Keskustelu
| Eero Kekäläinen | Finnpulp | 3.12.2015 18.10 |
| Nyt kun julkistettiin Finnpulpin YVA selvitys, heräsi välittömästi ympärillä asuvien vastustus hankkeeseen. On se vaan niin ihme ja kumma, jos meidänkin taantuvaan maakuntaan ollaan suunnittelemassa jotakin uutta ja jopa maakunnan mittakaavassa todella suurta, alkaa vihreäpartaporukka, kylän eläkeaktivistit, jotka ei ole eläkepäivikseen keksinyt muuta harrastusta, kuin vastustaa kaikkea maakuntamme kehitystä, alkaa koota taakseen vastustajia. Maakuntamme tarvii välittömästi uusia innovaatioita ja uusia työpaikkoja, jota uusi tehdashanke tuo. Satoja, jopa väliaikaisesti tuhansia työpaikkoja. Tämä vihreä liike vastustaa kaikkea , mikä vähänkin haiskahtaa pakokaasulle, roskille ja kaikelle liikenteen melulle, joka asian ymmärtäneille ovat jotakin suurta, joka tarkoittaa kaikille TYÖTÄ Ja joka idea toisi maakuntaamme runsaasti uutta elämää. Kaikille, myös vihreille työtä. Ei ne vihreätkään elä vain kynsiään pureskelemalla. On se vaan kumma, vaikka vihreätkin myöntää, et suomessa tarvitaan lisää työtä ja uusia työpaikkoja, mut ko joku keksii jotakin uutta innovatiivista, vihreä aalto pyyhkii yli. Tämä saastuttaa maailman. Olis mukava nähdä selkeä esitys vihreiltä, jotka kannattavat vereen ja henkeen uusiutuvaa energiaa, mistä he löytävät sen viisasten kiven, et energiaa, työtä, kansantaloutta, elämää, löytyy vain ajattelemalla luontoa säästävästi, positiivisesti. Kaikkea ei saa ajattelemalla vain kaikkea. Vihreitten tarvis ymmärtää, et energiaa ei synny vain Ville Niinistön johdolla ajattelemalla, et ei vesivoimaa tarvita, koska se kahlitsee luonnonvoimia, eikä tarvita ydinvoimaa, koska se tappaa kaiken maailmassa, eikä puuta kaatamalla, koska se kaataa luonnon ekologian. Vihreä ajattelee luontoa kunnioittaen ja ympäristöä säästäen, et aina käy pasaatituulet suomessa, jotka lietsoo suomeen kaiken tarvitsemamme energian. Edelleenkin haluaisin nähdä vihreän liikkeen todellisiin ja realistisiin laskelmiin perustuvan laskelman, millä suomen energiatarve tyydytetään ???? |
||
| alan mies | Re: Finnpulp | 3.12.2015 19.10 |
| Älä huolehdi Eero. Suomesta ei löydy sellaista tahoa, joka pystyy torppaamaan tällaisen hankkeen. Vain ja ainoastaan rahoituksen puute pystyy siihen. Timo Piilonen on taistellut niin kauan kansainvälisen politiikan pyörteissä Uruquayssa ja vihreiden kanssa Tasmaniassa, että ei hän pienestä hätkähdä. Minä olin tuon taisteluajan talvisin Australiassa ja seurasin asiaa läheltä. |
||
| alan kolmas mies | Re: Finnpulp | 3.12.2015 21.36 |
| Finnpulpia isommillakin pelureilla on ollut selluhankkeita siellä ja täällä. Minäkin kävin erästä tehdaspaikkaa tarkistamassa Australiassa. Amcorilla oli noin metrin mittaisesti YVA-mappeja hyllyssä hyvässä järjestyksessä ja kaunis PR-manageri oli ollut monta vuotta palkattuna, kun hanke oli ollut vireillä. Vihreät panivat kovan kovaa vastaan ja hanke jouduttiin hautaamaan. alan mies nostaa esille Timo Piilosen ihmeiden tekijänä. Kukaan ei kiistä Pentti Piilosen pojan teknisiä taitoja. Ongelmaksi nousee ensimmäisenä se, kuka tulee hankkeen isäksi. Timo P. eikä Niilo P:kään riitä hankkeen isäksi. Asia olisi tietysti toinen, jos taustalta löytyisi esim. Stora Enson tapainen toimija. Maailman markkinamassan kokonaiskapasiteetti oli vuonna 2014 noin 52 milj. tonnia, josta havusellun osuus oli noin 25 milj. tonnia ja lehtipuusellun 27 milj. tonnia. Markkinamassasta 98%:a on valkaistuja laatuja. Markkinamassan kysyntä seuraa paperin- ja kartongin- sekä hygieniatuotteiden kehitystä. Tämän markkinan kysynnän kehitys on hitaampaa kuin maailman talouden keskikasvu. Olemassa jo oleva sellukapasiteetti kasvaa vuosittain ehkä noin 1%:lla. Jos sellun kysynnän kasvu on esim. 2%:a vuodessa, niin uusille projekteille jää kasvuksi 1%:a vuosittain. Havusellun kohdalla tämä merkitsee kysynnän kasvuna ehkä 250 000 tonnia/a. Maailmassa on tällä hetkellä runsaasti erilaisia havusellu-selluhankkeita mm. Ruotsissa ja myös Venäjällä. Sellutehtaita pystytetään sinne, missä tehtaiden kilpailukyky on paras. Tunnetusti Suomen kustannuskilpailukyky on heikoimmasta päästä maailman sellumarkkinoilla. Tästä saamme kiittää SAK:n ja AKT:n änkyröitä ja yleissitovia TES-sopimuksia. Syynä on liian korkeat kotimaiset kustannukset, eikä logistiikka ole meidän puolellamme, kun ajatellaan esim. Aasian kasvavia markkinoita. Euro on heikentynyt jo noin 40%:ia USA:n taalaan verrattuna, mutta EU:ssa ei ole mitään kasvua näköpiirissä. Afrikka on sekaisin ja Kiinassa talous hyytyy. Taaloissa sellun hinnat on jo laskussa ja metalleissa lasku on ollut vielä hurjempaa. Öljynkin hinta on enemmän kuin puolittunut. Joten voi olla, että Finnpulpin varaan ei voida perustaa Pohjois-Savon maitoalueen tulevaisuutta, vaikka se tietysti olisi kovin toivottavaa. Minulla on sellaista kokemusta, että tehtaita ei voida huutoäänestyksellä nykypäivänä enää perustaa. Uimaharjun pieni tehdas rakennettiin aikoinaan poliittisin perustein ja EG teki siitä sen vuoksi mahdollisimman pienen, että vahinko minimoituisi. Savon Sellu oli kepuvetoinen Metsäliiton puunhankintaan liittyvä projekti. Koivulle piti löytää käyttöä. Vasta Smurfitin miehet ovat löytäneet Power Flutelle kantavan liikeidean. Nykypäivänä tällaiset kehitysalue- tai poliittiset investointien motivoinnit eivät valitettavasti enää toimi. Eletään kvarttaalitaloudessa. Mitähän tästäkin voi päätellä? |
||
| ai | Re: Finnpulp | 29.1.2016 19.05 |
| Minua huolettaisi samassa kaupungissa asuvana mahdollisen tehtaan sijainti kaupungin vedenottamon yläpuolella. Ei koske pelkästää lähialuetta. |
||
| alan kolmas mies | Re: Finnpulp | 30.1.2016 0.30 |
| Nykypäivänä sellutehtaat tai biotuotetehtaat, joiksi niitä jostain syystä nykyään virheellisesti myös halutaan kutsua, osataan suunnitella ympäristöystävällisiksi. Livestuoreen tapaus ja monet muut vastaavat tapaukset ovat opettanut päättäjiä, suunnittelijoita ja laitetoimitajia. Tuli nopeasti vilkaistua Finnpulpin YVA-selvitystä. Hyvää ja perusteellista työtä Pöyryn taholta. Mitä tulee nim. merkki ai:n yllä esittämään huoleen Kuopion juomaveden laadusta, niin minä voin kyllä ai:ta rauhoitella. Selvityksessään Pöyry on esittänyt mm. taulukon, jossa on vertailtu arvioituja veden maksimaalisia päästöpitoisuuksia Itkoinniemen edustalla. Talousvesihän pumpataan Itkoinniemessä ja Hietasalossa. Alla talousvesisuositusten ja arvioitujen vesiarvojen vertailu. NH4-N (mg/l) o Arviotu pitoisuus Itkoinniemi 0.08 o Talousvesi suositus 0.50 CODMN (mg/l) o Arviotu pitoisuus Itkoinniemi 3.0 (kriittisin päästö kuivana aikana, mutta ei ylity) o Talousvesi suositus 5.0 SO4 (mg/l) o Arviotu pitoisuus Itkoinniemi 15 o Talousvesi suositus 250 Cl (mg/l) o Arvioitu pitoisuus Itkoinniemi 3 o Talousvesi suositus 250 Na (mg/l) o Arvioitu pitoisuus Itkoinniemi 22 o Talousvesi suositus 200 AOX (µg/l) o Arvioitu pitoisuus Itkoinniemi 170 o Talousvesi suositusta ei ole Pöyry on myös arvioinut, että metallien päästöt ovat alemmat tai korkeintaan samalla tasolla kuin talousveden suositukset. Yo. päästöja arvioitaessa on oletettu, että kysymyksessä on yhteispuhdistusvaihtoehto Savon Sellun kanssa. Mikäli hankkeessa päädytään yhteispuhdistusvaihtoehtoon, niin itse asiassa typpikuormitus ja etenkin ammoniumtypen kuormitus laskee nykyisestään. Kallaveden laatuun vaikuttaa oleellisesti myös yläpuolisilta valuma-altailta tuleva kuormitus. Finnpulpin fosforikuormitus on vain vajaat 8%:a ja typpikuormitus vajaat 9%:a Kelloselälle tulevasta nykyisestä kuormituksesta. Näistä Pöyryn perusteellisesti selvittämistä jätevesipäästöistä ei ainakaan löydy sellaisia syitä, joiden perusteella hanke pitäisi haudata. Toinen asia on sitten tietysti kysymys sellun hinnasta ja Suomen tulevasta kustannuskilpailukyvystä. Tällä hetkellä sellun hinta näyttää olevan jo laskussa. Miten alas sellun hinta menee, sen saavat arvioida ne, jotka aikovat tarvittavan suurinvestoinnin tehdä. Näitä varsin keskeisiä asioita ei selvitetä YVA-selvityksessä. Oleellinen asia on tietysti se, löytyykö hankkeelle rahoitus ja aito isäntä. Pelkkien projektimiesten rahkeet eivät tässä kuitenkaan riitä, vaikka kokemusta sellutehtaiden rakentamisesta kieltämättä projektiryhmällä on. Vesiasioita voi tutkia lisää vaikka alla olevasta linkistä. http://www.vesikoulu.fi/assets/docs/vesikoulu_tietopaketti_juomavedesta.pdf |
||