan. Kun Juankoskella on kunnon Pormestari, joka vaalii koko kaupungin etua, niin Juankoskella on itsenäisenä kuntana huomattavasti paremmat mahdollisuudet hyötyä Kuopion kyljessä sen tulevasta kasvusta. Koska Juankoski on joka tapauksessa pieni kunta, niin sen kehitysvauhti oikein johdettuna voi olla huomattavasti nopeampaa kuin suurten velkojen kanssa painivassa Kuopiossa tulee olemaan. Jos ja kun Kuopion kasvussa tulee myös olemaan ongelmia, niin ne eivät esim. palvelujen järjestämisen osalta välttämättä vaikuta mitään Juankosken itsenäiseen kehitykseen. Näin tulee käymään siitäkin syystä, että sote-palvelut näyttävät keskittyvän viidelle erva-alueelle, joten mitään liitospaineita ei Juankoskella tule olemaan tästäkään syystä. Juankoskella on ollut tapana äänestää aina toisin, kun Masa Pohjolainen on katsonut parhaaksi, joten jos Masa Muuruvededellä on ehkä liittymässä Kuopioon niin nyt kannattaa liitosasiassa tosiasioiden pohjalta äänestää perinteiseen tyyliin. Kuopio-liitoksella ei ole mitään kiirettä. Aikaa myöten Juankosken asema voi tässä liitoasiassa vain parantua. |
||
| alan mies | Re: Positiivistä | 27.7.2014 22.34 |
| Täytyy hiukan kirjoittaa loogisesta päättelystä. Salanimi typeryksiin kyllästynyt ei ymmärrä luettua. Erityisesti looginen päätelmä sekä-että tuntuu olevan vaikea. Kun minä kirjoitan, että Juankosken liittyessä Kuopioon veroprosentit yhdenmukaistetaan, niin hän olettaa minun tarkoittavan, että Juankosken veroprosentti laskee. Hän siis tuntee, kuten lapset, loogisen käsitteen joko-tai muttei käsitettä sekä-että. Sama näyttää vaivaavan nimimerkkiä päättelijä ja kyselijä. Monet ovat lainanneet Esa Saarista, kun hän on sanonut todella osuvasti, että lapset ovat onnellisia, jos vanhemmat rakastavat toisiaan ja ovat yhdessä. Tuo on tyypillinen sekä-että lause ja muita mahdollisuuksia on siten kolme, kun on kaksi muuttujaa. Minun oletukseni on, että juuri Juankoskella on niitä perheitä, joissa vanhemmat ovat yhdessä, mutta eivät rakasta toisiaan. Esa Saarisen oppi-isä akatemiaprofessori Oiva Ketonen, joka oli nykyaikaisen logiikan uranuurtajia, kertoi Esaa säväyttäneen tunnustuksen: ?Emme käsittäneet, että avioliiton kuorma voi ja pitää uskaltaa purkaa ja näin auttaa toinen toistamme. Sinä olit valmis antamaan anteeksi syvimmät tunteesi paljastaen. Minä olin haavoineni kuin kivi.? http://www.ilkka.fi/kulttuuri-ja-viihde/ketosen-avioliittotilitys-mykisti-1.1324111 Päättelijä ja kyselijä ei myöskään ymmärrä sitä, että on aivan mahdotonta saada uusi kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus Juankoskelle ennen kuntaliitospäätöstä. Se on puhdasta haihattelua. Mitä tulee vuodatuksen muihin osioihin, niin olen varma, että ensi vuonna Toivakka päättää liittyä Jyväskylään. Toivakkahan on kuin Muuruvesi, joka on entinen itsenäinen kunta. Miksei Muuruvesi irtoa omaksi kunnakseen? Kauniainen taas ei ole mikään vertailukohta Juankosken asiassa. Pitää vertailla relevantteja asioita. |
||
| typerykseen kyllästynyt | Re: Positiivistä | 27.7.2014 23.56 |
| Kannattaisiko alan miehen mennä lukihäiriö-opetukseen, sillä hän ei ymmärrä edes omaa kirjoitustaan. Aikaisemmin alan mies kirjoitti, että esim. veroprosentti ja muut maksut muuttuvat heti Kuopioon liittymisen myötä. Tarkoittanee sitä, että verot laskevat ja muut maksut laskevat Kuopion tasolle, kun taasen on varma asia, että Kuopion veroprosentti nousee jo kahden seuraavan vuoden aikana 22 prosenttiin (vero) ja kiinteistöverot vieläkin selkeämmin korkeimmiksi, kuin Juankoskella tällä hetkellä. Siten totuus on siis se, että verot ja veronkaltaiset maksut joudutaan nostamaan heti Kuopioon liityttyä, jota jo ounastelin. Alkaa jo todellakin tuntua, että "älykääpiö" "minä paras" alan mies on joutunut kovaan nestehukkaan ja hourailee jonninjoutavia. Kannattaisi jo mennä nukkumaan. Liekö seniiliteetti vaivana. Loogista olisi pysyä Oulussa ja vanhoissa unissaan. |
||
| päättelijä ja kyselijä | Re: Positiivistä | 28.7.2014 2.21 |
| Kiitän alan miestä yo kommentista, mutta valitettavasti alan mies ei pystynyt esittämään yhtään ainutta todistetta väitteidensä tueksi. Koska todistusainesto alan mieheltä puuttuu, niin alan mies on ryhtynyt arvostelemaan muiden kirjoittajien älyllisiä taitoja tai loogista ajattelua. Alan mies on aiemmin tyrmännyt minun kiistattomat tilastolliset analyysit toteamalla, että tilastoihin ei ole uskomista. Avioerojen osalta kerroin ainostaan sen, että eräissä kaupungeissa ja kunnissa avioeroprosentti näkyy olevan tilastoitu suure. Sinänsä mielenkiintoinen tilasto. Minä olen sata varma siitä, että tällainen tilasto on absoluuttinen totuus. Väitän edelleen, että urbanisoituminen lisää alttiutta avioeroihin. Tämä seikka taas voidaan esim. korrelaatiotutkimuksin todistaa. En usko, että nyt tarvitsemme tällaista todistamista. Kysymyksessä lienee fakta, joka perustuu jo maalaisjärjen käyttöön. Jostain kumman syystä alan mies on tehnyt nyt a priori sellaisen olettamuksen ja väitteen, että Juankosken nykyään kohtuullisen alhainen avioeroprosentti johtuu siitä, että avioparit ovat yhdessä vain tavan vuoksi, mutta eivät rakasta toisiaan. Ovat onnettomia. Olet siis esittänyt avio-onnen osalta aprioristisen väittämän, joka vaatii aistihavaintoja tai muuta näyttöä, jotta me voimme sen hyväksyä. Jos olisit esittänyt sellaisen väitteen, että kaikki poikamiehet ovat naimattomia, niin minäkin olisin varmaan hyväksynyt sen totuutena. Sinun esittämääsi Juankosken keskimääräistä avio-onni- tai onnettomuus väitettäsi en valitettavasti hyväksy. Luulen, että myöskään keskustan virallinen ääni ei sitä hyväksy, koska hänkin on oman ilmoituksensa mukaan alkanut hyväksymään nykyään vain tosiasioita. Kuntaliitoshuumassan alan mies oli jo aiemmin maininnut, että Kuopio-kuntaliitos liudentaa kaikki Juankoskenkin asukaskohtaiset tunnusluvut, kun jakajaksi tulee noin 120 000 nykyisen Juankosken noin 5 000 sijasta. Valitettavasti tällainen alkeellinen väite ei perustunut myöskään mihinkään tosiasiaan, koska alan mies oli jättänyt kotiläksyt tekemättä aivan samalla tavalla kuin laskutaidoton Juankosken Nero. Nerohan yksinkertaisuudessaan oli kokonaan unohtanut tarkistaa Kuopion nykyisen problemaattisen taloudellisen tilanteen ja räjähdyspisteessä olevat lähes 1 000 000 000 euron konsernilainat, joiden maksajaksi Juankosken Nero ja keskustan virallinen ääni ovat nyt innolla olleet ilmottautumassa. Kyllä lähes 40 000 euron lainoissa riittää yhdelle 4 lapsiselle perheelle maksamista vuonna 2017, kun sen lisäksi pitää varmasti hankkia lapsille aikanaan myös kalliit ajokortit ja tietenkin vielä perheelle asunto. Voi olla, että tällainen maksu-urakka särkee monet perheet ja johtaa monenlaisiin murhenäytelmiin. Asukaskohtaisia kunnan "liedentuvia" tunnussuureita miettiessään alan mies on myös tehnyt sellaisen tilastollisen havainnon, että Kuopion 25 kertaa Juankoskea suuremmasta asukaspohjasta suurealla todenäköisyydellä löytyy huomattavasti viisaampia päätöksentekijöitä kuin on mahdollista löytää Juankoskelta. Alan mies on myös tutkinut Juankosken päättäjien ammatit ja todennut sen perusteella, että siitä lähtökohdasta ei voi löytyä tarvittavaa viisautta pienen kunnan asioiden hoitoon. Kunnasahan tämä tehtävä edellyyttää vain sitä, että menot pyritään pitämään himpun verran tuloja pienempinä. Kysymys ei ole rakettitieteestä. Minusta tällainen yleinen johtopäätös on juanksokelaisia halventava, eikä sillä ole muuta arvoa kuin alan miehen henkilökohtainen mielipide. Minusta on erikoista, jos alan mies keskustelematta yhdenkään Juankosken päättäjän kanssa voi esittää tällaisen absurdin väitteen.. Suomessa on runsaasti pieniä kuntia, joissa päätöksenteko tapahtuu suurin piirtein samantyyppisiä ammatteja edustavien ihmisten toimesta kuin Juankoskella, mutta tästä huolimatta asioita voidaan hoitaa erinomaisen hyvin, kuten on tehty esim. Toivakassa, Rautavaaralla, Tuusniemellä, Kaavilla, Valtimolla ja monessa muussa pienessä kunnassa. Pienikin kunta voi nykyään aivan hyvin pärjätä, kun kunnanjohto on asiantuntevissa käsisissä. Kysymys on muutamasta avainhenkilöstä ja myös hallintokulttuurista. Näissä asioissa Juankoskella on kyllä selvästi parantamisen varaa. Juankoski ei ole kuitenkaan minnekään häviämässä maailman kartalta. Kunta ei voi myöskään mennä konkurssiin, koska sillä on verotusoikeus ja hätätilassa se voi vielä pytää valtiota apuun, kuten tapahtui onnistuneesti Karkkilan kohdalla. Kun näitäkin absoluuttisia totuuksia ryhtyy miettimään, niin minkä ihmeen takia esim. alan mies on sitten alkanut jankuttamaan, että kuntaliitos on ainoa mahdollisuus Juankoskella ja asialla on vielä kiire. Tälla asialla ei ole mitään kiirettä. Kysymys on ainostaan Juankosken Neron omasta kiireestä. Oletko ottanut huomioon sen, että jopa Kuopion valtuutetut saattavat sanoa liitokselle no! Mitä sitten tehdään, kun kuitenkin pitäisi jatkaa kunnallista elämää vielä Juankoskellakin. Pitäisikö meidän kaikkien juankoskisten Kuopion kieltäydyttyä liitoksestä kävellä huput päässä suoraan Akonveteen? Vai mitä meidän pitäisi oikein tehdä? Jostain kumman syystää pidit a priori myös mainitsemaani Kauniaista irrelevanttina vertailukohtana. Tuollainen väite ei kumoa sitä tosiasiaa, että Juankoski voi kehittyä, ei tietenkään aivan samaan pisteeseen, mutta kuitekin samaan suuntaan kuin Kauniainen. Aika harva kauniaislainen vakavissaan pohdiskelee liittymistä esim. Espooseen. Yhteistyötä voi harjoittaa nykyään muutenkin kuin vain liittymällä ja menettämällä itsemäärämisoieuden. Mikäli onneton kuntatliitos kuitekin tulee, se tulee joka tapauksessa pysäyttäämään Säyneisten ja Juankosken keskustan kehittämisen lähes totaalisti ja sitä ei voi pitää onnellisena kehitysvaihtoehtona, kun muitakin vaihtoehtoja on olemassa. |
||
| Pena T. | Re: Positiivistä | 28.7.2014 10.22 |
| Miksi sekä suurissa että pienissä yrityksissä on paljon erityyppisiä menestyjiä? Miksi suuruus ei takaa menestystä eikä ole edes välttämätöntä? Älkää uskoko Juankosken johdon valheita Kuopion paremmista toimintaedellytyksistä ja ns. leveämmistä hartioista. Ongelmamme ei ole hartioissa, vaan niiden yläpuolella. Juankoskella pitää vaihtaa johto eikä antaa epäonnistujille 5 vuoden palkallista vapaata. Se nostaa heidän eläkkeitäänkin tuntuvasti. Epäonnistujat ja kuntamme tuhoajat eivät ole ansainneet sitä. Siinä maanantain evankeliumi. |
||
| alan mies | Re: Positiivistä | 28.7.2014 10.48 |
| Minä panin tämän ketjun otsikoksi Positiivista. Olisin olettanut, että kaikki keskustelijat tuovat keskusteluun jotain positiivista kommenteissaan. Osa on tämän hyvin sisäistänyt. Positiivisuuden apostoli Suomessa on Esa Saarinen, jonka yksi kunnioitetuimpia oppilaita on Mikko Martela. Esa Saarisen filosofian pääsanoma on systeemiäly. Siihen voi laajasti tutustua alla olevasta linkistä: file:///C:/Users/omistaja/Documents/Esa%20Saarinen/systeemialy2006.htm Systeemiälyvallan tavoitteena on yhdistää kaikkien vallankohteiden rationaaliset ja emotionaaliset intressit vallitsevan systeemin asettamissa rajoissa. Juankoskesta ja juankoskelaisista voi todella paljon päätellä tämän sivuston keskusteluista sekä kunnan viranomaisten toiminnasta. Se on hyvin kaukana systeemiälystä. Kukaan ei voine kieltää sitä, että kaupungin johto on toiminut harkitsemattomasti ja jopa lakeja ja asetuksia rikkoen. Mutta ennen kaikkea se on toiminut systeemiälyttömästi. On ottanut kartonkitehtaan osalta niin suuret riskit, että kaupunkia ja sen taloutta ei voi verrata mihinkään Suomen kuntaan. On tietysti selvää, että kaupungin johto täytyy saada pois näiden näyttöjen perusteella. Nyt on vain kysymys siitä, mikä on se paras ja nopein keino. Minä en pragmaatikkona näe muuta keinoa, kuin liittymisen Kuopioon. Puhuminen ei riitä, sillä kuten Mikko Martela asian ilmaisee: "Ei ole olemassa systeemiälykästä ajattelua, on olemassa vain systeemiälykästä toimintaa." Systeemiälyn kannalta on oleellista se, kuinka laaja on se ajateltu systeemi. Jotkut itsekkäät keskustelijat ajattelevat, että se systeemi on pelkästään Juankoski. Minä olen sitä mieltä, että se on vähintään seutukunta ja mieluiten koko Suomi. Juankoski-ajattelijoiden perustelut lähtevät siitä, että Juankoskesta saadaan hiomalla timantti, mutta vain itsenäisenä Juankoskena. Toisaalta heidän logiikkansa pettää siinä, että he toivovat Kuopion panevan jarrua liitokselle sillä perusteella, että Juankoski on niin surkea kaupunki. Tässähän ei siis ole lainkaan systeemiälyä. Muuruvedellä on ollut todella systeemiälykästä toimintaa ja siksi otin alussa Teekin puheeksi. Aikoinaan kun tällä sivustolla selvittelin sitä, miksi yhteispuhdistamo ei toimi, niin annoin myös hyvän neuvon: "Ostakaa nyt tontteja ja kiinteistöjä alajuoksun puolella, kun ne ovat halvimmillaan. Jatkossa ei taatusti ole kartonkitehdasta, joka pilaisi vedet." Ja totta tosiaan Muuruvedellä on näin toimittu. |
||
| Peppone | Re: Positiivistä | 28.7.2014 10.59 |
| Nimimerkki päättelijä ja kyselijä rakentaa Juankosken tulevaisuuden olettamukselle, että tulevaisuudessa päättäjät Juankoskella vaihtuisivat. Kun viisautta ei ole omasta takaa, olisi päättäjät hankittava muualta. Kuopion tulevaisuuden sama nimimerkki rakentaa olettamukselle, että liitoksen jälkeen Juankosken nykypäättäjät ja virkamiesjohto ottavat vallan suuressa Kuopiossa. Kumpikaan olettamus ei näytä todennäköiseltä. Todennäköisempää on, että nykymeno jatkuu kummassakin kunnassa ja menestysero Kuopion hyväksi kasvaa. Liitoksessa pääsemme isomman kyytiin ja kyytipoikana nautimme yhteisestä onnesta. |
||
| Untamo | Re: Positiivistä | 28.7.2014 13.13 |
| Ei taida alan mieheltä löytyä sitä omaa systeemiälyään, jos ajattelee, että joukossa älykkyys ja hyvät ratkaisut saavat jalansijan. Ja hänen väittämänsä ovat pohjanoteerauksia. Juankoskella on ollut syynä pohjanoteerauksiin erittäin heikko ja vastuuton johto. Nyt tarkoitan virkajohtoa. Mutta syy on melkein yhtä suurella panoksella luottamushenkilöjohtaminen. Tämä kunta voisi erittäin hyvin, jopa erinomaisesti, jos taloudellista romahtamista ei olisi tehty tahallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Kyse oli demareiden ja eräiden kepulaisten yhteistoiminnasta saada Juankoski liittymään taloudellisista syistä Kuopioon. Ja heidän syynsä oli oman edun tavoittelu ja taas kaikki huonot "tähdet" olivat samaan aikaan luottamushenkilöinä. Vuodesta 2009 velkataakka kasvoi n. 7 miljoonasta eurosta tämän päivän 25 miljoonaan yksinkertaisesti aivan turhien investointien yhtäaikaisesta toteuttamisesta ja "tehdassotkusta", joka myös lisäsi konsernivelan lähes 45 miljoonaksi. Nämä taloudelliset yhtäaikaiset töppäykset nostivat henkilökunnan määrän selkeästi liian suureksi ja sosiaalitoimen poliittiset ja uudistusvastaiset toimet saivat kunnan talouden rromahtamaan. Pitää siis huomioida selkeät poliittiset ja henkilökohtaiset taloudelliset epäonnistumiset, joita ei muissa pienissä kunnissa olisi annettu tapahtua. Syynä ei siten ole mikään " luonnollinen ja ajan tuoma" ongelma, vaan aivan järkyttävän heikko taloudenhoito. Nyt ei todellakaan ole liian myöhäistä korjata talous, mutta Kuopioon liityttyä on. Silloin astuu voimaan viiden vuoden irtisanomissuoja, ja taloutta ei saada edes Kuopiosta käsin korjattua. Sama keskustelu käydään EU_n ja Suomen välillä: nyt on todettu, että elintarvikkeet ovat yhtä kalliita, kuin ennen EU:ta, taloutta ei saada kuriin ja yhteinen velkaantuminen ja julkisen sektorin lisävelantarve kasvaa, koska taloudellinen liberalismi, vapaat markkinat eivät toimi ilman vapaata rahataloutta. |
||
| alan mies | Re: Positiivistä | 28.7.2014 15.25 |
| Untamo on, ainakin Kalevalan mukaan, ilkeä ja ahne mies. Onko nimimerkin valintakin tahallinen. Hänhän väittää, että Juankosken johto on tehnyt kaupungin taloudellisen romahduksen tahallisesti ja tarkoituksenmukaisesti oman edun tavoittelemiseksi. Juankoskella ei osata käsitellä asioita yksi kerrallaan. Mielipiteitä leimaa ns. haloo-efekti. Uskotaan että kun johto on tehnyt yhden suuren virheen, niin kaikki heidän päätöksensä ovat virheellisiä. Ollessani Yliopistossa opettajana minulla oli opiskelija, joka ei millään päässyt tentistäni läpi. Tein sitten hänelle helpon tentin, jossa oli vain rasti ruutuun kyllä/ei -kysymyksiä. Opiskelija sai kuin saikin niistä puolet oikein, mutta minä hylkäsin kokeen ja opiskelija ihmetteli kauheasti. Minä sitten selitin, että apinakin saa puolet oikein todennäköisyyden mukaan. Minä edellytän, että saadaan apinan päälle puolet oikein, että pääsee läpi eli kaikista kysymyksistä 75% oikein. Tämäkään ei näytä menevän kaaliin Juankoskella. Jotkut jankuttavat aina vaan samaa asiaa eli PBF:n vakuutta, kun kukaan ei ole pitkään aikaan kiistänyt, että se oli virheellinen päätös ja johti katastrofiin. Minä itse olin tutkimatta vastavakuuden arvoa heti alussa sitä mieltä, että koko projekti on tuhoon tuomittu ja sen rippeet ovat edelleen tuhoon tuomittuja. On kai tullut selväksi, ettei niitä tarvitse joka postauksessa toistaa. Ei se, että on kerran toimittu väärin, johda automaattisesti siihen, että aina toimitaan väärin. Apina ei varsinkaan siihen pysty, mutta on tietysti myös negatiivista systeemiälyä, joka voi pystyä aina virhetoimintaan, jos tietää oikeat vastaukset. Mitenkähän Untamo aikoisi hoitaa ne työttömät Juankosken viranhaltijat, jotka hän irtisanoisi Juankosken säilyessä itsenäisenä. Ei se irtisanomissuoja niin huono ole, miltä se näyttää. Se on huono kaupunkiseudulla, jossa olisi muitakin työmahdollisuuksia, mutta miten on Juankoskella, jossa työmahdollisuudet taatusti vähenevät ollaan sitten osa Kuopiota tai ei. |
||
| päättelijä ja kyselijä | Re: Positiivistä | 28.7.2014 15.41 |
| alan mies intoutui filosofiksi, kun vähän innostin. alan mies intoutuu helposti. Datasenttereissäkin alan mies intoutui VH:n kehittelemien työpaikattomien ja ylettömästi sähköä kuluttavien senttereiden suurimmaksi ihailijaksi. Näitä työpaikattomia senttereitä alan mies näkisi mielellään liitettäväksi Juankosken Neron ajamaan raskaasti tappiolliseen valokaapeliverkkoon, joka ulottuisi Koillisväylän kautta Aasiaan asti. Espoon emeritusprofessori tri Timo Korpela on kuitenkin todennut Hesarissa nämä sentterien puuhamiehet pahimmiksi mahdollisiksi yhteiskunnan tuholaisiksi, jotka verokikkailun avulla intoilevat senttereiden kautta suuria vahinkoja Suomen kansantaloudelle. Viisas Timo Korpela kirjoitti sunnuntaina: "tietotekniikan sokea ihailu tai sähköintensiivisen tuotannon houkuttelu maahan ei ole harkintaa vaan intoilua". alan miehen, Juankosken Neron ja jopa melkein valtiomieheksi nostamani ja "kullanhuuhtojan" eli juankosken keskustan virallisen äänen Kuopion liitoshankkeista voidaan Korpelan tapaan todeta: "Suuruuden ekonomian sokea ihailu tai velkaisen kunnan liittäminen ja houkutteleminen vielä velkaisempaan Kuopioon ei ole harkintaa vaan intoilua." alan mies ei ole pystynyt esittämään ainuttakaan tosiasiaa, jolla todistasi sen, että pieni itsenäinen kunta ei menestyisi tulevaisuuden Suomessa. Meillähän mm. kalliit sote-palvelut siirtyvät asteettain isommille erva-alueille ja kilpailutus tulee niissä pakosta lisääntymään, olipa sitten hallituksessa sekoomus, kepu tai demut tai vaikka kaikki yhtä aikaa. Valtion velkaantuminen pakottaa tähän. Tällä välttämättömällä muutoksella pyritään sote-asiossa suurempaan tehokkuuteen, tasa-arvoon ja myös alempiin kustannuksiiin. alan mies on lueskellut matematiikkaa ja teknisiä aineita. Kyllä hänenkin pitäisi pystyä arvioimaan, voidaanko esim. Juankoskella kunnan varoin pyörittää sen väestön tarvitsemaa koulutointa Säyneisissä, Juankosken keskustassa ja Muuruvedellä. Näiden koulujen vuotuiset kustannukset (siis oikeat kustannukset) ovat suuruusluokkaa vain n. 5 milj. euroa vuodessa. On todettava, että esim. Muuruvedelle voidaan ilman idioottimaista kuntaliitostakin tulevaisuudessa houkutella runsain mitoin myös kuopiolaisia lapsiperheitä, eikä perheiden tarvitse maksaa korkeita veroja Kuopioon. Oletko Muuruveden rakentaja Masa Pohjolainen ajatellut tätä? Virallinen ääni on jo kertonut, että Muuruveden "viisas virkamieseliitti" on jo tämän havainnut. Miksi ihmeellä asua kalliissa Kuopiossa, kun perhe voi viettää laatuaikaa n. 45 minutin matkan päässä esim. Muuruvedellä? Kauniaisistakin kuluu enemmän aikaa, kun ajelee 100 km/t Tarvon moottoritietä pitkin Helsinkiin Stockalle ja edessä voi olla kaikki parkkipaikkaongelmat sun muut. Kuopiossa muuten nämä parkkipaikatkin ovat tulleet kalliksi rakentaa. Juankosken verokertymä on nykyään 16.4 milj. euroa/a ja valtionosuudet 13.9 milj. euroa/a. Pienen Juankosken kunnan tulot ovat siis vuosittain yhteensä peräti 30.3 milj. euroa. Vuonna 2013 verotulot kasvoivat 1.8 milj. eurolla. Vaikka Juankoski on tänä päivänä suhteellisen velkainen kunta, niin Juankosken nettorahoituskulut olivat kuitenkin positiiviset eli 260 674 euroa vuonna 2013. Korkokuluja oli vain 249 000 euroa ja muita rahoituskuluja 255 508 euroa. Rahoitustuottoja oli kaikkiaan 765 585 euroa. Epäilen, että Tratta PBF ei ole edes maksanut asianmukaisesti takaukseen liittyviä takausprovisioita. alan mies, olet mainostanut olevasi matemaattisilta lahjoiltasi lähes ylivoimainen. Siksi kysynkin sinulta, mitä sinä nyt sanoisit noista Juankosken nykyisistä todellisista talousluvuista? Esitän pari kysymystä alla: - Onko 30.3 milj. euroa suurempi luku kuin 5.0 milj. euroa? - Onko Juankosken kaikki rahoituskulut eli yhteensä 504 508 euroa tavalliselle juankoskiselle veronmaksajalle ylivoimaiset hoitaa, kun meillä on rahoitustuloja vielä nykyäänkin vähän enemmän eli 765 585 euroa, vaikka Juankosken Nero on hassannut toimillaan ison potin Savon Voima OyJ:n osakkeita ja saanut palkkiokseen Savon Energiaholding Oy:n toimitusjohtajan pestin? Ehdotan, että viisas alan mies jättää nyt höpinät systeemiajattelustaan ja keskityy konkreettisiin tosiaioihin. Pepponelle totean, että Juankosken Neron laulut on laulettu, kun Tratta PBF:n projekti lähitulevaisuudessa etenee ilmeiseen tutkintavaiheeseen. Keskeinen kysymys tässä kohtaa on mm. kaupungin takauksen rikosoikeudellinen tutkinta, jossa vuoden 2013 tilinpäätökseen oli merkitty mm. laiton 4.1 milj. euron satunnainen meno, kun kaupunki maksoi aiheetta Tratta PBF:n lainoja, vaikka kaupungilla ei ollut siihen mitään oikeudellista velvoitetta. Untamo ja Pena T ovat täysin oikeassa siinä, että Juankosken talous on helposti ja nopeasti korjattavissa itsenäisenä kuntana, kun johto joka tapauksessa vaihtuu. Mikäli Juankoski onnettomasti kuitenkin liitetään Kuopioon, voimaan tulee 5 vuoden virkojen jäädytyspykälä, joka estää sekä Kuopion että Juankosken talouden tarpeellisen tervehdyttämisen. Tervehdyttämistarve koskee ylettömäksi kasvaneita kuntien palkkamenoja, joita on pakko tulevaisuudessa sopeuttaa tarvetta vastaaviksi. 5 vuoden tai jopa 10 vuoden jäädytys Kuopiossa estää täysin tämän välttämättömän saneeraustarpeen. Juankosken kannalta tällainen kehitys olisi todella murheellista, koska ei pieni Juankosken väestö voi ryhtyä milloinkaan Kuopion miljardivelkojen maksajaksi. On vanha sanonta: "Parempi hiiren pää kuin kissan häntä". Siinä on suuri kansanviisaus. |
||
| Untamo | Re: Positiivistä | 28.7.2014 15.58 |
| Olen itsekin toiminut opettajana ja tutkijana yliopistossa, enkä koskaan olle laatinut tenttiä, joka olisi perustunut ei/kyllä vastauksiin. Ja koskaan ei opettaja saa muuttaa tenttijärjestyksessä merkittyä hyväksyttyrajaa, joten en usko alan miehen olleen missään yliopistossa opettajana, ehkä kuitenkin päiväkerhossa vahtimestarina. En vieläkään usko, että alan mies on toiminut missään vaativassa tehtävässä, koska hänen perustelunsa ovat todella lapsellisia esim. vertaus, että Kuopiossa löytyy älykkyyttä ja taitoa johtaa kaupunkia enemmän, kuin Juankoskella, perustuu juuri päiväkerho-oppiin. Jos katselee Kuopion valtuuston luottamushenkilöitä, en voi löytää mitään eroa Juankosken valtuuston luottamushenkilöihin ainakaan tiedon tai taidon tai älykkyyden ollessa mittapuuna. Toinen aivan älytön väittämä on se, että Juankoskella ei ole tehty todella montaa vakavaa virhettä lyhyen ajan kuluessa; kyllä on ja liian monta ollakseen sattumaa. On myös tullut selväksi eräiden korkeiden luottamushenkilöiden lausunnoista, että he tarkoituksenmukaisesti tekivät n. 20 miljoonan euron investoinnit, vaikka niistä ei olut mitään hyötyä, paitsi Kuopio liitoksen aikaansaanti velkaantumalla. Näillä sivuilla on selkeästi otettu kantaa valtuuston päätökseen takausasiassa, joka on lisänä rokassa. Varsinkin P: Tolvasen, M. Pohjolaisen ja P. Vartiaisen analyyttiset kirjoitukset ja eriävät mielipiteet ja valitukset ansaitsevat kiitokset. Alan mies takarivin Taavettina ja käpykaartilaisena puskista voi kirjoitella mitä tahansa, kun taasen nämä herrat olivat "eturintamassa" rohkeasti esillä vastaan koko muu valtuusto ja kaupunginhallitus, ja osoittivat olleensa oikeassa koko ajan. Minä kiitän rohkeita luottamushenkilöitä, jotka menettivät luottamustehtävänsä ja maineensa väliaikaisesti, kun toimivat kunnan ja Suomen hyväksi asiassa. Toivonkin heille kaikkea hyvää ja nyt tarvitaan uusia, mutta konkari luottamushenkilöitä, kun on rakenteilla mahdollisia liitoksia. Kunnianne on jo palautettu, koska kaikki asiat, josta uskalsitte ottaa esille ja toimia kunnan ja kuntalaisten puolesta ovat osoittautuneet tosiseikoiksi. Taasen puskasta huutavia ja nimimerkin takaa räksyttäviä pelkureita en kunnioita pienestikään. Alan mies on esimerkki tästä joukosta, ja äänekkäinpänä uhoilee kuinka hän tiesi jo silloin kaiken. Paskanmarjat, sano. |
||
| eskimo | Re: Positiivistä | 28.7.2014 20.31 |
| positiivisia on nämä nerot ja kaikkitietävät höppänät |
||
| alan mies | Re: Positiivistä | 28.7.2014 21.58 |
| Untamo näyttää olevan niitä tyypillisiä juankoskisia, jotka saavat primitiivireaktion, kun tiedot ja taidot eivät riitä asialliseen väittelyyn. Sortuu sitten alatyyliseen panetteluun kuin kännikäiset nakkijonossa. En piittaa hänen arvioistaan, koskapa olen saanut arvioita korkeammalta taholta. Täällä joku otti esille presidentin pojan professorina. Oli nyt sitten kenen poika tahansa niin Niilo Ryti oli ainoa professori, jonka luennoilla viitsin käydä. Ja olikin hyvä professori. Hänen monia oppejaan olen noudattanut elämässä, on se nyt sitten ollut tiedettä tai käytäntöä. Yksi perusoppi oli se, että probleeman ratkaisuissa pitää ensin tehdä perusteellinen analyysi eli tutkia kaikki mahdolliset lähteet, mutta myös itse probleema perin pohjin. Voi olla, että se ongelma ei olekaan juuri se, mistä aluksi puhutaan. Kun analyysi on valmis, voidaan tehdä synteesi eli loppupäätelmä. Synteesin teossa on usein apua jostakin teoriasta, mutta ei pidä uskoa koskaan pelkkään teoriaan, vaan se on verifioitava käytännössä. Se osoittautuu sitten joko oikeaksi tai vääräksi. Ja näin toimin jo opiskeluaikana ja diplomityötä Rytille tehdessäni. Sain tietenkin Rytin oppiaineesta maksimipisteet ja myös diplomityöstä, mutta sehän ei minulle ollut mikään yllätys. Se oli enemmänkin yllätys, että hän sanoi harvoin nähneensä niin kypsää kriittistä ajattelua ja suhtautumista, jota työni edusti. Toisena asiana hän ihmetteli oikeakielisyyttäni ja kysyi, kuka oli kirjoittanut työni puhtaaksi. Sanoin että kirjoitin sen kokonaan itse ja pelkästään appeni mekaanisella koneella. En ihmetellyt lainkaan, kun Pöyryn johtajalta tuli tämän jälkeen kutsu haastatteluun Kornetintielle. Sanoin että Niilo suositteli nuorelle insinöörille menemistä ensin tehtaalle töihin, ennen kuin antautuu konsultiksi tai muualle metsäteollisuusklusteriin. En siis todellakaan mennyt Pöyrylle. Aloitin ketjun positiivisuuden nimissä. Untamon vuodatus oli niin pitkä ja moneen kertaan toistettu, että otan vain yhden positiivisen asian esiin. Ja se on Kuopion kaupungin hallituksen ammattijakauma. Näissä kartonkitehdasta koskevissa päätöksissä olisi tarvittu ja tarvitaan edelleen teknistä ja taloudellista asiantuntemusta. Kuopion kaupungin pelkästä hallituksesta löydän seuraavat ammatit, joiden perusteella sellaista voi odottaa: logistiikkapäällikkö, tekniikan tohtori, asukasisännöitsijä, yrittäjä sekä rekisteripäällikkö, DI. Juankosken koko valtuustossa on yksi yrittäjän tittelillä, joka mahdollisesti ymmärtää jotain talousasioista. Tekniikan tohtorin voi olettaa tietävän jopa teknis-taloudellisia asioita. Juankoskella myös luullaan, että jos ennustaa jotakin, niin on myös samaa mieltä asiasta sen ennustuksensa kanssa. Minä ennustin heti saneerauskeskustelun alussa, että saneeraus ja velkojen leikkaus hyväksytään, mutta olin myös jyrkästi sitä mieltä, että se on väärin. |
||
| päättelijä ja kyselijä | Re: Positiivistä | 28.7.2014 22.04 |
| alan mies on päätynyt intoilevissa analyyseissään siihen, että esim. Untamo, joka on ollut eri mieltä alan miehen kanssa, on "ilkeä ja ahne". Minäkin olen sattunut opettamaan yliopistossa ja käytin myös runsaasti tenteissä rasti-ruutuun tekniikkaa, mutta en ainoana osiona. Jotain piti osata laskeakin. Tämä on siitä hyvä tenttitekniikka, että tenttien tarkastaminen käy nopeasti ja etenkin sivutoimiselle opettajalle, jollainen olin, sellainen tekniikka sopi mainiosti. Usein kyllä harmitti, kun heikosti valmistautuneet oppilaat olivat aina vaatimassa uusintoja. Kun annoin uusintamahdollisuuden, niin ei tarvinnut ketään ruveta apinaksi kutsumaan. Vähän työläs opetustapa, mutta kyllä joku oppilaistani kävi jälkeenpäin oikein kädestä pitäen kiittämässä, kun oli päässyt heti HTKK:sta vaativalle konsulttiuralle Pöyrylle. Töitä hakiessaan häneltä oli kysytty, tietääkö hän pääomantuottokäsitteestä mitään? Oli tiennyt kaikki ja sai paikan. Tiedonhaluinen opiskelija oli muuten Intiasta kotoisin. Jostain kumman syystä Siilasmaakin valitsi uuden Nokian johtoon intialaisen. Itse olen tehnyt sellaisia havaintoja konsulttitoimissani, että intialaiset näyttää olevan talousasioissa selvästi fiksumpia kuin me suomalaiset yleensä ollaan. Hävettää. Yliopiton opetustehtävissä myös toiminut Untamo antaa aivan oikein tunnustusta Masa Pohjolaisen ja Pena T:n sekä Pekka Vartiaisen asetuttua vastustamaan taannoisia Juankosken kyseenalaisia investointeja ja mielettömiä takaushankkeita. Masa ja Pena T menettivät sen takia jopa luottamustehtävänsä. Kyseisten kuntalaisten kunnia on palautunut jo sillä, että he ovat olleet oikeassa ja halunneet kehittää kuntaa ja sen hallintoa parempaan suuntaan. Juankoskella on mennyt niin sanotusti "paskat housuun", mutta siitä ei selvitä nyt sillä, että nyt haisevin paskahousuin samat mestarit yrittävät marssittaa juankoskiset vielä Kuopion jättiläismäisen talouskuplan maksumiehiksi. Nyt on korkea aika painaa jarru pohjaan tällaiselle typerälle puuhastelulle. alan mies on epäillyt, että hallinnollinen uudistus Juankoskella on hidas operaatio ja siksi mahdoton. Peppone on todennut, että se voi vaatia ulkopuolista asiantuntemusta. Tietysti tässä tarvitaan uusia voimia, kun Nero on pitänyt huolen siitä, että Juankosken kylässä ei ole luontevaa perintöprinssiä. Ei ole häpeäksi, jos vaikka Pormestari haetaan kylän ulkopuolelta. Stora Ensossakin perintöprinssi haettiin äskettäin yhtiön ulkopuolelta. Ulkopuolinen henkilö voi katsoa asioita riippumattomasti, joka on erittäin hyvä asia. alan miehen epäilyihin voidaan vastauksena todeta, että tällainen hallinnollinen uudistus on toteutettaviissa parissa kuukaudessa. On täysin mahdollista, että jo lähiviikkoina Tratta PBF:n asiat etenevät tutkintavaiheeseen. Sen voi käynnistää esim. kantelu. On täysin selvää, että mahdollinen tutkintavaihe tulee keskittymään kaupunginjohtajan kyseenalaisiin toimiin ja perustus-, kunta- ja hallintolakien ym. säännösten rikkomiseen. Tutkinnan kohteena oleva virkamies joutuu tietysti tutkinnan ajaksi hyllytetyksi. Sodankylässä tällaiset kantelun peruteella käynnityneet hyllytykset ovat jääneet voimaan tutkimusten ajaksi, vaikka hyllytetyt ovat niistä kuinka valittaneet hallinto-oikeuteen. Juankosken kaupunkiin, joka todellakin tulee aina olemaan Kuopion naapurikaupunki, voidaan helposti saada yhdellä puhelinsoitoilla sijaiseksi kyvykäs Pormestari, jonka sitten valtuusto valitsee hoitamaan ryvettyneen entisen kaupunginjohtajan aiheuttamat sotkut. Kuka tahansa haasteita hakeva Pormestariehdokas lähtee tällaiseen unelmatehtävään viivana. Tällaiselle "Messiaalle" Juankosken kaupunki voisi hyvin maksaa myös kunnon liksaa, ettei hänen tarvitse roikkua jonkun Savon Energiaholding Oy:n toimitusjohtajana valtaosaa virka-ajastaan. Kun oma pesä on selvitetty, niin sitten voidaan kaikessa rauhassa miettiä itsenäisenä kuntana, miten yhteistyö Kuopion kasvavan tai ei kasvavan kaupungin kanssa on mielekästä järjestää. |
||