Keskustelu
| MK | Minne Kangasperko menee, valituksia tulloo | 17.12.2016 11.09 |
| Henkilöstöjohtaja valitti Kuopion valtuustosta hallinto-oikeuteen Kaupungin kiistat: Toisessa riidassa kiistellään työterveysjohtajasta. Kuopio Kari Manninen Kuopion kaupunginhallitus ratkoo ensi maanantaina kahta poikkeuk-sellista kiistaa. Ensimmäinen koskee valitusta, jonka kaupungin henkilöstöjohtaja Markku Mattila teki valtuuston palvelualueorganisaation kehittämispäätöksestä. Toinen riita on syntynyt liikelaitos Kallaveden Työterveyden johtajan valinnasta. Puheenjohtaja Juhani Antikaisen (sd.) johtama Kallaveden Työterveyden johtokunta valitsi äsken uudeksi johtajaksi Jaana Mönkkösen, joka sivuutti ensi vuoden alussa Kuopioon liittyvän Juankosken kaupunginjohtajan Petri Kangasperkon. Kuopion kaupungin johto oli toivonut Kangasperkoa johtajaksi. Vastatoimena kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kantanen (kok.) käytti kuntalain mukaista otto-oikeuttaan, koska valinnassa ei hänen mukaansa noudatettu valtuuston hyväksymää konserniohjetta. Esityksen mukaan kaupunginhallitus palauttaa työterveyshuollon johtajan valinta-asian Kallaveden Työterveyden johtokunnalle uudelleen valmisteltavaksi. Hallituksen valitseman johtokunnan kokous on ensi keskiviikkona. - Johtokunta ei ole menetellyt valinnassa valtuuston konserniohjeen mukaisesti. Valinnassa olisi pitänyt noudattaa omistajan linjausta, jonka palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen kertoi Antikaiselle, Kantanen selvitti perjantaina. Kantasen mukaan Mönkkösen valinta on nyt mitätön. Odotuksena on, että johtokunnan uusi valinta on Kangasperko. - Meitä nokitetaan. Mönkkönen oli paras valinta, kun työterveyshuollon johtaja Riika Kellokoski irtisanoutui yllättäen pahastuttuaan Kantaseen ja Pirhoseen, sanoo Antikainen, jonka mukaan päätösvallan vahvisti Mattila. Henkilöstöjohtaja Mattila valitti Itä-Suomen hallinto-oikeudelle palvelualueorganisaation jatkokehittämistä koskevasta kaupunginvaltuuston viime syyskuisesta päätöksestä. Henkilöstöjohtaja vaatii päätöksen kumoamista elinvoima- ja konsernipalvelua koskevilta osin, koska häntä ei ole kuultu asian valmistelussa. Henkilöstöjohtaja on myös katsonut, että hänen valitusoikeutensa perustuu asianosaisasemaan. Kaupunginlakimies Vesa Toivanen arvioi, että valitus valtuuston päätöksestä on virkamiehen tekemäksi harvinainen. Esityksen mukaan hallitus ehdottaa hallinto-oikeudelle valituksen hylkäämistä perusteettomana. Valtuuston päätös ei ole lainvastainen eikä virheellisessä järjestyksessä syntynyt. Päätös ei merkitse valittajan viran lakkauttamista. Savon Sanomat ei tavoittanut perjantaina Mattilaa. |
||
| Kouraan ajattelija | Re: Minne Kangasperko menee, valituksia tulloo | 17.12.2016 12.17 |
| Kangasperkolle tämä olisi olut sopiva homma. Muutosjohtajan koviin henkilöstöratkaisuihin ei kanttia löydy. Talousvaikutteista johtajan paikkaa Kuopio ei tule Kangasperkolle antamaan. Kaupungin luottokorttiakaan tuskin annetaan. Olisi ollut sopiva sauma siirtyä eläkkeelle. Netin selailua olisi paras harrastaa omassa kodissaan. Kaupunginjohtajan kultaiset ajat ovat auttamatta takana. Vilttiketju ei tee psyykelle hyvää. |
||
| alan mies | Re: Minne Kangasperko menee, valituksia tulloo | 17.12.2016 20.27 |
| Tämä kobramainen lasittunut tuijotus kykenee hoitamaan kaiken: http://yle.fi/uutiset/3-9359399 |
||
| tosi on | Re: Minne Kangasperko menee, valituksia tulloo | 17.12.2016 21.02 |
| Tässä on kyse siitä, että vähän kaikki haluaisivat Kangasperkon vaativiin tehtäviin, mutta nyt pyritään virheellisesti tulkitsemaan, että häntä ei haluttaisi juuri mihinkään. |
||
| alan kolmas mies | Re: Minne Kangasperko menee, valituksia tulloo | 17.12.2016 21.11 |
| Petellä katse on yhtä puhutteleva kuin Samovaari-yhtiöiden kriisikokouksessa keväällä 2011 helsinkiläisessä hotellissa. Harmi vain, että Suomen Kuvalehti on ilmeisesti vetänyt kuvan pois netistä. Ehkäpä alan mies vielä pystyy jostain googlaamaan kyseisen kuvan, jotta voidaan suorittaa vertailua, onko raskas Samovaari-hanke jättänyt jälkensä myös Peten olemukseen. Kevään 2011 SK:n kuvassa istumajärjestys oli vasemmalta oikealle: Ristoferi Björkqvist, Val Setä ja Pete. Silloinkin Pete ja koko Samovaari-porukka oli jäänyt kiinni suoraan rysän päältä. Nyt Pete on yksinään joutunut potrettiin Kuopion asioissa. Missä on Peten tukimiehet? Onko Petestä yksinään vastuunkantajaksi? Minua hieman arveluttaa se, että Pete tulisi johtamaan Kuopion sote-uudistusta, jossa palvelut pitäisi yhtiöittää, koska Peten yhtiöittämishankkeet eivät ole menneet kunnallisella eikä myöskään teollisella sektorilla erikoisemmin putkeen pienen alle 5 000 asukkaan Juankosken alueellakaan. Kuopion on sentään jo yli 91 000 ihmisen kaupunki, jossa sote-toiminnatkin ovat levällään kuin Jokisen eväät. |
||
| Juankosken keskustan virallinen ääni | Re: Minne Kangasperko menee, valituksia tulloo | 17.12.2016 21.52 |
| Äläpäs vähättele Kuopion asukaslukua. Juankosken liityttyä asukasluku on likempänä 120000. Tämän kokoisessa kaupungissa on töitä useammalle johtajalle. Kangasperkosta tulisi aivan hyvin apulaiskaupunginjohtaja, Parosen oikea käsi tai Kuopion koillisosan eli Nilsiän, Juankosken, Riistaveden aluejohtaja. Juankoskesta voisi tulla koillisen alueen palvelukeskus, jossa olisi terveyspalvelut, lukio ja valtion peruspalvelut. Rautavaaran, Kaavin ja Tuusniemen liittyessä Kuopioon voisi Juankoski tuottaa n. 20000 asukkaan peruspalvelut, koska sijaintimme on koillisen alueen keskustassa. Muutosjohtajan paikka olisi näitä tavotteita ajatellen hyvä paikka. Mikäli keskusta tulee saamaan vallan suur-Kuopiossa kuten nyt näyttää, tulee Juankosken asema paranemaan nykyisestään. Asunnoille tulee kysyntää ja tonttien hinnat nousevat. |
||
| alan mies | Re: Minne Kangasperko menee, valituksia tulloo | 17.12.2016 21.56 |
| Kun lähetin Suomen Kuvalehteen pyynnön, että palaisivat kartonkitehtaan tapaukseen yhtä hienon kuvareportaasin muodossa kuin ensimmäisellä kerralla, niin poistivat netistä koko aiemman reportaasin. Nehän olivat Harri Saukkomaan hienoja kuvia Samorizin ja kumppanien järjestämästä tiedotustilaisuudesta, jota muut lehdet eivät juurikaan referoineet. Onko siis SK kepuloinen? Eivät muuten edes vastanneet pyyntööni. Onko se sitten asiallista käyttäytymistä? |
||
| Jurttamuusikko | Re: Minne Kangasperko menee, valituksia tulloo | 18.12.2016 0.43 |
| Kangasperkoa ei haluta mihinkään taloudellisesti tärkeään tehtävään. Varsinkin kun jokainen näki MOT- ohjelmassa, kun mies puhuu niin paljon paskaa, että suupielet ovat ruskeina. |
||
| alan kolmas mies | Re: Minne Kangasperko menee, valituksia tulloo | 18.12.2016 1.39 |
| Pari vuotta sitten minäkin olin yhteydessä Suomen Kuvalehteen ja kysyin päätoimittajalta ja hänen oikealta kädeltään, kiinnostaisiko SK:tä vähän tutkailla, miten Juankosken Samovaari-hanke on edennyt. Tulloihan ja myöhemminkin SK on ollut kovasti kiinnostunut raportoimaan tapauksesta Kittilä (rakenteellinen korruptio), jonne ollaan oltu puuhaamassa jopa Lex Kittilää, jotta poliittinen ja taloudellinen kähmintä saataisiin jotenkin kuriin. SK ei kuitenkaan ollut innostunut Juankosken kepuloisten rahanpesuhankkeesta. SK:n outo kiinnostuksen puute Samovaari-hankkeen kohdalla muistuttaa YLE:n journalistista linjaa. Niistä hankkeista ei puhuta julkisesti, joissa kepuloiset avainpoliitikot ovat olleet mukana. Vaikka SK täytti äskettäin muistaakseni 100 vuotta, jonka Suomikin kohta saavuttaa, niin näyttää SK:n kohdallakin pätevän vanha sääntö: "sen lauluja laulat, kenen leipää syöt". Suomessa piiri pieni pyörii ja lapset siinä hyörii. |
||
| alan kolmas mies | Re: Minne Kangasperko menee, valituksia tulloo | 18.12.2016 2.52 |
| Kiitän keskustan virallista ääntä siitä, että KVÄ korjasi aiemmin huolimattomasti esittämäni Kuopion asukasluvun. Muistelin asukasluvun olevan noin 110 000 asukasta, mutta netistä tuli pikatarkastuksessa asukasluvuksi vain 91 028. Nyt suoritin tarkistuksen Kuopion kaupungin virallisilta sivuilta, jossa mainitaan, että 31.12.2015 virallinen väkiluku on 112 117 ja "Kuopion seudun" väkiluku 133 911. Kun Juankoski liittyy Kuopioon, niin väkiluku lähentelee jo 120 000, kuten KVÄ aivan oikein toteaa yllä. Minua vaan ihmetyttää, miksi Kuopio haluaa mainita sivullaan, että "Kuopion alueen" väkiluku on 133 911. Tästä voidaan päätellä, että Kuopiossa ihannoidaan suuruutta. Vastaavalla tavalla minun nykyisessä kotikunnassani eli Espoossa voitaisiin ruveta Espoon kotisivulle kirjoittamaan, että Espoon kaupungin väkiluku on jo 269 802 asukasta, mutta kuopiolaiseen rehvastelevaan tyyliin ?Espoon alueen? koko asukasluku ylittää kuitenkin jo miljoonan ihmisen rajan, kuten alta selviää: - Espoo 269 802 asukasta - Kauniainen (Espoon sisällä) 9 312 asukasta - Helsinki 628 208 asukasta - Vantaa 214 605 asukasta - Espoon alue yhteensä 1 121 927 asukasta Kun aikoinaan valmistuin insinöörialalle, niin vaimoni kanssa, joka myös oli insinööri, ostimme ensimmäisen oman asunnon lähes 100%:sti lainarahalla SATOlta ja asunto sijaitsi Vantaa Koivukylässä, josta piti tulla mainosten mukaan unelmalähiö keskelle metsää, mutta radan varteen. Autolla Koivukylästä oli Helsingin keskustaan noin 22.5 km ja lähijunalla matkan kesto yhteen suuntaa noin 25 min. Vuonna 2014 eli siis 40 vuotta siitä, kun muutimme Koivukylään, Koivukylän asukasluku on kasvanut nykyiseen 3 263 asukkaaseen. Vaimoni kanssa emme kuitenkaan jaksaneet ruveta odottaa Koivukylän kehittymistä kuin vain noin vuodeksi ja muutimme Koivukylän tulevasta slummista Kauniaisiin. Enkä ole päivääkään katunut, kun karistimme rakenteilla olevan Koivukylän unelmalähiön hiekat jalkapohjistamme. Omakohtaisista lähiökokemuksistani haluankin nyt varoittaa keskustan virallista ääntä Kuopion koillisen alueen utopistisista kehitysnäkymistä. Kaikkein varmimmin Kuopion koillinen alue tulee totaalisti tyhjenemään asukkaista, jos muutosjohtaja Esterille annetaan vähänkään valtuuksia Kuopion koillisen alueen kehittämisen osalta. Mikäli minä olen oikein lukenut tilastoja, niin Juankoskenkin pienen ja vauraan kaupungin asukaslukukin on pudonnut useilla tuhansilla hengillä, ellei peräti puolittunut sinä aikana, kun muutosjohtaja Esteri on ollut Juankoski-laivan kapteenina. |
||
| Juankosken keskustan virallinen ääni | Re: Minne Kangasperko menee, valituksia tulloo | 18.12.2016 8.58 |
| Tekoja voi arvioida tuntematta ihmistä, mutta ihmistä itseään ei pidä tuntemattoman arvioida. Kangasperko on ihmisenä inhimillinen ja lämmin. Tätä ei voi kieltää. Tämä ominaisuus muodostui kalliiksi, kun kunnan asukasluku puolittui, mutta rohkeutta vähentää henkilökuntaa ei löytynyt. Kangasperko on aina ollut kunnan työntekijöiden arvostama ja pidetty johtaja. Sellainen virka, joka edellyttää saneerausta ja henkilöstöä koetteliva uusia ratkaisuja, ei ole hänen virkansa. Kangasperkolla oli suuri mieltymys talous- ja elinkeinopolitiikan johtoon, juuri sille alueelle, joka ei ollut hänen vahvuutensa. Puun myynti ja hinta olivat aina meille isännille tärkeitä asioita. Olisimme kunnankin toimesta mielellämme elvyttäneet puun käyttöä kunnankin rahalla. Sahat ja kartonkitehdas yhdisti sekä meidän että Kangasperkon haaveet. Pienellä henkilökohtaisella palkitsemisella saimme hänestä sitkeän puolustajan. Hänen toimintansa näissä asioissa vastaa antamaamme tehtävää silloinkin, kun päätöksenteossa oikaistiin lain ohi. Mutta ihmisten henkilökohtaiseen lyömiseen emme Kangasperkoa saaneet koskaan. Meillä oli joku keskustakriittinen viranhaltija, jonka kurittamisen annoimme Kangasperkon tehtäväksi, mutta sellaiseen hän ei suostunut. Juuri näiden inhimillisten ominaisuuksiensa vuoksi hän säilyttänyt asemansa myrskyissä ja vastatuulessa. Kangasperkolla on selvästi ominaisuuksia, joilla hän voi palvella kuntaa, mutta nämä ominaisuudet ovat ihmisten käsittelyssä ei rahan käsittelyssä. Juuri tämän vuoksi tahtoisimme hänen pääsevän palkitsemaan Juankosken vastoinkäymisten vuosikymmenten jälkeen. Hänessä on enemmän vilpittömyyttä kuin yleisesti uskotaan. Luotan edelleen hänen parhaisiin ominaisuuksiinsa. Hän on poliittisesti sitoutumaton, mutta on aina ymmärtänyt keskustan tarpeet päätöksenteossa. |
||
| alan kolmas mies | Re: Minne Kangasperko menee, valituksia tulloo | 19.12.2016 |
| KVÄ on kirjoittanut hyvin henkilökohtaisen arvion tulevasta Kuopion muutosjohtajasta. KVÄ luonnehtii Kangasperkoa seuraavasti: "Kangasperkolla oli suuri mieltymys talous- ja elinkeinopolitiikan johtoon, juuri sille alueelle, joka ei ollut hänen vahvuutensa." Suomessa on hyvä sanonta: "Suutari pysyköön lestissään" Esterillä on varmasti ollut hyviä tarkoitusperiä pyrkiessään autioituneen Juankosken Robin Hoodiksi, mutta arvostelukyvyssä on valitettavasti ollut puutteita. KVÄ kirjoittaa mielenkiintoisesti yllä myös: "Pienellä henkilökohtaisella palkitsemisella saimme hänestä sitkeän puolustajan. Hänen toimintansa näissä asioissa vastaa antamaamme tehtävää silloinkin, kun päätöksenteossa oikaistiin lain ohi." Vaikka mielelläni ajattelenkin ihmisten toiminnan motivaatiota, niin en nyt kuitenkaan lähde Esterin toiminnan syvälliseen psykoanalyysiin. Selvältä vaikuttaa kuitenkin se, että kepuloiset ovat myös käyttäneet hyväkseen Esteriä kepuloisten itsekkäiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Esterin henkilökohtaisten ominaisuuksien johdosta hänestä on siis tullut sekä tekijä että uhri, kun puhutaan Stromsdal OyJ:n kaatumisesta, Samovaari-hankkeen katastroofista ja Nivala Timberistä. Tuleva muutosjohtajan työ on haasteellinen, jossa inhimillisille hyville ominaisuuksille ei taideta tulevaisuudessa panna paljon arvoa. Siksi Esterillä saattaa yöt jäädä lyhyiksi myös muutosjohtajan töissä. Siitä huolimatta täytyy toivottaa Esterille menestystä tulevassa vaativassa tehtävässä. Toivottavasti Esteri ei kuitenkaan sotkeudu jatkossa enää teollisuuspolitiikkaan tai bioenergiaan, jota eivät selvästi ole Esterin omimpia osaamisalueita. Ei Esteri ole kuitenkaan ainut, joka on tehnyt suuriakin arviointivirheitä investointien kanssa. Kuitenkin niihin ryhdyttäessä kannattaa mahdollisimman avoimin mielin kuunnella hankkeiden osalta myös vaihtoehtoisia asiantuntijoita, eikä luottaa vain yhteen tahoon. Ns. second opinion saattaa myös olla arvokas. |
||
| alan kolmas mies | Re: Minne Kangasperko menee, valituksia tulloo | 1.1.2017 20.35 |
| Alan miehelle voin kertoa, että nopeuden nosto ei ole mahdollista. Römmsyn max nopeus on ollut vähän alle 300 m/min ja rataleveys 2 470 mm. Pohjakartonkia on voinut valmistaa max. n. 75 000 t/a, jos on osattu tehdä. Kyllä hitaalla ja kapeallakin kartonkikoneella voi rahaa tehdä, jos tuoteen hinta on riittävän korkea ja tehdas New Stromsin omistuksessa. Samoriz ja Risteferi eivät ole tunteneet kartonkimarkkinoita, vaan ovat höpöttäneet Tectoista ja EntreCoteista. Siinä se yksi keskeinen syy on Tratta PBF:n katastroofiin. Alun perinkään ei ole kuitenkaan ollut tarkoitusta valmistaa kartonkia, vaan pyrkiä rahastamaan Finnveran ja Handelsbankenin lainat hämärillä ja salatuilla takaussopimuksilla Esteri Kangasveijarin avustuksella. Alan mies voisi nyt käydä kysymässä Esteri Kangasveijarilta, mitä on kirjoitettu 12.8.2011 allekirjoitettuun lopulliseen ns. Business Mortgage Agreement-sopimukseen, joka on yhä enemmän alkanut polttaa Esteri Kangasveijarin käsiä. Näyttää siltä, että salattu lopullinen Business Mortgage-sopimus (kaupungin takaus) on ollut niin salainen, ettei edes valtuusto ole moista koskaan nähnyt lopullisessa muodossaan. Esteri on jo kahteen kertaan halunnut korvata Business Mortgage Agreement-sopimuksen kaupungin kannalta erittäin kyseenalaisella 1.2 milj. euron takausakordilla, mutta onneksi hallitus on nyt ollut hereillä, koska henkilökohtainen miljoona vastuu voi tulla hallituksen jäsenille ylivoimaiseksi, kun Juankosken kiinteistöilläkään ei ole enää mitään arvoa. Keskusta pettää aina. |
||
| Silmään kustu | Re: Minne Kangasperko menee, valituksia tulloo | 2.1.2017 23.44 |
| Nyt ei ole enää kaupunginjohtaja Kangasperkoa, ei Juankosken kaupunkia, ei Juankosken edustajaa velkojain toimikunnassa, ei liioin Juankosken kaupunginhallituksen jäseniä, joilta karhuta saatavia. Kuopion kaupunki ei tikullakaan kajoa tähän paskaläjään eikä kaupunginlakimies jaksa paneutua koko asiaan. Kho ei ole kiinnostunut käsittelemään Juankosken valituksia eikä poliisi suostu tutkimaan epäiltyä rikosta. Tältä näyttää. |
||
| Juankosken keskustan virallinen ääni | Re: Minne Kangasperko menee, valituksia tulloo | 3.1.2017 21.49 |
| Oikea alan kolmas mies on kovan luokan ammattimies. Hänen kirjoituksensa ovat ylivertaisia ja ilman hänen asiantuntijapanostaan tämän palstan taru olisi loppunut ajat sitten. Totuuden kuuleminen itsestämme on vain niin vastenmielistä, ettei totuuden puhujalle Juankoskelta yösijaa löytyisi paitsi tietysti meiltä. Haluan rohkaista akm:tä kirjoittamaan jatkossakin. Luulenpa, että antamani tunnustus voittaa kymmenen suunpieksäjän moitteet. |
||
| Mustakaapu | Re: Minne Kangasperko menee, valituksia tulloo | 3.1.2017 23.28 |
| Silmään kustu on väärässä, sillä poliisi tutkii rikosta, ei hallinnon lainalaisuutta. Jos rikos löytyy esitutkinnassa, joka kestää pitkään, myös varmasti syytteitä nostetaan. Nyt asia on ensinnä tutkittavana Europolin osalta ja sitten keskusrikospoliisin osalta ja vasta sitten Juankosken osalta. Tämä on marssijärjestys. |
||
| alan kolmas mies | Re: Minne Kangasperko menee, valituksia tulloo | 5.1.2017 0.35 |
| Virallisen äänen tunnustus lämmittää suuresti sydäntäni. Ei ole mukavaa asettua suunpieksäjien maalitauluksi. New Stromsin osaomistajana minulle tarjoutui tahtomattani tämä epäkiitollinen tehtävä. Asemastani johtuen minun on ollut välttämätöntä katsoa asioita NS:n kannalta, mutta jo hyvin varhaisessa vaiheessa vuoden 2009 keväällä minulle tuli kuitenkin selväksi, että NS ei voi onnistua Römssyn lunastuksessa ilman Juankosken kaupungin myötävaikutusta. Tästä syystä NS on alusta lähtien pitänyt tiiviisti yhteyttä myös kaupunginjohtaja Kangasperkoon, jotta konkurssipesän lunastus onnistuisi. Valitettavasti Kangasperko ei jostain syystä kuitenkaan voinut hyväksyä NS:ä konkurssipesän lunastajaksi ja näin NS:n täysin kunnialliset monivuotiset hankkeet epäonnistuivat pesän lunastuksessa. Kaupunginjohtaja sai Römssyn pesän realisoinnissa tahtonsa läpi, mutta sen hinta oli korkea. Tratta PBF ja biovoimala ajautuivat lähes heti pesän lunastuksen jälkeen konkurssiuhkien alla ja yrityssaneeraukseen ja ovat käytännössä seisseet vuoden 2012 marraskuusta lähtien. Juankosken kaupunki on myös menettänyt itsenäisyytensä. Vauras kylä autioituu ja kiinteistöjen arvot ovat romahtaneet. Tämän kaiken NS ennusti eri oikeusaseissa tehtyään kunnallisvalituksen sekä laittomasta takauksesta että myös JBOY:n laittomista järjestelyistä. Juankoskella on ollut historiasta johtuen nykykatsannon mukaan täysin sairas suhde kaupungin ja konkurssiin ajautuneen Stromsdal OyJ:n kesken. Tätä suhdetta on ilmentänyt esim. se, että vielä vuonna 2006 Juankosken kaupunki oli suurin yksittäinen osakkeenomistaja yhtiössä 28.15%:n omistuksellaan Juankosken Kehitysmasuuni Oy:n (kaupungin 100%:sti omistama yhtiö) kautta. Biolämmöstä Juankosken kaupunki taas omisti 30%:a. Kaupungin omistuksia kartonkiyhtiössä ja biovoimalassa valvoi kaupunginjohtaja Kangasperko, joka valittiin Römssyn hallitukseen jo vuonna 1996 ja biolämmön hallitukseen 2004. Koska NS ei olisi tarvinnut konkurssipesän lunastukseensa kaupungin takauksia, niin oli tietysti selvää, että sellainen hanke muodosti uhkan kaupunginjohtajan vaikutusvallalle kartonkiyhtiön asioissa. Ilmeisesti tästäkin syystä, kaupunginjohtajan oli tyrmättävä NS:n konkurssipesän lunastushankkeet ja aloitettava NS:n julkinen mustamaalauskampanja, jotta konkurssipesä voitiin siirtää kaupungin takauksen myötävaikutuksella Tratta PBF:n haltuun selvästi alemmalla hinnalla, mitä NS oli konkurssipesästä tarjonnut. 5 milj. euron kaupungin takaushan merkitsi sitä, että kaupungin rahoitusosuus konkurssipesän realisoinnissa oli lähes 30%:a, eli kaupungin perinteinen vaikutusvalta yhtiössä säilyi lähes ennallaan, vaikka varsinaista omistusoikeutta kaupungilla ei yhtiössä kuitenkaan enää ollut. Olisi hyvinkin voinut olla mahdollista, että kaupunginjohtaja olisi tullut valituksi myös Tratta PBF:n hallitukseen, ellei häntä olisi todettu esteelliseksi, kun Juankosken kaupunki myönsi ensimmäisen kerran laittomaksi todetun kaupungin takauksen. Todennäköisesti kaupunginjohtaja olisi myöskin jatkanut työskentelyään JBOY:n hallituksessa, ellei NS olisi tehnyt kunnallisvalituksiaan. Pyrkiessään lunastamaan Römssyn konkurssipesän ilman kaupungin rahoituksellista tukea NS on siis ajanut takaa myös merkittävää muutosta pienen Juankosken kaupungin historiallisessa ja romanttisessa päätöksenteossa, jota nykykatsannon mukaan voidaan myös luonnehtia täysin sairaaksi, kun puhutaan kartonkiliiketoiminnasta kunnan toimialana. Kuntien tehtävänähän on suorittaa julkishallinnollisia tehtäviä. Perustuslaissa kunnille on säädetty itsehallinto ja itsehallintonsa puitteissa kunnat voivat yleiseen toimialaan sisällyttää sopimiaan julkishallinnollisia tehtäviä ja erityisellä toimialalla kunnat hoitavat taas lakisääteisiä tehtäviä, joiden rahoitukseen myös valtio osallistuu. Tällaisia tehtäviä ovat esim. koulutuksen järjestäminen. Vaikka kunnissa onkin itsehallinto, niin käsitykseni mukaan esim. kartonkiliiketoiminta ei yksinkertaisesti enää nykyaikana kuulu Suomessa kuntien hyväksyttävien toimialojen piiriin. Tuntuisikin aika erikoiselta, jos verovaroin kunta Suomessa alkaisi pyörittää jotain vanhaa pahvitehdasta, jonka vielä omistaa joku täysin tuntematon taho. Vanhan pahvitehtaan pyörittämistä ei siis täysjärkinen voi pitää kunnan julkishallinnollisena tehtävänä Tuntuukin varsin omituiselta, että Kangasperko on toiminnallaan luonut Juankoskelle sellaisen valheellisen ilmapiirin, että Juankosken kaupunki voisi olla merkittävästi rahoittamassa sellaista erittäin pääomavaltaista teollista liiketoimintaa, jota kartonkiteollisuus jo pienessä mittakaavassa edustaa. Nykypäivänä kartonkiteollisuudessa vähänkään merkittävimmät investoinnit nousevat helposti 100-150 milj. euroon. Isommissa kartonkihankkeissa puhutaan jo jopa 500 milj. euron suuruisista investoinneista. Tällaisiin hankkeisiin Juankosken kaupunki ei tietenkään olisi koskaan voinut osallistua millään merkittävällä tavalla, kun kaupungin oma pääomakin oli vuosina 2010-2011 keskimäärin vain 15.9 milj. euroa. Vastustaessaan Juankosken kaupungin sitoutumista Tratta PBF:n rahoittajaksi NS on siis koettu ns. suunpieksäjien taholla Juankoskella häiriköksi. NS:n taholla mieli on rauhallinen. NS ei ole tehnyt päätöksiä epätoivoisessa kaupunginjohtajan Samovari-hankkeessa. Parempi tulos historiallisen tehtaan pelastamisessa olisi kuitenkin todennäköisesti saatu, jos kaupunginjohtaja olisi tajunnut, että Römssyn kartonkikone ei ole enää suurin tai melkein suurin kartonkikone Suomessa vaan jotain aivan muuta. |
||