Keskustelu
| PV | Hyvä johtaminen: Tervo | 3.7.2016 10.57 |
| Moro, ja esimerkki oikeasta johtamisesta ja taloudenhoidosta: " Yhdessä tekeminen kantaa Pohjois-Savon pienintä kuntaa Tervo-päivät: Kesätapahtuma tuotiin taajamasta golf-kentän reunaan. Tervo Marita Tiihonen Kehuja, jotka eivät ole pelkkiä juhlapuheita, satelee 90-vuotialle Tervolle Eerikkala Golfin etupihalla lauantaina. Kyläläläiset rikkoivat perinteen ja toivat Tervo-päivät taajamakeskustan sijaan viheriön reunaan. -Tämäkin osaltaan kertoo Tervossa tapahtuneesta muutoksesta. Tervo on puhjennut uuteen kukoistukseen. Tänne on tullut uusia palveluja. Ehkä kunnan johdossa on sellaisia ihmisiä, että on alkanut tapahtua, uskoo Tanja Vaarna. Hän on viettänyt lapsesta lähtien kaikki kesät isän mökillä Tervossa. Nykyisin mukana ovat myös puoliso Niklas Vaarna ja lapset Oskar ja Helmi. - Muistan lapsuudesta, kuinka täällä oli kauppoja ja kaikkea. Sitten jossain vaiheessa tuntui, että Tervo kuolee käsiin, eikä täällä ole mitään. Viime vuosina meno on piristynyt kovasti, iloitsee Tanja. Perheen Helsingin-koti sijaistee Vuosaaren jättilähiössä. Tervo taas on väkimäärältään Pohjois-Savon pienin kunta. - Kontrastia on. Täällä on mukava nähdä, miten tervolaiset pitävät yhtä. Tervo-henki on todella olemassa. Kotipaikan eteen tehdään asioita yhdessä, ihastelee Niklas. Vaarnat ovat yhtä mieltä siitä, että Tervossa on helppo olla. Se on pienen paikkakunnan etu. Maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Teija Korhonen myy lettuja ja kahvia kesävieraille. Vieressä ahertaa tytär Niina Tuoresmäki ja kyljessä käy välillä auttamassa puoliso Ilkka Korhonen. - Tervossa on aktiivisia asukkaita. On yhdessä tekemisen meininki. Kun joku lupaa jotain, se myös tapahtuu. Luottamus on äärimmäisen tärkeää, sanoo Teija. Hän tuli Tervoon miehensä mukana, eikä koskaan ole tarvinnut miettiä pois muuttoa. - Toisista ihmisistä pidetään täällä huolta. Etenkin kylillä tämä välittäminen ja naapuriapu on voimissaan. Eivät sosiaali- ja terveysviranomaiset kaikkeen ehdi, eivät kaikki haluakaan heidän apuaan. Ihmiset ovat vaatimattomia ja tottuneet pärjäämään. Teija nostaa Tervon vahvuudeksi uudelleen ja uudelleen ihmiset. - Täällä on paljon osaavia ja hyviksi esimerkeiksi kelpaavia ihmisiä, joita kohti voi pyrkiä. Itse olen löytänyt sielunsisaria vapaaehtoistyöstä. Teijan mukaan moni Tervosta lähtenyt nuori haikailee, että olisi ihanaa muuttaa takaisin Tervoon. - Meidän pitää auttaa heitä, että näistä unelmista voi tulla totta. Korhosten perheessä näin on käynyt. Tytär muutti takaisin ja toi puolison tullessaan. Lähes sukulaisiksi esittelevät itsenä Timo Tamio ja Reijo Simonen askeltaessaan kohti golfkenttää, missä 25 joukkuetta on aloittamassa hyväntekeväisyysottelun. Kumpikaan miehistä ei ole aiemmin kokeillut golfia, mutta Tervo-päivät oli hyvä syy uskaltautua asian äärelle. - Ajateltiin käydä kokeilemassa, osuuko siihen palloon, arvuuttelevat miehet. Tervon tilasta he haluavat antaa kiitosta nykyiselle kunnanjohdolle ja päättäjille, mutta myös edesmenneelle kunnanjohtajalle Esko Ollilalle. - Hän piti pienen kunnan talouden kunnossa huonoinakin aikoina. Sille perustalle tätä on jatkettu. Tervossa on paljon idearikkaita ihmisiä, sanoo Tamio. Miehistä parasta Tervossa on luonto. Voi metsästää ja kalastaa lähestulkoon oman kodin kynnykseltä. Maanviljelijälle ja metsurille on töitäkin löytynyt ääreltä. - Ei täältä muualle osaa lähteä kuin lomalle korkeintaan, päättää Simonen. Tervo-päivät jatkuvat sunnuntaina 3.7. savonsanomat.fi Lisää kuvia viikonlopun kesätapahtumista verkossa." |
||
| alan kolmas mies | Re: Hyvä johtaminen: Tervo | 3.7.2016 15.36 |
| Nykypäivänä kuntienkin mielikuvamainonta on kasvussa. Ja jokaiselle kunnalla täytyy olla joku kiinnostusta herättävä vetonaula. Sonkajärvellä on akankannon MM-kisat. Juankoskella on perinteiset Kanavajuhlat, joissa on kerätty rahaa mm. kunnalliseen pahvitehtaaseen, mutta erittäin heikolla menestyksellä. Eikä se ole mikään kumma, kun Juankosken kanavissa ei ole kysymys ollut ainakaan sataan vuoteen mistään Panaman kanavasta. Entisessä kotikunnassani Puolangalla polkaistiin käyntiin Pessimistipäivät vuonna 2007. Ensimmäisillä päivillä oli paikalla vain kolme pessimistiä. Nykyään Puolangan Pessimistipäivillä ei enää pessimisteille penkit riitä ja makkaratkin tuntuu loppuvan kesken Puolangan Pessimistipäivillä on ns. Valitusseinä, jonne pessimistit voivat käydä kirjaamassa ruikustuaiheensa. Tietenkään Puolan Valitusseinän tussitkaan eivät kuitenkaan toimi kunnolla. Tiettävästi Puolangalla vaikka kuinka yrittäjä yrittää, niin mikään ei onnistu. Ilimoistakin ollaan sitä mieltä, että "sammaa paskaa, se on kuitenkin koko ajan". Seisova pessimismi valtaa alaa ja eihän katukuvassa muutenkaan ole näkynyt kuin entiset tyttöystävät, jotka tullee vastaan potkurilla kesät talvet. Juankoskella on täysin samanlaiset piirteet mutta vielä pahempana. Juankoskella kaikki on mennyt päin helvettiä, kun kylässä on ollut täydet mätämunat johdossa. Juankoski voisikin jäädä vielä historiaan, jos polkaistaisiin käyntiin itsenäisen Juankosken viimeisenä vuotena Juankosken Mätämuna Viikot. Vuosittain voitaisiin Mätämunaviikolla palkita kylän suurin Mätämuna. Kysymykseen voisi tulla strutsin munan kokoinen pilaantunut muna, jonka neulanreijästä voisi haistella, mille mätämuna haisee. |
||