Keskustelu
| päättelijä | Joko Kristerillä nykii? | 11.10.2014 22.56 |
| Kristeri on luvannut kerätä VisorCote ja Tecta tilauksia joulupukin konttiin runsain mitoin. Mikäli oikein muistan, niin lokakuun loppu oli pantu seuraavan koeponnistuksen määräajaksi. Kohta lokakuukin on tältä vuodelta jo mennyt, eikä virkistymistä Kristerin ja Neron otteissa näy. Nyt kun Tratta PBF:n rahoitushuoltokin on jo turvattu Kangasperkon junailemilla edullisilla kuntatodistuksilla, jotka eivät maksa mitään eikä niitä tarvitse maksaa varmaan koskaan takaisinkaan, niin olisi hyvä aloittaa "erikoispahvin" tuotanto kunnallisessa pahvitehtaassa mahdollisimman pian. Kristerillähän on pahvin hintakin jo kohdallaan eli vain 800 euroa tonni, mikä vain vaivoin ylittää nykyisen pitkäkuituisen valkaistun sellun hinnan. MetsäBoardiltakin saa korkealuokkaista päällystettyä White-Top Lineria suunnilleen samaan hintaan, joten ei Kristerille jää kalliista ostopohjasta käteen sentin senttiä. Tappion teon tahtia voidaan siis jatkaa samaan vanhaan hyvään Tratta PBF:n malliin. Mutta parasta on vain nyt panna koneet käyntiin mahdollisimman pian, koska markkinoille pääsy on vähintään vuoden mittainen projekti. Ei markkinoille odottamalla pääse. Kristerin ja Neron on turha odotella sitä, että muut kartongintekijät pysäyttäisivät koneensa, jotta Tratta PBF pääsisi markkinoille. Nyt olisikin kiire palkata myös hyviä myyntimiehiä ja etenkin naisia. Aivan varmasti jokunen kunnan toimettomista virkailijoistakin lähtisi mielellään Juankosken kunnallisen pahvitehtaan uutuustuotteita myymään. Sitähän ei kukaan tiedä, vaikka miten hyvin kauppa kävisi, koska kepulaisilla on tuo kaupankäyntikin ihan verissä. Juankosken virallinen äänikin vuolee kultaa, kun myy parasta ennen päivän jo aikoja sitten sivuuttanutta kaardemummaa parasta ennen päiväyksestä tietämättömille ostajille. Veikkaukseni on, että kunnallisen "erikoispahvin" myyntityö on monin verroin antoisampaa ja mielekkäämpää kuin peukaloiden pyörittely kunnantalolla ja A4-pinkkojen siirtely pöydän kulmalta toiselle. Kunnatalolta voidaan helposti irroittaa ainakin 50 henkilöä Tratta PBF:n pelastustöihin kuntatodistusrahojen avulla. Ajatella, että pienestä kylästä löytyy tällainenkin voimavara. Hätä ei lue lakia. Nythän tuosta raskaasta konttorityöstäkin voidaan jo lähes kokonaan luopua, kun kohta jo aloittaa uusi liitoshallitus ja tietenkin päävastuu paperipinnkojen siirtelyyn siirtyy luonnollisesti Kuopion taitavampien virkailijoiden huoleksi. Huolta tässä aiheuttaa se, että kohtahan maahan sataa jo lumi. MIksi Nero ja Kristeri eivät nyt käynnistä koutteria, kun Nerolla on 10 milj. euron kuntatodistukset jo plakkarissa? Sivistystoimen johtajan palkkauskin meni vielä mietintämyssyyn, joten kyllä noita rahavaroja ainakin yhteen uuteen koeponnistukseen olisi riittävästi. On aika noloa käyttää kuntatodistuksia pelkästään Tratta PBF:n tilojen lämmitykseen pakkasten iskettyä lähiviikkoina. Juankosken veronmaksajat ovat jo kyllikseen maksaneet Neron neuvojen mukaan Römssyn konkan jälkeen heitteille jääneiden pahvitehtaan vermeiden lämmityksestä. Olisi aika ryhtyä tekemään pahvia eikä vain aikoa pahvin tekemistä. Jokohan pahvitehtaan lämmityskustannuskin on kaikkineen noussut jo miljoonan euron luokkaan? Kyllä tässä Juankosken Neron ja Kristerin Tratta PBF-hankkeessa on jotenkin omituiset piirteet. Tuossa juuri laskin, että Römssyn konkan jälkeen kalenterissa on ollut aikavälillä 2009-2014 lokakuun loppuun mennessä kalenteripäiviä yhteensä suunnilleen 2125 kappaletta. Kun sitten muistelee, kuinka monena päivänä Tratta PBF on seisoskellut ns. pitkää tilausta odotellessa ja kunnossapitotoimien vuoksi, niin olen päätynyt siihen, että noita seisontapäiviä tulee kertymään lokakuun loppuun mennessä suunnilleen 1880 kappaletta. Pahvia on siis tuotettu jollakin teholla vain noin 245 päivänä. Pahvitehtaan aikahyötysuhde on siis suuruusluokkaa 11.5%. Tietojeni mukaan tämä on selvä maailmanennätys alallaan. Ennätys on siinä mielessä vielä ainutlaattuinen, että se on saavutettu kuuden vuoden aikana. Kysymyksessä on siis kaikkien aikojen kartonginteon maratonin aikahyötysuhteen alin arvo. Tätä ennätystä tuskin tullaan enää missään rikkomaan. Silti firma on vielä pystyssä!!!! Kaikki muut firmat olisivat kaatuneet jo aikaa sitten. Juankosken Nero ja Kristeri on syytä käydä kukittamassa saavutetun maailmanennätyksen vuoksi. |
||
| Unto | Re: Joko Kristerillä nykii? | 12.10.2014 12.03 |
| Tässä yksi syy Krisun vapinaan: " Etelä-Savo 2.9.2014 klo 12:43 | päivitetty 2.9.2014 klo 14:21 KHO: Mikkelin kaupungin Karjaportille myöntämät takaukset kiellettyjä Korkein hallinto-oikeus päätti pitkään jatkuneen kiistan jälkeen, että Mikkelin kaupungin Karjaportille myöntämät rahoitustakaukset eivät ole sallittuja. Korkein hallinto-oikeus säilyttää Kuopion hallinto-oikeuden aiemman päätöksen, jonka mukaan Mikkelin kaupungin vuonna 2008 Karjaportille myöntämät takaukset ovat yritystukea. Kielletyksi tueksi katsottiin tuolloin myös kaupungin Karjaportille myöntämät lykkäykset lainan lyhennyksissä. Sekä Mikkelin kaupunki että Karjaportti valittivat Kuopion hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. ? Tällä päätöksellä ei ole Karjaportin kannalta taloudellista merkitystä. Yhtiö on selvitystilassa ja toteuttaa saneerausohjelmaansa, Osuuskunta Karjaportin selvitysmies Pekka Jaatinen kertoo. ? Tämä päätös tarkoittaa sitä, että meidän pitää periä virheellisesti myönnetyt tuet. Periaatteessa ne ovat jo perinnässä. Komissio on velvoittanut meitä jo aiemmin, että pitää pistää tuet perintään, Mikkelin kaupungin hallintojohtaja Ari Liikanen kertoo. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana on vielä Karjaportin toinen valitus Mikkelin kaupunginhallituksen päätöksestä periä myöntämänsä tuet takaisin Karjaportilta. Pitkään talousvaikeuksissa ollut Osuuskunta Karjaportti asetettiin selvitystilaan vuoden 2013 lopulla." Muuten tässä myös syy siihen, että Juankosken kaupunginjohtaja halusi mahdollisimman pian saneeraukseen PB:n. Siten ei pidä periä takaisin. Mutta onko velkasaneeraukseen hyväksyminen laitonta tukea ja vastaus on: Kyllä on ja siitäkin on ennakkotapauksia. Kyse on uudesta kielletystä yritystuesta. |
||
| Kuntalaiset kiittää | Re: Joko Kristerillä nykii? | 12.10.2014 12.33 |
| Nyt kannattaisi pian mennä hummeriveljesten Joken etunenässä keromaan Kristerille , että puuterminaali tulee pian Juankosken asemalle ja Vuotjärven tie tulee loistokuntoon, pikaisten kuljetusten turvaamiseksi. Joten ei ole mitään huolta etteikö markkinat lähde tästä pikaisesti käyntiin kun nuo tarpeelliset hankkeet valmistuvat. Lähimetsän omistajien puukaupat ovat puuterminaalin ja Vuotjärven tien kuntoon saamisella turvattu pitkälle tulevaisuuteen. Kyllä Joken passaa kuljeksia kylällä punaisten lyhtyjen alla kun on saanut noin mittavan hankeen toimeksi, mitä puuterminaali ja Vuotjärven tien kunnostus on vaatinut ponnisteluja. Näiden hankkeiden suunnittelu on tuonut niin paljon työtä juankoskelaisille ja pikkurahalla. Mitättömällä viidenmiljoonan euron laittomalla kuntatakauksella ja takauksen maksatuksella ilman virallisia päätöksiä on jo avittanut monta uutta hanketta alulle. |
||
| Ope | Re: Joko Kristerillä nykii? | 12.10.2014 15.12 |
| Lösösen hanke on työllistänyt tasan nolla ja lisää työttömiä on tullut satoja ja kunnan väestö on vähentynyt Lösösen alkuajoista lähes kymmenellä prosentilla. Ja missäs on puuterminaalihanke. Ja samaa kysyn nykyiseltä hallituksen puheenjohtaja Tirkkoselta, joka lupasi sen valmistuvan tällä valtuustokaudella. Pelkkää paskaa ja vaalipuheita. Ja Lösönen lupasi kunnan velkojen olevan maksettu vuoteen 2017 ja fakta on se, että velkataakka on kasvanut vuosi vuodelta tänäkin vuonna n. 2 miljoonalla. Juankoskella on oma valehtelijoiden klubi, kunnanhallituksen entiset ja nykyinen puheenjohtaja. |
||
| Taito hakusessa | Re: Joko Kristerillä nykii? | 12.10.2014 15.30 |
| Nimimerkki Ope on oikeassa siinä, että lieneekö missään muussa Suomen kunnassa ollut niin huonot hallituksen puheenjohtajat mitä Juankoskella on ollut viimeiset parikymmentä vuotta. Voi sanoa, että hallitusten puheenjohtajien valinta ei ole ollut näin keskustalaisen näkökulmasta onnistunut. Samaa voi sanoa myöskään ensikertalaisesta edellisen ja nykyisen valtuuston puheenjohtajista. Kokemattomuudesta nyt voi kuntalaiset maksaa tosissaan. Valtuuston puheenjohtajuus olisi pitänyt näin keskustalaisesta näkökulmasta säilyttää Västinniemellä eikä antaa sitä kokemattomien tumpeloiden hoitoon. Voi sitä tietysti kokemattomuutta puolustella sillä, että eihän kukaan ole seppä syntyessään mutta kalliiksi tuo kokemattomuus on todella tullut juankoskelaisille veronmaksajille. Ei siis ihme, että kaikki pakenee ken voi ja yritykset lopettavat toimintansa toinen toisensa jälkeen ja lopettamisia on lisää tiedossa väestöpaon seurauksena. Puuterminaalia ja Vuotjärven tien parannusta odotellessa voi tietysti yrittää myydä omakotitaloaan että pääsisi irtaantumaan paikkakunnalta edes jollakin hintaa. |
||
| päättelijä | Re: Joko Kristerillä nykii? | 12.10.2014 18.18 |
| Taito hakusessa mainitsee, että Juankosken taloudellisen katastroofin syynä on ollut kokemattomuus ja valtuuston puheenjohto olisi pitänyt tulla Väistinniemeltä. Kokemattomuuden piikkiin ei voi valitettavasti panna kylän taloudellista katastroofia. Kysymys on ollut äärettömästä tyhmyydestä ja siitä, että Kangasperko on päässyt ohjailemaan päätöksentekoa omien etujensa ja tavoitteidensa mukaan. Kangasperkon toiminta ei millään tavoin poikkea Ukrainan lopulta hätäpäisään karkuteille lähteneen Janukovitcin toiminnasta. Milloin Juankosken Nero ja Kristeri ryhtyvät pakkauspuuhiin. En tarkoita tässä VisorCote tai Tecta käärettä? Epäilen pahasti, että Lösö ja Nero ovat höpötelleet omiaan tuostakin lupaavasta Juankosken puuterminaalista. |
||
| alan kolmas mies | Re: Joko Kristerillä nykii? | 12.10.2014 21.40 |
| Juankosken Neron, Lösön ja muiden kepun huuhaa-asiantuntijoiden höpötykset Juankosken puuterminaalista on syytä nostaa kriittiseen tarkasteluun, ennen kuin Nero, Veijo ja Heimo lähtevät polttamaan enemmänkin kuntatodistuksilla nostettua rahaa hankesuunnitteluun. Netistähän on jo löydettävissä Liikenneviraston suhteellisen tuore selvitys (31/2011), jossa Pekka Iikkanen ja Ari Sirkiä ovat kohtalaisen tyhjentävästi selvittäneet, mistä noissa puuterminaalihankkeissa on oikein kysymys. Perusfaktahan on se, että rautatiekuljetus ei ole lainkaan kilpailukykyinen kuljetusjärjestelmä, jos kuljetusmatka on alle 145 km. Kun katsotaan Suomen raakapuun keskimääräisiä kuljetusmatkoja niin voidaan todeta, että Suomessa raakapuun keskimääräinen kuljetusmatka oli 2012 163 km. Autokuljetuksessa kuljetusmatka oli vain 109 km, rautatiekuljetuksissa 325 km ja vesikuljetuksissa 302 km. Koska kuljettaminen on kallista ja pitkiin logistiikkaketjuihin kuluu helposti paljon aikaa ja siis myös pääomakustannuksia, niin on ymmärrettävää, että tehtaille toimitetussa raakapuussa autoilla on ylivoimainen 75% markkinaosuus. Rautatiekuljetusten osuus on 21% ja uiton osuus vain 3%. Kuljetussuoritteissa autojen osuus on 57%, rautateiden 37% ja uiton osuus vain 6%. Rautatiekuljettaminen ei siis ole nykyään enää kilpailukykyistä monesta syystä. Kuljetuskustannusten osalta voidaan todeta, että autokuljetus maksoi vuonna 2012 keskimäärin 8.1 euroa/kuutio, kun vastaava kustannus rautatiekuljettamisessa oli 11.7 euroa/kuutio. Tämänkin perusteella voi ennustaa, että puuterminaalinen rakentaminen rautateiden varaan on vaikea rasti. Rautateillä rahtiliikenne on jo Suomessa vapautettu kilpailulle, mutta menee vielä varmasti ainakin 10 vuotta ennen kuin todellista kilpailua voi Suomessa rautatiekuljettamiseen syntyä. Tässä mielessä rautateiden on vaikea lisätä markkinaosuuttaan raakapuun kuljettamisessa. Liikennevirasto suoritti rautatiekuljetusten optimoinnin, jossa tarkastelun kohteena oli kaikkiaan 14 rautatieterminaalia ja 32 rautateiden kuormauspaikkaa. Nykyään rautatieterminaaleja on 8 kpl (Kemijärvi, Rovaniemi, Kolari, Kontiomäki, Kiuruvesi, Kitee, Ylivieska ja Karjaa). Uusina suositeltavia terminaaleina on ehdotettu 6 kpl (Ämmänsaari, Parkano, Seinäjoki, Luikonlahden seutu, Pieksämäen seutu ja Riihimäki). Optimoinnissa terminaalien kuljetusmäärät vaihtelivat 334 214 - 925 896 tonnin välillä. Optimaalista terminaaliverkostoa tukemaan on raportissa ehdotettu 32 täydentävän kuormauspaikan verkostoa. Näiden kuormauspaikkojen kuljetusmäärät vaihtelivat optimoinnissa 1 105-268 936 tonnin välillä. Juankosken kuormauspaikan kuljetusmääräksi oli arvioitu 57 931 tonnia. Juankosken edellä oli optimoinnissa 18 isompaa ja siis tärkeämpää kuormauspaikkaa. Rautateiden kuljetusoptimointi oli tehty olettaen, että rautatieterminaalien ja kuormauspaikkojen kuormausraiteiden pituudet mahdollistavat 24 SP-vaunun mittaisen kokojunan kuormaamisen. Yksi 24 vaunun kokojuna painaa noin 1 800 tonnia. Radan teknisillä ominaisuuksilla on vaikutusta raakapuukustannusten kustannustehokkuuteen. Sähköistys, akselipaino- ja nopeusrajoitukset ovat vaikuttavia tekijöitä. Uudistuksen kohteena oleva veturikanta on nostamassa kuljetuskaluston akselipainoja, joten terminaalien ja kuormauspaikkojen sijoitus on erittäin monipiippuinen juttu. Joka tapauksessa ym. raportissa todetaan, että raakapuun kuormauspaikoilla ja terminaaleissa tarvitaan yleensä vain yksi kuormausraide. Mikäli kuljetusmäärä jää alle 300 000 tonnia vuodessa tarvitaan kuljettamiseen yksi juna vuorokaudessa. 24 vaunun kokojuna edellyttää vähintään 550 metrin kuormausraidepituutta ja uusilla terminaaleilla varaudutaan jo 650 metrin kuormausraidepituuteen. Koska Juankosken kuormauspaikan kuljetusmäärä näyttää jäävän vain tasolle 57 931 tonnia vuodessa, niin tämä suoritteen hoitamiseen ei tarvita edes yhtä kokonaista 24 vaunun junaa vuorokaudessa. Ym. raportissa todetaan, että Luikonlahden kuormauspaikkaa ei voida kehittää terminaaliksi asutuksen läheisyyden ja pohjaolosuhteiden vuoksi. Samassa yhteydessä raportissa todetaan, että lähimpänä Luikonlahtea sijaitsevat Sysmäjärven ja Juankosken kuormauspaikat soveltuvat huonosti terminaalipaikoiksi. Tämän vuoksi Luikonlahden terminaalille on etsittävä kokonaan uusi sijaintipaikka Siilinjärvi-Viinijärvi-rataosan varrelta. Raportissa todetaan, että Juankoskella kuormausraiteiden nykyiset pituudet ovat vain 360 ja 335 metriä ja varastoalueen nykyinen laajuus 6 990 m2. Mikäli Luikonlahteen kaavailtu kapasiteetiltaan noin 300-400 000 t/a oleva terminaali sijoitetaan jonnekin Siilinjärvi-Viinijärvi-rataosan varteen, terminaalin edellyttämä varastoalueen laajuus on 13 100-17 500 m2. Tarvittava varastotila voi siis olla lähes 2.5 kertainen nykyiseen Juankosken kuormauspaikan varastotilaan verrattuna. Mikäli Junakoskella haaveilun kohteena on ns. kehittynyt puuterminaali, niin nykyiset Juankosken kuormausraidepituudet ovat vain hiukan yli puolet modernin terminaalin edellyttämästä kuormausraidepituudesta. Yllä esitettyjen faktatietojen pohjalta voidaan varmaankin todeta, että haaveilut Juankosken puuterminaalista on syytä lopettaa alkuunsa. Kyllä se nyt näyttää pahasti siltä, että Juankoskella on syytä ruveta harkitsemaan muita kehityssuuntia kuin puunjalostaminen. Tällä saralla on nimittäin nyt jo kaikki Neron aikaiset hankkeet surkeasti epäonnistuneet, eikä mikään liiketoimintaidea näytä millään lähtevän lentoon, kuten alla olevasta pitkästä listasta havaitaan: - Nivala Timber järeän tukin sahaus (konkurssi) - Stromsdal OyJ pahvitehdas (konkurssi) - Juankosken Biolämpö Oy (yrityssaneeraus ja ilmeinen konkurssi) - Kristerin uusi kuusisaha (ei edistynyt toteutukseen asti) - Premium Board Finland Oy (yrityssaneeraus ja ilmeinen konkurssi) - Juankosken puuterminaali (ei kuulu valtakunnalliseen optimaaliseen terminaaliverkostoon) Juankosken Neron hankkeet tuntuvat kaikki epäonnistuvan, koska Nero ei selvästi ole ns. alan miehiä ja Nero ei ole härkäpäisyyttään kysynyt neuvoa oikeilta alan miehiltä. Nerosta ei näy olevan Juankosken elinkeinopolitiikan kehittäjäksi. |
||
| juristin alku | Re: Joko Kristerillä nykii? | 12.10.2014 22.40 |
| Untolle kommentti. Mielestäni yrityssaneeraus ei poista kielletyn valtiontuen takaisinperintää. Mahdollisen kielletyn valtiontuen osalta keitos on jo palanut pohjaan, kun kaupungin takaus laitettiin laittomasti voimaan kesällä 2011. Kyllä kai juristitkin osaa laskea, että 5 milj. euron takauksen avulla nostettu 12.5 milj. euroa on antanut Tratta PBF.lle melkoisen rahallisen "boostin", vaikka se ei kuitenkaan ole vielä riittänyt, jotta Samovaari-yhtiöt olisivat oikeasti lähteneet tuotannolliseen toimintaan edes muutamaksi vuodeksi. Kyllä asia valitettavasti näyttää nyt olevan niin, että Nero on jättänyt hoitamatta kaikki EU:n SEUT sopimuksen artiklojen 107 ja 108 edellyttämät toimet. Tästä syystä kaikki tuki, jota kaupunki on kohdistanut Tratta PBF.n ja JBOY:n hyväksi näyttää olevan kiellettyä valtiontukea, joka säännösten mukaan peritään tuen saajalta korkoineen takaisin. Kohtahan nämä päätökset joka tapauksessa tulevat KHO:sta. Sitten ei tarvitse kenenkään arvailla mitään. Mikkelin Karjaportin tapauksesta voinee vetää joitakin johtopäätöksiä jo nyt. |
||