Keskustelu
| PV | Osuuskunta-kyläkoulu | 26.1.2015 16.29 |
| Moro, tässä hyvä esimerkki Ruotsista:" uotsivu.gif (3732 bytes) Pohjois-Ruotsissa OSUUSKUNNAT RYHTYIVÄT PERUSKOULUJEN VETÄJIKSI Pohjois-Ruotsissa kunnat uhkasivat 1990-luvulla lakkauttaa kaikki kyläkoulut ja siirtää oppilaat yhteen suureen kuntakeskuksen kouluun. Perusteluina olivat meilläkin tutut oppilasmäärien väheneminen ja kalliit kustannukset. Tulilinjalle joutui myös Suomi-neidon kainalon alapuolella sijaitseva Kangosjärven koulu, jota uhkasi lakkauttaminen. Mutta kangoslaiset eivät kuitenkaan tyytyneet kunnan suunnitelmiin, vaan ryhtyivät kehittelemään omaa vaihtoehtoa. Pian kävi selville, että osuuskunta olisi se, jonka avulla peruskouluopetus voitaisiin säilyttää omassa kylässä. Osuuskunnan arvot; yhteisöllisyys, demokraattisuus, tasa-arvo, omatoimisuus, omaehtoisuus, omistajuus ja riippumattomuus julkisesta vallasta istuivat hyvin kyläkoulun ja koulutuksen ideologiaan. Kangosjärven koulu on toiminut nyt jo 14 vuotta. Esimerkkiä ovat seuranneet useat kylät. Pohjois-Ruotsi on voinut säilyttää kylien omatoimisuudella lukuisat pienet, idylliset kyläkoulunsa. Nyt sitten kunnat haluavat myydä loputkin kouluista osuuskunnille ja vuokrata niistä tarpeidensa mukaisen osan perusopetukseen. Kyläläiset tukevat hanketta yksimielisesti Heti alusta pitäen kangoslaiset olivat hankkeessa täysillä ja yhdessä tuumin mukana. Soraääniä ei ollut, koska lasten kasvatus haluttiin pitää omissa käsissä, eikä päästää lapsia suuriin kuntakeskuksen mammuttikouluihin. Mitään muuta vaihtoehtoa ei edes nähty. Ruotsissa koululainsäädäntö mahdollistaa ns. ?vapaat koulut?. Tähän mahdollisuuteen kangoslaiset tarttuivat kaikin keinoin. Haluttiin kokeilla, pitääkö laki paikkansa ja mitä se tarkoittaisi omassa kylässä. Lukemattomien neuvottelujen ja palaverien jälkeen kylä sai vakuutettua viranomaiset, että he kykenevät opettamaan lapsensa siinä kuin virallinen koneistokin. Osuuskunta perustettiin ja se loi organisatoriset yhteisölliset ja taloudelliset puitteet. Osuuskunta takasi myös koulutuksen sisällön sekä kehitti sitä paikallisiin oloihin soveltuvaksi. Kulttuuri ja ekologia opetuksen perusta Ihan kuin luonnostaan koulun yhteisöllisestä ja läheisyydestä johtuen kasvatusideologiaksi muodostui paikallinen kulttuuri ja ekologia. Yleisaineiden rinnalle kehittyi kyläyhteisöstä ja sen ympäristöstä kumpuavat arvot. Vanhempien ja jo työelämän lopettaneiden osallistuminen koulun kehittämiseen, ongelmien ratkaisemiseen, talkootyöhön ja jopa koulutustehtäviin siirtää kylän omaa kulttuuriperinnettä koulun avulla lapsiin. Yhteisen tekemisen kautta syntyy kouluyhteisö, joka arvostaa omaa perinnettään. Myös suhde ympärillä olevaan luontoon koetaan osuuskuntakoulun kasvatuksessa tärkeäksi. Koulun osallistuminen ympäristötöihin, eläinten kasvattamiseen, marjojen ja muun ravinnon hankintaan sekä luontoon suuntautuviin retkiin antaa eväitä ymmärtää ?ekologisen jalanjäljen?. Oppilasta ei valmenneta muuttamaan pois ja selviytymään urbaanissa yhteiskunnassa, vaan kehittämään omaa selviytymistarinaansa synnyinkylässä sekä näkemään oman tulevaisuutensa omassa kyläyhteisössä ja sen arvoissa. Osuuskunnan kokous päättää yleiskokouksessa koulun kehittämisen suuntaviivat. Varsinaisena työrukkasena toimii osuuskunnan hallitus, johon kuuluu viisi jäsentä. Varsinaiseen opetukseen koulu saa samat valtion tuet kuin kunnalliset peruskoulutkin. Lisäarvo koululle syntyy kyläläisten osallistumisesta koulun elämään ja kehittämiseen. Yksityistämisen peikko Suomessa Suomen lain mukaan meillä ei ole koulupakkoa ja vanhemmat saavat järjestää lastensa peruskoulutuksen haluamallaan tavalla. Tätä lain suomaa mahdollisuutta vanhemmat ovat hyvin harvoin käyttäneet hyväksi. Yhteiskunta ei mitenkään kannusta lasten vanhempia käyttämään vapauttaan. Päinvastoin. Pienetkin yritykset ratkaista asia jotenkin toisin tyrmätään yksityistämisen peikolla ja väitetyllä epätasa-arvoisuuden kasvulla. " |
||
| PV | Re: Osuuskunta-kyläkoulu | 26.1.2015 16.28 |
| Lisää: " Yksityistämisen peikko Suomessa Suomen lain mukaan meillä ei ole koulupakkoa ja vanhemmat saavat järjestää lastensa peruskoulutuksen haluamallaan tavalla. Tätä lain suomaa mahdollisuutta vanhemmat ovat hyvin harvoin käyttäneet hyväksi. Yhteiskunta ei mitenkään kannusta lasten vanhempia käyttämään vapauttaan. Päinvastoin. Pienetkin yritykset ratkaista asia jotenkin toisin tyrmätään yksityistämisen peikolla ja väitetyllä epätasa-arvoisuuden kasvulla. Suomessa Ruotsia tiukempi lainsäädäntö Suomessa tasavallan hallitus päättää, annetaanko esimerkiksi jollekin osuuskunnalle lupa lähteä pyörittämään paikallista tai johonkin erikoistunutta peruskoulua. Luvan saanti on pitkä ja vaativa prosessi, jonka lopputuloksesta ei hakijalla ole mitään varmuutta. Suomessa peruskoulun perustamista säätelee perusopetuslaki. Lapin lääninhallituksen sivistystarkastaja Elisa Suutalan kertoman mukaan: Valtioneuvosto myöntää tai epää rekisteröidylle yhteisölle luvan Yhteisöllä tarkoitetaan yhdistystä, osakeyhtiötä, osuuskuntaa ja yhdyskuntiin merkitty uskonnollista yhdyskuntaa Erityisedellytyksenä hakijalla tulee olla ammatilliset ja taloudelliset edellytykset Perusopetusyhteisön ja kunnan välillä pitää olla sopimus Hakemus toimitetaan alueen lääninhallitukselle, joka tutkii hakemuksen ja antaa lausunnon Vaikka kaikki kriteerit täyttyisivätkin valtioneuvosto voi silti päätyä harkintansa mukaan kielteiseen ratkaisuun Myönteisen päätöksen jälkeen perusopetuksen järjestäjä saa valtiontukea Valtiontuen keskiarvo on 5031 euroa/oppilas ja esim. Rovaniemellä 4813 euroa/ oppilas Lapissa ainut yhteisökoulu on Rovaniemen Steinerkoulu Suomessa ei kannusteta eikä tueta yhteisökoulujen perustamista Ruotsin tapaan. Kangoksen esimerkki kuitenkin osoittaa, että on olemassa myös muunlaisia ratkaisuja. Kysymys ei ole ?pahasta yksityistämisestä?, vaan osuuskuntapohjaisesta yhteisöyrittämisestä, joka nojaa toimintansa kylän asukkaisiin ja heidän muodostamiin verkostoihin sekä osuustoiminnan kestävään arvomaailmaan. Kylän asukkaiden ja vanhempien tuki koululle on niin suoraa, luonnollista ja välitöntä, että siitä voi vain uneksia nykyisessä peruskoulujärjestelmässämme. Suomessa kyläkoulut on paljolti lakkautettu. Oppilaat kuljetetaan kaukaisimmistakin syrjäkylistä kuntakeskuksen ?kustannustehokkaisiin? massakouluihin. Kouluihin, jotka eivät ilmennä millään tavalla kulttuurisia ja ekologisia yhteisöjä, vaan teollisia organismeja, joiden aika koko yhteiskunnassakin alkaa ehkä olla ohi. Sosiaalinen pääoma ja tehokkuus vaakakupissa Suomessa koulujärjestelmän uudistaminen on tapahtunut taloudellisen edun pohjalta standardisoimalla ja yhtenäistämällä opetus, koulukäytännöt, luokkakoot ja jopa ruuankoostumus ja tekomenetelmät sekä tietenkin siivousnormit ja talonmiestyöt. Kunnan suoritus- ja kustannustehokkuusajattelu on viety välillä jopa naurettavuuksiin asti. Kaikkea tietenkin myös valvotaan valtiovallan taholta ja sanktioidaan poikkeavat ratkaisut pois. Kangosjärven esimerkki kuitenkin osoittaa, että kun kylän asukkaat onnistutaan integroimaan hyvällä ja arvot kohdallaan olevalla tavalla, saadaan parempi ja kustannustehokkaampi kokonaisuus aikaan. Kyläyhteisöön syntyy sosiaalista pääomaa; koulun hallinnan ja opetuksen osaaminen, opetussisältöjen kehittäminen omista lähtökodista, kylän yritysten ja yhdistysten osaamisen hyödyntäminen sekä vanhempien osallistuminen omalla työpanoksella koulun tukemiseen ovat taloudellisesti mittaamattomia arvoja. Valitettavasti meiltä puuttuu mittareita, joilla näitä sosiaalisen pääoman tuloksia voitaisiin muuttaa rahaksi ja verrata toimiviin järjestelmiin. Jokainen monopolijärjestelmä luo tietenkin omat mittarinsa ja sulkee samalla muut mahdollisuudet, vaihtoehdot, arvot ja paremmuudet pois." |
||
| alan mies | Re: Osuuskunta-kyläkoulu | 26.1.2015 18.38 |
| Minä olen jo pariin otteeseen, ensi kerran yli vuosi sitten sanonut, että perustakaa yksityinen kyläkoulu Säyneisiin. Eipä saavuttanut paljon vastakaikua. Se on sitten toissijainen kysymys, mikä on yhtiömuoto. Nyt se perustaminen jo lienee myöhäistä, koska ei ole tarpeeksi riskinottajia. Osaajat ovat aina myöhässä. |
||
| Hartsa | Re: Osuuskunta-kyläkoulu | 27.1.2015 7.31 |
| Heikkikään ei perusta kyläkoulua Säyneisiin. Hän kyllä tekee jälkikäteen valituksen, että miksi ei perustettu. Tai jos joku perustaa, niin tekee valituksen, että väärä taho perusti. |
||
| Pena T. | Re: Osuuskunta-kyläkoulu | 27.1.2015 8.32 |
| Heikki on valittanut kahdesta asiasta: Premium Board Finland Oy:n hyväksi annetusta takauksesta ja siihen liittyvistä lainvastaisista seikoista. Toisena Juankosken Biolämmön lainvastaisesta ratkaisevan osakepotin lahjoittamisesta ulkomaalaiselle huijarille ja hänen porukalleen, johon valitettavasti näyttää kuuluneen Juankosken johtavia virkamiehiä ja päättäjiä. Juankosken veronmaksajat ovat hävinneet näissä veivauksissa ainakin 8 milj. euroa. Hartsa voinee mennä kaupungintalon kahvioon nauttimaan rauhoittavat kahvit kepumafian piikkiin. Veijo ja Heimo voisivat hommata Heikille itsenäisyyspäiväksi jonkin ansiomitalin talousrikollisuuden ja korruption vastustamisesta. Totuus on edelleen myrkkyä kepumafialle. |
||
| Urho | Re: Osuuskunta-kyläkoulu | 27.1.2015 11.17 |
| Molemmissa tapauksissa kaupungin päätökset ovat oikeuden päätöksellä tuomittu lainvastaisina kumottaviksi ja vielä oikeudenkäyntikulut New Ströms on tuomioistuimen päätöksellä saava kaupungilta. Kyseessä on ollut siten tahallinen toiminta. Jos joku jää kiinni rattijuoppona, onko syyllinen poliisi. Vai onko syyllinen petostapauksessa se, jolta petoksella viedään omaisuutta. |
||
| alan kolmas mies | Re: Osuuskunta-kyläkoulu | 27.1.2015 14.14 |
| alan mies lienee ymmärtänyt Urhon tekstin väärin. Ei siinä mitään, minähän olen joutunut muutoinkin vetämään johtopäätöksiä alan miehen puoilesta erilaisista raporteista, joita alan mies ei ole jaksanut lukea tarkemmin. Urho lienee viitannut omaisuudella kaupungin omistamaan omaisuuteen, joka on viekkaudella ja vääryydellä viety. Heikki ei tietääkseni omista kaupungin omaisuutta. Sen sijaan tiedossani on, että piikissähän kaupunki on jo selvästi NS:lle. Piikki ei ole vielä yhtä iso kuin Juankosken Neron laiton piikki yksityisille asianajotoimistoille. Saa nähdä, miten pitkälle Neron luotto kestää, kun hommat näyttää pitkittyvän. |
||
| alan mies | Re: Osuuskunta-kyläkoulu | 27.1.2015 18.33 |
| Minä olen jo pariin otteeseen, ensi kerran yli vuosi sitten sanonut Heikki J.W. Saloselle, että perusta yksityinen kyläkoulu Säyneisiin. Eipä saavuttanut paljon vastakaikua. Se on sitten toissijainen kysymys, mikä on yhtiömuoto. Nyt se perustaminen jo lienee myöhäistä, koska Heikki ei olei riskinottajaksi, vain valittajaksi. Heikki on näköjään aina myöhässä, kuten vuonna 2011 pesän lunastamisessanin. |
||
| päättelijä | Re: Osuuskunta-kyläkoulu | 27.1.2015 19.22 |
| alan mies ei yleensä tee kirjoitusvirheitä, joten joku lienee puhunut taas pastaa alan miehen nimissä. Surkeaa.... |
||
| YP | Re: Osuuskunta-kyläkoulu | 27.1.2015 20.29 |
| Hei ylläpidosta, tässä esimerkki jatkuvasta häirinnästä ja toisen nimimerkin käyttämisestä. Olemme joutuneet poistamaan vastaavanlaisia häirikkö-kirjoituksia/spammeja siitä lähtien, kun tehtaan myrkkyasia tuli esille. Häirintä on jatkuvaa ja poistamme ne kaikki, paitsi ylläolevan alan miehen nimimerkillä kirjoitetun häirintäkirjoituksen. Se toimii huonona esimerkkinä. Kun julkaisee totuuksia. on odotettavissa tahallista ja jatkuvaa häirintää. Mutta onneksi häirintäkirjoitukset ovat helposti osoitettavissa älyllisen mitättömyytensä takia. |
||
| alan kolmas mies | Re: Osuuskunta-kyläkoulu | 27.1.2015 21.36 |
| vale alan mies eli häirikköjen häirikkö ei näköjään tunne Suomen peruskoululakia. Yrittää panna jopa Heikin perustamaan Säynesiin koulun lakkautetun hyvän kyläkoulun tilalle. Minulla sattuu oleman kuitenkin tiedossa, että on se Heikki ennekin kouluja perustanut. Juankoskellahan sitä ei tarvitse enää tehdä, koska Suomen perusopetuslain mukaan asiallisen koulun järjestäminen Säyneisiinkin näkyy sekin kuuluvan Juankosken Neron rooteliin. Minun on äärimmäisen vaikea ymmärtää, miksi Nero on unohtanut tämänkin velvoittavan ja tärkeän lakipykälän. Nero ei ole varmaan ehtinyt lueskelemaan perusopetuslakiakaan, kun on ollut korviaan myöten suossa viime aikoina noissa kunnalle kalliiksi tulleissa Bio Petterin vastuullissa tehtävissä. Lueppas alta vale alan mies Suomessa voimassa olevia peruopetuslain säännöksiä: "4 § Velvollisuus järjestää perusopetusta ja esiopetusta (23.12.1999/1288) Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Lisäksi kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka 27 §:n mukaisesti aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. Kunta voi järjestää tässä laissa tarkoitetut palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia ne 7 tai 8 §:ssä tarkoitetulta perusopetuksen järjestäjältä. Kunta voi hankkia esiopetuspalvelut myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. (23.12.1999/1288) Edellä 1 momentissa tarkoitettua kuntien välistä yhteistyötä varten voidaan perustaa kuntayhtymä. Kuntayhtymästä on voimassa, mitä opetuksen järjestäjästä säädetään." Jos luit, niin ymmärsitkö, mitä lakipykäliin on kirjoitettu? Jo et ymmärtänyt, mene silloin kertaamaan ainakin peruskoulun luokat 1-6. Ja taas saatiin yksi lisäoppilas Säyneisiin. |
||