Keskustelu
| PV | Oi kallis Kuopio | 14.9.2016 23.44 |
| Moro, ja tälläistä tekstiä faktoista tänään: YLE: " Kuopiossa asumisesta kallista Kuopio sijoittuu kaupunkien välisessä kiinteistöveron ja kuntakohtaisten maksujen vertailussa kärkipäähän. Kerrostaloja Kuopion keskustassa. Kerrostaloja Kuopion keskustassa. Kuva: Mika Hirvonen / Yle Kuopio on suurten kaupunkien joukossa kalleimmasta päästä kiinteistöverossa ja muissa asumiseen liittyvissä maksuissa, selviää Kiinteistöliiton vertailusta. Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista kiinteistökustannukset ovat suurimmat Jyväskylässä ja toiseksi suurimmat Kuopiossa.Kiinteistöveron lisäksi vertailtiin esimerkiksi vesi- ja jätevesimaksuja. Pohjois-Savon isompien kaupunkien vertailussa Iisalmen maksut ovat hyvin lähellä Kuopion hintoja, molemmissa kaupungeissa kiinteistöveron ja kunnallisten maksujen vertailuhinta noin 2,7 euroa neliöltä. Varkaudessa vastaava luku on noin 2,5 euroa neliöltä. Kiinteistöliiton indeksitalovertailussa tarkastellaan vakiomuotoisen kerrostalon kuluja eri paikkakunnilla. Indeksitalona käytetään 40 asunnon kerrostaloa, joka on 30-vuotias ja sijaitsee kaupungin keskustassa omalla tontilla. Indeksitaloselvityksessä huomioidut kustannukset kattavat hieman yli puolet kaikista kerrostalon hoitokuluista." |
||
| Kouraan ajattelija | Re: Oi kallis Kuopio | 15.9.2016 0.40 |
| Meillä ei ole vara tuskailla Kuopion kalleutta. Omat maksumme ovat korkeammat ja niiden olisi pitänyt olla vielä paljon korkeammat, jos niillä olisi pitänyt menomme kattaa. Tuskinpa yksikään Kuopion valtuustoon noussut edustajamme hilpeyttä herättämättä voi moittia Kuopion maksuja kaliiksi |
||
| alan mies | Re: Oi kallis Kuopio | 15.9.2016 7.45 |
| Omistava luokka puhuu niistä kustannuksista, joita se maksaa. Tavalliselle ihmiselle on sen sijaan kaupungin vuokrataso tärkein. Kuopion vuokrataso on viimeisen tilaston mukaan 12.13 EUR neliöltä, mikä on suurista kaupungeista halvimpia. Vain Oulussa on hiukan pienempi vuokrataso. Minun alueellani Helsingissä on keskimääräinen vuokrataso 19.80 EUR neliöltä eli kuopiolaisten olisi syytä olla aika hiljaa näistä asioista. |
||
| Kamreerin alku | Re: Oi kallis Kuopio | 15.9.2016 9.51 |
| Kuopio on kallis, mutta hyvä ratkaisu Juankoskelle. Jouko Lösönen pursuaa tyytyväisyyttään ja onneaan päästessään loppukaudeksi edustamaan Juankoskea Kuopion valtuustoon. Katsotaanpa mitä tämä seitsikko tuo hyvää Juankoskelle. Kokouksia pääsee seuraamaan netistä. Tästä seitsikosta joku voi päästä uuteenkin valtuustoon. Pitääköhän miehet pintansa vai tuleeko vaihto naiseen? |
||
| alan kolmas mies | Re: Oi kallis Kuopio | 15.9.2016 19.19 |
| Kun Pohjois-Savossakin ollaan huolissaan asumisen kalleudesta, niin alan mies tapansa mukaan vetää esiin Helsingin vuokratilastot asuinalueeltaan ja alkaa jauhaa omistavasta luokasta perinteiseen 1960-lukulaiseen tyyliin. Olisi hyvä, jos alan mies joskus syventyisi asiakokonaisuuksiin, eikä puhuisi vain aidan seipäästä. Faktojen perusteella on osoitettavissa, että asumiskustannukset ovat Suomessa maailmanennätysluokkaa. Tilanne on erikoinen, koska Suomi on yksi harvaanasutuimmista maista, jolloin voisi odottaa, että asumisen pitäisi meillä olla kohtuuhintaista ottaen huomioon tavallisten ihmisten tulotason. Nykyään SOS-hallituksen ministeritkin ja myös demu-poliitikot ovat aloittaneet kuorolaulun, että kyllä ihmisen pitää pystyä elämään palkallaan. Minä vaan kysyn, miten tavallinen suomalainen puhumattakaan, että opiskelijat, nuoret perheet ja eläkeläiset eläisivät palkallaan, kun perheen nettotuloista menee reippaasti yli puolet asumiseen ja sitten pitäisi vielä syödäkin sekä ostaa vaatteetkin päälle. Vähävaraisille ei ole mitään asiaa omistusasuntoihin ja korkeiden vuokrien vuoksi KELA maksaa Liisa Hyssälänkin mukaan asumistukea jo 820 000 suomalaiselle ja erilaisten tukien määrä on noussut jo 1 700 000 000 euroon vuodessa. Tulevan kymmenen vuoden aikana SOS-hallituksen miehet ja naiset aikovat näköjään uhrata tähänkin touhuun veronmaksajien vähiä rahoja liki 20 miljardia euroa. Kyllä jollakin muullakin kuin Liisa Hyssälällä pitäisi jo hälytyskellojen soida ja kovaa. Piruuttani katsoin tuota pienipalkkaisen nuoren vuokralla asuvan perheen tilannetta nykypäivän Suomessa, josta vielä jotkut käyttävät termiä "pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta". Esimerkkinä alla on kaksilapsinen nuori perhe, jossa vain mies on onnistunut saamaan työpaikan, josta bruttona maksetaan vaikka 2000 euroa/kk. Perheellä on käytössään 50 neliön kaksio Helsingissä tai muualla maassa. Kaikkien verojen yms. TES-kustannusten jälkeen netoksi jää suunnilleen 1 300 euroa/kk. Vuokrat ovat seuraavat: ? Helsinki: 50 x 14.58 = 729 euroa/kk ? Muu maa: 50 x 11.96 = 598 euroa/kk Kuukausinetoksi jää elämiseen koko perhe: ? Helsinki: 142.75 euroa/kk/hlö ? Muu maa: 175.50/kk/hlö Perheen päiväbudjetiksi jää seuraavat roposet: ? Helsinki: 4.76 euroa/pv/hlö ? Muu maa: 5.85 euroa/pv/hlö Yo. laskelmasta selviää, että Suomessa ei voi enää elää pelkällä kohtuupalkalla, mutta tietysti perheelle on tarjolla miehen palkan lisäksi joukko sosiaalisia etuuksia, joiden selvittämiseen tarvitaan sitten jo korkeasti koulutettuja valtion ja kuntien viranomaisia. Jokainen näkee yo. luvuista, että ollaan matkalla kohti täydellistä katastrofia. Näissä oloissa ei kukaan suomalainen mies voi lähestyä naista esim. lapsenteko mielessään. Tästä syystä meillä jouduttiinkin lähettämään jo YLE:ssäkin "lastenteko ilta" alkuviikosta. Asiassa kiinnittäisin alan miehen huomiota myös siihen, kenen taskuihin korkeat vuokrat ja asumiskustannukset menevät. Ei ole suurta vaikeutta osoittaa, että asialla on meillä tietenkin ammattiyhdistysliike, joka VVO:n enemmistöomistajana korottelee vuokria reipasta 4%:n vuosivauhtia, kun inflaatiokin on pikemminkin alle nollan kuin sen päällä. Tällä tahdilla vuokrat nousevat 10 vuodessa vain 48%:lla, ellei tähän puututa. Tietenkään SATO ei voi tarjota vuokra-asuntoja kovin paljon markkinajohtajan ehdoista poikkeavasti. VVO:n vuotuisvoitot ovatkin omassa luokassaan eli yli 30%:a liikevaihdosta laskettuna. Demu-patuja ei VVO:n hyväpalkkaisesta hallituksesta myöskään puutu. Vuokrien korotuksia perustellaan yhä edelleen kaiken maailman indeksikorotuksilla ja korjaustarpeilla, vaikka indeksiehdot ovat jo vuosikymmeniä sitten julistettu Suomessakin pannaan. Jostain kumman syystä Suomessa rakennusten kojaustarpeetkin ovat selvästi korkeampia kuin esim. Ruotsissa ja Saksassa. Prosenttipohjainen indeksi on kaikkein pahin yhteiskunnan syöpä, koska prosentuaalinen kustannusten nostaminen ei perustu mihinkään todelliseen kustannusnousuun. Muita vähintäänkin yhtä hyviä vuokrien ja asumisen kustannuksia nostavia tahoja ovat kunnat ja kaupungit, jotka rahastavat sekä vuokra- että omistusasujia poskettomilla mm. kaukolämpö-, viemäri-, sähköpalveluillaan. Tietenkään emme saa unohtaa sitä, että suuret eläkeyhtiöt kuten Varma, Ilmarinen ja LähiTapiola eivät ole mitenkään laittaneet kynttiläänsä asuntorahoittamisessa vakan alle. Nytkin näyttää siltä, että eläkeyhtiöt koittavat kiemurrella jopa FIVA:n avustuksella siitä, että eläkerahavirtoja ei julkistettaisi, vaikka asiasta on jo Helsingin hallinto-oikeuden julkistamispäätöskin. Tässäkin on muistaakseni kysymys lähes 600 milj. euron selvittämättömästä rahavirrasta. Rakennusyhtiöitä ei voi tietenkään unohtaa, kun puhutaan Suomessa asumisen kalleudesta. Rakennusteollisuus RT:n tilastoista voidaan lukea, että rakennusyhtiöiden tulokset aikavälillä 2006-2015 olivat seuraavat: ? Tulos liikevaihdosta laskettuna: 1.4-1.8% ? Käyttökate liikevaihdosta laskettuna: 3.8-7.4% ? Liikevoitto liikevaihdosta laskettuna: 3.4-7.1% ? Sijoitetun pääoman tuotto: 8.8-52.5% Huomiota herättää se, että suurilla rakennusyrityksillä sijoitetun pääoman tuotto on vuosina 2011-2015 kehittynyt seuraavasti: ? 2011: 15.9% ? 2012: 30.0% ? 2013: 30.9% ? 2014: 50.1% ? 2015: 48.0% Isojen rakennusyritysten kartelleistahan meillä on tullut tuntuvia sakkojakin. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että pienillä rakennusyrityksillä sijoitetun pääoman tuotto oli vuonna 2015 vain 18.7%. Kun nykypäivänä rahan hinta on EU:ssa ja muuallakin maailmassa nollan pinnassa tai jopa alle, niin Suomen rakennusteollisuuden tuotot eivät mitenkään vaikuta kohtuullisilta varsinkin, kun suuri osa noista tuotoista on peräisin valtion ja KELAn pohjattomasta kassasta - siis veronmaksajien selkänahasta. Kun tarkastellaan Suomen kansallisomaisuutta ja koko kansantaloutemme heikkoa nykyistä kehitystä, niin on hyvä pitää mielessä Suomen kansallisvarallisuuden jakautuminen. Koko kansallisvarallisuus on nykyään suuruusluokassa noin 800 miljardia euroa. Tästä rakennuskannan osuus on noin 73% ja metsien osuus vain noin 10%:a. Suomalaiset siis rakentavat ja ylläpitävät noin 584 miljardin rakennuskantaa ja kuitenkin väestö näyttää ukkoutuvan ja akkautuvan, joten voidaan hyvällä syyllä kysyä, onko tässä modernissa urbanisoitumisessa mitään järkeä? Ainakaan Suomen valtion tai kuntien rahat eivät tähän kehitykseen riitä. Eikä tähän kehitykseen riitä myöskään tavallisen duunarin tai keskituloisenkaan rahat, vaikka SOS-poliitikot huutaa kurkku suorana, että duunarin pitää pystyä elämään omalla palkallaan. Asumisen kalleus Suomessa on yhteiskunnan pahin syöpä. Kun asioita tarkastellaan Suomen kansallisvarallisuuden näkökulmasta, niin nähdään selvästi, miksi vientivetoisen kansan bruttokansantuote ei ole kehittynyt mihinkään vuodesta 2008 lähtien. Kuitenkin Tilastotoimiston vuokratilastoista selviää, että keskimääräiset vuokrat ovat Suomessa nousseet vuodesta 2008 seuraavasti: ? Koko maa: 30% ? Pääkaupunkiseutu: 22% Suomelle luontainen teollisuus on ajettu alas ja kansakunnan rahat on sijoitettu pitkälti asuntoihin ja muihin rakennuksiin (esim. isoihin kauppakeskuksiin, sote-rakennuksiin, kouluihin, tuulivoimaloihin jne.), jotka eivät valitettavasti lisää lainkaan Suomen elintärkeitä vientituloja, eivätkä siten kasvata myöskään Suomen bruttokansantuotetta eli sitä niin oleellista hyvinvointia. |
||
| alan kolmas mies | Re: Oi kallis Kuopio | 15.9.2016 20.47 |
| Nyt Pekka Vartiainenkin on ulkona kuin lumiukko. Ei Kuopio ole suurten kaupunkien joukossa kalleimmasta päästä kiinteistöverossa eikä muissa asumiseen liittyvissä maksuissa. Espoo on. Ajattelin tässä vähän myös tarkistaa noita Sipilän yritystaustoja, kun niistä ei ole laimean vaalikampanjan aikana juuri puhuttu mitään. Sipilästä ei yleensäkään ole puhuttu mitään. Kuitenkin kepu on pyrkinyt luomaan Sipilästä kuvan huippujohtajana ja Suomen kuntoon laittajana. Kun vaalitenteissä on puhuttu Sipilän arvomaailmasta, niin Sipilä on todennut että ?toista pankkikriisiä ei Suomeen tule? ja ?velalla eläminen pitää lopettaa?. Sipilä on siis niin vaatimaton mies, ettei anna selviin kysymyksiin selviä vastauksia, eikä kukaan näin ollen voi tietää hänen todellisesta ajatusmaailmastaan mitään. Mutta se on ainakin minulle tullut hyvin selväksi, että millekään huippujohtajan määritelmälle ei löydy Sipilän kohdalla faktojen pohjalta perusteita Kun lukee alla olevan Juha Ristamäen Iltalehden artikkelin, niin väjäämättä tulee sellalein mileikuva, että Sipilä on aika usein liikkunut ns. harmaalla alueella, kun on niin monta kertaa joutunut kuulusteluihin sisäpiiriasioista eri puolilla. Tulee helposti heti mieleen kepun tunnetuin koplaaja Kauko Juhantalo, joka nyt pyrkii taas uudelleen eduskuntaan. Kovin kauas minun ei tavinnutkaan mennä Sipilän yritystaustojen selvityksessä, koska Iltalehden Juha Ristamäki on jo asian melko täydellisesti selvittänyt (kts alla). Kuten arvelinkin, niin Sipilä on ollut mukana myös konkurssiin menneen TJGroupin puuhasteluissa ja JOT Automationissa, jopa hallituksessa. Paljastuuhan Ristamäen selvityksestä myös se, että Sipilän serkku ja liikekumppani prof. Heikki Niskakangasta kuulusteltiin jopa veropetoksesta ja syyte kaatui vasta korkeimmassa oikeudessa, kun hän oli ilmeisesti kepulaiseen tyyliin unohtanut ilmoittaa Arctos Kapitalin osakekaupat. Sipilä taas oli tullut Arctosin hallituksen jäseneksi ja osa-omistajaksi omistamansa yhtiön Fortel Communications Oy:n kautta. Nopeasti itsekin tarkistin vielä Sipilän yritysten viimeaikaista taloudellista tilaa ja kehitystä. Tämänkin nopean selvityksen perusteella voi todeta, että vuonna 2001 Sipilän tekemien Solitra Oy:n kauppojen jälkeen Sipilän omistaminen yritysten taloudellinen menestys on ollut etupäässä tappiollista ja mollivoittoista, kuten Iltalehden Ristamäki kirjoittaa vuonna 2013 alla. Esim. Sipilän vuonna 1995 perustettu Fortel Invest Oy oli voitollinen vain neljänä ensimmäisenä vuotena ja vuonna 2012 tappiota tuli jo 2.9 milj. euroa. Sipilä oli myös Eletrobit OyJ.n omistaja ja toimitusjohtaja vuosina 2002-2005. Viime vuonna tämän yhtiön liikevaihto oli 1.2 milj. euroa ja tappio -2.4 milj. euroa. Yrityksen palveluksessä oli 9 työntekijää. Kun näitä Sipilän johtamia yrityksiä lähtisi oikein urakalla tutkimaan, niin voi olla varma, että löytyy mielenkiintoisia asioita. On harmillista, että näinkin tärkeä puoli jopa pääministeriksi havittelemasta puoluejohtajasta on jäänyt täysin vihreän veran alle vaalikeskusteluissa. Seuraavassa Iltalehden Ristamäen selvitys Sipilästä: ?Sipilä loukkaantui bisneskysymyksistä Maanantai 11.11.2013 klo 21.00 Iltalehti selvitti keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän bisneksiä. Juha Sipilä piti kysymyksiä jopa loukkaavina, koska niissä udeltiin sisäpiiritiedon käytöstä. Mies puhtaalta pöydältä. Vaatimaton miljonääri. Keskustan kultasormi. Hyvä ja kiltti mies. Juha Sipilää on kehuttu ja paljon. Sipilän tie keskustan yllätyspuheenjohtajasta kannatuskyselyjen kärkeen on ollut nopea. Siinä vauhdissa ei miehen taustojakaan ole ehditty paljon julkisuudessa aukaista. Tiedetään, miten hän omaisuutensa loi ja tiedetään hänen uskonnollinen taustansa, ei paljon muuta. Sipilä on ollut monessa mukana: auttamassa lukuisia yrityksiä ja tekemässä hyväntekeväisyyttä. Tässä jutussa kuitenkin valotetaan muitakin puolia. Sipilän rikastuminen tapahtui vuonna 1996. Hän myi amerikkalaisille Solitra Oy:n, jonka pääomistaja ja toimitusjohtaja hän oli. Sipilä tienasi matkapuhelinverkkoihin suurtaajuussuodattimia valmistaneesta yrityksestä noin 12 miljoonan euron myyntivoitot. Sipilä ryhtyi sijoittamaan rahojaan. Arctos Capital Arctos Capital oli pääomasijoitusyhtiö, jonka suurin omistaja oli Jouhkien perhe. Huhtikuussa 1998 yhtiön hallitukseen astui Juha Sipilä, jonka yhtiö Fortel Communications Oy oli noussut Arctosin kymmenenneksi suurimmaksi omistajaksi. Suurien omistajien joukkoon nousi myös Sipilän serkun, veroprofessori Heikki Niskakankaan Kapitum Oy. Vuonna -98 Arctosin kurssi alkoi nousta heinäkuun loppupuolella. Jotkut ostivat reippaasti yhtiötä. 26. elokuuta Arctos ja Peter Fagernäsin luotsaama Conventum ilmoittivat fuusioituvansa täyden palvelun investointipankiksi. Rahoitustarkastus kiinnostui, miksi jotkut tiesivät ostaa reippaasti Arctosin osakkeita juuri ennen fuusiota. Sipilän sukulaismies Niskakankaan osakekaupat tulivat ilmi myöhemmin. Loppukesällä 2002 Niskakangasta kuulusteltiin epäiltynä veropetoksesta. Niskakangas oli veroilmoituksessaan jättänyt ilmoittamatta Arctosin osakkeilla tekemänsä kaupat. Niskakangas oli ostanut omiin nimiinsä reippaasti Arctosin osakkeita ennen fuusiota ja myynyt niitä sen selvittyä. Hän oli laittanut peliin 900 000 markkaa ja tienannut lyhyessä ajassa kurssinousun myötä noin 200 000 markkaa. Niskakangas on kertonut, että noihin aikoihin hän huolehti myös sekä oman yhtiönsä Kapitum Oy:n että Sipilän Fortel Invest Oy:n arvopaperisalkkujen hoidosta. Niskakangas sanoo, että sisäpiiritietoa ei liikkunut hänen ja hallituksen jäsenen Sipilän välillä. - En saanut Juha Sipilältä etukäteen tietoa fuusiosta, hän sanoo. Samaa sanoo Sipilä. - Minä kuulun siihen suomalaiseen enemmistöön, joka ei ole selvillä serkkujensa sijoituksista tai taloudenhoidosta. Sipilä ei osaa suoralta kädeltä sanoa, kävikö Niskakangas tuona samana aikana kauppaa Arctosin osakkeilla myös Fortel Investin puolesta. Asia on hänen mukaansa tarkistettavissa kaupankäynnin arkistosta. Niskakankaan veropetossyyte kaatui korkeimmassa oikeudessa vuonna 2006. Oikeuden mukaan Niskakangas ei ollut toiminut tahallisesti jättäessään ilmoittamatta osakevoittonsa verottajalle. JOT JOT Automation tunnetaan Veikko Lesosen ja Jorma Terentjeffin luomuksena. Elektroniikkateollisuuden tuotantoautomaatiota valmistanut firma, joka teki parivaljakosta miljonäärejä. Huhtikuussa 2000 Helsingin Sanomat uutisoi, että JOT:n hallituksen jäsenet olivat alkuvuonna 2000 myyneet omistamiaan JOT:n osakkeita 837 miljoonalla markalla. Osakkeita oli myyty pitkin alkuvuotta, mutta kuitenkin ennen JOT:n huhtikuun alussa antamaa tulosvaroitusta. Hallituksessa istunut Juha Sipilä oli myynyt omia JOT-osakkeitaan tammikuun lopussa 6,6 miljoonalla markalla. - Kaikessa yhtiön osakkeilla tapahtuvassa kaupankäynnissä noudatettiin yhtiön prosesseja, jolla varmistettiin, että osto- ja myyntihetkillä ei ollut kaupan esteenä olevaa tietoa. Näin myös tehtiin tässä tapauksessa. Pidän kysymystä jopa loukkaavana, koska sisäpiiritiedon käyttö on lain mukaan rikos, Sipilä sanoo. Rahoitustarkastus selvitteli, miten JOT Automation oli tammikuussa tiedottanut kehityksestään ja saanut kurssinsa nousuun, kolme kuukautta ennen tulosvaroitusta. Rata antoi yhtiölle nuhteet ja kehotuksen parantaa tiedotustaan ja laskentajärjestelmiensä toimivuutta. Seuraavana vuonna JOT ajautui voimakkaiden säästötoimien eteen, tappiota tuli ja konsernista irtisanottiin lähes 200 työntekijää. Huhtikuussa 2002 ilmoitettiin, että oululaiset JOT ja Elektrobit yhdistyvät. Elektrobit Kun tietoliikennealan suunnittelupalvelua tarjoava Elektrobit löi hynttyyt yhteen JOT Automationin kanssa, toimitusjohtajaksi nousi Juha Sipilä. Sipilä jatkoi toimitusjohtajana kolme vuotta. JOT saneerattiin kovalla kädellä ja irtisanomisilla kuntoon, jotta se ei upottaisi koko konsernia. Elektrobitin omistajana Sipilä on jatkanut aina näihin päiviin saakka. Elokuun 8. päivä 2013 Elektrobit tiedotti, että Sipilän sijoitusyhtiö Fortel Invest Oy on myynyt osakkeita ja sen omistusosuus yhtiöstä on laskenut alle 5 prosenttiin. Samana päivänä yhtiö tiedotti, että se aloittaa yt-neuvottelut 150 työntekijän lomauttamiseksi. Sipilä pitää jälleen loukkaavana kysymystä, käyttikö hän näissä kaupoissa hyväkseen sisäpiiritietoa. - Osakemyynti liittyi aikomukseeni luopua kaikista yrityssidonnaisuuksista Genelecin hallituksen jäsenyyttä lukuun ottamatta, hän sanoo. Green Rock Sipilä on bisnesenkelinä sijoittanut rahojaan lukuisiin yhtiöihin. Yksi monista on GIN aqua ja Green Rockin nimillä toiminut jätevedenpuhdistamoita valmistanut yritys. Sipilästä tuli sen hallituksen jäsen vuonna -98, taivalta kesti aina vuoden 2011 kesään. Sipilä muistelee, että Fortel Invest Oy:n omistusosuus olisi ollut noin viidesosa yrityksestä. Jätevesiasetuksesta, joka määräsi haja-asutusalueellekin jätevesipuhdistamot, tuli viime hallituskaudella kirosana keskustan kenttäväen keskuudessa. Kansalaisten kiukku purkautui myös jäteveden puhdistamoiden valmistajia kohtaan. Suusta suuhun levisi tarinoita, miten kalliit pienpuhdistamot eivät toimineet ja miten kaupparatsut puolipakolla myivät puhdistamoita kansaneläkkeen perusosan varassa sinnitteleville leskirouville. TM Rakennusmaailma julkaisi loppuvuonna 2011 laajan vertailun pienpuhdistamoista. Testin mukaan useimmilla pienpuhdistamoilla "pääsee hyväksyttävään tulokseen, jos vähänkään viitsii nähdä vaivaa". Sipilän omistaman Green Rockin pienpuhdistamot arvioitiin testissä puhdistamoiden kärkeen, vaikkakin niitä moitittiin typenpoiston ongelmista ja tukkeutumismahdollisuudesta. Miten te suhtauduitte tähän kansalaisten kiukkuun, koska olitte samaan aikaan mukana yrityksessä, joka myi pienpuhdistamoita? - Tietojeni mukaan Green Rockin laitteet toimivat testeissä parhaiten, Sipilä vastaa. Solitra Palataan vielä lopuksi Solitraan, josta Sipilän alkuvarallisuus on peräisin. Kauppojen jälkeen Sipilä jatkoi vielä yrityksen toimitusjohtajana aina syksyyn -97. Tiistain Ajankohtaisessa kakkosessa Solitralla vuonna -94 töissä ollut Jarmo Stoor väitti, että yhtiö laiminlöi noihin aikoihin työsuojeluasioita. Sipilä kiisti väitteet tiukasti. Iltalehden esiinkaivamat työsuojeluraportit kuitenkin paljastavat, että Oulun työsuojelupiirin tarkastaja näki Solitrassa useita epäkohtia. - Riittämätön valaistus kokoamistiloissa, ei kunnollisia työtuoleja, verstaassa epäjärjestys, suodatinosastolla ei yleisilmanvaihtoa, juotospisteissä ei juotoskäryjen kohdepoistoja, tarkastaja kirjoitti tarkastuspöytäkirjaansa lokakuussa 1992. Solitran myynnin jälkeen Sipilä menestyi muutaman vuoden mainiosti sijoittajana. Kauppalehden syyskuussa julkaiseman analyysin mukaan Sipilän yhtiöiden tulokset ovat sittemmin olleet enemmän miinuspuolella. Sijoitusyhtiö Fortel Invest Oy on tehnyt pääosan voitoistaan ennen vuotta 2001, sen jälkeen on tullut yhteensä 2,6 miljoonaa tappiota. Muidenkin Sipilän yritysten tulokset ovat Kauppalehden mukaan olleet pääosin mollivoittoisia.? Kepu pettää aina. |
||
| Derneconin tilanne 1992? | Re: Oi kallis Kuopio | 15.9.2016 21.47 |
| - Riittämätön valaistus kokoamistiloissa, ei kunnollisia työtuoleja, verstaassa epäjärjestys, suodatinosastolla ei yleisilmanvaihtoa, juotospisteissä ei juotoskäryjen kohdepoistoja, tarkastaja kirjoitti tarkastuspöytäkirjaansa lokakuussa 1992. Keskusta ei koskaan petä |
||
| Patiksen miehet | Re: Oi kallis Kuopio | 16.9.2016 21.07 |
| Onko Heikkiä näkynyt? |
||
| ämäl | Re: Oi kallis Kuopio | 17.9.2016 1.09 |
| vai mitä ml |
||