Keskustelu
| Rupina jatkuu | Yt-neuvottelut alkoivat: | 8.10.2014 12.17 |
| Valmet aikoo lomauttaa Juankoskella Valmet Fabricks Oy on aloittanut Juankosken tehtaallaan tuotannollista syistä yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat koko henkilöstöä. Juankosken tehtaanjohtaja Kari Haikonen kertoi keskiviikkona, että neuvotteluissa ei ole kyse irtisanomisista vaan lomautuksista. Neuvottelut ovat seurausta kysynnän tilapäisestä heikkenemisestä, hän sanoo. On todennäköistä, että työntekijöiden mahdolliset lomautukset ovat alle 90 päivää. Tehtaalla on töissä noin 220 henkeä. Juankosken tehtaan ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Mari Seppänen toteaa, että nyt neuvottelut jatkuvat. Neuvottelut päättynevät ensi viikon puolessa välissä. Tehdas valmistaa paperikonekudoksia ja suodatinkankaita. Valmetin Juankosken tehdas oli aikaisemmin konepajayhtiön Metson ja sitä ennen Tamfeltin tuotantolaitos. Valmet irtautui Metsosta itsenäiseksi pörssiyhtiöksi vuoden alussa. Metso ja Tamfelt yhdistyivät takavuosina. Jakautumisen jälkeen Metson Massa, paperi ja voimantuotanto -liiketoiminta-alueet muodostivat uuden Valmetin, kun Kaivos ja maarakennus- sekä Automaatio-liiketoiminnat jatkoivat Metson nimen alla. Valmet Oyj:n osavuosikatsaus ajalta 1.1.-30.9.2014 julkistetaan perjantaina 24. lokakuuta |
||
| alan kolmas mies | Re: Yt-neuvottelut alkoivat: | 8.10.2014 18.01 |
| Olen jo jonkin aikaa todennut, että Metson/Valmetin Juankosken paperikonekudoksia ja suodantinkankaita valmistavalla tehtaalla voi olla kohta kuumat paikat. Veijonkin on pikkuhiljaa syytä unohtaa hämärähommat epätoivoisen Tratta PBF:n tekohengityksen kanssa ja keskittyä oleelliseen. Se on täysin selvää, että Juankosken rahat eikä mitkään tilapäislainat riitä siihen, että kohta pienessä kylässä voi olla Tratta PBF:n lisäksi vielä toinenkin rampa. Ja siitähän ei tule mitään, jos tällaista rampaa sokea lähtee taluttamaan. Valmet Fabrics Oy:n yt-neuvottelut eivät ole aiheetta lähteneet liikkeelle. Kysymys on perimmiltään toiminnan kannattavuudesta ja tulevaisuuden näkymistä. Kun Valmet Fabrics Oy:n tilannetta tarkastelee, niin täytyy muistaa, että yhtiö ei kokonaisuudessaankaan ole maailman napa alallaan. Vuonna 2013 yhtiön liikevaihto oli vain 126.2 milj. euroa. Tilikauden tulos oli kuitenkin vielä kohtalainen eli 5.4 milj. euroa (5.7% liikevaihdosta). Henkilökuntaa yhtiössä oli 835 kappaletta. Juankosken osuus tästä on näköjään 220 eli noin neljännes. Yhtiönä Valmet Fabricsillä on takanaan hyvinkin tappiollisia vuosia esim. vuonna 2009 (liikevoitto -33.9% liikevaihdosta). Tosin tuo tulos syntyi ennen Valmet Fabrics Oy:n liiketoimintojen yhdistämistä vuonna 2011. Täytyy myös muistaa, että nimenomaan paperikoneiden märkäpäässä tuotekehitys on ollut voimakasta, joten voidaan tietysti kysyä, onko Fennofeltin aikoinaan pyörittämä Viira Oy pysynyt mukana modernissa paperiteollisuuden tuotekehityksessä. Maailman johtava toimija tällä alalla näyttää olevan amerikkalainen Albany International, jolla on 20 laitosta 11 maassa ja yritys työllistää 4 100 henkilöä. Albanyn liikevaihto vuonna 2014 tulee olemaan lähes 800 milj. USD eli 635 milj. euroa. Yhtiön nettotulos on mainio. Parannusta vuoden 2013 kuuden kuukauden tulokseen on ollut vuonna 2014 peräti lähes 18 milj. taalaa eli 428%:a. Muista kovimmista kilpailijoista voi mainita Valmetin arkkivihollisen Voith Fabricsin, jonka palveluksessa on nykyään myös lähes 4 000 henkilöä ja heistäkin suuri osa erittäin kilpailukykyisessä Intiassa. Kun vielä tähän lisää sen, että itävaltalainen Andritz on voimakkaasti satsannut viime vuosina paperiteollisuuteen ja osti jo vuonna 2008 itävaltalaisen viiroja ja huopia vuodesta 1782 valmistaneen Andreas Kufferath GmbH:n, niin saa jonkin käsityksen siitä, miksi Valmetin Juankosken tehtaalla käydään yt-neuvotteluja. Kufferathin henkilökunta oli vuonna 2008 vain noin 550 henkilöä, mutta näyttää kasvaneen jo ainakin 750 henkilöön. Kun vielä seuraa Andritzin kehitystä yhtiönä, niin Valmetilla alkaa olla edessä kovat ajat. Andritz keräsi tilauksia vuoden 2014 1. kvartaalin aikana lähes 3:n miljardin euron edestä ja liikevaihto oli 2.7 miljardia euroa. Valmetin sai puolestaan tilauksia 2. kvartaalin aikana 2014 yhteensä noin 1.0 miljardin euron edestä ja liikevaihto oli vain 588 milj. euroa. Voith puolestaan sai tilauksia 6:n kuukauden aikana (maaliskuun 2014 loppuun mennessä) noin 2.8 miljardin euron edestä ja liikevaihto oli 2.6 miljardia euroa. On huomattava, että sekä Voith että Andritz ovat konepajateollisuudessa monialaisia, mutta Valmet näyttää keskittyvän lähinnä metsäteollisuuteen ja bioenergiaan, joiden kasvu näyttää olevan vain 1-2%:n luokkaa globaalsiti. Tämä tietää jatkuvaa kustannuspainetta. Voi olla, että Valmetin tie osoittautuu vielä kiviseksi. Näin kävi aikoinaan myös legendaariselle amerikkalaiselle paperikoneiden tekijä Belotille, jonka Valmet sittemmin osti. Metsäteollisuudessa ainakaan suhdanneherkkyyttä ei tule puuttumaan. Yllä olevista luvuista voidaan päätellä, että Voith ja Andritz näyttävät siis olevan ajamassa Valmetin ohi, valitettavasti. Tästä taas seuraa, että Valmetin Juankosken tehtaalla täytyy varautua kaikesta huolimatta pahimpaan. Suomen kilpailukyky ei nykyään ole parhaasta päästä, mikä voidaan havaita mm. siitä, kun katsotaan esim. Valmetin pahimpien kilpailijoiden kuten Voithin ja Andritzin viimeaikaisia tuloksia. |
||
| valeinsinööri | Re: Yt-neuvottelut alkoivat: | 8.10.2014 20.51 |
| Nyt Juankosken supliikkimies on lähetettävä kertomaan Valmetin hallitukselle, miten hyvin viiratehtaalla menee. Asiakkaille pitäisi saada loppuvuodesta uutta, käänteentekevää ja mullistavaa viiralaatua. Vain 7,5 milj. euroa tarvitaan Juankosken veronmaksajilta. Tehtaan työntekijät ovat jo tarjonneet joustavia lomautusehtoja, kunhan saavat olla työssä 3 pv / kk. Kova luottamus on luottamusmiesportaassa tehtaan jatkolle. Viiratehtaan kaikki toiminta on julistettava salaiseksi 10 vuodeksi... se on menestyksen salaisuus. |
||
| päättelijä ja kyselijä | Re: Yt-neuvottelut alkoivat: | 8.10.2014 22.11 |
| Milloin aloitetaan yt-neuvottelut Juankosken kaupungitalolla? Monet kunnat ovat jo joutuneet tälle valitettavalle tielle, kun eivät aikanaan ole huolehtineet taloudestaan. Kun nyt viiratehdas ja Tratta PBF yhdessä lomauttavat koko henkilökuntansa, niin Juankosken veronmaksajien rahat eikä myöskään tilapäislainat enää riitä reippaasti yli 300 henkilön kunnan organisaation pyörittämiseen ainoana tehtävänään vain jakaa työkkäristä tai sossusta toimeentulotukea kuolevan kylän asukkaille. Koko maan tasolla toimeentulotuen siirtyminen vuonna 2017 KELAan merkitsee työttömyyttä ainakin ehkä noin 1200 henkilölle, koska KELA on todennut, että heidän syteeminsä pörittämiseen tarvitaan voin noin 300 henkilöä. Nykyään kunnissa on etuuskäsittelijöitä peräti 1300-1500. Tutkimusten mukaan kuntien etuuskäsittelijät myös tutuvat "kyykyttävän" asiakkaita ja tästäkin syystä moni tukiin oikeutettu ei halua hakea apua ja usein ajautuu myös syrjäytyneeksi. Kangasperko oli varmasti tietoinen viiratehtaan lomautuksista ja siksi "kaukaa viisaana" miehenä tajusi lähteä lisälainan anontaan. Kangasperkohan totesi, että vuoden vaihteen tienoilla kaupungin maksuvalmiudesta on pidettävä huolta. Mistä Kangasperko tiesi ennakoida tämän tulevan tilanteen? Olisiko pörssiyhtiöstä vuotanut sisäpiiritietoa Veijon kautta? Juankoskella on ollut maan tapana Kangasperkolla, että pörssiyhtiön sisäpiiritietoa on jaeltu kunnan virkailijoille ja myös luottamushenkilöille. Eihän muuten Juankosken valtuusto olisi koskaan voinut lähteä rahoittamaan täydelliseksi sudeksi nyt todettua biolämpöäkään? Liitos-Kuopiostakaan ei ole nyt apua ennen kuin vasta vuonna 2017 ja sinne on pirun pitkä aika. Jokohan ensi vuonna Juankosken veroprosentti joudutaan nostamaan 25%:iin? Alkaisikohan jo olla aika Juankoskellakin kohta ryhtyä käyttämään rihveli- ja helmitauluja monimutkaisten tietokoneiden sijasta, niin saataisiin pikkuhiljaa lilliputtikylän talous tasapainoon? Tasapainottamisessa tarvitaan vain yhteen- ja vähennyslaskutaitoja. Tulot miinus menot. Eikö tuota yksinkertaista asiaa ole Juankoskella vielä tajuttu? |
||
| alan mies | Re: Yt-neuvottelut alkoivat: | 8.10.2014 22.17 |
| Oletko nyt alan kolmas mies kirjoittanut hiukan liian nopeasti tuon tekstisi. Miksi vertaat Voithin puolikasta vuotta Valmetin kvartaaliin. Toisekseen ei Valmet tule mihinkään häviämään. Pitää koneilla olla kolme varteenotettavaa toimittajaa maailmassa. Beloitin aikoina oli hiukan enemmän. Sen sijaan olen jo aikoja sitten ihmetellyt, miksi viiratehdas pitää olla Juankoskella. Laitetaanpa Viira Oy:stä oikeaa tietoa. Ei kai Fennofeltilla ollut mitään tekemistä sen kanssa: Suomen Metallikutomo Oy (1931), Helsinki. Kymin Oy 24, G. A. Serlachius Oy 27, Oy Tampella Ab 15, Yhtyneet Paperitehtaat Oy 17, Oy Nokia Ab 9, ynnä 9 muuta pienempää. Metallikankaiden ja paperi- ja sellukoneiden viirojen tuotanto (Malmi Viljakuja, myöh. Malmin raitti 15, v:sta 1978 Juankoski). Henkilök. 267, liikevaihto 17 Mmk, op. 3,8 Mmk 1973. Nimi v:sta 1978 Viira Oy. Pääomistaja oli alusta alkaen Gusums Bruk. 1961 se myi osakkeensa vähemmistöosakkaille, metsäteollisuudelle. 1983 Tamfelt Oy Ab osti Viira Oy:n ja fuusioi sen 1984. |
||
| alan kolmas mies | Re: Yt-neuvottelut alkoivat: | 9.10.2014 1.47 |
| Kiitos alan miehelle, että korjasit tuon Fennofeltin. Tuli tosiaan vähän kiire tekstissä. Eikä aikomukseni ollutkaan esittää mitään syväluotausta kilpailevista yrityksistä. Huomasin kyllä, että Voithin tulokset koski puolta vuotta, mutta laskutaitoinen pystyy helposti jakamaan Voithin luvut kahdella. Tässä tapauksessa Voithin liikevaihto on silti suunnilleen kaksinkertainen Valmettiin verrattuna. En minäkään usko sitä, että Valmet mihinkään aivan vähällä häviää, mutta jotenkin aneeminen on Valmetin uuden toimitusjohtajan ja CEO Pasi Laineen esitys Valmet Capital Days 2013 aikaan 26.11.2013 otsikolla Valmet?s Path Foreworth. Valmetin strategian Laine määrittelee seuraavasti: "Valmet kehittää ja toimittaa kilpailukykyisiä teknologioita ja palveluja sellu-, paperi- ja energiateollisuudelle. Olemme sitoutuneet parantamaan asiakkaidemme suorituskykyä." Valmetin markkinasegmentit ovat kooltaan ja pitkän aikavälin kasvultaan seuraavat: - Energia 2 000 milj. euroa, kasvu 1.0% p.a. - Sellu 1 400 milj. euroa, kasvu 1-2% p.a. - Kartonki 1 000 milj. euroa, kasvu 3% p.a. - Tissue 600 milj. euroa, kasvu 3% p.a. - Kirj. & Painopaperit 600 milj. euroa, kasvu -1.0% p.a. Huolta tässä aiheuttaa se, että Voithin käyttämä vuotuinen tutkimus- ja kehityspanos oli 2013 peräti 242 milj. euroa. Andritzillä R&D kustannukset olivat vuonna 2013 taas 92.6 milj. euroa ja Valmetilla vain 60 milj. euroa. Kiinnostava tieto on sekin, että Andritz on asettanut pitkän aikavälin kasvutavoitteensa tasolle 5-8% p.a. Kun tätä tavoitetta vertaa Valmetin markkinasegmenttien vaatimattomiin kasvulukuihin, niin siitäkin voi kukin vetää mieleisensä johtopäätökset. Voin hyvin yhtyä siihen alan miehen havaintoon, että Juankosken viiratehdas ei taida olla aivan optimaalisessa paikassa, kun ajatellaan vaikka Kiinan, muun Aasian ja Latinalaisen Amerikan tulevaa kasvupotentiaalia. Ainakaan mitään pitkän aikavälin synergiaa ei ole valitettavsti löydettävissä Juankosken viiratehtaan ja epätoivoisen Tratta PBF toimintojen välillä. |
||