Keskustelu
| poliittinen tarkkailija | Kepuloisten ja demujen karmea historia | 22.1.2017 1.06 |
| Missä kepu ja demut, siellä aina epärehellisyys ja korruptio. Muistellaan vain: Salaputki Oy:n juttu Salaputkijutussa vuonna 1949 Sdp:n vähemmistöhallituksen (1948-1950) ministerit Jussi Raatikainen, Matti Lepistö, Aleksi Aaltonen ja Onni Peltonen myönsivät laittomasti valtionapua puisia salaojaputkia valmistaneelle Salaputki Oy:lle, jonka osakas Raatikainen oli. Valtakunnanoikeus tuomitsi 1953 Raatikaisen sakkoihin ja Lepistön korvauksiin, mutta vapautti Aaltosen ja Peltosen. Kätilöopiston juttu Kätilöopiston skandaali tapahtui 1956-60. Uuden Kätilöopiston rakennustoimikunta valitsi urakoitsijaksi vararikon partaalla olleen rakennusliike Teora Oy:n. Toimikunta pelasti Teoran maksamalla sille jättiennakot; samaan aikaan Teora rakensi edullisesti asuntoja valtiovarainministeri Aarre Simoselle ja muille rakennustoimikunnan jäsenille. Jättiläisennakoista huolimatta Teora Oy meni konkurssiin. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi 2. kesäkuuta 1960 entisten ministerien Aarre Simosen, Vilho Väyrysen ja Urho Kiukaan toimineen lainvastaisesti opiston rakentamisvaiheessa ja vaati heiltä selvityksen toiminnastaan. Päätös syytteen nostamisesta syntyi Simosen osalta äänin 163?24, Väyrysen osalta äänin 154?30 ja Kiukkaan osalta äänin 157?31. Asian raukeamisen puolesta äänestivät TPSL:n eduskuntaryhmä ja eräät Maalaisliiton kansanedustajat. Valtakunnanoikeus aloitti jutun käsittelyn 5. huhtikuuta 1961. Oikeudenkäynti sai lisäväriä, kun valtakunnanoikeuden jäsen, Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Reino Kuuskoski pantiin viralta ns. kansaneläkelaitoksen asuntojutun vuoksi kesken Kätilöopiston jutun käsittelyn kesällä 1961. Valtakunnanoikeus tuomitsi Simosen (SDP/TPSL) ja Vilho Väyrysen (SDP) sakkoihin. Myöhemmin Simonen toimi oikeusministerinä ja Suomen Pankin varapääjohtajana. Urho Kiukas (kepu) vapautettiin syytteistä ja jatkoi Mikkelin läänin maaherrana eläkkeelle asti. Valtakunnan oikeus oli varsinainen farssi, jossa päätöksentekoon osallistui myös KHO:n presidentti Reino Kuuskoski, joka oli jo ennen valtakunnanoikeuden käsittelyn alkamista asetettu Helsingin hovioikeudessa syytteeseen tahallisesta hyötymistarkoituksessa tehdystä virkavirheestä (puoli ilmaiseksi saatu asunto), mistä hänet myöhemmin myös tuomittiin viraltapantavaksi. Tunnettu tosiasia on, että valtakunnan oikeus oli joutunut Urho Kekkosen (ML & Kepu) pelinappulaksi. Kekkonen ei pitänyt valtakunnanoikeutta edes oikeusistuimena, vaan poliittisen pelin areenana. Valtakunnanoikeuden kokoonpanoon kuului KKO:n presidentti Toivo Tarjanne, joka toimi oikeuden puheenjohtajana, KHO:n presidentti Reino Kuuskoski ja hallinto-oikeuden professori Veli Merikoski olivat Urho Kekkosen luottomiehiä ja voimahahmot, joiden avulla valtakunnanoikeuteen saatiin Olavi Santalahden (KOK) mukaan pelon ilmapiiri ja lopulta jutussa Suomen lain vastaiset päätökset. Arvo Korsimon kyseenalainen rooli Arvo Korsimo ei ollut käynyt koulua päivääkään yli oppivelvollisuuslain sisältämän minimiajan. Mutta kaiken, mikä puuttui hänen tiedoistaan, korvasi hänen ilmiömäinen poliittinen vaistonsa. Ennen kaikkea hän oli synnynnäinen organisaattori, joka loi Maalaisliiton sisälle oloissamme aivan uusia ja ennennäkemättömän tehokkaasti toimivia järjestelmiä. Urho Kekkonen näki Korsimon lahjakkuuden jo 1940-luvulla ja nosti hänet uskotuksi miehekseen pitkälle 1970-luvulle saakka. Korsimon tehtäväksi tuli muun muassa selvittää maalaisliittolaisille kurssin muutos niin sisä- kuin ulkopolitiikassakin. Hanke onnistui ja Maalaisliitto käänsi suuntansa "niin vasemmalle että hirvitti". Korsimolla oli tiiviit suhteet Neuvostoliiton suurlähetystöön. Korsimon työn jälki on jäänyt pysyvästi Suomen poliittiseen elämään. Eino Uusitalon häpeällinen tirkistely maton alta presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla Eino Uusitalo (kepu) ehdotti vuonna 1974, että Suomen itsenäisyyspäivä siirretään perinteisestä itsenäisyyspäivästä syyskuun 19. päiväksi hyvän tahdon eleenä Neuvostolitolle jatkosodan päättymisen kunniaksi. Onneksi ei mennyt läpi tämä kepuloinen suomettumishankkeiden äiti. Ikuisesti lupaava Valco (demut ja kepu) Vuonna 1976 Martti Miettusen (kepu) "hätätilahallitus" päätti lähteä rakentamaan pääasiassa valtion varoin kuvaputkitehdasta Imatralle. Pääpukareina hankkeessa oli demujen Valco Sorsa sekä kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala. Tietenkin Urkillakin oli sormensa pelissä ja hyväuskoisina tehtiin ns. aluepolitiikkaa sekä Imatralla että myös Kainuun Sotkamossa. Lopputulos kuitenkin oli se, että valtiolle aiheutui Valcosta 800 milj. euron tappiot. Alkoholisoituneilta ministereitä ja virkamiehiä ei hankkeesta puuttunut. Jarmo Korhonen, puoluesihteeri ja tietokirjailija (kepu) Jarmo on ansiokkaasti selvittänyt, miten ns. idänsuhteita on Suomessa hoidettu, joten en niihin nyt laajemmin puutu. Jarmo oli kuitenkin lahjakas mies siinä, miten kepun apparaatin lonkerot ulottuivat syvälle kaikkialle suomalaiseen yhteiskuntaan vuosikymmenien ajaksi. Kauko Juhantalon, ministeri ja grilliyrittäjä (kepu) Kaukohan joutui valtakunnan oikeuteen vuonna 1993, kun oli ehdottanut SKOP:lle Tampellan lainojen ja hänen oman heikosti menneen yrityksensä rahoituksen koplaamista. Koska Kekkonen ei enää ollut presidenttinä, niin Kaukolle rapsahti valtakunnanoikeudesta yhden vuoden ehdollinen vankeustuomio. Anneli Jäätteenmäki, pääministeri (kepu) Anneli Jäätteenmäellä oli oma myyrä presidentin kansliassa vuonna 2003, joka päivittäin lähetteli Annelille presidentin kansliasta virallisia salaisia papereita Annelin eli kepun puoluetoimiston faxiin. Faxien lähettäjä ja Anneli joutuivat tästä asiasta käräjille, mutta ainoastaan Manninen sai tuomio ja Anneli vapautettiin. Anneli joutui kuitenkin eroamaan pääministerin tehtävistä oltuaan vain 68 päivää pääministerinä. Timo Kalli, eduskuntaryhmän puheenjohtaja (kepu) Ravimies Timo Kalli möläytti vuonna 2008, että vaalirahoituksesta ei tarvitse antaa tietoja, koska rahoitusta koskevan lainsäädännön rikkomisesta ei ole sanktioita. Nova oikeudenkäynti Vuonna 2012 käräjäoikeudessa Arto Merisalo sain 6 vuoden ja Tapani Yli-Saunamäki vastaavasti 3.5 vuoden tuomiontalousrikoksista. Nuorisosäätiön rahan jako (kepu) Vuonna 2013 Kanki Kaikkonen sai puolen vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen luottamusaseman väärinkäytöstä. Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja Jukka Vihriälä tuomittiin 7.6.2016 törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Kuitenkin jo seuraavana viikonloppuna keskusta kutsui Vihriälän puolueen kunniajäseneksi. Tapaus RAY ja Nuorisosäätiö Tiistaina 7.6.2016 korkein oikeus siis tuomitsi Jukka Vihriälän vuoden ja kahden kuukauden pituiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Korkein oikeus piti Vihriälän lahjusrikosta törkeänä ja korotti hovioikeuden antamaa rangaistusta kuudella kuukaudella. Hovioikeuden tuomio tuli lokakuussa 2013, kun Kanki Kaikkonen oli myöntänyt Nuorisosäätiöstä Jukka Vihriälälle vaalirahoitusta 24 000 euroa. Vihriälä joutuu palauttamaan lahjusrikoksella saatuja varoja valtiolle yhteensä 35 000 euroa. Kansanedustaja Vihriälän tuomio liittyi siis Vihriälän asemaan Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) hallituksen puheenjohtajana. Korkeimman oikeuden mukaan Vihriälä vastaanotti etuuksia keskustataustaiselta Nuorisosäätiöltä ja sitä lähellä olevilta yhtiöiltä muun muassa ylihintaisten taulukauppojen yhteydessä vuosina 2001-2007. Samaan aikaan Nuorisosäätiölle myönnettiin suuria avustuksia Vihriälän johtaman RAY:n hallituksen ehdotusten mukaisesti. Kepun ?bisnismies? Terra Sipilä Iltalehden toimittaja Tommi Parkkosen mukaan viime kesänä perustettiin valtion kehitysyhtiö Vake Oy 2 500 eurolla. Kauppalehden laskelmien mukaan tarkoitus on siirtää Vake Oy:öön noin 2.5 miljardi euron varallisuus. Kauppalehden laskelmien mukaan valtio on saanut yhtiöistään vuosina 2007-2015 osinkoina sekä oman pääoman palautuksina noin 10.5 miljardia euroa sekä osakkeiden myynnistä 4.6 miljardia euroa. Alkuvaiheessa Vake Oy:lle siirtyy mm. sellaisten valtionyhtiöiden kuin Altian, Nesteen, Posti, Vapon ja Arctian osakkeita. Kepun "bisnismies" Juha Sipilä on kertonut, että hän pääministerinä ja vastuullisena valtion omistajaohjauksesta ottaa hallintaansa myös Vake Oy:n myynnit, ostot ja sijoitukset. Tällä tavoin toimien kepun "bisnismies" Terra Juha näyttää ottavan myös valtion masiivisen omaisuuden hallintaansa. Kepun "bisnismiehen" kaavailussa näyttää aika runsaasti taloudellista valtaa keskittyvän yhdelle ihmiselle- siis pääministeri Terra Sipilälle, jonka taloudellisia jääviyskysymyksiä sekä sukulaisten että ystävien osalta pohditaan parhailleen valtion ylimmällä oikeustasolla. Kepuloiset ovat ansiokkaasti median avulla luoneet mielikuvaa sitä, että Terra Sipilä olisi jotenkin poikkeuksellisen lahjakas liikemies. Todellisuudessa Terra Juhan taannoiset liiketoimet ovat kuitenkin olleet etupäässä mollivoittoisia. Sipilän yrityksistä tiedetään varsin vähän ja omistuksensa Sipilä on sijoittanut ns. vakuutuskuoriin, josta tietoja ei saada. Sen verran vinkkiä on kuitenkin tullut, ettei Terra Juha ole mikään "sateen tekijä". Herra varjele tulevissa kuntavaaleissa kaikkia suomalaisia kepuloisten kunniapuheenjohtajista ja -jäsenistä, hyvä veli-järjestelmästä ja liukkaista "bisnismiehistä". Säästä meidät myös demujen ainaisilta tihutöiltä. Kepuloisten ja demujen korruptiorallia Suomi ei kerta kaikkiaan enää kestä. |
||
| alan mies | Re: Kepuloisten ja demujen karmea historia | 22.1.2017 19.50 |
| Papukaija kyllä ansiokkaasti kertoo historian, mutta ei pidä unohtaa tulevaa historiaakaan, vaan sen suhteen pitää olla etuajassa. Tässä on oiva esimerkki: http://yle.fi/uutiset/3-9413976 |
||
| Biovoimalan kellarin trollit | Re: Kepuloisten ja demujen karmea historia | 22.1.2017 20.05 |
| Alan mies on oikeassa. Papukaija voisi kyllä nyt välillä ajatella tulevaisuuttakin, ja käynnistää edes biovoimalan. Kellarissa on nimittäin nykyisin aika kylmä, ja serveri menee silloin tällöin epäkuntoon. Kärsii kylmyydestä ja kosteudesta. Seinän valokuvatkin ovat kärsineet. |
||
| alan kolmas mies | Re: Kepuloisten ja demujen karmea historia | 24.1.2017 2.39 |
| Alla alan miehelle hieman jatkokertomusta kepuloisten "bisnisenekelien" toimista ja tulevaisuuden suunnitelmista: 18.10.1995 Juha Sipilä perustaa omistamansa sijoitusyhtiön Fortel Invest Oy:n. Toimialaksi tulee arvopaperikauppa ja listaamattomien teknologiayhtiöiden pääomarahoitus. Yhtiön osakkaiksi tuli Sipilän vaimo, Sipilän serkku veroprofessori Heikki Niskakangas ja pitkäaikainen yhteistyökumppani Oulun yliopistosta valmistunut DI Ari Haapakoski. Vuonna 2013 Sipilä tiettävästi omisti Fortel Invest Oy:stä 53.24%. Vuonna 1996 Sipilä myi Solitra Oy:n pääomistajana yrityksen amerikkalaisille ja myyntivoitto oli noin 12 milj. euroa. Volter Oy: Yhtiö oli rekisteröity 24.10.1997 ja sen toiminta-ajatus on ollut kehittää ja myydä puukaasulla toimivia "omasähkölaitoksia" ja hakekuivureita. Yhtiölle on Kempeleelle on rakennettu referenssinä jopa ekokortteli. Sipilän omistusosuus Volterissa on ollut 25%:a. 10.3.2016 Taaleri Kiertotalous ky on tehnyt ensimmäisen kiertotaloutta koskevan sijoituksensa ostamalla 30%:n osuuden Volter Oy:stä. Volter Oy:n toimitusjohtaja on Jarno Haapakoski. Toistaiseksi ei ole selvyyttä, onko kyseinen Haapakoski sukua Sipilän entiselle liikekumppani Juha Haapakoskelle. Green Rock: Kaupparekisteriin 14.4.1998. Sipilä tulee hallituksen jäseneksi ja hankkii yhtiön omistuksesta noin 25%:a. Sipilä istui yhtiön hallituksessa vuoteen 2011. Suomen Uutisten toimittaja Turkkila on selvittänyt, että Sipilän osittaisessa omistuksessa olevalla Green Rock Oy:llä oli keskeinen lobbausrooli- ns. Hajasampo-projektissa, jossa poliitikot harhautettiin noin 2 miljardia euroa maksaneeseen epäonnistuneeseen jätevesiasetukseen. Tiettävästi Green Rock Oy myi kainuulaisen huussikonsultin määräämiä tarpeettomia jäteveden puhdistuslaitteita peräti noin 37 milj. euron edestä. Tällä hetkellä Green Rock on tiettävästi konkurssissa. Jostain syystä Green Rockin jätepöntöt olivat Sipilänkin mukaan alalla kai´kkein parhaita. Arctos Capital Oy: Vuonna 1998 Sipilä tuli hallituksen jäseneksi ja hänen omistamansa Fortel Invest Oy oli noussut Arctosin kymmenenneksi suurimmaksi omistajaksi. Sipilän serkku veroprofessori Heikki Niskakangas oli hoitanut Arctos Capital Oy:ssä oman sijoitusyhtiönsä Kaptum Oy:n ja Sipilän Fortel Invest Oy:n osakkeita. Niskakangas oli sijoittanut Arctokseen 900 000 euroa ja tienasi sijoituksellaan lyhyessä ajassa 200 000 euroa, mutta syntyi epäilys, että Niskakangas oli käyttänyt hyväksi sisäpiiritietoja, kun Arctos Capital Oy oli fuusioitu Peter Fagernäsin Conventumiin ja Niskakangas oli heti fuusion jälkeen myynyt omistuksensa hyvällä voitolla. Niskakankaan veropetosyyte kuitenkin kaatui Korkeimmassa Oikeudessa. Epäselvää on, kuinka suuri Sipilän sijoitus Arctokseen on ollut. Olisiko sekin ollut 1-2 milj. euron luokkaa? Fortel Kiinteistöt Oy: 30.04.1999 Sipilä perustaa Fortel Kiinteistöt Oy:n. Tiettävästi Sipilän omistus Fortel Kiinteistöissä on ollut 50%:a. Fortel Kiinteistöt Oy:n toinen omistaja 50%:n osuudella on ollut IT-miljonääri Juha Hulkko. JOT: Vuoteen 2000 mennessä Juha Sipilä oli sijoittanut Veikko Lesosen ja Jorma Terentjeffin JOT Automation Oy:öön Fortel Investinsä kautta ja hänet kutsuttiin yhtiön hallituksen jäseneksi. Alkuvuonna 2000 JOT:n hallituksen jäsenet myivät omistuksiaan yhtiössä ja tässä yhteydessä myös Juha Sipilä myi osakkeitaan tammikuun lopulla 6.6 milj. markalla eli noin 1.1 milj. eurolla. Vuonna 2001 JOT ajautui suurin taloudellisiin vaikeuksiin ja yhtiö fuusioitiin Elektrobit Oy:öön. Eletrobit Oy: Vuonna 2002 Elektrobit Oy ja raskaasti tappiollinen JOT Automation fuusioitiin ja Eletrobit Groupin toimitusjohtajaksi tuli Juha Sipilä. Syyskuussa 2013 Sipilä myi omistamansa alle 5%:a Elektrobitin osakkeista joita oli 6.4 milj. kappaletta ja silloin osakkeen markkinahinta oli noin 1.0 euroa/osake. Näin ollen Sipilän Fortel Invest Oy lienee saanut osakekaupasta noin 6 milj. euroa. Osakkeiden myyntipäivänä Eletrobit Oy aloitti 150 henkeä koskevat YT-neuvottelut. Tuntuu oudolta, että yhtiön toimitusjohtaja myy johtamansa yhtiön osakkeita samana päivänä, kun yhtiössä aloitetaan YT-neuvottelut! Vuonna 2015 Elektrobit myi Automotive-toimintoja koskevan liiketoimintansa saksalaiselle Continental AG:lle 600 milj. eurolla. Sipilän vanha yhteistyökumppani Juha Hulkko oli Elektrobitin suurin omistaja 11.4% osuudellaan yhtiössä ja hänen osuutensa kauppahinnasta oli 45.3 milj. euroa. Ginolis Oy: Global Innovation Technology (Gin Aqua). Rekisteröity 30.7.2010. Toimialana mm. veden puhdistus ja diagnostiikka. Juha Sipilä on pääministeriksi ryhtyessään ilmoittanut, että hän on ollut mukana noin 25 eri yrityksessä joko omistajana, rahoittajana tai sitten hallituksen jäsenenä. Sipilä on siis erittäin tehokkaasti verkostoitunut. mikä luonnollisesti aiheuttaa hänelle suuria ongelmia toimia pienessä maassa jäävittömästi. Yllä olevaan Sipilän liiketoimintakatsaukseen en ole ottanut mukaan hänen kyseenalaista rooliaan Chempoliksen ympärille, josta alan mies on yllä esittänyt jo varsin kattavan YLE:n tekemän analyysin. Mielestäni kyseenlaisia asioita tässä ovat Tekesin, Fortumin ja Taalerin Tehtaat roolit, kun konkurssikypsään Chempolikseen on syydetty yhteiskunnan rahaa lähes 20 milj. euroa, eikä Chempoliksella ole mitään teollista näyttöä, että heidän kehittämästään tuotantoteknologiasta koskaan tulisi kaupallista tuotetta. TEKESin myöntämä 11 milj. euron laina ei ole tällainen teollinen näyttö, Minun ymmärtääkseni tällä rahalla on rakennettu vain muurahaishappolaboratorio Ouluun. Erittäin kyseenalaista on se, että valtionkonttori on rahoittanut kyseistä yhtiötä pitkäaikaisin lainoin ja sen lisäksi vielä Juha Sipiläkin oli myöntänyt yhtiölle ilmeisesti 750 000 euron vaihtovelkakirjalainan, joka kuitenkin on äskettäin maksettu pois. YLE-Uutiset näytti jo 22.1.2017 kyselevän, maksettiinko Sipilän Chempolikselle myöntämä laina pois Fortumin myöntämän hätärahoituksen avulla??? Myöskään en ole enää yllä viitsinyt käsitellä Terrafamen Kainuun ihmettä laajemmin, vaikka sen osalta on tullut jo jonkun verran positiivistakin tietoa vuoden 2016 viimeiseltä vuosineljännekseltä. Tosiasia kuitenkin on, että mennyt vuosi 2016 oli raskaasti tappiollinen ja nikkelin hintakin on taas lyhyen nousun jälkeen taas laskussa, eikä yhtiöllä ole pysyvää ympäristölupaa. Kepun "bisnismies" Terra Sipilän yritysten taloudellista tuloksista voidaan esittää seuraavat keskeiset kumulatiiviset tunnusluvut vuosilta 2011-2015: Liikevaihto (1000 euroa/a): Fortel Invest Oy 7 731 Fortel Kiinteistöt Oy 347 Green Rock Oy 3 481 (konkurssi v. 2016) Volter Oy 5 422 Gin Aqua Oy 5 671 Tulos (1000 euroa/a): Fortel Invest Oy 1 242 Fortel Kiinteistöt Oy -235 Green Rock Oy -894 Volter Oy -148 Gin Aqua Oy -2 340 Tulos/Liikevaihto, % Fortel Invest Oy 25.9% Fortel Kiinteistöt Oy -67.7% Green Rock Oy -25.6% Volter Oy -2.7% Gin Aqua Oy -41.3% Ottaen huomioon Terra Sipilän tärkeimmät liiketoimet, niin lopputuloksena voidaan arvioida, että hänen omaisuutensa arvo lienee suuruusluokassa 15-20 milj. euroa. Kysymys ei siis näyttäisi olevan mistään suurliikemiehestä, jollaisen kuvan kepuloiset ovat mielellään salaperäisestä Sipilästä halunneet suomalaisille luoda. Sipilän liiketoimet eivät läheskään aina ole olleet myöskään onnistuneita, vaikka kieltämättä yritystä on ollut runsaasti. Keskeisen omaisuutensa Sipilä näyttää luoneen Solitran myynnin kautta. Sipilän yritteliäisyydelle täytyy kuitenkin nostaa hattua. Kuitenkin juuri äsken kuulin televisiosta taas ikäviä tietoja siitäkin, että Keski-Suomessa bioenergiaan investoimaan lähteneet yritykset tuntuvat jo yksi toisensa jälkeen olevan menossa kohti konkursseja. Sipilä ja hänen uusi elinkeino- ja teollisuusministerinsä Lintilä ovatkin jo ehtineet kehuskella, että TEM:n pöydillä on peräti 30 bioenergiahanketta tutkittavana. Voidaanko Keski-Suomen perusteella vetää se johtopäätös, että lähivuosina meille rakennetaan valtion rahalla 30 bioenergia- laitosta, jotka valtion rahoituspäätöksen saatuaan ajautuvat parin vuoden päästä konkurssiin, kun mistään ei hankkeisiin taida löytyäkään enää raaka-ainetta? Mielestäni Terra Sipilän Chempoliksen tapaisen yrityksen kaikenlainen promovointi herättää myös suuria kysymysmerkkejä, koska toistaiseksi ei ole mitään teollista näyttöä siitä, että Chempoliksen Intiaan suunnittelemista hankkeista tulee koskaan totta. Sen verran on tullut seurattua kyseisiä Chempoliksen vastaavia yrityksiä esim. Kiinassa, että selväksi on käynyt se, että kyseissä hankkeissa ollaan vielä toistaiseksi oltu ns. laboratorioasteelle. Terra Juhan suuri into lähteä myös valtion yhtiöiden taseiden kanssa pelaamaan kesällä perustetun uuden kehitysyhtiön Vake Oy:n kautta vaikuttaa myös huolestuttavalta. Missään tapauksessa Terra Juhan kapasiteetti ei riitä siihen, että hän hoitaisi yksinään sekä pääministerin tehtävät että myös valtion yhtiöiden valvonnan ja strategisen kehittämisen. Kaikkein vähiten tällaiseen toimintaan on pätevyyttä kainuulaisella Terra Sipilän luotetulla huussikonsultilla ja karaokelaulajalla. Täytyy muistaa myös se, että Terra Juha on käynnistänyt myös Sote-sektoria koskevan rumban, jonka suuruudesta ei kenelläkään tunnu vielä olevan oikein mitään käsitystä. Terra Juhan yhtiöittämisinto näyttää nyt vallanneen jo täysin myös Terra Sipilän luottoministeri Anne Bernerinkin, joka haluasi yhtiöittää kaikki valtion omistamat liikenneväylät maanteitä, rautateitä ja vesiväyliä myöten. Tiettävästi Terra Juha on joutunut jo painamaan jarrua innokkaan Bernerin LIVE-hankkeen kanssa, jonka alkulämmittelyissä Berner on ajatellut suorittaa vanhojen autojen omistajien kohdalla muutaman kymmenen miljardin euron ruumiinryöstön ja asettaa ryöstetyt autoilijat vielä epämääräisen LIVE-yhtiön maksumiehiksi. No way!!! Bernerin pää näyttää selvästi seonneen siinä ajatuksessa, että kännykkäoperaattorien toimintatavat sopisivat hyvin myös maanteiden ja rautateiden rakentamiseen. Berner ei ole varmaan koskaan käynyt tietyömaalla, joten tällainen ajatusvirhe voi silloin kaupunkilaiselle helposti tulla. Kun itse on tullut nuorempana kuitenkin oltua myös TVH:lla kesällä lapiotöissä, niin kyllä se kokemus on yhä edelleen hyvin mielessä. Enkä ainakaan minä sekoita keskenään maantietä, rautatietä tai kännykköitä. Muistaakseni valtion metsät Kimmo Tiilikainen taisi jo yhtiöittääkin, kun piti saada omalle työttömälle opettajalleen töitä. KELAssakin tuntuu nyt olevan kaikkien aikojen vahvin kepuloinen miehitys (=naisitus). Kyllä minusta alkaa nyt tuntua siltä, että kepuloisten ?bisnisenkeli? on mennyt jo liian pitkälle, vaikka lupasi käsi raamatulla pääministeriksi ryhtyessään, että ns. Hyvä Veli-järjestelmä on kerta kaikkiaan historiaa. Timo Soinin puolueen heikko kannatus ei lupaa hyvää kuntavaalien jälkeen. |
||
| alan mies | Re: Kepuloisten ja demujen karmea historia | 24.1.2017 7.11 |
| Pyytäisin Papukaijaa ja muitakin kiinnittämään huomiota ns. harmaisiin eminensseihin. Sipilän tapauksessa tällainen on bisnesmies Kalevi Laurila eli hiihtäjän kaima. Mikä oli Kalevin rooli Sipilän uran nostamiseen. Ketkä olivat ensimmäiset Sipilän kannattajat. Keitä pitää nyt palkita. Missä asuu Kalevi. Missä on Sievi Biofuelsin eli postilaatikkofirman osoite verrattuna Sipilän osoitteeseen. Miten Chempolis ja Rousun perhe liittyy Kaleviin jne. Sipilähän sanoi, että lopettaa sulle-mulle -touhun. On ilmeisesti huomannut, ettei sitä voi lopettaa, jolloin siinä on oltava itse aktiivisesti mukana tai sitten valehteli päin naamaa. Kaikessa uskonnollisuudessa on sama piirre: jumala armahtaa. Mutta Viikinki sanoi aikoinaan pysähdyttävät sanat: Jumala armahtaa - minä en. Henkilögalleriaa on hiukan avannut tähtitoimittaja Uimonen: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kirja-nama-henkilot-olivat-juha-sipilan-nousun-taustalla/4954490 |
||
| alan mies | Re: Kepuloisten ja demujen karmea historia | 24.1.2017 10.06 |
| Voisiko puhua jopa Oulun Mafiasta. Jo vuonna 2002 Talouselämä kirjoitti näin: "Oululaisesta teknopiiristä Laurilan tuotanto-osaamiseen ovat uskoneet jo aiemmin esimerkiksi Lauri Kuokkanen, Juha Sipilä ja Veikko Lesonen. Kuokkaselta, joka yhä 70-vuotiaanakin jatkaa elektroniikan parissa, FMC Tools on ostanut yhden yrityksenkin, Ultraprintin. Nyt FMC Toolsin omistajajoukkoon liittyy merkittävällä panoksella myös JOT Automationin entinen toimitusjohtaja Jorma Terentjeff." |
||
| alan kolmas mies | Re: Kepuloisten ja demujen karmea historia | 25.1.2017 0.33 |
| Kyllä alan mies on selvästi oikeilla jäljillä. Kysymys on tietysti laajasta Oulun mafiasta, jonka ytimessä tuntuu olleen elektroniikka ja myös urheilupiirit. Mutta todellisuudessa kysymys on kuitenkin läpi koko Suomen talouselämän ulottuvasta kepu-mafiasta. Tiettävästi Juha Sipilän oppi-isä on ollut juuri keksijä Lauri Kuokkanen, jonka pienelle Lauri Kuokkanen Osakeyhtiölle (LK Products oy) Sipilä teki matkapuhelimien suodattimia koskevan diplomi-työnsä vuonna 1985. Kuokkanen myös palkkasi Sipilän yhtiönsä palvelukseen. Kuokkanen kuitenkin myi yhtiönsä Nokialle ja perusti vuonna 1988 uuden Solitra Oy:n, palkkasi Sipilän yhtiön tuotepäälliköksi ja myi Sipilälle 25% yhtiöstä 30 000 markalla. Myöhemmin Sipilästä tuli yhtiön toimitusjohtaja ja enemmistöomistaja noin 53% osuudella. Sipilästä tuli myöhemmin Suomen ensimmäinen IT-miljonääri, kun hän sitten myi Solitra Oy:n amerikkalaisille oikeaan aikaan. Nähtävästi juuri Kuokkasen toiminnan kautta Nokia asettui Ouluun. Vuonna 1988 Veikko Lesonen perusti ilmeisesti juuri Nokian vanavedessä elektroniikkateollisuuden automaatiojärjestelmiä toimittavan JOT Automation Oy:n. JOT:in pääomistajina Veikko Lesonen ja Jorma Terentjeff rikastuivat myytyään osakkeet viisaasti vuoden 2000 alussa juuri ennen osakkeiden arvon romahtamista. Tässä yhteydessä Sipilä istui siis jo JOT Automation Oy:n hallituksessa, oli JOT:n vähemmistöosakas ja myös hän myi osakkeensa muiden hallituksen jäsenten tapaan ja rikastui osakekaupoillaan noin 1.1 milj. euroa. Myytyään JOT:n osakkeet Veikko Lesonen perusti mm. Head Invest Oy:n, jonka kautta alkoi rahoittaa ja kehittämään oululaisia start-up yrityksiä. Vuonna 2011 Head Invest Oy kuitenkin osti takaisin JOT Automation Oy:n saksalaiselta Rohwedderiltä myydäkseen sen taas kiinalaiselle Wuxi Lead Intelligent Equipment:lle vuonna 2016. Harvinaisen hyvä pelisilmä Veikko Lesosella, joka on sijoittanut runsaasti rahojaan myös yleishyödyllisiin ja terveyspalveluihin. Lesosen lonkeroista voi vielä mainita mm. Head Consulting Oy:n, jonka toimitusjohtajana on toiminut mm. JOT:ssa kunnostautunut Matti Paasovaara. Paasovaarasta tuli myöhemmin myös Condia Oy:n toimitusjohtaja, kun Oulun kaupungin ja Oulussa olleet Diagonissalaitoksen terveystoiminnat yhdistettiin. Nyttemmin Condia on sitten liitetty Terveystalo-konserniin. Kuten edellä totesin, niin Lesosella on myös läheiset suhteet Oulun Yliopistolliseen sairaalaan ihan omakohtaisen kokemustensa kautta: "Vuonna 2015 DBS-leikkauksesta Parkinsonin tautiin avun saanut oululainen yrittäjä Veikko Lesonen on lähtenyt mukaan kirurgista robotiikkaa kehittävään Head Instruments Oy:öön. Yrityksen toinen osakas ja toimitusjohtaja on erikoissairaalafyysikko, FT Jani Katisko (OYS)." Head Instruments Oy mahdollistaa sairaalaympäristön ideoiden ja konseptiaihioiden tutkimuksen, konseptien kliinisen testaamisen, pilotoinnin sekä tuotteiden ja palveluiden saattamisen tuotantovaiheeseen. JOT Automation Oy:n osakekaupoista rikastunut Jorma Terentjeff on viettänyt osakekauppojen jälkeen verrattain matalan profiilin elämää ja pääpaino on ollut käsittääkseni Pudasjärvellä Iso-Syötteen hiihtokeskuksessa. alan mies tuossa yllä haikaili myös oululaisen sijoittaja Kalevi Laurilan perään. Joulukuussa 2004 Kaleva-lehti kirjoitti Kalevi Laurilan suunnitelmista seuraavasti: "Oululaisen JMC Finance Oy:n suunnitelmat kahden sahan ja huonekalutehtaan rakentamiseksi Venäjän Karjalaan ovat muuttumassa lihaksi mahdollisesti jo tulevana keväänä. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Kalevi Laurila sanoo neuvottelujen Karjalan tasavallan hallituksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sujuneen vuosi sitten solmitun aiesopimuksen mukaisesti. Mikäli venäläisosapuoli pystyy takaamaan riittävästi metsänkäyttöoikeuksia yhtiölle, huonekalujen komponentteja valmistavan tehtaan rakentaminen Petroskoihin voidaan aloittaa huhtikuussa. Ensimmäisten komponenttien on määrä valmistua vuonna 2006. "Tämä on edelleen vakaa aikomuksemme", Laurila sanoo.? Kalevi Laurila myös houkutteli Sipilää, joka tiettävästi oli myös aikoinaan Kalevi Laurilan yhtiökumppani JMC Finance Oy:ssä, lähtemään mukaan Incap Oy:öön. Tiettävästi Kärsämäen palaneen Incap Furniture Oy:n huonekalutehtaan jälkeen rakennettua uutta tehdasta käytiin katsomassa porukalla oikein helikopterin kyydissä. Incap Oy oli perustettu 1992, kun Keraspo Oy:n, Lakespo Oy:n ja Teknoinvest Oy:n fuusioitiin. Incap Oy toimialat olivat elektroniikka ja huonekaluteollisuus. Vuoden 2002 alussa Incap Oy:n suurimmat osakkeenomistajat olivat mm. seuraavat: JMC Finance Oy 1 893 296 (15,5%), Finnvera Oyj 1 732 500 (14,2%), Terentjeff Jorma 1 466 204 (12,0 %), Teknoventure Oy 883 485 (7,3%), Pohjola-Yhtymä Oyj 658 100 (5,4%), Jorkale Oy 604 912 (4,9%), Eqvitec Teknologiarahasto II Ky 416 368 (3,4%), Aura Capital Rahasto V Ky 361 376 (3,0%), ABB Eläkesäätiö 348 272 (2,9), Fortel Invest Oy 315 239 (2,6%). Vuoden 2001 lopussa keskeiset omistajat olivat seuraavat: Finnvera Oyj 1 496 820 (42,6%), Conventum Oyj 658 100 (18,7 %), Vakuutusyhtiö Sampo Oy 245 153 (7,0 %), eikä Sipilä ei siis vielä vuoden 2001 lopussa omistanut Fortel Invest Oy:nsä kautta Incap Oy:n osakkeita. Vuoden 2001 omistajista voidaan kuitenkin päätellä, että Finnveralla on ollut keskeinen rooli, kun Pohjois-Suomeen on noita huonekalutehtaitakin rakennettu. On mahdollista, että myös Sipilällä on ollut sormensa jollain tavoin pelissä näissä hankkeissa, koska Sipilällähän oli vähemmistöosuus Jouhkien perheen Arctos Capital Oy:ssä. Tunnetustihan 1990-luvun lopulla Arctos sitten fuusioitiin Fagernäsin Conventumiin, jolla siis oli jo vuonna 2001 merkittävä omistus Incap Furniture Oy:ssä. Alun perin Incap Furniture Oy oli merkitty kaupparekisteriin 3.5.2002. Tiettävästi Laurila oli pääomistaja JMC Finance Oy:n kautta Incap Furniture Oy:ssä:ssä 40%:n osuudellaan, mutta 2006 JMC Finance Oy myi omistuksensa sensaatioyhtiö Ruukki Groupille, jonka toimitusjohtaja oli Antti Kivimaa ja hallituksessa keskeisiä päättäjiä olivat sijoittajat Kai Mäkelä, Ahti Vilppula, Markku Kankaala sekä Matti Vikkula. Tunnetustihan Ahti Vilppula osallistui myös innokkaasti useiden merkittävien kepuloisten vaalirahoitukseen omistamansa Mekaanikon Talo Oy:n kautta. Onnellisia kepun ja muiden tärkeiden poliitikkojen vaalirahoitettuja olivat mm. seuraavat: "Presidentinvaalien 2006 ja eduskuntavaalien 2007 yksi suurimmista vaalirahakytkennöistä oli Paula Lehtomäen, Timo Kallin, Seppo Kääriäisen, Jyrki Kataisen, Jyri Häkämiehen, Anu Vehviläisen, Matti Vanhasen ja Sauli Niinistön saamat vaalirahat Ruukki Groupilta, Helsingin Mekaanikontalolta, Ajantalta." Jo edesmennyt metsäteollisuusmies ja hyvä ystäväni Timo Poranen hämmästeli kovasti aikoinaan sitä, kun hänen tultuaan valituksi Ruukki Groupin hallitukseen hän havaitsi, että yhtiö oli antanut vaalirahoitusta peräti 24 000 euroa. Tunnetustihan Vilppulalla on puolestaan ollut myös hyvät suhteet kepulaiseen harmaaseen kiinteistösijoittaja Juha Haroon, jota syytettiin äskettäin Helsingin käräjäoikeudessa kirjanpitorikoksista ja omaisuutensa siirtämisestä vaimonsa nimiin ulosottotapauksessa. Syytteet kuitenkin kaatuivat. Ruukki Group oli vuonna 2008 ostanut ns. Junnikkalan sahat Kalajoella ja Oulaisissa (n. 200 000 m3/a), mutta muutti myöhemmin strategiaansa ja vuonna 2011 myi Junnikkalan sahat takaisin Junnikkalan suvulle. Sännättyään metsä- ja taloteollisuuteen Ruukki Groupilla oli myös jättiläissuunnitelmat metsäteollisista hankkeista Karjalan korvessa, mutta niistäkään hankkeista ei ole kuulunut pitkiin aikoihin mitään. Sen verran on kuulunut, että Ruukki Group on vuonna 2011 luopunut kokonaan metsäteollisista hankkeistaan sahateollisuuden osalta Kalajoella päämajaansa pitävälle Junnikkala Oy:lle ja taloteollisuus myytiin taas Capmanille. Aivan samoin kuin Ruukki Groupin kohdalla myöskään Kalevi Laurilan kohdalla suurista Karjalan suunnitelmista rakentaa IKEAn Swedwoodin kanssa Vienan Karjalaan ja Kostamukseen sahoja ja komponenttitehtaita ei ole kuulunut ainakaan kymmeneen vuoteen mitään. Mikäli oikein muistan, niin Ruukin innokkaat liikemiehet olivat palkanneet jopa PÖYRYn selvittämään näitä utopistisia Karjalan hankkeitaan, joihin muistakseni liittyi myös ison sellutehtaan pystyttäminen jonnekin Karjalan korpeen. Kalevi Laurilan monista verkostoyhteyksistä on syytä muistaa myös se, että Laurila on ollut innokas pesäpallomies ja istunut vuosikaudet oululaisen perinteisen pesäpalloseuran Lipon johtokunnassa. Kuitenkin tämä pesäpalloharrastus näyttää koituneen kohtalokkaaksi Kalevi Laurilalle, joka on joutunut asioimaan Lipon johtokunnan jäsenenä Oulun käräjäoikeudessakin, eikä ilmeisesti paperit ole olleet ihan puhtaat. Tietysti kepuloiset ovat jo ammoisina aikoina havainneet senkin, että urheilussa liikkuu isot rahat ja on runsaasti monenlaista vaikutusvaltaa. Niinpä muistaakseni jo Urkki oli aikoinaan innostunut urheilumies ja hänestä tuli SUL:in kunniapuheenjohtaja vuosiksi 1948-1986. Esko Aho puolestaan kunnostautui hiihtoliiton puheenjohtajana 1996-2000 ja kiistämällä oikeudessa kaikki dopingia koskevat väitteet ja siten aiheutti doping-paljastuksen tehneille työpaikkojen menetyksiä, suuria taloudellisia vahinkoja ja myös henkisiä kärsimyksiä. Lopulta kuitenkin totuus paljastui ja vastuun joutui kantamaan tankero-englannillaan Hiihtoliitossa Paavo M. Petäjä, joka seurasi Ahoa puheenjohtajana ja joutui dopingista tilille Lahdessa, vaikka kysymyksessä oli tietysti jo pitkään Hiihtoliitossa jatkunut doping-traditio. Suorastaan perinnehän meillä on ollut myös se, että kepuloiset ovat olleet johtamassa sekä hiihtoliittoa että monia muita urheilujärjestöjä. Oulussa käräjäoikeus siis katsoi, että viisi Lipon johtokunnassa loppuvuodesta 2008 toiminutta miestä ovat syyllisiä törkeään kirjanpitorikokseen. Lisäksi käräjäoikeus tuomitsi johtokunnan ulkopuolisen sihteerin avunannosta törkeään kirjanpitorikokseen. Lipon johtokunnan puheenjohtajana toiminut Kalevi Henrik Laurila, varapuheenjohtaja Teuvo Matias Uusitalo ja selvitysmiehenä toiminut Pekka Markku Johannes Mikkola tuomittiin kymmeneksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. Käräjäoikeuden mielestä he olivat rikoksessa aktiivisia toimijoita. Tietysti Rovaniemen hovioikeus kuitenkin kumosi muistaakseni viime kesänä käräjäoikeuden tuomiot. Hovioikeuden mukaan teko ei ollutkaan tahallinen, jolloin oli kysymys vain tavallisesta kirjanpitorikoksesta, josta syyteoikeus oli jo vanhentunut. Vielä ei ole tietoa, valittaako syyttäjä asiasta korkeimpaan oikeuteen. Kun tarkastelee Terra Juhan erilaisia liiketoimia kokonaisuutena vuosikymmenien saatossa, niin valitettavasti ei voi välttyä siltä, että ainakin Terra Juhan hyvät liikekumppanit kuten esim. Sipilän raha-asioitakin hoitanut vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas on joutunut kirjanpitorikoksista syytteeseen ja saanut vapautuksen niistä vasta korkeimmassa oikeudessa. Nyt näyttää myös siltä, että Terra Sipilän pitkäaikaisella liikekumppanilla eli Kalevi Laurilallakin on ollut asiaa käräjäoikeuteen kirjanpitoasioista. Välillä on ollut myös arveluttavia osakekauppoja JOT Automation Oy:n kohdalla juuri ennen, kun jonkun omistusyhtiön talous on ollut romahduksen partaalla. Ikävät kuprut Terra Sipilän teflon-kylkeen on myös tullut siitä, että Juha on tunnekuohussaan lähtenyt neuvomaan YLE:n toimittajia, kun he ovat epäilleet, että Terrafamen ja myös Chempoliksen tapauksissa Terra Sipilä olisi mahdollisesti rikkonut virkamieslaissa mainittuja jääviyssäädöksiä. Juridiikkaa opiskellut Presidentti Sauli Niinistökin on äskettäin todennut julkisuuteen, että kyllä poliitikkojen ja virkamiesten täytyy olla huolellisempi noiden jääviyskysymystenkin kanssa. Laithan on sitä varten säädetty, että niitä noudatetaan puolueesta riippumatta. Minua tässä suuresti askarruttaa vielä tuo salamanterin tapainen Ruukki Group, joka koko ajan liiketoimintoja muutellessaan on viimeksi kertonut, että yhtiö tulee nyt keskittymään mineraaliliiketoimintaan, johon kuuluu kaivos-, rikastus- ja sulattotoimintaa Etelä-Afrikassa, Maltalla, Saksassa ja Turkissa. Yhtiö on vaihtanut jo nimensäkin Afarak Groupiksi, joka on tietysti putsannut pahimmat pölyt yhtiön epämääräisestä historiasta. Toimialoikseen yhtiö nyt mainitse myös kromi-nikkeli-rautametalliseokset, joita käytetään teräksen ja ruostumattoman teräksen valmistuksessa. Koska Terra Sipilän uusi elinkeino-ja teollisuusministeri Lintilällä ei ole enemmälti kokemusta kaivannaisteollisuudesta, niin minua on ruvennut hirvittämään, mahtaako Afarak olla myös niiden yksityisten sijoittajien joukossa, jotka kuuleman mukaan neuvottelevat parhaillaan Kainuun Ihmeen osakkeiden lunastamisesta. |
||