Keskustelu
| Juhana | Muistellaan vuotta 2011 ja ilon kyyneleitä | 22.10.2014 11.23 |
| Tässäpä otteita kirjoituksista. Helsingin sanomien taloustoimittaja Jyrki Iivosen talouskirjoitusteksti lehdessä synnytti tämän ja muuten missäs Guiguri nykyään piilottelee ja vapisee. " Harmaa eminenssi Itkun kyyneleitä 19.3.2011 6:11 Tänään Helsingin sanomien taloussivuilla: Kaupungin vastavakuus on huteralla pohjalla--kirjoittaja taloustoimittaja J.Iivonen. Juankosken kaupunki takaa liikemies V.Samoritsille 5 miljoonan lainan, jolla uusi yrittäjä pystyy käynnistämään tuotannon Juankoskella. Takauksen vastavakuudeksi kaupunki saa yrityskiinnityksen Farocon nimiseen yritykseen, joka omistaa varastorakennuksen Hangossa. Faroconin omistaa Samoritz ja hänen liikekumppaninsa. Faroconilla on velkaa iso määrä, viime vuoden tulos oli niukasti voitollinen ja yhtiöllä oli maksuhäiriöitä. Terminaalirakennuksen kirja-arvo on vajaat miljoona euroa. Kun Juankosken kaupunki käsitteli lainatakausta, vastavakuuden, eli Faroconin arvoksi oli saatu, siis kiinteistön arvoksi, olikin saatu 7,6 miljoonaa euroa. Laskelmat on tehnyt kiinteistöalan konsultti. Konsulttiyrityksen arvonmääritys perustuu kassavirtoihin kymmeneltä seuraavalta vuodelta, siis vuokrasopimuksen ajan. KASSAVIRTAA SITEN, ETTÄ SAMORITZIN KARTONKITEHDAS MAKSAA VUOKRAA SAMORITZIN TERMINAALIYRITYKSELLE. VUOKRA ON KORKEa, 66000 EUROA VUODESSA. Ongelma on siinä, että varastorakennuksen arvo kytkeytyy kartonkitehtaan menestymiseen. Jos tehdas ei TOIMI KUNNOLLA tai se menee konkurssiin, se ei pysty maksamaan vuokraa terminaaliyhtiölle. Tällöin tulevaisuuden kassavirtoja ei ole, ja vastavakuuden arvo romahtaa takaisin sen kirja-arvoksi. Samoritzin ajatus on kärrätä kartonkia Juankoskelta terminaaliin hankoon, josta ne laivataan maailmalle. Tehokkaampaa olisi ajaa materiaali suoraan laivoihin Kotkan satamasta, kuin makuuttaa tuotteita hangossa. Neljäs osa tuotannosta muuten menee Venäjälle, joten hulluinta on kuljettaa tuotteet Hankoon ja sieltä maan toiselle puolelle ja rajan yli Pietariin. Mielenkiintoinen toteamus Helsingin sanomien kokeneelta taloustoimittaja Jyrki Iivoselta ja mielestäni täsmää sitä, mitä Tolvanen on yrittänyt saada Juankosken päättäjät huomioimaan ja saada aikaan erityistilintarkastus. Muuten tuosta varastorakennuksen arvosta: senhän V.Samoritz osti vuonna 2004 lopulla hintaan 1,2 miljoonaa. Toinen kiintoisa huomio on se, että yrityksellä, jolla ei ole omaisuutta muuta, kuin varasto, velkaa ja luottohäiriöitä, on jo ensisijainen miljoonan euron kiinnitys, joten jos huonosti käy, mikä on todella odotettavaa, niin Juankosken asukkaat menettävät koko 5 miljoonan kiinnityksen ja näin jopa joutuvat maksamaan kuluja viiden miljoonan lisäksi. gurkuri Re: Itkun kyyneleitä 19.3.2011 8:23 En pidä tästä huonosti perustellusta epäilysten siementen kylvämisestä Juankosken kartonkitehtaan käynnistämisen hankaloittamiseksi. Tämänkaltainen toiminta jota voimme lukea tämän ketjun aloituksesta sekä "ilon kyyneleitä" ketjusta on se tapa jolla kaikki todelliset kunnon yritykset Juankoskelaisten työllisyyskehityksen parantamiseksi torpataan. Tällä tavalla kaadettiin Nivala Timberin toiminnan käyntiin lähteminen. Sahan oli tarkoitus tuottaa laatutuotteita pelkästään Japanijn ja Iso-Britanniaan suuntautuvaa vientiä varten. Sen oli tarkoitus olla myös tukipilari laajemmalle puutuotealan yritystoiminnanryppäälle. Senkin hankkeen alta kaivettiin maata monella tapaa mm. lähestymällä useita rahoittajia tiedoilla jotka sisälsivät pelkkiä epäilyjä hankkeen toimintaedellytyksistä. Tällä toiminnallaan myyräntyötä tekevät pystyivät käyntiinlähtövaiheessa kääntämään hyvin merkittävien rahoittajien tuen yritykseltä joka johti siihen, että yritys ei aloittanut koskaan toimintaansa. Olen se jo sanonut ja toistan vieläkin, että jos Tahkovuoren matkailukeskuksen kaltaista yritystoimintaa olisi oltu perustamassa Juankoskelle, niin se ei olisi koskaan käynnistynyt, eikä siitä olisi tullut milloinkaan sitä mitä se tänä päivänä on. Mielestäni nyt pitäisi harkiten heitellä kapuloita Stromsdalin käynnistämisen rattaisiin tai päädytään pian samaan lopputulokseen kuin Nivala Timberin kohdalla päädyttiin. Juutas Re: Itkun kyyneleitä 19.3.2011 10:35 Tiedätkö gurguri, mitä tarkoittaa virallistieto ja sitten pelkkä paskanjauhaminen. Hesarin taloustoimittajan selvitys perustuu virallistietoihin ja ne onkin saatavilla juuri sitä varten, että voidaan tehdä esim. takauskiinnityksiä. Vakavarainen yritys saa pankilta itse yrityskiinnityksen, mutta nyt vaadittiin julkinen orgaani, kunta, takaajaksi, jolla on pankeissa mittaamaton oikeus lainoihin, vaikka Juankosken talouskin on alijäämäinen ollut jo vuosia, ja velkaa on jo lähes 30 miljoonaa euroa. Kukaan ei ole laittanut kapuloita rattaisiin, vaan nämä ovat rekisteritietoja ja näin faktoja, joita saadaan nyt ihailla. Tietenkin Tolvasen pyyntö saada erityistilintarkastus olisi lopettanut spekuloinnin ja olisimme saaneet kuntaan todellisen kiinnityksen ja varmistaneet pahan päivän varalta saatavamme. Nyt ei näin enään ole. Julkinen rekisteri on laadittu varoittamaan kauppaakäyviä, lainaa ottavia ja myös esim. yrityskiinnityksiä varten ja ne on nyt nähtävillä. Joten gurguri, otahan iisisti ja ole iloinen, että eeedes joskus joku ajaa kuntalaisten asemaa, ei poliittista näkyvyyttä. Jotakin tietävä Re: Itkun kyyneleitä 19.3.2011 12:18 Gurkurin asiantuntemus Nivala Timberin sahan liikeideasta on jokseenkin olematon. Sahakoneisto ja idea perustui ylisuuren puun sahaamiseen. Tavallista puuta ei kannattanut sahaan työntää. Kun molemmat ylisuuret puut oli sahattu, ei kannattavaa raaka-ainetta löytynyt. Tuollaista potaskaa älä viitsi tarjota meille. hymmeli Re: Itkun kyyneleitä 19.3.2011 14:35 Tuli vain mieleen, että kun väitetään, että pesän oli myytävä ja Juankosken myönnettävä takaus, sillä muita yrittäjää ei ollut tiedossa, miksi nyt sekä Samoritz ja kaupunginjohtaja kertovat, että " mustamaalaus" on KILPAILIJOIDEN yrityksiä. Siis mitkä kilpailijat ja saataisiinko tietää heidän tarjouksensa ja olisiko heillä ollut aikomus saada Juankoskelta takaus, tukea tai muuta vastaavaa. Ja toiseksi, miten on lämpölaitoksen alaskirjaus, sekä jätevesilaitoksen. Joutuuko Juankosken asukkaat maksamaan myös nämä alaskirjaukset, kun ollaan luovuttamassa laitoksia Samorizin Premium Board-yhtiölle. |
||
| G | Re: Muistellaan vuotta 2011 ja ilon kyyneleitä | 22.10.2014 11.55 |
| y vielä Guigurin "pravda"- kirjoitus: "gurkuri Re: Onnen kyyneleitä :) 2.3.2011 21:11 Pieni yksinkertainen laskelma. Jos Stromsdalille syntyy noin 150 työpaikkaa niin sen porukan saamat palkkat ovat vuositasolla noin 6 miljoonaa euroa. Siitä maksetaan kunnallisveroa noin 1,2 miljoonaa euroa joka vuosi. Kun lisäksi Stromsdalissa on kysymys teollisuudenalasta jolla on erityisen suuret työllistävät kerrannaisvaikutukset. Sen käynnistyminen tuo positiivisen lisän metsänomistajille puunhintaan, -kuljetuksiin, -kaupankäyntiin ja -pienyrittäjyyteen. Lisäksi jos hanke toteutuu niin esim. asuntojen ja muiden kiinteistöjen pääoma-arvoihin voi pian lisätä muutaman kymppitonnin lisää ja kauppa käy siitä huolimatta. Nyt kysynkin, että mitä merkitys on tämän myönteisentuloksen rinnalla jollakin 100000 euron lämmityskuluilla. Naurettavaa toisarvoista näpertelyä mielestäni. Pitäisi se varsinkin päätöksentekijän ymmärtää, että tällä tavalla se tämä markkinatalous ja kapitalismi toimii, eikä me voida siitä pois hypätä. Mitään ei kunnallisessa elinkeinopolitiikassa synny jos ei olla valmiita jotain yrittämään. Joskus tulee takapakkiakin mutta jos ei mihinkään panosteta niin jatkuvasti tulee takapakkia. Eikä yrittänyttä laiteta", niin kuin vanha faraasi sanoo. Ei ainakaan pitäisi, vaikka täällä välillä tuntuu että laitetaan nimenomaan ne jotka jotain työllisyyden hyväksi yrittävät. " |
||
| JJ | Re: Muistellaan vuotta 2011 ja ilon kyyneleitä | 22.10.2014 12.01 |
| Nyt ollaan tässä päivässä ja tehdas seisonut tasan 2 vuotta, joten kaikki sijoitettu miljoonatuki tai miljoonien tuet ovat kopsahtaneet luultavimmin Maltalle. Missä on guigurin verotulot, kun totuus on jo kahden vuoden verran ollut perseestä. Missä on kerrannaisvaikutukset puunhintoihin, kuljetusliikkeiden toimintaan, pienyrittäjyyteen ja kiinteistöjen hintoihin: kuljetusliikkeistä muutama nurin koska maksuja ei tehtaalta saatu, työntekijämaksuja yritetään saada pois valtion kassasta; pienyrittäjien määrä konkursseissa ja poismuutoissa kasvanut siten, että tulos hirvittää. Myös moni yritys jäi ilman saataviaan PB:ltä; ja kiinteistöjen hinnat ovat romahtaneet, jos niitä edes saa myytyä ja poismuutto on suurinta koko Savossa poislukien Varkaus. Joten siis missäs on nyt guiguri vastaamassa todellisiin kysymyksiin. Luultavimmin perunakellarissaan. |
||
| jotakin tietävä | Re: Muistellaan vuotta 2011 ja ilon kyyneleitä | 22.10.2014 12.23 |
| Hävisipä tuo Gurkuri näiltä sivuilta nopeasti. Ei ole asiantuntijaa näkynyt puolustamassa itseään, vaikka aikanaan hänellä oli alan miehestä muistuttavaa intoa ja "asiantuntemusta" alalta kuin alalta. |
||
| alan kolmas mies | Re: Muistellaan vuotta 2011 ja ilon kyyneleitä | 22.10.2014 14.00 |
| Guiguri vaikuttaa Nivala Timberin ja Tratta PBF:n "Isältä". Gugurin mielestä työllisyyden ja yritteliäisyyden hyväksi on tehtävä kaikki voitava keinoja kaihtamatta. Guiguri on kuitenkin vain laskutaidoton utopisti. Siksi hankkeet kusee. Veronmaksajien rahoilla on hyvä mällätä ja samalla omakin etu maksimoituu. Guigurilla on merkillisellä tavalla samanlainen ajatusmailma kuin Juankoskelle pesityneellä Kristeri von Münchhausenilla. Molemmat eivät ole metsäteollisuudessa ns. alan miehiä ja siksi ovat ihastuneet järeän puun sahaamiseen ja pahvin valmistamiseen. Guiguri on havainnut, että ylisuurten tukkien sahaaminen on suuren luokan bisnestä Suomessa. Guiguri on ilmeisesti törmännyt sienestäessään muutamaan järeään ikihonkaan tai maannouseman kynsiin joutuneeseen paksuun lahoneeseen jättiläiskuuseen. Guiguri ei ilmeisesti ole nähnyt paksumpia puita, joita kasvaa mm. Amerikassa. Guigurin ei näköjään unelmissaan tajunnut ottaa yhteyttä Mäntyharjulla pesäänsä pitävään Veisto-konserniin tai nykyään näkyvämmin ns. HewSaw-sahojen valmistajaan. Hienosti kansainvälisesti menestynyt savolainen teknologiayrityshän käynnistyi pienviljelijä Evert Raution toimesta aikoinaan 1950-luvulla, kun teknisesti taitava Evert puuhasteli sirkkelisahansa kanssa. Evertin tapaan neljä yritteliästä poikaa Esko, Kauko, Jouko ja Hannu perustivat sitten 1964 Kone-Veisto Velj. Rautio Oy:n vuonna 1964 ja alkoivat valmistaa veistokoneita ns. egygptin parrun veistoon. Egyptin parruhan ei ole paksu. Egyptin parru on mekaaninen erikoistuote. Egyptinparruksi kutsutaan Egyptiin vietävää 3?6,7 metriä pitkää neliömäistä, yhdestä tukista veistettyä tai höylättyä puuta. Parrun halkaisija pienenee latvaa kohti. Paksuus ja leveys on vähintään 75 mm tyvestä sekä paksuuden ja leveyden ero korkeintaan 25 mm. Parruja käytetään Egyptissä rakennustelineissä kiiloina. 1980-luvulla Veisto-saha valmisti ensimmäisen Veistosahansa (HewSaw R115), jonka idea oli se, että saha keskittyi sahaamaan nimenomaan pieniläpimittaista puuta, jota Suomessakin syntyy mittaamattomia määriä metsiä uudistettaessa ja harvennettaessa. HewSaw osoittautui kansainväliseksi menestystuotteeksi ja itsekin olen ylpeä siitä, että 1980-luvun lopulla olin vähäiseltä osaltani edesauttamassa, kun HewSaw-sahojen vientitoiminta käynnistyi mm. Uuteen-Seelantiin. Nykyään Raution pojat eivät enää apua tarvitse. HewSaw:t menee Vieremän Ponssen Harvesterien tapaan kansainvälisille markkinoille kuin kuuma veitsi voihin. Suomessa uutta isoa HewSaw:ta voi käydä ihmettelemässä mm. Vapon modernisoimalla Hankasalmen sahalla, jonka Vapo myi äskettäin Ville Kopran johtamalle hyvin menestyneelle Versowwod Oy:lle. Lieneekö Guiguri kuiskannut Kristerille, että järeän kuusitukin sahaus Japanin markkinoita varten se vasta hyvää bisnestä on, kun Kristrikin pari vuotta sitten ilmoitti Paperi&Puu lehden toimitajalle, että kuusisahan pystytys on Juankoskelle jo aloitettu? Samaan aikaan MetsäBoard ilmoitti sulkevansa Kyröskosken kartonkitehtaan kyljessä olleen vanhan tappiollisen integroidun kuusisahansa. Pahvinteon ihailijoina Guiguri ja Kristeri ovat olleet kuin paita ja peppu. Molemmilla on luja usko, että kunnan rahoilla voidaan nykypäivän maailmassa nostaa konkurssiin ajautunut ikivanha ja teknisesti rampa pahvitehdas maailman maineeseen vain sillä, että tehtaalle on tullut uusi omistaja ja hän on päättänyt ryhtyä tuottamaan sellaisia tuotteita, joilla ei ole ainuttakaan maksavaa asiakasta. No, nyt tuotannon alku on hieman tökkinyt, kun ilkeämielinen New Stroms alkoi kyselemään, minne Juankosken kaupungin 5 milj. euron laittomalla ja vastavakuudettomalla takauksella nostetut Handelsbankenin ja Finnveran myöntämät 12.5 milj. euroa sekä Tratta PBF:n alihankkijoiden noin 10 milj. euroa hävisivät kuin tuhka tuuleen vain vajaassa kahdessa vuodessa. Hyvällä kartonkialalla vertaansa vailla oleva suoritus. Miksi pahvinteko ei Juankoskella kannata, kun Tratta PBF:n kilpailijat aina vain kehuvat, kuinka hyvää bisnestä kartongin teko oikein on? Onko Guiguri ja Kristeri satsanneet pahvin teossakin taas utopistisesti väärään markkinasegmenttiin samalla tavalla kuin Nivala Timberin kohdalla tehtiin konkurssiin johtaneessa järeän kuusen sahaushankkeessa. Kyllä Juankoskellakin jo nyt pitäisi vähitellen nämä suurtyöttömyyden isät ja ahkerasti ?yrittäneet? laittaa. |
||
| Mania | Re: Muistellaan vuotta 2011 ja ilon kyyneleitä | 22.10.2014 17.47 |
| Peppone oli jo hyvillä jäljillä silloin: " Peppone Re: Onnen kyyneleitä :) 3.3.2011 9:01 Katsopas Farocon Oy:n sivuja. Sieltä voit nähdä meille tulevan terminaalin kuvia. On komeita ja korkeita halleja. En tiedä varmuudella, mikä niistä tulee meille takauksien vakuuksista. Olen niitä, jotka eivät epäonnen hetkinä vaatineet päitä vadille, mutta myös niitä, jotka eivät vielä vuodata onnen kyyneleitä. Toivoa sisälsi lause, jossa takuulainamme käytetään investointeihin! Hämmästystä herätti tämän aamun Koillis-Savon juttu, jossa uusi omistaja kertoo kannattavuuden löytyvän painokartongin tekemisestä eikä esim. Tectasta. Jos kannattavuus perustuu hetkellisesti korkeaan painokartongin hintaan, merkitsee se sitä, että olemme suhdannetehdas. Jos kysyntä tällaiselle tuotteelle on pysyvää, niin tuottajia löytyy kyllä jatkossakin. Kyllä kannattavuuden täytyy perustua muulle kuin bulkkitavaralle. Aina pelottaa se, että kunnan on lähdettävä mukaan suurilla panoksilla, koska se ei herätä markkinoilla luottamusta. Kolmen kuukauden välein rapsahtaa kunnan tilille lyhennykset. Sellainen päivä olisi ilon hetki ja todella ainutlaatuinen poikkeus Juankosken historiassa. Stromsdalin historiassa sellaista ilon päivää ei ollut enempää hyvinä kuin huonoina aikoinakaan, ei myöskään monissa muissa kuntaperäisissä hankkeissa. Mutta tästä on tulossa ainutlaatuinen poikkeus. Tätä toivomme ja olemme yhteisessä riskissä mukana. " |
||
| Peppone | Re: Muistellaan vuotta 2011 ja ilon kyyneleitä | 22.10.2014 19.16 |
| Huonostihan siinä kävi. Ei tullut investointeja tehtaaseen, ei tullut päällystettyä kartonkia eikä paljon muutakaan. Lyhennyksetkin olivat lopulta pienemmät kuin lisämenot. Vesimaksut ja Biolämpö alas kirjattiin juuri ja kokonainen viisi miljoonaa meni eikä tainnut riittääkään. Takausprovisiotkin jäivät toteutumatta. Yllä olevaa kirjoittaessani oli vasta vähän tietoa uudesta yrittäjästä. Enemmän oli kokemuksia kunnan puuttumisesta sille kuulumattomiin toimiin. Takana oli puolikymmentä kokemusta, jotka kaikki olivat epäonnistuneet. Ei tullut poikkeusta tästäkään. Ei saatu enää uutta mahdollisuutta, vaan kuntakartalta poistutaan ainutlaatuisena kummajaisena ja varoittavana esimerkkinä kaikille. |
||
| reviisori | Re: Muistellaan vuotta 2011 ja ilon kyyneleitä | 22.10.2014 21.57 |
| On ikävä todeta, että Samorizin porukalla on edelleen enemmistö Biolämmöstä, mutta n. miljoonalla pienemmät velat, jos saneeraus menee läpi. Vuonna 2012 he saivat Savon Voimalta ja Juankosken veronmaksajilta jo 2 milj. euron lahjan. Ei auttanut, vaikka rautalangasta luottamushenkilöille taivutettiin lainan ja pääomasijoituksen ero. Pete oli sopinut asiat jo valmiiksi kaikkien selän takana. Ei uskoisi, että talousrikolliset pääsevät nykyisestä pälkähästä. Toisaalta Juankosken pöljien höynäyttämiseen ei isoja taitoja vaadita. |
||
| duunarin vaimo | Re: Muistellaan vuotta 2011 ja ilon kyyneleitä | 22.10.2014 23.05 |
| Taas on pakkasyö edessä. Tehtaalla ei ole oikeaa lämmitystä. On kiireellä hankittava siirrettävä lämpökontti, josta saadaan höyryä. Päällystysajoja olisi tulossa moneksi päiväksi, jos vain koneet säilyisivät tämän pakkasjakson yli. Kuuntelin mieheni puhelinkeskustelua. |
||
| Suti | Re: Muistellaan vuotta 2011 ja ilon kyyneleitä | 23.10.2014 0.01 |
| Oikeusasiamiehellä ja tuomioistuimella on käsiteltävinä muutama valitus ja kantelu. Katsotaan miten käy. Kuulin tämän asian kaverini vaimolta, joka kuuli asian duunarin mieheltä, jolla on suhde kaverini vaimn kanssa. |
||
| yläkoulun tytöt | Re: Muistellaan vuotta 2011 ja ilon kyyneleitä | 23.10.2014 8.22 |
| Duunarin vaimolla on niin paljon näkemystä, että hänet voi ottaa suoraan kaupunginhallitukseen. Moni jätkä jää toiseksi varmojen ajan merkkien tulkitsemisessa. Veijo ja Heimo voisivat tehdä kierroksen tehtaalla pilkkihaalarit päällä. Mitä näkyy? Kertokaa meillekin. Mennäänkö Nilsiään kouluun? Karttunen on saanut meidät paniikkiin. |
||