Keskustelu
| alan kolmas mies | hyytyykö Sipilän ja kepun loppukiri? | 15.4.2015 18.51 |
| Kepun gallupit ovat lähteneet jo jyrkkään laskuun ja peräti 39%:a galluppeihin osallistuvista ei vielä tiedä, ketä äänestäisi. Minä kyllä tiedän sen jo hyvin, ketä äänestin jo, eikä ääneni mene koskaan kepuloisille, jotka aina pettävät äänestäjät ja liikkuvat kuin susi lammasten vaatteissa. Talouselämä-lehden entinen päätoimittaja ja nykyinen kolumnisti Pekka Seppänen on todennut viisaasti, että Suomen perustuslain mukaan esim. suurimman puolueen ei välttämättä tarvitse olla lainkaan hallituksessa. Mauno Koivisto esim. nimitti luottomiehensä Harri Holkerin pääministerksi ja siitä tuli historiallisestikin pitkäaikainen hallitus. Eilen Iltalehden Lukija-palstalla vaasalainen Vesa Vuorinen muistutti Juha Sipilän sanoutuneen viime keväänä irti ?maan tavasta? esim. poliittisissa virkanimityksissä. Kepun vaaliohjelmassahan tästä ei käsittääkseni enää puhutakaan mitään, kun Sipilä saneeraa mm. kuntatalouden byrokratian digitekniikallaan kuntoon muutamassa vuodessa. Sipilällä ei ole kepun vaaliohjelmassa myöskään mitään kantaa siihen, että kepuvetoisissa kunnissa kuten esim. Kittilässä ja Juankoskella näyttää olevan käytössä aivan omat valtakunnan vallitsevasta lainsäädännöstä poikkeavat lakinsa. Edes kuntalakia tai perustuslakia ei kepujohtoisissa kunnissa kunnioiteta. Vaikka mahdollisesti tuleva pääministeri olisi kuinka kiireinen tahansa, hän ei voi olla tiedostamatta tällaista kunnallista laittomuutta. Vuorinen toteaa ajankohtaisessa kirjoituksessaan, että Suomen poliittiinen virkanimityskäytäntö täyttää EU:n järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkit seuraavasti: Kyseessä on useamman kuin kahden henkilön yhteistyö. Virkanimitys toimii pitkän ja määräämättömän ajan. Virkanimityksessä käytetään sisäistä kuria. Virkanimitys pyrkii vaikuttamaan poliitikkoihin, julkiseen hallintoon, tiedotusvälineisiin, oikeusviranomaisiin ja talouselämän edustajiin. Virkanimityksissä on taloudellisen hyödyn ja vallan tavoittelu määräävänä tekijänä. Vuorinen toteaa edelleen, että yhteisten asioiden hoitamisen tulisi perustua rehellisyyteen ja oikeudenmukaisiin virkanimityksiin. Hänen mukaansa julkishallinnon virkakoneistossa on nykyisin totaalinen todellisten asiantuntijoiden puute. Samaisessa Iltalehdessä toimittaja Olli Ainola kertoo, kun kepun entinen ministeri ja nykyinen KELA:n pääjohtaja Liisa Hyssälä kirjoittaa Talouselämä-lehden verkkosivuilla, että hänen käsityksensä mukaan hallitukseen "nyt rakennetaan punamultaa". KELA:n hallituksen puheenjohtaja ent. kokoomusministeri Anneli Taina on oudoksunut Hyssälän lausuntoja, jotka kepulainen Hyssälä on antanut jopa KELA:n pääjohtajan ominaisuudessa. Näin sivullisestakin kuulostaa hyvin erikoiselta, että selvästi kepulainen maamme korkeimpiin virkamiehiin kuuluva valtion virkamies lähtee "neuvomaan", millainen hallitus Suomeen pitää tehdä vaalien jälkeen. Kepulaisten jälkiä on muutoinkin syytä seurata tarkalla silmällä ja korvalla. Nythän on jo laitettu valtionkin taholta selvitykseen, mitä ongelmia kepun ja Hyssälän mielivaltaisesta FIMEA:n siirrosta Kuopioon on maallemme aiheutunut. Narkolepsia-lasten vanhemmilta ja myös kepun THL:n Pekka Puskalta on hyvä myös kysyä asiaan liittyviä oleellisia kommentteja. Hyssälän sormethan olivat vahvasti mukana myös silloin, kun KELA:n päätöksin Heinolan Reumasairaalakin laukkautettiin. Samalla tuhottiin Heinolassa Reuman maailman mainettakin saavuttanut osaamiskeskus, kun asoita hoidetaan pelkästään kepuloisten aluepolitiikan ja tasapäisyysperiaatteiden mukaisesti. Kepun vaaliohjelmassa julistetaan komeasti, että kepu laittaa Suomen kuntoon ja maahamme ryhdytään rakentamaan erilaisia osaamiskeskuksia. Osaaminen viedään niin pitkälle, että jopa kuntien byrokratissa Suomi nousee maailman kärkeen. Kepun menneen toiminnan jäljet kuitenkin osoittavat, että kepun toiminta näyttää keskittyneen lähinnä maahamme luotujen osaamiskeskusten alasajoon, jos osaamiskeskukset sijaitsevat kepujen mielestä väärässä paikassa. Mauri Pekkarinenkin jäi nyt sitten lopullisesti kiinni siitä, että lankomiehelle ja tyttärelle on jo koitunut iso tili ja jatkossa tili vain kasvaa kun Pekkarisen allekirjoitus on löytynyt kannattamattomien tuulivoimaloinen ruhtinaallisista syöttötariffijärjestelyistä. Sipilän oma arvomaailma alkaa myös pikkuhiljaa paljastua. Sipilä tunnustautuu rauhansanalaiseksi, mutta ei ole vanhoillislestadiolainen. Homoliitot, abortit, eutanasia ja alkoholiasiat ovat Sipilälle vaikeita. Telkkarikin Sipilöille hankittiin Jouni-veljen mukaan vasta kun Sipilä innostui politiikasta. Nykyisessä erittäin vaikeassa poliittisessa tilantessa Sipilä on mennyt vaalitentissä naulaamaan myös kepun kannaksi sen, että tulevalla vaalikaudella Suomi ei hae NATO-jäsenyyttä. Rauhansanalaiset näyttävät hakevan elämässään ratkaisuja Raamatun kautta. Kyllä Raamatussa on paljon hyviä ohjeita ja minäkin sitä silloin tällöin selailen, mutta Raamatussa ei kerrota sitä, mitä silloin pitää Suomessa tehdä, jos Putin lähettää esim. vuonna 2016 Suomeen ns. vihreät rauhanturvajoukkonsa. Minusta Sipilä ei vain sovi pääministeriksi. Ikääntyvän Suomen pääministerin pitää nähdä, millainen Suomi on vuonna 2025. Sipilällä ei ole siitä valitettavasti oikeata visiota. |
||
| alan kolmas mies | Re: hyytyykö Sipilän ja kepun loppukiri? | 17.4.2015 1.15 |
| Suomi on todella syvässä suossa ja vielä syvemmälle menee. Tämä on käsitykseni, kun ensi kertaa katsoin YLE:n suuren vaalikeskustelun. Olin odottanut, että nyt olisi tullut konkreettisia ajatuksia, miten Suomi saadaan nousuun, mutta petyin raskaasti. En ihan tarkkaan seurannut jaksojen pituutta, mutta varmaan melkein 30 minuuttia jauhettiin, kun Carl Haglund (rkp), joka muuten on ollut hallituksen fiksuimpia ministereitä, oli hoitanut hommiaan ulkomailla ja oli yhdessä Ruotsin ja Norjan puolustusministerien kanssa laatinut kuukausia valmistellun yhteisen kirjoituksen lehteen. Lehtikirjoitus oli näköjään sanasta sanaan lainaus siitä, mitä Suomen UTVA:ssa on hyväksytty Suomen turavllisuuspolittikasta kaikkien toimijoiden kanssa. Kovaa kritiikkiä esittänyt Antti Rinne ei näköjään tunnistanut edes sitä, että teksti oli suora lainaus UTVA:n pöytäkirjoista. Kuitenkin, nyt vaalikeskustelussa Sipilä, Rinne ja Soini alkoivat jankuttamaan, miksi tällainen artikkeli on tehty. Kysymys kuuluu, miksi etunenässä Sipilä, Rinne ja Soini hyökkäsivät Haglundin kimppuun, että tällainen kaikkien tiedossa olevan asian julkaiseminen lehdessä, on jotenkin väärin? Haglundin kirjoituksesta oli infromoitu kaikkia Suomen poliittisia päättäjiä jopa presidenttiä myöten ja jopa etukäteen. Haglund oli toiminut täysin yhteisesti hyväksytyn ulko- ja turvallisuuspolitiikka mukaisesti. Ainoa, joka suoraselkäisesti puolusti Haglundia oli Alex Stubb ja myös muistaakseni Päivi Räsänen ja ehkä myös vihreä Niinistö. Alex totesi, että hän oli luottanut 100%.sti Haglundin toimintaan. Niin johtajan pitääkin tehdä. Miksi hyeenat jopa pres. Niinistöä myöten hyökkäsivät Haglundin kimppuun kuin pahimmat rakkikoirat? Ainoa järjellinen selitys on, että Venäjä on nykyään niin arvaamaton, että vähäinen suun avaaminen Suomessa voi aiheuttaa ison poliittisen kärhämän. En muuten huomannut, että vaalikeskustelussa olisi sanallakaan viitattu Suomessa niin arkaan NATO-keskusteluun. Ilmeisesti ilmoitus on tullut Niinistölle Moskovasta, että tästä asiasta ei muuten Suomessa sovi keskustella. Sipilähän on jo myös todennut, että tulevalla vaalikaudella NATO:oon ei liitytä. Suomessa näyttää olevan talouskriisin lisäksi vielä syvä perustuslaillinenkin kriisi. Omaa hallinnonalaansa hyvin hoitava ministeri ei näköjään olekaan kykenevä hoitamaan rooteliaan. Jos jopa pres. Niinistö on tullut tähän tulokseen, niin miksi Haglundia ei sitten ole jo erotettu? Perustuslailliset ongelmat eivät Suomessa ole mitenkään uusia. Halosen aikaanhan meillä oli suuri perustuslaillinen ongelma, kuinka monet lautaset Suomen poliitikoille täytyy kattaa Brysselin lounas- ja illallispöytiin, kun Tarja Halosella ei nähtävästi ollut riittäviä varoja kotimaiseen pizza-ateriaan, eikä Penan seura ollut aina riittävän kiinnostavaa. Venäjän ulkoministeri Lavrov vastasikin nopeasti puolustusministerien yhteiseen lehtikirjoitukseen, että luonnollista ja perinteistä yhteistyötä pohjoismaiden kanssa ei katsota Venäjällä hyvällä silmällä. Tuli mieleen "hyvät vanhat YYA-ajat", jolloin itsenäinen maa kysyi neuvoja aina Moskovasta, kun tehtiin kauppasopimuksia mm. EFTA:n ja EEC:n kanssa. Nykyinen demujen tulenpunainen ulkoministeri Tuomiojahan ei voinut sillloin millään hyväksyä sitä, että Suomi käy kauppaa muiden maiden kuin Venäjän kanssa. Nyt Tuomioja on jo päältä harmaa, mutta sisältä yhtä punainen kuin ennenkin. Suomi on siis taas "turvallisesti" suomettunut, mutta vielä ristiriitaisessa tilanteessa, kun ollaan kuitenkin vielä EU:n jäseniä. Minusta pres. Niinistön eilinen puhe oli myös erittäin outo. Miksi prsesidentti hyökkäsi Alex Stubbin kimpuun, kun Alex oli maininnut, että menneellä vaalikaudella "politiikka oli rikki" ja tuloksia ei saatu rittävästi aikaiseksi, kun puolueiden väliltä puuttui "liimaa"? Mitä pahaa on siinä, jos maan pääministeri sanoo asiat niin kuin ne ovat selvästi olleet? Kekkonenkin sanoi ollessaan vielä iskussa: "asiat on miltä näyttää" ja Paasikiven sanoin "tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku". Nyt täytyy tunnustaa, että olen vähitellen alkanut arvostamaan yhtä kepulaista, mutta taitaa jo hänkin olla entinen kepulainen. Hän on kepun entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen, joka on ryhtynyt tietokirjailijaksi. Koska en ole kepun sisäpiiriläinen, en tarkalleen tunne, vieläkö Jarmo maksaa kepun jäsenmaksua, mutta Jarmo on joka tapauksessa tullut jostain syystä avoimeksi. Tänään oli taas erinomainen Jarmon ja Alpo Rusin artikkeli Iltalehdessä. Tämäkin kirjoitus vain vahvistaa sen, jonka olen jo aiemmin maninnut kepun suurmiehistä kuten Kekkosesta ja tietenkin toisista yhteiskunnan jarrumiehistä eli demuista. Kysymys on ollut kaiken aikaa tiettyjen henkilöiden loputon vallanhimo ja kaiken yhteiskunnallisen kehityksen alistaminen sen vallanhimon alle. Suomi on suurissa vaikeuksissa ja kansakunta ikääntyy. Lähimmäisiämme emme voi uhrata yksittäisten poliitikkojen ja puolueiden vallanhimon alle. On puhallettava yhteiseen hiileen ja annettava sijaa myös ihmisten yksilöllisille perusoikeuksille, niistä keskeisin on työnteko yhteiskunnan hyväksi. Niinistön kanslian henkilökunnasta ei ole paljon puhuttu julkisuudessa, mutta en yllättyisi, vaikka edelleen demujen ja kepun miehitys olisi kansliaverkostossakin merkittävä. |
||