Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun
HelinäLapset kouluun bussilla Säyneisestä Juankoskelle, turvallistako....4.8.2014 19.45
Pitää kysyä onko vanhempien tarkoitus opettaa lapset bussimatkoihin ja vilkkailla liikenneväylillä kulkemaan. Lähikoulu olisi Säyneisessä ja silti kymmenisen lapsen vanhemmat valitsivat koulun pitkän matkan takaa.
Savon sanomat uutisoi tänään:
-
Liikenne 4.8.2014 klo 12:45 | päivitetty 4.8.2014 klo 12:45

Tuhansilla lapsilla edessä ensimmäinen koulumatka ? "Turvallisuus on aikuisten vastuulla"

Koulu alkaa monilla koululaisilla jo tällä viikolla. Liikenneturva toivoo, että autoilijoiden lisäksi myös kävelijät olisivat huomaavaisia ja auttaisivat lasta, jos tämä ei esimerkiksi uskalla kulkea suojatien yli.










Ekaluokkalainen valmistautuu ylittämään tien suojatietä pitkin matkalla kouluun.

Kuva: Kirsi Matson-Mäkelä / Yle


Mistä on kyse?

?Osa koululaisista aloittaa uuden lukuvuoden jo tällä viikolla ja koulun alkaessa tuhannet pienet lapset taivaltavat koulutietä ensimmäistä kertaa
?Liikenneturva painottaa, että vastuu lasten turvallisuudesta on aikuisilla, sillä lapset eivät välttämättä osaa toimia liikenteessä järkevästi
?Autoilijoiden lisäksi myös kävelijöitä kehotetaan olemaan huomaavaisia ja auttamaan lasta, jos tämä ei esimerkiksi uskalla kulkea suojatien yli

Koulujen alkaminen tuo liikenteeseen suuren määrän lapsia, jotka tekevät elämänsä ensimmäisiä matkoja itsenäisesti. Liikenneturva painottaa, että vastuu lasten turvallisuudesta on aikuisilla, sillä lapset eivät välttämättä osaa toimia liikenteessä järkevästi.

? Koko Suomessa on tänä vuonna 60 000 uutta koululaista, jotka kulkevat elämänsä ensimmäisiä matkoja itsenäisesti. Turvallisuuden täytyy olla aikuisten vastuulla. Lapset eivät voi yksinkertaisesti osata toimia liikenteessä kunnolla, vaikka kotona olisi harjoiteltu, Liikenneturvan koulutuspäällikkö Antero Lammi toteaa.

Jalankulkijakin voi auttaa
PVRe: Lapset kouluun bussilla Säyneisestä Juankoskelle, turvallistako....7.8.2014 16.43
Moro,
AVI:n johtaja Lehtola kertoo YLE:N tämän päivän uutisissa:" Aikaa ei tarvitse heittää hukkaan, Yrjänä vakuuttaa.

Lakkautukset eivät ole aina tuoneet säästöjä

Sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola kertoo seuranneensa huolestuneena koulujen lakkautuspäätöksiä, jotka eivät ole aina tuoneet edes haluttuja säästöjä.

? Kun mukaan lasketaan kuljetukset sekä sosiaali- ja terveyskulut, kustannukset saattavat usein jopa nousta.

Lehtola toivookin kunnilta laaja-alaisempaa katsetta koulusuunnitteluun.

? Meidän pitäisi päästä tähänastisesta ajopuukouluverkkosuunnittelusta viisaaseen kouluverkkosuunnitteluun, jossa toimittaisiin kunta- ja jopa maakuntarajojen yli."

Kerrottakoon, että AVI käsittelee valitusta Säyneisen koulun osalta.
Myös näyttää siltä, että hallinto-oikeus on myös käsittelemässä kouluasiaa muutoksenhakuna. Lukekaa sivistyslautakunnan keskusteluna oleva tietenkin taas "salainen" valitus.
JuhaRe: Lapset kouluun bussilla Säyneisestä Juankoskelle, turvallistako....7.8.2014 16.48
Tämä löytyi 30.7 kokouspöytäkirjasta:



Sivltk § 61






?Vastineen antaminen Kuopion hallinto-oikeudelle salassa pidettävän oppilasasian johdosta.






Keskustelun perusteella sivistyslautakunta valtuuttaa lautakunnan puheenjohtajan ja sivistystoimen osastopäällikön tekemään vastine määräraikaan mennessä.
opeRe: Lapset kouluun bussilla Säyneisestä Juankoskelle, turvallistako....11.8.2014 22.08
mikäs vika bussi kyydissä on, turvallinen ratkaisu, luuletko että taksilla kuskataan oppilaita kouluun vaikka Turussa. Ja kyllä koulun saa kaupungissakin valita, vaikka englannin kielisen.
Open lapsiRe: Lapset kouluun bussilla Säyneisestä Juankoskelle, turvallistako....11.8.2014 22.32
Sinäkö nimimerkki-ope- kuljet ylimääräiset 3 tuntia bussissa päivittäin ja lisäksi joudut heräämään tuntia aikaisemmin ja pääse koulusta kotiin pari tuntia myähemmin, kuin ennen.
Ja auta armias, kun alkaa kiusaaminen koulussa, jossa on lapsia muille jakaa.
Kyllä routa porsaat kylmettää.
TeroRe: Lapset kouluun bussilla Säyneisestä Juankoskelle, turvallistako....14.8.2014 21.30
pienissä koulussa kiusataan oppilaita ihan samalla tavalla kuin suurissa koulussa, valitettavasti.

Aina, kun oppilas kertoo kiusaamisesta, opettajan täytyisi puuttua siihen heti.
lapsen vanhempiRe: Lapset kouluun bussilla Säyneisestä Juankoskelle, turvallistako....15.8.2014 0.16
Terolle,
älä viitsi puhua pötyä. Pienissä kouluissa ei ole opetusministeriön mukaan minkäänlaista kiusaamista esiintynyt, vaan kiusaamista esiintyy sellaisissa kouluissa, joissa on paljon oppilaita ja vähän opettajia. Nyt esim. samat oppilaat ovat Juankoskella isoissa luokissa ja kohta alkaa tulla tietoon mitä siellä tapahtuu.

Säyneisen koulu on nyt esimerkkikoulu, sillä luokilla on vain muutamia oppilaita ja he saavat opertusta hyviltä opettajilta lähes henkilökohtaisena opettamisena. En voi muuta kuin kadehtia Säyneisen koulun oppilaiden asemaa, sillä matkoihin ei kulu aikaa, vaan leikkimään pääsee kavereiden kanssa heti koulun jälkeen ja henkilökohtainen opetus takaa hyvän ja erittäin hyvän opetuksen. Myös ujoilla oppilailla on mahdollisuus saada itsensä esiin luokalla, jossa on vain alle 10 oppilasta, mahdollisesti ain muutama.
Kiitos niille, jotka ovat puolustaneet pientä koulua ja pieniä koululaisia. Säälin niitä lasten vanhempia, jotka ovat tahallaan olleet lakkauttamassa hienoa ja tasokasta opetusta. Nyt koulumatkoihin kuluu aikaa ja veroeuroja. Ja kyllä talvikelit ja pakkanen jäähdyttää mieliä.
päättelijäRe: Lapset kouluun bussilla Säyneisestä Juankoskelle, turvallistako....15.8.2014 2.40
Kun puhutaan koulusta, niin keskustelua ei pitäisi heti viedä keskusteluun koulukiusaamisesta, kuten Tero on yllä tehnyt. Vielä vähemmän pitäisi alkaa mittaamaan koulukiusaamista koulun koon mukaan.

Ilman mitään tilastotutkimuksia on selvää, että pienryhmässä kiusaamista on vähemmän kuin suuremmissa ryhmissä, koska valvonta voi olla tehokkaampaa ja jokainen oppilas voi niin sanotusti olla läsnä ja osa oppimistiimiä.

Koulutusasioista puhuttaessa olisi enemmänkin syytä puhua siitä, mitä tänä päivänä ja tulevaisuudessa koululta odotetaan. Silloin voidaan ehkä löytää vastuksia myös siihen, pitääkö Juankoskella kouluasioita ryhtyä johonkin suuntaan kehittämään?

Karttusten rehtorien perhepiirissä ei ole vielä oivallettu muuta kuin se, että kouluttaminen maksaa.

Sitä ei ole vielä oivallettu, kuinka paljon kouluttamiseen täytyy käyttää rahaa, jos yhdestä ihmisestä kehiteään yhteiskunnan kannalta 1 milj. euron arvoinen yksilö.

Vakuutusyhtiöthän, jotka kaiken laskee, tietää senkin, että yhden suomalaisen ihmisen bruttokansantuotearvo on jonkun verran enemmän kuin 1 milj. euroa.

Rehtori Jari Karttusen tekemien laskelmien mukaan yhden ihmisen kouluttaminen maksaa Juankosken koulutussysteemissä keskimäärin suunnilleen 10 000 euroa/oppilas/vuosi. Tässakin on aika paljon ilmaa johtuen mmm. korkeista sisäisistä vuokrista ja tietysti Keskustan katastrofikeittiöstä.

Jos oletamme, että yksi oppilas kävisi koulua esikoulut, yläkoulut ja lukiot, niin yhden oppilaan vieminen Juankosken koulusysteemin läpi maksaa siis nykyään suunnilleen 100 000 euroa.

Nyt voidaan tietysti sitten lähteä kysymään vaikka vasta valitulta Rehtori Riikka Karttuselta tai jopa Juankosken Nerolta, että kannattaako juankoskisten kouluttaminen, kun 100 000 euron koulutuspanoksella saadaaan aikaan suunnilleen 1 milj. euron kansantuotos.

Minä sanoisin itse, että kouluttamisessa on vielä paljon varaa nostaa kustannuksia. Ihmisten kouluttaminen näyttää olevan todella hyvä kansantaloudellinen bisneskin.

Koulujen kehittäminen ei ole kuitenkaan ainakaan kustannus- ja vielä vähemmän puoluepoliittinen kysymys.

Koulutuksen järjestäminenhän on kunnan keskeisin perustehtävä. Sitä varten verotkin suurelta osin kerätään.

Minusta nim. merkki open lapsi on kiinnittänyt huomiota oikeaan asiaan eli siihen, miten oppilaan päivittäinen ajankäyttö toteutuu.

Open lapsi on todennut, että matkakuluihin voi helposti mennä päivittäin ilmeisesti Säyneissä jopa 3 ylimääräistä tuntia. Jos koulupaivässä sattuu olemaan viisi tai kuusikin tuntia, niin koulupäivän pituudeksi voi pahimmillaan tulla joissakin tapauksissa siis jopa 9 tuntia.

Kunnan virkamiehiltä, jotka innolla ovat näitä kouluja kehittelemässä ja lopettamassa, voidaan mennä kysymään, mitä heidän työsopimukset mahtavat sanoa tällaisesta päivittäisestä alle 10 vuotiaan lapsen työajasta.

Minusta onkin täysin kohtuutonta, että koulupiirejä ja kouluja suunniteltaessa puhutaan kilometreistä, kun todellisuudessa olisi puhuttava koululaisen työpäivän pituudestä.

Meillä on tapana suhtautua nihkeästi siihen, että kehitysmaissa käytetään usein lapsityövoimaa, kun perheeseen koetetaan hankkia elantoa.

Kun puhutaan pienten lasten kouluttamisesta suomalaista yhteiskuntaa varten, niin kysymys on lasten osalta itse asiassa työstä yhteiskuntamme hyväksi.

Voidaanko me suomalaiset silloin sallia se, että suomalainen jopa alle 10 vuotias lapsi paiskii joka päivä esim. Säuneisissä vaikka 9 tuntisia työpäiviä, kun lapset täytyy väkisin kuskata Juankosken keskustaan kouluun ja mahdollisesti ip-kerhoihin?

Kyllä opetushenkilöstön, lasten vanhempien ja kunnan virkailijoidenkin tulisi tajuta, että ei alle 10 vuotias lapsi tai esim. 15 vuotias nuori ole mikään paketti, jota opettajat ja virkamiehet voivat kuljetella mielin määrin linja- tai härkävaunuissa, vaikka kyyti olisi kuinka turvallista tahansa.

Aatuhan kuljetteli aikoinaan juutalaisia härkävaunuissa ja kyyti oli aina turvallista määräasemalle saakka.

Liitukaudelle jämähtäneessä suomalaisessa peruskoulussa on syytä siirtyä vähitellen nykyaikaan.

Uudesta suomalaisesta koulusta keskustelu on nyt lähtenyt jo kovaan käyntiin, kun PISA-tutkimuksetkin on jo laajasti todettu täysin harhaisiksi ja vanhanaikaisiksi, eikä niillä pisteillä enää nykypäivän maailmassa kukaan pärjää.

Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen ja filosofian tohtori Sari Mullola ovat saaneet valmiiksi laajan Suomen kouluja koskevan selvityksensä ja ovat kirjoittaneet aiheesta kirjankin "Maailman paras koulu".

Kirjoittajat ovat vihdoin kiinnittäneet huomiota siihen, että ihmisen mieli eli temperamentti, joka on joukko synnynnäisiä ominaisuuksia vaikuttaa oppilaan suorituksiin.

Tästä syystä esim. tytöt hyötyvät siitä, että heidän temperamenttinsa on lähempänä koulun odotuksia kuin poikien. Pojat taas kärsivät tästä synnynnäisestä ilmiöstä.

Tutkijat ovat sitä mieltä, että oppilaiden temperamentti ohjaa mm. arvosanakäytäntöjä, koska opettajilla ei ole ohjausta siitä, mitä asioita oppilaan pitää osata saadakseen hyvän arvosanan tai kuinka paljon oppilaan persoonallisuuden pitää vaikuttaa arvosanoihin.

Minusta Keltikangas-Järvinen ja Mullola ovat lähestyneet koulua oikeasta lähtökohdasta.

Koulun tehtävänä on kasvattaa lapsista ja nuorista psyykkisesti terveitä, innovatiivisia ja uteliaita ihmisiä, jotka pystyvät kommunikoimaan muiden ihmisten ja kulttuurien kanssa. Matemaattiset ja fysiikan perustiedot ovat tietysti myös hyvin tärkeitä, mutta eivät ainoita asioista, joita ihminen elämässään tarvitsee.

Tietenkin on tärkeätä, että lapsille tarjotaan mahdollisuus myös kehittää kunkin persoonan lähellä olevia eritysitaitoja mm. kannustaen ja opasten erilaisten harrastusten pariin.

Tästä ajatusmaailmasta tullaan siihen, että lähikoulu on kullan arvoinen kylän kehityskeskus, josta täytyy pitää kynsin hampain kiinni. Parhaiten se tapahtuu esim. Säyneisesissä, kun yhdessä rakennetaan kylään Mallikyläkoulu.

Minä luulen, että siemen jo itää tässä asiassa.
busaRe: Lapset kouluun bussilla Säyneisestä Juankoskelle, turvallistako....15.8.2014 8.07
Johan laulussakin sanotaan.

Linja-autossa on tunnelmaa
Matka katkeaaRe: Lapset kouluun bussilla Säyneisestä Juankoskelle, turvallistako....15.8.2014 8.23
Busa kirjoittaa tosi asiaa linja-automatkoista.

Peräpenkillä sikaosastossa tupakkia poltettiin ja keskikaljaa juotiin ja matka katkesi, kun kuskin huumori loppui ja heitti oma-aloitteisesti hyvin käyttäytyvän nuorison ulos pakkaseen.
Ei tullut kylmä, kun oli päässä pipohattu ja jalassa jatsarit.
hämmästelevä kuntalainenRe: Lapset kouluun bussilla Säyneisestä Juankoskelle, turvallistako....15.8.2014 10.37
Kepulaisille vanhemmille on tärkeämpää lopettaa Säyneisen koulu kuin taata lapsilleen mukavat koulupäivät.
Onko mukana joku demarikin?
Säyneisen menestys on koko Juankosken menestystä... muistakaa se.
päättelijäRe: Lapset kouluun bussilla Säyneisestä Juankoskelle, turvallistako....15.8.2014 13.55
Pikkupoikana oli tapana oksentaa linja-autoissa mm. Ruposen Ruskeissa, kun tiet olivat mutkaisia ja bensakin haisi.

Oksennnusten käsittelyyn oli autoissa penkkien takaosassa ruskeat oksennuspussit.

Kepu demut haikailee vielä näitä vanhoja "hyviä aikoja".

Pannaan vain lapset kärsimään, kun on itsekin kärsitty. Siperia opettaa.
kysynpähän vaanRe: Lapset kouluun bussilla Säyneisestä Juankoskelle, turvallistako....16.8.2014 8.52
Mitkä toimenpiteet ovat ajaneet oppilasmäärän tuohon lukuun ja mikä Se voisi olla,jos olisi toimittu täysin toisin?
alan kolmas miesRe: Lapset kouluun bussilla Säyneisestä Juankoskelle, turvallistako....16.8.2014 15.31
alan mies on tunnetusti kova tekniikan mies ja matemaattisesti lahjakas. Alan mies kirjoittaa myös virheettömästi.

Jostain kumman syystä alan mies on ihastunut suureen kokoon. Minusta on kummallista, että alan mies ajattelee niin, että kaikki mikä on suurta, on hyvää.

alan mies on todennut mm. sen, että Suomen paperiteollisuudella ei ole tulevaisuutta, koska Kiinassa uudet paperi- ja kartonkitehtaat ovat huomattavasti suurempia kuin Suomessa.

Minä en taas ole yhtä hyvä matematikko kuin alan mies, mutta minä olen jostain kuullut, että x-, y- ja x-akselitkin jatkuvat origosta yhtä pitkälle molempiin suuntiin. Siis luku voi olla äärettömän iso tai äärettömän pieni. Ja jokainen piste noilla akseleilla on periaatteessa yhtä hyvä.

Lämpötiloissa on taas niin, että oikein alas mentäessä atomien liike lakkaa ainakin Kelvinin mukaan -273 asteessa. Tuossa pisteessä siis kaikki toiminnat pysähtyy.

Tuosta Kelvinin havainnosta tullaan siihen johtopäätökseen, että optimaalisen luokkakoon täytyy olla enemmän kuin absoluuttinen nolla.

Sellaisessa luokassa, jossa ei ole yhtään oppilasta, ei tietenkään voi oppilaita opettaa, mutta opettaja saattaa silti harjoittaa turhaa opetustyötään. Luonnollisesti tällaista kallista opetustyötä tulee välttää.

alan mies viittaa linkeissään erilaisiin tutkimuksiin, joissa tutkijat puhuvat syvällä rintaäänellä luokkakoon merkityksestä ja koulututkija Sirkka Kupiainenkin on havainnut sen, että 19.7 oppilaan koko on paras mahdollinen luokkakoko.

Kupiainen on vielä intoutunut väittämään, että pieni luokkakoko voi myös olla "käytännöllinen haitta". Kas kun tutkija Kupiainen ei ole esittänyt, että optimaalinen luokkakoko on 19.73568 oppilasta, joka pyöristyy tietysti lukuun 19.7.

Minä mielelläni kysyisin, kuka maksaa palkkaa tällaiselle koulututkija Kupiaiselle?

Itse väittäisin, että koulututkija Kupiainen on ollut tutkimuksissaan liikkeellä hyvin heppoisin eväin.

Ainoa todella mitattava tieto, mitä Kupiaisella on ilmeisesti ollut käytössään on tilastollinen luokkakoko. Käsittääkseni Kupiainen ei ole pystynyt sitomaaan luokkakokoa mihinkään absoluuttisesti mitattavaan oppimistasoindikaattoriin.

Nythän on jo todettu muissa tutkimuksissa, että Suomen PISA-tutkimusten tuloksetkin, joita Suomessa on nähtävästi vuosikymmeniä hehkutettu onnistuneen koulutuksen merkkeinä, ovatkin ns. huuhaa-tutkimuksia.

Optimaalisen luokkakoon määritykseen ei siis riitä se, että joku tutkija puhuu parhaasta koulusta tai huonosta koulusta.

Mari Kiviniemikin puhui ?parhaasta kunnasta?, menetti kansan luottamuksen, mutta valittiin juuri äskettäin tärkeisiin OECD-tehtäviin.

OECD:hän on ollut noiden PISA-tutkimusten takana vuosikaudet. Jos kouluista puhutaan, niin ensimmäisenä on tietysti pystyttävä määrittelemään, mikä on kouluissa hyvää ja mikä huonoa.

Koulututkija Kupiainenkin on viitannut ns. "käytännölliseen haittaan", joka minusta vahvasti viittaa opetukselliseen haittaan. Tästä tullaan helposti kysymykseen, pitääkö opetuksen olla helppoa vai vaiketa?

Opetettaessa pääasia ei ole opettajan työn helppous vaan se, meneekö oppi perille.

Jos oppi ei mene perille, niin vika voi yhtä hyvin olla opettajassa kuin oppilaissa. Myös opetettava aine saattaa olla hankala joillekin. Kaikille lapsille ei voi opettaa esim. matemaattisia aineita samalla tavalla. On paljon lahjakkaista oppilaita, joilla voi olla lukihäiriö, ADHD tai mitä tahansa.

Omista kokemuksistani tiedän, että jos opettaja ei ole pätevä, niin sellaista opettajaa ei mielellään kovin kauaa kuunnella, eikä silloin myöskään oppi mene perille. Tyhjällä vatsalla oppi ei mene koskaan perille tai jos luokkahuoneessa ei ilma kierrä.

Oppilaan täytyy olla motivoitu. Kaikilla opettajilla ei yksinkertaisesti ole kykyä motivoida oppilaita, eikä motivointi ole missään yhteydessä luokkakokoon.

Motivointi on riippuvainen opettajan taidoista. Mielestäni opetuskoulutuksessa ei meillä tarpeeksi kiinnitetä huomiota näihin opetuksellisiin kykyihin.

Mielestäni hyvä opettaja ei ole sellainen, joka tietää paljon, vaan sellainen, joka osaa esittää asiansa hyvin. Hyvin asiansa esittävää opettajaa tullaan mielellään kuuntelemaan suurinkin joukoin, kuten on havaittu esim. filosofi Esa Saarisen pitämistä värikkäistä luennoista.

Kun puhutaan nykypäivän maailmasta, niin moderni tietotekniikka mahdollistaa esim. sen, että ei tarvita mahtavia luetosaleja kuten yliopistoissa on tapana tai perinteisiä isoja perukoulujen liitutauluja tai helmitauluja, joita minäkin nuorena jouduin hypistelemään alakoulussa, koska pienryhmissä voidaan nykyään näppärästi opettaa lapsille labtopeilla, vaikka navetan suunnittelua.

Alan mies on todennut, että Säyneisten pieni kyläkoulu on veroeurojen tuhlausta. Väite on uskomaton, koska mm. peruskoululaki edellyttää sitä, että kunnan on huolehdittava peruskoulutuksen järjestämisestä kunnan alueella.

Olisi hyvä, että suuruuden ekonomiaa ihannoiva alan mies pikku hiljaa heräisi nykyaikaan, jossa niin monia taannoin tehtyjä virheitä ollaan jo korjaamassa.

Postikin on muuttunut Itellan aikana sekatavarakaupaksi. Postien rinnalle on tullut R-kiskat ja S-marketit tavaroiden jakeluun ja Pekka Haavistokin on jo havainnut, että koko Itella brandi meni intoilijoiden aikana täysin kiville. Nyt Itella brandi heitetäänkin suurella rahalla nurkkaan ja kusti alkaa taas polkea komeasti Postihattu päässä.

Suomen peruskouluissa on selvästi ravistelun paikka. Tarvitaan kokonaan uutta otetta. On hyväksyttävä ihmisten erilaisuus ja rakennettava koulua, luokkia ja opetusuunnitelmia sen mukaisesti. Asioita ei voida nykypäivänä hoitaa valtakunnallisesti vaan paikallisesti.

On hyvä periaate, että peruskoulutusta järjestetään kaikille ja koulutuksen tulee olla mahdoillisimman edullista, mutta koulutuksen järjestämisessä on syytä olla tarjolla monia vaihtoehtoja lähtien myös yksityisistä kouluista.

Koulujen on voitava myös erikoistua ja tämä linja takaa sen, että Suomeen voidaan ja on syytäkin perustaa kymmeniä Mallikyläkouluja, joiden olemassaolo ei saa riippua siitä, onko koulussa 15 vai 40 oppilasta.

Luulen, että pienen Mallikyläkoulun perustaminen on aina helpompaa kuin suuren.

alan mies lähtee sinänsä asiallisessa koululinkityksessään turhaan morkkaamaan Säyneisten "ökyisäntiä" tai paikallisia kylätoimijoita, jos he haluavat huolehtia siitä, että Säyneisissä on asiallista lähiopetusta tarjolla.

alan miehen poimima linkki kristillisisistä kouluista osoittaa sen pysähtyneisyyden, joka meillä on vallinnut virkamiesten toimesta, ei lainsäädännöllisesti, että erilaiselle koululle ei tässä maassa ole tahtonut millään saada kouluille pysyvää toimilupaa.

Eihän kukaan järjellinen taho voi lähteä rakentamaan mitään pysyvää, jos joku harmaahapsinen AVI-virkamies myöntää opetusluvan vain pariksi kokeiluvuodeksi.

Tuollaisen kapeakatseisin virkamiehen tulisi tajuta edes se, että ei kukaan rakenna koulurakennustakaan vain paria kokeiluvuotta varten.

Toisaalta voisi olla kiinnostavaa tutkia ja kokeilla sitäkin, voisiko nykyaikana pieni kyläkoulu toimia vähän samaan tapaan kuin ennen aikaan myymäläauto?

Nykyaikainen tietotekniikka sallii kyllä tämänkin ihmeen. On helppo ajatella, mitä kaikenlaisia mahdollisuuksia liikkuvaan kyläkouluun liittyisi.

Minun mielestäni koulutuksesta ei pitäisi tehdä liian vakavaa tapahtumaa. Sehän tiedetään yleisestikin, että lapsikin oppii parhaiten leikin varjolla, ei hampaat irvessä.
PRe: Lapset kouluun bussilla Säyneisestä Juankoskelle, turvallistako....18.8.2014 22.57
Moro,
Autin ja Hyry-Beihammerin tutkimuksessa seuraavaa esim. "Kyläkouluverkko on tärkeä osa elävää maaseutua.

Kyläkoulujen lakkauttamiseen liittyvässä päätöksenteossa unohdetaan usein se itsestäänselvyys, että suurin merkitys koululla on kylän lapsille. Pieni koulu on monin tavoin ihanteellinen ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö. Pieni koulu integroi vanhemmat vahvemmin koulun arkielämään kuin suuri koulu, jolloin koulun ja kodin yhteistyö saa hyvän pohjan. (Peltonen 2002, 51?60.)

Pienessä opetusryhmässä on mahdollista oppia tehokkaammin kuin suuressa. Tutkimusten mukaan (esim. Smith & Glass 1980) saavutetaan sitä parempia tuloksia, mitä pienempi opetettava ryhmä on. Kyläkoulun vahvuuksiin kuuluu myös se, että lapsia opettaa ensimmäisten kouluvuosien ajan vain kahdesta kolmeen opettajaa. Tämä tuo mukanaan pysyvyyttä ja turvallisuutta, minkä lisäksi opettajat oppivat tuntemaan oppilaansa hyvin. Yksilöllinen opetus tarjoaa hyvät puitteet oppilaan tuntemukselle ja yksilölliselle kohtaamiselle.
Yhdysluokissa eri-ikäiset lapset voivat oppia toisiltaan erilaisia taitoja, jolloin heistä kehittyy muut huomioivia ja vastuuta ottavia itsenäisiä oppilaita. "

Alan mies on olevinaan insinööri, joten eikös olisi aika siirtyä takaisin paperiasioihin ja Ouluun. Kyllä me pidämme täällä huolta omistamme.
helluntalainenRe: Lapset kouluun bussilla Säyneisestä Juankoskelle, turvallistako....24.8.2014 0.37
Hyvä lapsen vanhempi, sinun logiikka ontuu pahan kerran, pienessä koulusa ei kiusata, pienessä työpaikassa ei kiusata, pienellä kylällä ei kiusata, mutta pienellä kylällä on ahdistavaa asua. körttihuumoria..
Erkki NRe: Lapset kouluun bussilla Säyneisestä Juankoskelle, turvallistako....25.8.2014 11.21
Kiusaamiseen ei tarvita kuin kaksi ihmistä. Se voi tapahtua kotona, koulussa ja työpaikoilla. Jos kiusaamiseen ei missään kunnolla puututa vaan naureskellaan ja vähätellään, niin se jatkuu vaan.
Pienten lasten opetus tulisi tapahtua lähellä kotia ja tuttuja turvallisia paikkoja lähellä. Tuntuu ihmeelliseltä että kymmeniä lapsia voidaan kuljettaa ympäri kaupunkia takseilla ja bussiella, luulisi olevan helpompi kuljettaa muutamaa opettajaa. Aikoinaan sama opettaja pystyi opettamaan ala-asteisille kaikki tarvittavat aineet, nykyiset opettajat eivät osaa enää kuin oman aineensa, jos sitäkään.
alan miesRe: Lapset kouluun bussilla Säyneisestä Juankoskelle, turvallistako....30.8.2014 10.38
Seuraavassa opettajien mielipiteitä yleisellä tasolla. Päteekö tämä nimenomaan Säyneisiin? Ainakin ns. koulushoppailu on siellä totta:

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/art-1288729895254.html


Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: