Keskustelu
| alan kolmas mies | Terraframen "pitkä tilaus" | 10.9.2016 16.26 |
| Ikuisesti lupaavan Talvivaaran Terraframen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia ajaa valtion piikkiin Kainuussa ns. "pitkää tilausta" nyt kepun teollisuusministeri Olli Rehnin valtuuttamana. "Pitkät tilauksethan" yleistyivät Suomessa, kun Olli Rehnin edeltäjä "Siltarumpu" Pekkarinen kainuulaisen huussikonsultin neuvomana innostui lupaavasta nikkelialasta ja samaan syssyyn Esterin kanssa käynnistettiin myös ikuisesti lupaava "pieni ja ketterä" Samovaari huijareiden kunnallinen vanha pahvitehdas. Nyt Lauri Ratia on saanut kaikki kainuulaiset työtekijät hurmokseen, koska äskettäin töihin palannut Joni Kähkönen, joka oli toiminut kaivoksella sen perustamisesta lähtien ensiksi alihankkijana kiviauton kuljettajana ja joulukuusta 2015 lähtien työsuojeluvaltuutettuna, kertoo että koko ajan mennään parempaan päin. Helsingin Sanomien haastattelussa Ratia toteaa, että "kaiken kaikkiaan kysymys on siitä, miten meidän kannattaa ajaa metallitehdasta. Teknisesti meillä olisi mahdollisuus ottaa liuoksesta enemmän metalleja ja saavuttaa alkuperäinen tavoite, mutta se ei olisi pitkällä aikavälillä järkevää. Budjetin osalta kaikki keskeiset tavoitteet ovat täyttyneet. Taloudellisesti kaivoksen toiminnassa on kaksi asiaa ylitse muiden: myytävien metallien markkinahinnat ja tuotantomäärät." Tältä osin Lauri on kyllä ihan oikeassa. Ratian laskelmien mukaan kaivos on kannattava vuonna 2018, jos tuotanto on 30 000 tonnia nikkeliä ja 65 000 tonnia sinkkiä ja nikkelin hinta olisi vähintään 10 000 USD/tonni. Ratia ei kuitenkaan puhu mitään siitä, millaista hintaa kaivoksen volyymiltaan suurimmasta tuotteesta eli sinkistä pitäisi saada. Elokuussa 2015 Ratia kuitenkin kertoi, että kaivos tuottaisi vuonna 2016 15 000 tonnia nikkeliä. Ennuste muuttui kuitenkin keväällä 2016 vain 11 500 tonniin ja kesän aikana jo 10 800 tonniin. Ratian ennusteissa oli siis jo vuoden aikana vähintään 50%:n virhe alaspäin. Ratia kehuskelee HS:ssa uusilla tuotantoennätyksillä ja kertoo, että vesitaseet ovat nyt hallinnassa, koska isoista kasoista haihtuu vettä nyt nopeasti ja veden kulutus on enää vain 5.9 milj. kuutiometriä vuodessa, kun se aiemmin oli 9.9 milj. kuutiometriä. Ratia ei nyt kuitenkaan ole esittänyt laskelmaa, millaiseksi Terraframen vesitase muodostuu Kainuussa, jos Ratian annetaan valtion rahoilla nostaa nikkelin suunniteltu tuotanto nykyisestä lähes kolminkertaiseksi. Vuoden 2016 tammi-kesäkuun puolivuotisraportin mukaan Terraframen tuotanto 1-6 kk ja hinnat kesäkuussa 2016 olivat seuraavat: ? Nikkeli 3 309 tonnia ja hinta 9 145 EUR/t ? Sinkki 7 567 tonnia ja hinta 2 103 EUR/t Terraframen 1-6 kk:n käyttökate oli -98.1 milj. euroa. Terraframen käyttökatelaskelma on ym. luvuilla seuraava: Myyntitulot ? Nikkeli 27.1 milj. euroa ? Sinkki 14.2 milj. euroa ? Yhteensä 41.3 milj. euroa Käyttökustannukset yhteensä 139.4 milj. euroa Käyttökate (EBITDA) -98.1 milj. euroa Käyttökate -237.6% liikevaihdosta. Kysymyksessä ei siis ole elinkelpoinen yritys, vaikka yritys on kepuloisten erityisessä suojeluksessa. Koska ei ole realistista odottaa sitä, että nikkelin ja sinkin hinta esim. vuonna 2018 olisi sillä tasolla, mitä kepuloisten valitsema Lauri Ratia on esittänyt, niin Terraframen tulevasta vapaasta kassavirrasta voidaan laskea esim. 2% mukaiseksi nykyarvoksi - 1 762 000 000 euroa eli siis lähes -1.8 miljardia euroa. Tämä luku ei pidä sisällään niitä ympäristönsuojelu-investointeja, jotka todellisuudessa tulevat olemaan tarpeen, kun nykyinen tuotantotaso aiotaan nostaa esim. nikkelin osalta noin 4.5 kertaiseksi. On siis otettava huomioon se, että Ratian hurmakkaat tulevaisuuden tuotantosuunnitelmat näyttävät todellisuudessa nostavan esim. nikkelin tuotantotason ja myös liuotustason noin 4.5 kertaiseksi nykyiseen verrattuna. Vaikka en tunnekaan kaikkia kepuloisten tai Ratian utopistisia Terraframen suunnitelmia, niin minusta näyttää siltä, että esim. kaivoksen vesitase tulee vähintään haasteelliseksi, kun jo nyt Vaasan hovioikeus on asettanut kovat rajat Kainuun ja koko Oulun läänin luonnon pilaamiselle. Olli Rehn on varmaan tohtorismiehenä saanut tutustua myös Terraframen todellisiiin laskelmiin ja havainnut, että nyt jos koskaan on oikea aika siirtyä oman leipälajinsa pariin eli päättämään Suomen rahapolitiikasta Suomen Pankkiin EKP:n ohjeiden mukaan. Keskeinen ohjenuora on hintavakaus. Ollilla on kokemusta noissa pankkiasioissa pitkältä EU komissaarin uraltaan ja sekin on hyvä, että Suomen pankkiin saadaan kunnon jalkapallomiehiä, koska Huuhkajilla ei näytä maalinteko onnistuvan ja hiihdossakin ollaan jääty Harri Holkerin Suomen Pankin ajoista pahasti jälkeen. Ollin valinta Suomen Pankkiin on vain lopullista sinettiä vaille valmis, koska pankkivaltuusmiesten puheenjohtaja Matti Vanhanen (kepu) on jo käynyt vinkkaamassa entistä pankkiiria Sauliakin, että Suomen Pankin tehtävät sopivat erinomaisen hyvin juuri Ollille. DigiKiky Juhalla alkaa aika loppua näiden kepuloisten ?kärkihankkeiden? kanssa. Juha voisi myös kertoa jo, mitkä muut tärkeät virat on läänitetty kepuloisille tämän hallituskauden aikana. Kansan syvät rivit vaatii avoimuutta, vaikka ollaankin EU:ssa ja Kepulandiassa. |
||
| alan kolmas mies | Re: Terraframen "pitkä tilaus" | 10.9.2016 20.18 |
| Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Outi Nietola kirjoitti tänään HS:ssa vuonna 2015 voimaan tulleesta rikkidirektiivistä, jonka yleisesti ottaen jokainen liikennealan asiantuntija tiesi aiheuttavan Suomen vientivetoiselle metsäteollisuudelle jälleen merkittävän ikuisen kustannushaitan. Kepun "minä ajattelisin" liikenneministeri Anu Vehviläinen oli liikenneministerinä 2007-2011 Matti Vanhasen hallituksessa, kun kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organization) päätti lokakuussa 2008 uusista päästörajoituksista, jotka aiheuttivat Suomen metsäteollisuudelle noin 80 milj. euron vuotuisen kustannuslisän. Koska kysymyksessä on taas metsäteollisuuden kannalta pysyvä haitta, niin haitan suuruus eli vuotuisten kustannushaittojen nykyarvo Suomen metsäteollisuudelle on tulevan 30 vuoden aikana pyöreästi 1.8 miljardia euroa. Nietola kirjoittaa, että käytössä olevat valtiokompensaatiot eli rataveron poisto ja väylämaksun puolitus vuonna 2017 lieventävät tätä vuotuista haittaa vajaalla 20 milj. eurolla vuodessa. Nettohaitaksi metsäteollisuudelle jää kuitenkin vielä noin 1.3 miljardia euroa. Samanlaista haittaa tuli tietysti myös muille Suomen vientisektoreille. Kyllä kepuloistenkin pitäisi se ymmärtää, ettei lypsävää lehmää pidä mennä tappamaan. Luulisi, että kepuloisten jos kenen olisi huolehdittava siitä, että Suomen talouselämän selkäranka ei katkea, mutta käytännön toimet eivät valitettavasti puhu sen puolesta. Tietysti voi olla niin, että Matti Vanhasen hallituksen aikaan vuosina 2007-2011 elettiin vielä mm. suurta Kainuun nikkelihuumaa, jolloin Anukaan ei kiinnittänyt suurempaa huomiota, millainen rikkidirektiivi oli kehitteillä. Anu on kuulema saanut tiedot yhtä viikkoa liian myöhään tällaisesti jättiläiskustannushaitasta ja oli kyllä informoinut hallitusta. Mitään ei kuitenkaan hallituksen taholla tapahtunut nähtävästi sen vuoksi, koska samoihin aikoihin paperi- ja kartonkikoneet ajoivat vielä laakerit punaisina puoli vuotta, jonka jälkeen sitten tulikin Lehman Brothersin rysähdys ja kepuloiset päättivät satsata kaikki panokset ikuisesti lupaavaan Kainuun korpien lippulaivaan eli Pekka ?Pelottoman? Talvivaaran riskaabeliin bioliuotushankkeeseen. |
||