Keskustelu
| alan kolmas mies | Kaavin koulusoppa | 20.11.2015 23.23 |
| Kaavilla talous on ollut ylijäämäinen ainakin vuodesta 2013 lähtien ja vuosien 2016-2017 talousuunitelmissa on lähdettyy siitä, että verotulokertymä asettuu tasolle 9.3-9.5 milj. euroa ja valtionosuudet 12.70-12.95 milj. euroa. Valtuuston kokouksessa päätettiin vuoden 2016 tuloveroprosentista ja ehdollisena päätettiin pitää tuloveroprosentti nykyisellään 21.25%, jos Kortteisen ja Luikonlahden kyläkoulut suljetaan. Tällä hetkellä Kortteisen kyläkoulun oppilasmäärä lienee 28, joista esioppilaita on 6 kpl. Luikonlahden kyläkolun oppilasmäärä on 35 kpl. 10.11.2015 valtuuston kokouksessa kouluja koskeva päätöksenteko aiheutti ongelmia ja johti siihen, että ainakin Erkki Räsänen siirtyi kepusta Rakentava Kaavi Ryhmään ja Matti Saario ilmoitti eroavansa Keskustan kunnallisjärjestöstä. Tästä voidaan päätellä, että Kaavin sivistyslautakunnan suunnitelmat eivät näy tyydyttävän kaikkia. Kaavilla sivistyslautakunta ja nyt myös valtuuston enemmistö näyttää olevan ajamassa yhden alakoulun mallia, jossa alakoulupalvelut keskitetään Kirkonkylän kouluun. Asiasta järjestetään tiedotus- ja kuulemistilaisuudet seuraavasti: - keskiviikkona 2.12.2015 klo 18.00, Luikonlahden koulu - torstaina 3.12.2015 klo 18.00, Kortteisen koulu - perjantaina 4.12.2015 klo 18.00, Kaavin valtuustosali Yhden alakoulun mallia on perusteltu lähinnä sillä, että enimmillään syntyy 330 000 euron vuosittaiset säästöt koulutusmenoissa. Juankoskella perusteltiin noin vuosi sitten Säyneisen kyläkoulun lakkauttamista lähes samoin perustein (taloudelliset ja tuotannolliset syyt, joita ei koulussa kuitenkaan ollut). Heti voidaan todeta, että kyläkouluja sulkemalla ei kunnissa välttämättä synny lainkaan säästöjä. Itse asiassa kuntien kustannukset voivat kasvaa. Nyt kun sote-ratkaisustakin on saavutettu periaatteellinen yhteisymmärrys, niin kuntien lähes ainoaksi perustehtäväksi jää hyvien koulutuspalvelujen tuottaminen. Keskittäminen ei ole mikään ratkaisu nykypäivänä esim. koulutuskustannusten osalta, koska yhä enemmän siirrytään koulutuksessa digitaalitekniikkaan ja esim. ns. pilvipalvelujen käyttöön. Näitä palveluja voidaan tehokkaasti hyödyntää myös pienissä kouluissa ja jopa mobiilisti kotona, Kyläkoulujen sulkeminen johtaa vääjäämättä kunnan peruspalvelujen heikkenemiseen, joka johtaa tietysti vähitellen asukaskatoon. Ihmiset ei viihdy sellaisessa kunnassa, jossa esim. koulutuspalvelut tai kauppapalvelut eivät pelaa. Uutena aspektina kyläkouluissakin on otettava huomioon myös se, että Suomeen tulee lähivuosina merkittävä määrä maahanmuuttajia, joista suuri osa on nuoria perheitä, joiden lapsilla on tarve integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja saada mahdollisimman hyvä koulutus ja kielitaito. Vaikuttaa vahvasti siltä, että Kaavin tuloveroprosentin mahdollinen korottaminen ja kahden hyvän kyläkoulun lakkauttaminen eivät ole toistensa vahtoehtoja. Nykyiset kyläkoulut voidaan säilyttää ilman mitään tuoveroprosenttien korotuksia. Kyläkoulujen problematiikkaa kannattaa tarkastella koko kunnan talouden näkökulmasta, koska kyläkoulujen sulkemiseen liittyy hyvin paljon nykypäivänä usein mainittuja ns. dynaamisia vaikutuksia, joita Suomessa ei ole perinteisesti tarkasteltu lainkaan. Kun tällainen dynaaminen tarkastelu nyt suoritetaan Kaavin yhden alakoulun mallin pohjalta, niin voidaan olettaa Kaaavin kunnassa seuraavat muutokset lähivuosina: Kunnan alueen bruttokansantuotteen menetys n. 300 800 euroa/a Tuloverojen menetys n. 18 600 euroa/a Ostovoiman menetys (kaupoissa) n. 55 140 euro/a Kaavin kunnan menetykset tulevan 15 vuoden aikana: Kunnan alueen bruttokansantuotteen menetys n. 3 591 000 euroa Tuloverojen menetys n. 222 120 euroa Ostovoiman menetys (kaupoissa) n. 658 200 euro Kuten nähdään keskittämisen kautta mm. aika moni kauppa Kaavilla joutuu sulkemaan ovensa suurten ostovoimamenetysten vuoksi. Kaavin kannattaa tarkistaa alakouluja koskevat laskelmat vielä kerran ja päättää vasta tarkistuksen jälkeen, mikä nyt on viisain vaihtoehto, kun kuntien perustehtäviä karsitaan tulevaisuudessa radikaalisti vastikään syntyneen sote-ratkaisun perusteella. On vielä mainittava myös se, että valtio osallistuu kuntien koulutuskustannuksiin ainakin peruskoulutusavustuksen ja kotikunta-avustuksen kautta. Vaikka nämä avustukset tulevat kunnille keskitetysti, niin kuntien palveluja kehitettäessä on viisasta kuitenkin ottaa huomioon nähin avustuksiin liittyvä alueellinen luonnekin. Mitään mieltä ei tietenkään ole siinä, että merkittävä osa niukoista koulutuskustannuksista käytetään keskiteyssä alakouluratkaisussa kuljetuskustannuksiin. Sitä paitsi uusissa Akatemian tutkimuksissa on jo selvietty, että kouluissa jo lähes 20% oppilaista alkaa olla masentuneita ja syrjäytyneitä ja tästähän kuntiin vastaa kalliit laskut tulee pitemmän päälle. Positiivinen asia on se, että Kaavi on rakentamassa uutta koulua ja sitä kannattaakin hyödyntää tehokkaasti mm. houkuttelemalla ulkopaikkakuntien opiskelijota kouluun jne. Nykypäivänä koulu voi olla myös monitoimikeskus. Tietävästi valtio maksaa kustakin ulkopaikkakuntalaisesta oppilaasta nykyään 6 226 euroa vuodessa. Sekin on iso raha. |
||
| parane pian | Re: Kaavin koulusoppa | 20.11.2015 23.43 |
| loistava ajatus asioihin ML. |
||
| kuavilainen | Re: Kaavin koulusoppa | 22.11.2015 20.16 |
| alan kolmas mies. nuo asiat kun saisitkin Kaavin päättäjät tajuamaan. |
||
| alan kolmas mies | Re: Kaavin koulusoppa | 22.11.2015 20.38 |
| Joskus asiat näkee kaukaa paremmin kuin läheltä. On kuavilaisten asia ottaa nyt silmä käteen ja pysäyttää juna, kun vielä voi. Ei kannata ottaa mallia Juankokselta, jossa väärälle raiteelle joutunutta junaa ei kukaan voinut pysäyttää, kun tyhmät päätökset oli tehty puutteellisten selvitysten perusteella. Itsevarmasti Juankosken kaupunginjohtaja ohjasi kaupukilaivaansa kuin Titanicin kapteeni, mutta rysäytti laivansa suoraan jäävuoren kylkeen ja kaupunki joutui saattohoitoon. Julma Juha Sipiläkin on pystynyt ottamaan muutaman askeleen takapakkia, kun hänelle on kerrottu, että nyt taisit mennä vikaraiteelle. Suositan sipilöintiä Kaavin koulusopan keitossa, ettei soppa muutu käärmekeitoksi. |
||
| alan mies | Re: Kaavin koulusoppa | 23.11.2015 20.17 |
| Kaavilla ei ole mitään koulusoppaa. Siellä on tehty pitkäaikainen suunnitelma uudesta koulusta ja sen rahoituksesta. Vanhoissa kouluissa muhii varsinainen homesoppa, johon uusi koulu on ratkaisu. Sitä paitsi valtion rahoitus on haettu ja saatu juuri tämän takia. Näköjään jotkut haluavat korottaa veroprosenttia jopa kaksi prosenttiyksikköä eli noin 10 prosenttia lisää kunnan veroa. Kaukaa näkee huonosti, vai pitäisikö todeta, että vielä kauempaa näen vieläkin paremmin. Seuraava on lainaus huhtikuisesta tiedotteesta: Opetus-ja kulttuuriministeriö on päättänyt oikaista 30.9.2014 antamansa päätöksen OKM/148/520/2014 ja myöntää avustusta seuraavasti: Opetus-ja kulttuuriministeriö on oikaisuvaatimuksenne, hakemuksenne ja aluehallintoviraston lausunnon perusteella myöntää valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston asetuksen (875/2013) mukaisesti valtionavustusta yleissivistävää koulutusta antavien oppilaitosten ja päiväkotien sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin. Myönnetty avustus 400 000,00 euroa. Avustus on merkittävä. Se on noin 1.15 veroprosentin vuotuisen tuoton suuruinen. Ari Sopanen kunnanjohtaja 0400 673351 Julkaistu 23.04.2015 |
||
| Pena T. | Re: Kaavin koulusoppa | 23.11.2015 22.39 |
| Kangasperkolla on täysi oikeus ottaa mallia Kaavin johdon esimerkillisestä avoimuudesta ja keskustelunhalusta. Kuntalain 27.§ kehottaa toimimaan niin. Missä ovat Veijon ja Heimon kannanotot minkään median kertomana? Juankosken todellinen valtamedia on JuanKoskinen l. nämä sivut. Mitä pojat pelkäävät? Totuuden esiin tulemistako? |
||
| eskimo | Re: Kaavin koulusoppa | 24.11.2015 0.27 |
| valtamedia,,huuhaa hommaa, mutta vois pojat kyllä kaivaa munat esiin ja yrittää näytellä edes jämerää kaveria. vai onkohan veijo ja heimo vatkanneet liikaa muniansa ja jämeryys on muuttunut velttoudeksi |
||
| alan kolmas mies | Re: Kaavin koulusoppa | 24.11.2015 13.39 |
| alan mies on jo sinkoutunut maatakiertävälle radalla tarkastelemaan Kaavin ilmeistä koulusoppaa. Nyt alan mies on löytänyt Ari Sopasen tiedotteen uuden koulun saamasta 400 000 euron valtion avustuksesta ja puhuu syvällä rintaäänellä Kaavin pitkäaikaisista koulusuunnitelmista. Aikaisemmin Kaavin kunnanhallituksen ilmoitusasioista 20.10.2014 § 154 löytyy seuraava tieto: "Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös 30.9.2014, OKM/148/520/2014; Avustuksen myöntämättä jättäminen sisäilma- ja kosteusvauriohankkeeseen (Kirkonkylän alakoulun korvaavat tilat) Avustusta ei myönnetä, koska hanke ei täytä asetuksen 875/2013 2 §:n 1 momentin mukaista ehtoa. Hakemus ei sisällä rakennusterveysasiantuntijan lausuntoa rakennuksen kunnosta ja tehdyistä tutkimuksista eikä tietoa purettavaksi suunniteltujen rakennusten mahdollisista sisäilmaongelmista tai kosteusvauroista." Tietysti voin olla väärässä, mutta jos osaan oikein lukea, niin Kaavi on siis hakenut OKM:n avustusta Kirkonkylän koulun alakoulun korvaavien tilojen rakentamiseen. Kaavi ei näköjään ollut kuitenkaan toimittanut tarvittavia lausuntoja korjattavan Kirkonkylän alakoulun kunnosta ja mahdollisista sisäilma- tai kosteus vaurioista. Sikäli kun Kaavin kaupunginhallituksen Kirkonkylän koulun korjaushankkeen ym. selontekoa tulkitsee, niin siinä ei näköjään mainita niin, että home-, kosteus- ja sisäilma-avustusta olisi haettu Kortteisen ja Luikonlahden kyläkoulujen kunnostukseen tai niiden lakkauttamiseen. Olisikin aika erikoista, jos valtio jakaisi kyseistä avustusta kahden hyvin toimineen kyläkoulun sulkemista varten. Ainakaan toistaiseksi Kaavin koulusopassa ei ole tuotu esiin Kortteisen ja Luikonlahden kyläkoulujen osalta sulkemisen syynä home-, kosteus-, sisäilma- ja kiusausongelmia, jotka Juankosken typerä sivistyslautakunta ja neropatit lähes ensimmäisenä vuodattivat lehdistöön, jotta Erikan ikiaikainen unelma Säyneisen hyvän kyläkoulun lakkauttamisen osalta saatiin vietyä surulliseen perustuslain vastaiseen päätökseen. Maan kiertoradalla kiikaroivan alan miehen kannattaa tutustua Kaavin kotisivuilla avoimesti 19.11.2015 esitettyyn kutsuun kouluja koskevaan tiedotus- ja kuulemistilaisuuteen. Kutsun liitteenä on esitys Yhden Alakoulun Malli ? Lähtökohdat ja Perusteet. Perusteluissa todetaan mm. seuraavasti: "Opetuksen keskittämisellä mahdollistetaan sekä opetus- että ateria- ja puhdistuspalveluresurssi parempi käyttö ja ryhmien muodostaminen palvelutarvetta vastaavaksi." Ja lopuksi "Yhden alakoulun mallissa on mahdollista tuottaa enimmillään 330 000 euron vuosisäästö. Summa ei sisällä kiinteistöjen lämmitys- yms. kustannuksia, jotka ovat noin 50 000 euroa vuodessa. Taloudellisten säästöjen lisäksi yhden alakoulun malliin siirtymisellä säilytetään opetuksen laatu korkeatasoisena ja turvataan yhdenvertainen esi- ja perusopetus kaikille oppilaille, koska opetuksen johtaminen ja hallinnointi sekä lyhytaaikaiset sijaisjärjestelyt helpottuvat, esi- ja erityisopetuksen järjestelyt tehostuvat, ryhmäkoot tasaaantuvat ja oppimateriaalit yhtenäistyvät." Näyttää siltä, että Kaavi ei ole millään läpinäkyvillä laskelmilla osoittanut, että Kortteisen ja Luikonlahden näköjään hyvässä kunnossa olevien kyläkoulujen sulkemisella saavutetaan mitään todellisia kustannussäästöjä. Kaavin kunnan kannalta koulujen ns. dynaamiset yhteiskunnalliset vaikutukset ovat merkittävästi vahingollisia ja moniongelmaisia. Tuiki tarpeelliset panostukset opetustoiminnassa nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa Kaavi näyttää tässä onnettomassa ja puutteellisesti valmistellussa suunnitelmassaan käyttävän lähinnä pienten alakouluiässä olevien oppilaiden kuljetuskustannuksiin, jota ei voi mitenkään pitää korkeatasoisena opetuksena. Itse asiassa kysymyksessä on lähinnä pienten lasten koulukiusaamisesta mukavuudenhaluisten kouluviranomaisten toimesta. Nykyaikaisen ajattelumallin mukaan ryhmäkokojen ei tarvitse olla tasaisia, eikä oppilaiden tasapäisiä. Nykyaikainen opettamisen ajatusmalli pitää sisällään yksilöllisten ominaisuuksien maksimaalisen hyödyntämisen ja tukemisen. Turussa kokenut luokanopettaja Maarit Korhonen totesi äskettäin televisiossa, että heidän koulussaan on saatu erinomaisia oppimistuloksia, kun kaikki perinteiset yli 50 vuotta vanhat opetusperiatteet on uudistettu ja mm. pulpetit on vispattu luokista pihalle. Maaritin oppilaissa ei ole havaittu myöskään Suomen kouluissa niin yleiseksi todettua masentuneisuutta ja oppimismotivaation puutetta. Sehän on ilmiselvää, että koulu ei ole armeija, vaan oppilaitos, jossa opetuksen täytyy tapahtua nykyaikana ns. interaktiivisesti. Oppilas siis osallistuu nykyaikana muullakin tavalla opetuksen ja oppimiseen kuin vain kuuntelemalla mahdollisesti jopa epäpätevän opettajan yksinpuheluja ja esitelmiä oppikirjoista, joiden asiasisältö on vielä mahdollisesti jostain 1960-70-luvuilta. Halvoissa pilvipalveluissa oppimismateriaalina voidaan nykyään käyttää reaaliaikaista nuoriakin kiinnostavaa tietoa. Netistä opettajatkin voivat oppia jotain. Opettaminen ei muutu tehokkaaksi koulurakenuksia rakentamalla vaan panostamalla motivoiden opetushenkilöstön laatuun ja koulutukseen. Tähän nuori ja tehokas opetusministeri Sanni Grahn-Laasonenkin on juuri parhaillaan panostamassa. alan mies ei elä tässä maailmassa, kun heittää lonkalta arvauksen, että esim. Kaavilla veroprosentti nousisi lähiaikoina jopa 10 prosenttiyksiköllä, jos yhden alakoulun malliin ei jostain järkisyystä mennä. On hyvä asia, että Kaavilla Kirkonkylän homekoulu rakennetaan uusiksi. Harmittaa ainoastaan se, miksi järkevät kaavilaiset eivät ainakaan minun tietojeni mukaan ole soveltaneet kouluhankkessaan modernia elinkaarimallia. Silloin kaikki paineet veroprosentinkin korotuksille olisivat olleet huomattavasti vähäisemmät. Viisaiden Kaavilaisten kannattaa vielä pitää elinkaarimalli milessä, koska juna ei ole siinäkään vielä käsittääkseni mennyt kokonaan ohi. Toivotaan, etä Kaavilla koulusoppa ratkaistaan järkisyiden perusteella. Sipilöintiä kannattaa harrastaa, jos huomataan, että ollaan tekemässä tyhmä päätös. |
||
| kuavilainen | Re:kaavin koulusoppa | 24.11.2015 16.40 |
| Kunta ei ole tehnyt sisäilma tutkimuksia ala-asteeseen vuonna 1998 tehdyn kosteus/home remontin jälkeen vaikka laki sanoo että se pitäisi tehdä 3 vuoden välein |
||
| siivooja | Re: Kaavin koulusoppa | 24.11.2015 17.12 |
| Onneksi Juankoskella kaikki on niin hienosti, että... Ilman laatukin vahvistetaan ilman mittauksia ELY-keskukselle. Siksi ilmanvaihtojärjestelmän puhdistuksista säästetään. |
||
| alan mies | Re: Kaavin koulusoppa | 24.11.2015 22.57 |
| Eipa nayta akm tajuavan prosenttiyksikon ja prosentin eroa. No sen tajuaa ehka noin 5 % suomalaisista. Jos kunnallisvero on esimerkiksi 20 % ja se nousee 2 %-yksikkoa, niin nousu on 10 %. Ei prosenttilaskua voi tajuta ylioppilastodistuksen C:n matematiikan papereilla. Taman olen todennut, kun olen tehnyt korkeakoulussa satoja tenttikysymyksia. |
||
| alan kolmas mies | Re: Kaavin koulusoppa | 25.11.2015 1.21 |
| Sorry alan mies! Luin huonosti sinun veroprosenttiarviosi. Pisti silmään vain tuo 10%. Sipilöin nyt siis tältä osin yo. kommenttini. Mutta sinun arviosia 2%-yksikköä on pielessä, koska soten odotetaan pudottavan kuntien keskimääräisen veroprosentin muistaakseni tasolle 5-7%. Tosin maakuntavero on Julmalta Juhaltakin vielä kokonaan laskematta. Muutoin en halua kommenttiani muuttaa Prosenttilasku on tosi vaikea laskutapa. Ja minusta se pitäisikin Suomessa kieltää lähes kaikkissa tapauksissa. Erityisesti se tulisi kieltää julkisessa hallinnossa ja , kun palkan päälle lasketaan kaikenlaisia kuluja prosenttipohjalta. Näillä laskennallisilla kuluilla ei ole mitään todellista kustannuspohjaa. Ne perustuvat suurelta osin kymmeniä vuosia vanhoihin laskentaolettamuksiin, jotka pitäisi kaikki välittömästi laittaa uusiksi. Viheliäinen prosenttilasku on Suomen kansantalouden syöpä!!! Kysymyksessä on saman tapainen asia kuin taannoin erittäin vahingolliseksi todettu ja havaittu indeksiehto, joka on nykyään todettu mm. lainojen kohdalla laittomaksi. Onhan se aivan posketonta, että Suomessa nettopalkan päälle on laskettava prosenttipohjalta esim. 5 000 euron kuukauden bruttopalkasta 65.5%:a palkan sivukuluja, lomarahoja ja veroja, kun ennakonpidätysprosentti on esim. 20% (Yrittäjän palkkalaskuri). |
||
| Satu | Re: Kaavin koulusoppa | 4.12.2015 12.43 |
| Sinä kuavilainen, joka kirjoitit alakoulun sisäilmaongelmasta. Ota yhteyttä, meillä on sama mielipide. satsa77@windowslive.com |
||
| Yhtenä kysymysmerkkinä | Re: Kaavin koulusoppa | 4.12.2015 21.03 |
| Hei te Kaavin bää päättäjät, saario ja E Räsänen. Olette johtavia päättäjiä Kaavin kunnassa. Saario, valtuusto, kunnanhallitus ja valvontalautakunnan pj. viimeiset 6 vuotta. Erkki Räsänen; valtuutettu, valtuuston vpj ja sivityslautakunnan puheenjohtaja, sekä koulun rakennustyöryhmässä. Kaavilla on n.400 peruskoulu ikäistä oppilasta. -Kaaville rakennetaan 350 oppilaalle suunniteltu koulu ja TE ette muka ole tienneet että mistä oppilaat kouluun löytyvät. -Ette muka tienneet koulun kustannusarviota -Ette muka tienneet kustannus vaikutusta kunnan talouteen. -Ettekö tosiaan tienneet, että kuntaparisopimuksen irtisanominen ja oman koulun rakentamisen vaikutus verorosenttiin on n.3% korotus. Jos kaiken tämän tiesitte, olette KUSETTANEET kuntalaisia, ja jos ette ole ymmärtäneet, olette tosiaankin aivan väärissä tehtävissä. |
||
| kuavilainen | Re: Kaavin koulusoppa | 7.12.2015 17.49 |
| Taittaa jiähä piälle 600 000 euroa plussalle kaavi tänä vuonna vaikka koulut toimmii.??? |
||
| Alijäämä | Re: Kaavin koulusoppa | 7.12.2015 21.38 |
| Siksikö Juankosken kunnantalolla on niin monia vihreänaamaisia tyyppejä.. kateellisia? Antaa kaavilaisten toimia viisaasti, kuten heillä on tapana. Ja vieläpä avoimesti. |
||
| Eläköön muuruvesi | Re: Kaavin koulusoppa | 11.12.2015 22.34 |
| Käävät koolua Juankoskella ja Kaavi maksaa lukukaudesta 133 000 euroa. Tai siis valtio maksaa.' Onko olemassa halvempaa yläastetta? PS. Ryssiikö kepulistit tämänkin |
||
| alan mies | Re: Kaavin koulusoppa | 30.12.2015 19.02 |
| Kaavilla ei ollut mitään koulusoppaa. Yksi koulu ja sillä siisti. Kun on kunnon johto kunnassa, niin siellä ei pitempään vatuloida. Juankoskella keskustellaan seuraavaksi varmaan iäisyys, mitä tehdä Säyneisen koululle. Olisi kyllä tähdellisempää keskustella, mitä tehdä Faroconille, kartonkitehtaalle ja biovoimalalle. Missähän edes kemikaalikontit ovat? |
||
| PV | Re: Kaavin koulusoppa | 30.12.2015 19.14 |
| Moro, olen aina pahoillani, kun kyläkouluja lakkautetaan. Mutta ymmärrän asian siksi, että Kaavilla aiotaan toteuttaa yhtenäiskouluideaa. systeemiä, joka on mainio ja yhdenvertaisuudessaan erinomainen. Kaavin uusi koulu ja liikuntasali yhdessä Tuusniemen yläasteen ja lukion kanssa toteuttaa hyvän koulutuksen Kaavilla ja kaavilaisille. Juankoskella oli mahdollisuus tehdä yhteistyötä Kaavin kanssa, mutta asia ryssittiin pahanpäiväisesti ja sen tiedän, sillä olin neuvottelemassa yhteistyöstä, mutta kuten aiemminkin, minun kantaani ei kuunneltu tahi ymmärretty Juankoskella.Juankoski menetti taas rutosti euroja ja hyviä opettajia. Ja kun puhutaan koulusopasta, katsokaa, miten taas käy Juankoskella ala-asteen koulujen kanssa. Yksi lakkautetaan homevaurioiden takia ja uutta ei rakenneta tahikka korjata. |
||
| alan kolmas mies | Re: Kaavin koulusoppa | 30.12.2015 20.05 |
| Kyllä Kaavilla koulusoppa kiehuu. Toivottavasti järki tulee käteen Uuden Vuoden jälkeen ja lopetaan lasten kouluttamien takseissa ja taksien pysäkeillä. Parempi on käyttää opetukseen hyviä perinteisiä kyläkouluja, jonne voi pienellä rahalla rakentaa mahtavat koulujen pilvipalvelut ja kehittää kouluista muutakin kuin vain ABC kirjan tavaamisluokkia. Kouluja pitää kehittää asiakkaiden eli oppilaiden ja heidän vanhempiensa ehdoilla. Ei siten kuin mukavuudenhaluiset kunnanviranomaiset ja opettajat haluavat. Huomionarvoista on, että valtio vielä maksaa kunnille asetetun koulutustoimen hoitamisesta hyvät rahat. Koululutus on siis kunnille bisnes, ei kustannus, kuten kunnissa on perinteisesti totuttu lyhytnäköisesti ajattelemaan. Luova ihminen ja lapsi ei viihdy pulpetissa ja tavaamisluokassa. Jokaiselle kyläkoululle pitää kehittää oma liikeidea ja kehitysstrategiansa. akm:ltä saa neuvoja tähänkin asiaan. Juankoskella kiehuu monta käärmekeittoa. alan mies on unohtanut sen tosiasian, että New Stromsin kunnallisvalitus Säyneisen koulusta muhii hallinto-oikeudessa. Koulun lakkauttamisella ei ole siis lain voimaa. Lakkautus on perustuslain vastainen. Sellaista ei saa tietenkään tehdä. Uusimmat tiedot Säyneisen koulun oppilasmääristäkin ovat yli 40 oppilasta. Kysymyksessä on optimaalinen oppilasmäärä ja hyväkuntoinen kyläkoulu. Sellaisia ei pidä lopettaa, vaikka lopetus saattaisi tulla päähänpiinttymäksi Erikan ja Juankosken Neron kaltaisille Think Tankeille. Erikalla ja Nerolla ei ole ollut muita missioita kuin pahvitehtaan pyöritys veronmaksajien rahoilla ja homekoulujen rakennus seisovan tehtaan viereen. Sillikuukin keskustan Miljoona Keittiötä ei tietenkään pidä unohtaa. Vesa Keskinen on sentään saanut pieneen Tuurin kylään aikaiseksi vaatimattoman Kyläkaupan, Miljoona Pilkin ja Miljoona Tivolin. Juankoskella Think Tankit päättivät vastata omalla ideallaan ja rakensivat Juankoskelle Miljoona Keittiön. Vuotuinen tappio lähes miljoona euroa ja rakennuskustannut noin 4 miljoonaa euroa. Alkaa tosiaan olla korkea aika keskustella, mitä tehdään seisovalle pahvitehtaalle ja biovoimalalle sekä tietysti Faroconin hallille? Kaikki nämä laitokset seisoo tyhjillään ja Juankosken veronmaksajat koko ajan tavalla tai toisella tukevat seisovia laitoksia, kun Kangasperkon ja muiden puuhamiesten synnit halutaan painaa vihreän veran alle ja toivotaan, että asiat vanhentuvat. Asiat eivät vanhene ja valitettavasti syntien peittely ei tule onnistumaan. Peittely-yritykset vain lisäävät puuhamiesten tuskaa ja vahvistavat sitä, että raskaat taloudelliset tappiot Juankosken kaupungille ovat syntyneet tahallisten ja hyvin harkittujen toimien seurauksena. Vahinkojen tuottamisen osalta kysymys ei siis ole tuottamuksesta tai harkintakyvyn pettämisestä. Kemikaalikontit ovat tässä Juankosken käärmekeittojen sumassa vain pieni piste iin päällä. Millään järjellisellä selityksellä Juankosken hölmöläiskylän toimet eivät ole selitettävissä. |
||