Keskustelu
| Penalle | Savon Kuitu saneeraukseen- konkurssiin | 20.5.2017 10.28 |
| Mitäs taaskaan Vapaa Juankoski ryhmä kertoi jo vuosia sitten. "Yritys-saneerausainoavaihtoehto Porukkaa hyppinyt pois Savon Kuituverkko Oy:n hallituksesta. Yhtiö vaikuttaa olevan kaoottisessa tilassa. Kuopio Marita Tiihonen, Jukka Patrakka Pohjois-Savon kuntien omistama Savon Kuituverkko Oy hakeutuu yrityssaneeraukseen. Saneeraushakemuksen jättämisestä on päätetty kuluneella viikolla. Yhtiön tilanne on sekava, sillä osa yhtiön hallituksen jäsenistä on jättänyt laivan. Myös yhtiön hallituksen puheenjohtajana pitkään toiminut Siilinjärven kunnanjohtaja Vesa Lötjönen on jättänyt tehtävänsä. Hän ei halunnut perjantaina kommentoida Savon Sanomille laajakaistayhtiön tilannetta lainkaan vedoten siihen, ettei ole enää sen kanssa tekemisissä. Lötjösen tilalle puheenjohtajaksi valittu entinen Suonenjoen kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen on myöskin jo ehtinyt jättää tehtävän. - En ole minäkään enää hallituksen puheenjohtaja. Jätin koko touhun yhtiökokouksen jatkokokouksessa. Lupauduinkin vain pariksi viikoksi, että päästään seuraavaan kokoukseen, kuittaa Ruotsalainen. Kaikki tämä on tapahtunut huhtikuun lopussa pidetyn laajakaistayhtiön yhtiökokouksen jälkeen. - Silloin yhtiön taloudellinen tilanne jäi auki. Siitä ei keskusteltu pitempään, kun osakkeen omistajilla ei ollut valmiutta keskustella tilanteesta, kertoo Ruotsalainen. Toukokuun toinen päivä yhtiön hallitus valitsi Ruotsalaisen puheenjohtajaksi. Seuraavaksi järjestettiin yhtiökokouksen jatkokokous. - Hallituksen esitys oli, että haetaan saneerausmenettelyyn. Siitä päätti yhtiökokouksen jatkokokous 17. päivä. Hallituksella ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa, kun kukaan osakkeenomistaja ei osannut sanoa mitään talousahdinkoon. Sen enempää en osaa tästä kertoa, sillä enhän minä ole enää hallituksessa mukana. Kun Ruotsalainen ilmoitti jättävänsä puheenjohtajuuden, ei hänen tilalleen valittu ketään. - Ilmeisesti ensi viikolla jäljelle jääneet hallituksen jäsenet kokoontuvat ja joutuvat miettimään, mitä tehdään. Ruotsalaisella ei ole tiedossa, milloin yrityssaneeraushakemus jätetään. Savon Kuituverkko Oy:n toimitusjohtaja Pekka Laukkarinen ei vastannut perjantaina Savon Sanomien haastattelupyyntöön. Kuopion kaupungin talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikainen on tietoinen, että yrityssaneerauksesta on puhuttu. - Valitettavasti minäkään en pysty tarkemmin vastaamaan, sillä en ole saanut kyseistä kokouspöytäkirjaa käsiini, sanoo Vainikainen. Vainikaisesta yhtiöissä on murrostilanne käsillä, kun hallituksesta jättäydytään pois. - Ei ole tavallista, että yhtiökokouksessa ilmoitetaan, ettei olla käytettävissä. Tämä on meillekin yllättävä ja uusi tilanne. Vainikaisesta hallituksen sisäinen järjestäytyminen lienee seuraavan kokouksen ensimmäisiä tehtäviä. Hallituksessa on kuitenkin jäljellä vielä yhtiöjärjestyksen edellyttämä vähimmäismäärä jäseniä eli viisi. Saneerauskokousta johtanut Ruotsalainen ei peittele pettymystään laajakaistayhtiön tilanteesta. - Ei ole saatu hallitukseen sellaisia päätöksiä, joita on pyydetty. Lähinnä kolme kuntaa on tehnyt rahoituksesta erilaisia päätöksiä kuin on sovittu eli Kuopio, Kiuruvesi ja Tuusniemi. Viime kädessä tämän takia ollaan nyt tässä tilanteessa. Ei ole ollut eväitä, jolla olisi saatu rahoitus kuntoon. Myös Ruotsalainen myöntää, ettei ole tavanomaista, että hallituksen jäsenet lähtevät nostelemaan. - Mutta jos osakeyhtiössä omistajat eivät osaa sanoa, mitä tehdään, ei kai siinä hallituksellakaan ole paljon tehtävissä. Omistajilla Ruotsalainen viittaa etenkin Kuopioon, joka on yhtiön suurin omistaja - Ei yhtiön talousongelmat isoja ole. Ei vaan ole yhteistä tahtotilaa asian hoitamiseksi, sehän tässä suurin syy on. Ei tämä ole rahakysymys! napauttaa Ruotsalainen. Hallituksen vesantolainen jäsen Esko Huttunen korostaa, että varsinkin Kiuruvesi on rikkonut osakasopimusta. - Jos sitä olisi yksituumaisesti noudatettu, taloudellinen tilanne olisi hyvä. Pelin pitää olla selkeä ja osakassopimuksen mukainen. Osakkeet on jaettu asukasluvun mukaan, mutta kukin kunta vastaa alueelleen rakennetusta verkosta. Vesannolla kyse on 1,2 miljoonan euron velasta. - Se tulisi meidän taseeseen. Huttunen arvelee, ettei yhtiötä hyväksytä yrityssaneeraukseen. - Pistän toivoa siihen, että 12. kesäkuuta valta vaihtuu Kiuruvedellä, kun uusi valtuusto kokoontuu. Pankit eivät odota. Peliaikaa tarvitaan vähän lisää. Kaapelit pysyvät maassa, mutta verkkoyhtiön kaatumisella olisi seurauksensa. - Jos sen ottaa ulkopuolinen operaattori, maksamme kalliisti. Infra tarvitaan maaseudulla joka tapauksessa. Tarkoitus oli saada maakuntaverkko kuntapalveluja varten. - Nyt yksi kunta yrittää kaataa koko asian. Hallituksen kokouksessa tiistaina katsotaan jatkotoimenpiteet. Tausta Tappiollinen taival Vuonna 2010 perustetun Savon Kuituverkko Oy:n omistavat Pohjois-Savon kunnat lukuun ottamatta Rautavaaraa. Kuopion kaupunki omistaa eniten, 26,5 prosenttia. Yhtiön kaikki tilikaudet ovat olleet tappiollisia. Vaikeuksien syynä ovat muun muassa lainojen korkeat korot. Ongelmiin on etsitty ratkaisua jo yli kolme vuotta. Viime lokakuussa yhtiö esitti, että kunnat ostaisivat viestintäverkon. Kuopio ei tähän suostunut, vaan piti vaihtoehtona yhtiön pääomittamista. Osa omistajakunnista torjui pääomittamisen, tai oli valmis sijoittamaan vain vähän yhtiön vapaan pääoman rahastoon, jolla piti koota 2,3 miljoonaa.". |
||
| Pöytäkirjat kertoo | Re: Savon Kuitu saneeraukseen- konkurssiin | 20.5.2017 10.54 |
| Näin siinä taas kävi. Olihan pelättävissä, että vajaa 400.000 euroa menee juankoskelaisten veronmaksajien rahaa kuin kankkulan kaivoon ja joku ryhmä tästä varoitteli 2011, mutta kun ei uskottu järjen ääntä. Kaupunginhallitus 08.08.2011 167 Esitys kuntien maksuosuuden tarkentamisesta Laajakaista kaikille -hankkeessa Savon Kuituverkko Oy:n osalta 189/07.02/2009 Esitys Esitän vastaesityksenä, että Juankosken kaupunginhallitus ei esittäisi kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy teknisen lisäyksen päätökseensä 30.09.2010 § 28 koskien laajakaistahankkeiden rahoitusta siten , että kaupunki voi suorittaa maksuosuutensa avustuksena laajakaistalain mukaisella tavalla. Vastaavasti kaupunginhallituksen tulisi esittää valtuustolle koko Savon Kuituverkko Oy:stä eroamista hallintolain 63§:n nojalla. Perustelut: Osakassopimus sisältää merkittäviä riskejä Juankosken kaupungille. Esimerkiksi muutos, että 385374,00 euron pääomalainaosuutensa lisäksi kaupunki voi suorittaa maksuosuutensa avustuksena laajakaistalain mukaisella tavalla. On huomioitava se, että muutos antaa mahdollisuuden kaksinkertaiseen maksatukseen kunnilla. Uskoisin, että tämä lisärahoituksen tuoma mahdollisuus on huomattu Savon Kuituverkko Oy:ssä ja siksi päätöksessä on maininta, että tällä teknisellä lisäyksellä ei ole vaikutusta Savon Kuituverkko Oy:n osalta jo annettuihin päätöksiin ja sitoumuksiin. Mielestäni nyt kannattaisi hankkeesta irtautua hallintolain 63§:n nojalla. Pykälän nojalla voi päätöksestä vetäytyä kun toteamme sen, että esittelijän esittämien puutteellisten tietojen perusteella kaupunginhallituksen jäsenille ja valtuustolle on tapahtunut erehdys ja näin lainvoimaiseksi tullut päätös voidaan purkaa. Uskon, että tämä olisi kaikkien kuntalaisten ja kaupungin edunmukaista. Koko hanke vaatii laajempaa selvitystä. Tulisikin selvittää onko hanke EU:n komission tukipäätösten piiriin kuuluva hanke vai onko koko hanke EU:n peruskirjan vastaista julkista tukea. Osakassopimuksessa mainitaan, että voimassa olevan liiketoimintasuunnitelman mukaisesti osakkaat sitoutuvat rahoituksen riittävyyteen ja saatavuuteen mukaan lukien tilapäistarkoituksiin varatun käyttöpääoman varmistaminen liiketoimintasuunnitelman tarkemmin määriteltyjen suhteiden mukaisesti. Voi olla, että saamani tiedon perusteella myös liikenne- ja viestintäministeriö sekä kuntaliitto suosittelevat etteivät kunnat lähtisi takaamaan yhtiön hankkimia lainoja. Lisäksi kts. kaupunginhallituksen 09.08.2010 pöytäkirja ja pykälä 133 ja siellä oleva tekemäni muutosesitys ja eriävä mielipiteeni. Pyydän, että kirjallinen esitykseni liitetään pöytäkirjan liitteeksi. Juankoskella 08.08.2011 Martti Pohjolainen |
||
| PV | Re: Savon Kuitu saneeraukseen- konkurssiin | 20.5.2017 11.09 |
| Moro, ylläoleva fakta oli vapaa Juankoski-ryhmän tekemä esitys ja siitä kiitos Masa Pohjolaiselle, Pena Tolvanen-vainaalle ja muille ryhmän jäsenille. Saimme taas kerran paskaa niskaamme varsinkin keskustapuolueen ja demareiden puolelta. Olen aina sanonut ja tulen aina sanomaan, että Vapaa Juankoski- ryhmä oli aivan liian älykäs ja rohkea ryhmä Juankoskelle ja siitä syystä ryhmää ajettiin jopa paikallislehden osalta nurkkaan- ajojahtia johti tietysti kaupunginjohtaja, joka toimi taas kerran erittäin kyseenalaisissa rooleissa, esim. Savon Kuitu Oy:n hallituksen jäsenenä ja päätöksentekijänä. Myös tietämättömän ja typeryyden rajoilla toimivat ansiokkaasti Keskustan Matti Romppainen, Kettunen, Lösönen ja A. Partanen. Samoin demareiden puolella Veijo Tirkkonen. Nyt ainakin Lösönen ja Tirkkonen ja kaupunginjohtaja toimivat Kuopion kaupungin hallinnossa pitämässä huolta "hyvistä päätöksistä". |
||
| Pöytäkirjat kertoo | Re: Savon Kuitu saneeraukseen- konkurssiin | 20.5.2017 12.40 |
| Olihan se jo selvää heti aloittamisesta alkaen ettei pidä lähteä huu haa hankkeisiin. 133 Maakunnallisen verkkoyhtiön perustaminen Esitys Esitän vastaesityksenä, että Juankosken kaupunki ei lähtisi mukaan perustettavana olevaan tietoverkkoyhtiö Savon Kuitu Oy:n toimintaan. Perustelut: Maakunnallisen verkkoyhtiön perustaminen vaikuttaa kovin epärealistiselta hankkeelta taloudellisuus mielessä ajateltuna.. Suunnitelmassa piilee todella kovat taloudelliset riskit joiden ottamiseen Juankosken kaupungilla ei todellakaan ole varaa. Kuitenkin kysymys on hankkeesta, joka perustuu langalliseen laajakaistaviestintä palveluun. Palveluun, joka on käsitykseni mukaan langallisena tuotettuna kyseenalainen jo muutaman vuoden kuluttua sen kalleutensa vuoksi. Kehityksen suunta on jo menossa kaiken aikaa langattomiin palveluihin. Herääkin kysymys kuinka moni talonomistaja tai yrittäjä on valmis maksamaan haja- asutusalueella lankaliittymästä huomattavasti korkeampia liittymiskustannuksia kuin jo olemassa olevat järjestelmät maksavat. Liittymismaksujen suuruus näyttää olevan salaiseksi merkityssä liitteessä, joten pyydän muita hallituksen jäseniä lukemaan liittymismaksujen suuruuden huolella. Siitä syystä en tuo niitä summia tässä esiin. Mutta sanon, että kovin monella ei kyllä ole tuon suuruusluokan maksuihin varaa. Miksi tarvitaan 100Mbit/s yhteysmahdollisuuksia kun jo nykyisellä 8-10Mbit/s yhteydellä pärjää aivan loistavasti. Hankkeen valmistumisajaksi on kaavailtu 6-7 vuotta. Kysymyksessä on niin valtavan pitkä aikajakso ottaen huomioon hankkeen laadun, että kukaan ei tiedä kuinka tehokkaat langattomat järjestelmät ovat viestinnässä jo silloin käytössä. Nyt suunniteltu hanke ei rajoitu kyseisen yhtiön puhtaaseen osakeomistukseen vaan kysymyksessä on osakkeiden merkitsemisen lisäksi vielä pääomasijoituksen sijoittaminen yhtiöön. Juankosken kaupungin osalta tämä on 385374,00 euroa. Tästä summasta esitetään nyt, että kaupunginvaltuusto myöntäisi lisämäärärahana 190593 euroa tälle kuluvalle vuodelle 2010, ja maksaisi lisämäärärahasta 134881,00 euroa 31.12.2010 mennessä perustettavan yhtiön tilille. Kaupungin taloudellinen tilanne on kehno ja yleisesti kaupunginhallituksen tiedossa, niin silloin ei pidä lähteä ottamaan taloudellisia riskejä. Jos hankkeeseen lähdetään mukaan, silloin myönteisellä päätöksellä lisätään kaupunginahdinkoa ja heikennetään edelleen peruspalvelujen tuottamismahdollisuuksia. Yleensä tämäntyyppisessä hankkeessa käy niin, että kaupunki joutuu myöhemmässä tilanteessa laitamaan sijoittamansa pääomalainan yhtiön taseen vahvistamiseen. Näistä on meillä riittävästi esimerkkejä. Pyydän, että kirjallinen esitykseni liitetään pöytäkirjan liitteeksi. Juankoskella 09.08.2010 Martti Pohjolainen 133 Maakunnallisen verkkoyhtiön perustaminen Eriävä mielipide: Esitän eriävän mielipiteeni siitä, että Juankosken kaupunginhallitus päätti lähteä perustamaan muiden Pohjois- Savon kuntien kanssa Savon Kuitu Oy:tä . Samalla sitoutuu ostamaan yhtiön osakkeita ja sijoittaa yhtiöön kokonaisuudessaan pääomalainana 385374,00 euroa vuosien 2010- 2015 aikana. Perustelut: Maakunnallisen verkkoyhtiön perustaminen vaikuttaa kovin epärealistiselta hankkeelta taloudellisuus mielessä ajateltuna.. Suunnitelmassa piilee todella kovat taloudelliset riskit joiden ottamiseen Juankosken kaupungilla ei todellakaan ole varaa. Kuitenkin kysymys on hankkeesta, joka perustuu langalliseen laajakaistaviestintä palveluun. Palveluun, joka on käsitykseni mukaan langallisena tuotettuna kyseenalainen jo muutaman vuoden kuluttua sen kalleutensa vuoksi. Kehityksen suunta on jo menossa kaiken aikaa langattomiin palveluihin. Herääkin kysymys kuinka moni talonomistaja tai yrittäjä on valmis maksamaan haja- asutusalueella lankaliittymästä huomattavasti korkeampia liittymiskustannuksia kuin jo olemassa olevat järjestelmät maksavat. Liittymismaksujen suuruus näyttää olevan salaiseksi merkityssä liitteessä, joten pyydän muita hallituksen jäseniä lukemaan liittymismaksujen suuruuden huolella. Siitä syystä en tuo niitä summia tässä esiin. Mutta sanon, että kovin monella ei kyllä ole tuon suuruusluokan maksuihin varaa. Miksi tarvitaan 100Mbit/s yhteysmahdollisuuksia kun jo nykyisellä 8-10Mbit/s yhteydellä pärjää aivan loistavasti. Hankkeen valmistumisajaksi on kaavailtu 6-7 vuotta. Kysymyksessä on niin valtavan pitkä aikajakso ottaen huomioon hankkeen laadun, että kukaan ei tiedä kuinka tehokkaat langattomat järjestelmät ovat viestinnässä jo silloin käytössä. Nyt suunniteltu hanke ei rajoitu kyseisen yhtiön puhtaaseen osakeomistukseen vaan kysymyksessä on osakkeiden merkitsemisen lisäksi vielä pääomasijoituksen sijoittaminen yhtiöön. Juankosken kaupungin osalta tämä on 385374,00 euroa. Tästä summasta esitetään nyt, että kaupunginvaltuusto myöntäisi lisämäärärahana 190593 euroa tälle kuluvalle vuodelle 2010, ja maksaisi lisämäärärahasta 134881,00 euroa 31.12.2010 mennessä perustettavan yhtiön tilille. Kaupungin taloudellinen tilanne on kehno ja yleisesti kaupunginhallituksen tiedossa, niin silloin ei pidä lähteä ottamaan taloudellisia riskejä. Jos hankkeeseen lähdetään mukaan, silloin myönteisellä päätöksellä lisätään kaupunginahdinkoa ja heikennetään edelleen peruspalvelujen tuottamismahdollisuuksia. Yleensä tämäntyyppisessä hankkeessa käy niin, että kaupunki joutuu myöhemmässä tilanteessa laitamaan sijoittamansa pääomalainan yhtiön taseen vahvistamiseen. Näistä on meillä riittävästi esimerkkejä. Pyydän, että kirjallinen esitykseni liitetään pöytäkirjan liitteeksi. Juankoskella 09.08.2010 Martti Pohjolainen |
||
| juristin alku | Re: Savon Kuitu saneeraukseen- konkurssiin | 20.5.2017 16.55 |
| Olisipa kannattanut kuunnella Pohjolaisen Masan ja muiden Vapaajuankoski-ryhmän jäsenten aatoksia, kun kepuloisten härkäpäisesti ajamasta Kuituverkko Harvoille-hankkeesta päätettiin. Koko hankehan on ollut alun pitäen EU:n valtiontukisäännösten ja myös kuntalain vastainen. Kuntien toimialaanhan ei tietenkään voi kuulua kuntien rahoittamien puhelin- tai nettiverkkojen rakentaminen mm. pornosivujen katselua varten. Vuonna 2012 VVM selvitti kuntien lakisääteiset tehtävät ja niitä tehtäviä löytyi 535 kappaletta. Valtaosa näistä lakisääteisistä tehtävistä liittyy koulutuksen ja sote-palvelujen järjestämiseen. Oikeastaan vain LVM:n kontolla oleva Viestintämarkkinalaki, joka on äskettäin uudistettu, koskee näitä kuntien rahoittamia "Kuituverkko Harvoille" hankkeita. KHO:ssa on vuonna 2014 käsitelty tähän aihepiiriin liittyvää tapausta pääkaupunkiseudulla, jossa Elisa Oyj oli vastaajana. Vaikka Elisalla on merkittävä asema kyseisen alueen markkinoilla, niin sen ei kuitenkaan katsottu olevan ristiriidassa EU:n ja viestintäviraston säännösten osalta. Minulla ei ole tällä hetkellä tietoa, missä määrin Kuituverkko Harvoille-hankkeessa on selvitetty viestintäviraston ja myös EU:n komission kantaa pääasiassa julkisin varoin toteutetusta epäonnistuneesta hankkeesta. Alle olen kuitenkin kirjannut keskusteluun KHO:2014:157 päätöksen Elisan KHO:lle esittämässä vastineessa mainittuja kohtia, joiden perusteella voidaan arvioida, onko Kuituverkko Harvoille- hankkeessa havaittavissa esim. Viestintämarkkinalain 1§:ssä mainittuja piirteitä. Kuituverkko Harvoille-hankkeessahan kysymyksessä ei missään tapauksessa ja vaiheessa ole ollut kysymyksessä laadultaan hyvästä, toimintavarmasta sekä kustannuksiltaan edullisesta hankkeesta, joka olisi ollut kaikkien kuntalaisten käytettävissä (perustuslain säädökset). Käsittääkseni uudenkaan kuntalain mukaan kunta ei voi ryhtyä edes erityistoimialassa sellaisten hankkeiden rahoittamiseen, jotka voivat vaarantaa kunnan kantokyvyn. Juankoskellahan tällaisilla säännöksillä on kuitenkin perinteisesti totuttu pyyhkimään persettä Esteri Kangasveijarin johdolla mm. ns. Tratta PBF:n tapauksessa. Samanaikaisesti hallitushai Esteri junaili muistaakseni itsensä myös Kuituverkko Harvoille-hankeen hallitukseen, esitteli Juankosken hallituksellekin erilaisia outoja rahoitustukia epämääräiselle verkkohankkeelle ja laati myös strategioita hankkeen osalta. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että Kuituverkko Harvoille-hankkeen hallitukseen ei enää kenelläkään tunnu olevan suurempaa hinkua. Parempi onkin, ettei siihen kukaan enää koske pitkällä kepilläkään. Tai jos joku menee koskemaan, niin on tietysti huolehdittava siistä, että kyseisellä henkilöllä on kepuloisten jäsenkirja. Nyt kuitenkin neuvoisin kaikkia Kuituverkko Harvoille - hankkeen hallituksen jäseniä irtisanoutumaan nopeasti yrityksen hallituksesta, koska hallituksen jäsenet voivat tulla vastuullisiksi tästäkin kähminnästä. Tietysti, jos hallituksen jäsenillä on kuitenkin perittynä yli-sukupolvisesti iso maito- tai metsätila, niin voihan sitä lähteä vaikka Kuituverkko Harvoille-hankkeen hallitukseen päätöksiä tekemään ja tulevaisuuden strategioita miettimään, kun vastaan tulee varmasti kohta Elisan, Soneran tai DNA:n liituraitapukuiset nuoret ja tehokkaat juristit. Alla siis muutamia faktoja KHO:n em. päätökseen liittyen: "Viestintämarkkinalain 1 §:n mukaan lain tavoitteena on edistää palvelujen tarjontaa ja käyttöä viestintäverkoissa sekä varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluita on kohtuullisin ehdoin kaikkien teleyritysten ja käyttäjien saatavilla koko maassa. Lain tavoitteena on lisäksi huolehtia siitä, että Suomessa saatavilla olevat mahdollisuudet televiestintään ovat käyttäjien kohtuullisten tarpeiden mukaisia, keskenään kilpailevia, teknisesti kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja ja turvallisia sekä hinnaltaan edullisia. Viestintämarkkinalain 17 §:n (363/2011) 1 momentin mukaan Viestintäviraston on kilpailutilanteen selvittämiseksi tehtävä merkityksellisiksi määritellyistä tukku- ja vähittäismarkkinoista säännöllisin väliajoin markkina-analyysi. Pykälän 3 momentin mukaan Viestintäviraston on päätöksellään määrättävä teleyritys huomattavan markkinavoiman yritykseksi, jos sillä markkina-analyysin perusteella havaitaan olevan tietyillä markkinoilla yksin tai yhdessä muiden kanssa sellaista taloudellista vaikutusvaltaa, jonka turvin se voi toimia huomattavassa määrin riippumattomana kilpailijoista, kuluttajista tai muista käyttäjistä. Viestintämarkkinalain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 112/2002 vp, s. 119) on viestintämarkkinalain 17 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella, että Viestintäviraston on kilpailutilannetta arvioidessaan otettava huomioon komission markkina-analyysiä ja huomattavan markkinavoiman arviointia koskevat ohjeet. Hallituksen esityksen mukaan yrityksen markkina-asemaa on arvioitava tapauskohtaisesti." |
||
| PV | Re: Savon Kuitu saneeraukseen- konkurssiin | 21.5.2017 11.33 |
| Moro, uutinen sunnuntain Savon sanomissa: --" Kunnat voivat menettää miljoonien panostukset Savon Kuituverkko: Yhtiön toimitusjohtaja irtisanoutuu. Vaihtoehtoina uusi rahoitus, yrityssaneeraus tai konkurssi. Kuopio Kia Kilpeläinen, Kari Manninen Savon Kuituverkko Oy:n omistajakunnat voivat yhtiön mahdollisessa konkurssissa menettää noin neljän miljoonan euron panostukset. Savon Kuituverkon toimitusjohtaja Pekka Laukkarinen kertoi lauantaina, että summa koostuu noin 750 000 euron osakepääomasta, noin 750 000 euron sijoitetun vapaan pääoman rahastosta, takauksista ja maksetuista avustuksista verkon rakentamiseen. Avustuksia ja takauksia on myös Finnveralta ja tukia Euroopan unionilta. Laukkarinen kertoo Savon Sanomille, että hän irtisanoutuu yhtiön toimitusjohtajan tehtävästä. Hän jatkaa yhtiön toimitusjohtajana vielä kolme kuukautta, jonka jälkeen hallituksen on päätettävä uuden toimitusjohtajan valinnasta. - Tässä tilanteessa tein henkilökohtaisen ratkaisun. Se on omalta kannaltani parasta, hän arvioi. Savon Sanomat kertoi lauantaina, että Pohjois-Savon kuntien omistama Savon Kuituverkko Oy hakeutuu yrityssaneeraukseen. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja, Siilinjärven kunnanjohtaja Vesa Lötjönen ja hänen tilalleen puheenjohtajaksi valittu Suonenjoen kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen ovat jättäneet tehtävänsä. Laukkarinen myöntää, että yhtiön huonolla taloustilanteella oli iso merkitys hänen päätöksessään. Yritys on rakentanut verkkoa vain puoleen omistajakunnista. Esimerkiksi Kaavi, Leppävirta ja Varkaus ovat olleet vähemmällä. Monet kunnat, kuten Leppävirta, ovat rakentaneet verkkoa itse. Kaisanet on tehnyt verkkoa Iisalmeen, Vieremälle ja Sonkajärvelle. Laukkarisesta yhtiöllä on kolme vaihtoehtoa. Yrityssaneerauksen lisäksi konkurssi ja se, että omistajakunnat löytäisivät ratkaisun rahoitusongelmaan. - Edelleen on mahdollisuudet siihen, että omistajataholta löytyy ratkaisu esimerkiksi niin, että joku esillä olleista vaihtoehdoista nousee uudelleen käsiteltäväksi. Laukkarinen toivoisi, että kunnat löytäisivät rahoitukseen ratkaisun itse. Jos ratkaisua ei löydy ja jos yrityssaneeraus ei toteudu, keinovalikoima on aika vähissä. - Rahoitusvaihtoehtoa on jo kohta kolme vuotta suunniteltu. Joku hallituksen jäsenistä onkin todennut, että rahoitusratkaisujen suunnittelusta on jo tullut meidän päätoimialaamme. Laukkarinen arvioi, että ongelma löytää kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu johtuu siitä, että omistajakuntia on niin monta. - Jokainen kunta tekee ratkaisut omasta näkökulmastaan, ja päätökset pitäisi vielä saada sovitettua yhtiön näkökulmaan. Jo pelkästään sellaisissa seutuverkkoyhtiöissä, joissa on kaksi omistajakuntaa, tahtoo olla haasteita. Laukkarinen muistuttaa, ettei yhtiön pääomittaminen ole yksinkertainen ratkaisu, sillä laajakaistahankkeeseen sisältyy myös julkista tukea. Pulmallista on se, missä muodossa ja laajuudessa yhtiötä voidaan pääomittaa, ettei pääomittamista katsota julkiseksi tueksi. Savon Kuituverkon hallitus kokoontuu tiistaina. Laukkarinen ei tiedä, kuka kokouksessa toimii puheenjohtajana. - Kokous avataan, ja hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, hän sanoo. Yrityksen hallituksen jäsen Pekka Nykänen Leppävirralta näkee yhä valoa. - Verkko pitäisi myydä jollekin operaattorille ja vuokrata takaisin. Pitää ajatella pitkällä tähtäimellä: verkko toimii maassa noin 25 vuotta, hän korostaa. Nykänen toivoo, että Kuopio ottaisi suurimpana omistajana isomman roolin. Saneerausohjelma Vaihtoehto konkurssille Tuomioistuimen hyväksymä yrityssaneeraus tervehdyttää ylivelkaantuneen toimintaa. Siihen hakeutuminen on usein vaihtoehto konkurssille. Saneerausohjelmassa velkojen takaisinmaksulle luodaan maksuohjelma ja velkoja saatetaan leikata. Pohjois-Savon käräjäoikeus asetti 2016 Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan yrityssaneeraukseen. Saneerausaika on 25 vuotta. Savon Kuituverkon omistavat Pohjois-Savon kunnat paitsi Rautavaara.-" |
||
| alan kolmas mies | Re: Savon Kuitu saneeraukseen- konkurssiin | 21.5.2017 18.29 |
| Vanha totuus on, että narulla ei voi työntää. Toinen hyvä mielessä pidettävä sääntö on, että ensin täytyy olla kana ja sitten kana munii munan. Tietysti voi myös olla ns. alkumuna, josta syntyy muniva kana. Kepuloisilla on kuitenkin ihan omat sääntönsä. Muistaakseni senaattori Mikko Alatalokin on todennut julkisesti, että kovan paikan tullen jopa koiras poikii. Minusta Kuituverkko Harvoille-hankkeessa aletaan olla siinä vaiheessa, että Pohjois-Savossa koirasten on pian alettava jo poikimaan. Normaalisti, kun yhtiöitä perustetaan, niin ensimmäisenä hankkeelle laaditaan ns. liiketoimintasuunnitelma. Siinähän yksinkertaisesti haetaan vastaukset seuraaviin kysymyksiin: - kenelle? - mitä? - miten? Näiden vastausten perusteella nähdään, onko liiketoiminnalla onnistumisen edellytyksiä. Toimivan yrityksen kohdalla, jos toiminta jostakin syystä tökkii, on hyvä suorittaa tällainen liiketoimintasuunnitelman tarkistus. Kokemusten perusteella voidaan nyt jo sanoa, että Kuituverkko Harvoille-hankkeella ei ole riittävästi maksavia asiakkaita, joten tästä syystä toiminnalla ei ole onnistumisen edellytyksiä. Toimintaa ei tietenkään voi millään muulla tavalla jatkaa kuin sillä, että kunnat pumppaavat laillisesti ja laittomasti Kankkulan kaivoon koko ajan lisää rahaa. Jossakin vaiheessa joku veronmaksaja sitten hermostuu ja tekee asiasta kunnallisvalituksen. Sen jälkeen KHO määrää kaikki laittomat kuntien rahanjakopäätökset kumottavaksi. Kittilässä on jo aloitettu laajamittainen poliisitutkinta paikallisesta kunnallisesta ja muusta päätöksenteosta. Ainakaan minä en haluaisi olla tuollaisen tutkinnan kohteena. Kaikissa hyvissä hankkeissa on tärkeätä, että hankkeen luontaisilla markkinoilla on joku tarve, jota hankkeen avulla pyritään tyydyttämään. Kun tarkastelee Pohjois-Savon ns. ekoalustaa eli liiketoiminnan platformia, niin ainakin ulkopuolinen tarkastelija huomaa heti, että Pohjois-Savon koko taloudellinen toiminnallisuus perustuu pääasiassa maidon tuotantoon ja -jalostukseen. Kysymyksessä ei siis ole kasvava liiketoiminta-alue. Tilakoon kasvaessa maitotilojenkin lukumäärä vähenee ja siitä seuraa se, että Pohjois-Savon kunnat tyhjenee asukkaista. Alle olen nyt laittanut Pohjois-Savon osalta maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärän kehityksen vuosina 2010-2016: 2010 tiloja 4 221 2011 tiloja 4 138 2012 tiloja 3 972 2013 tiloja 3 850 2014 tiloja 3 758 2015 tiloja 3 652 2016 tiloja 3 591 Tästä tilastosta voisi päätellä, että Pohjois-Savon Kuituverkko Harvoille-yhtiön kokonaisasiakasmäärä ei voi paljon ylittää maatilojen kokonaismäärää, koska samalla maatilalla asuvat henkilöt käyttävät tietysti vain yhtä kiinteätä laajakaistalinjaa. Maatilojen sisäinen tiedonvälitys hoidetaan sitten tarvittaessa sisäisen verkon avulla. Jos taas ajatellaan kepuloisesti, että kaikkiin maatiloihin on saatava kuntien rahoittama Kuituverkko Harvoille-verkosto, niin aluksi voidaan tarkistaa, miten koko maan potentiaalinen maatilojen asiakaskunta on kehittynyt (kts. alla): 2010 tiloja 59 483 2011 tiloja 58 383 2012 tiloja 55 816 2013 tiloja 54 398 2014 tiloja 52 775 2015 tiloja 51 000 2016 tiloja 50 388 Kyllähän se on näiden tilastotietojen perusteella todettava, että ei maaseutukuntien kiinteitä tietoliikenneyhteyksiä voida rakentaa ainakaan maatalouden tai maitotilojen perusteella. Jos siis kepuloiset haluavat rakentaa maahan ns. kepuloisten Kuituverkko Harvoille-tietoliikenneverkoston, niin näyttää siltä, että hankkeelle löytyy korkeintaan noin 50 000 onnellista kepun jäsenkirjan omaavaa googlaavaa asiakasta. Vertailun vuoksi voin todeta, että esimerkiksi Uudenmaan maataloustilojen lukumäärä on nykyään enää vain 3000 kappaletta, mutta asukasluku on 1 640 794 henkilöä. Lähes jokaisella uusmaalaisella on tietysti nykyään laajakaista- tai mobiiliyhteys. Suomessa laajakaistayhteyksiä on nykyään tiettävästi noin 1.71 milj. kappaletta. Elisa on johtava laajakaistayhtiö ja heidän markkinaosuutensa laajakaistoissa on nykyään 35%. Voidaan arvioida, että Elisan Uudenmaan laajakaistaliittymien määrä on suunnilleen 178 000 kappaletta. Se on ainakin kolminkertainen verrattuna siihen, jos jokaiselle maatilalle johdetaan kepuloisten toimesta Kuituverkko Harvoille-laajakaistayhteydet. Elisahan toimii erittäin kilpaillulla alalla ja sen vuoksi yhtiö joutuu vuosittain investoimaan noin 200 milj. euroa, jotta pysyy kehityksen kärjessä. Pääosa Elisan investoinneista kohdistuu tietoverkkoihin. Tätä taustaa vasten on erittäin vaikea kuvitella, että esim. joku Pohjois-Savon Kuituverkko Harvoille-hanke voisi pitemmän päälle tulla liiketaloudellisesti kannattavaksi, jonka tietysti pitäisi olla tavoitteena, jos Kuituverkko pääsee yrityssaneerausmenettelyn piiriin. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Pohjois-Savon asiakaspohja tulee jäämään sen verran pieneksi, ettei pakallisen yhtiön resurssit tule riittämään kilpailukykyisen tarjonnan tuottamiseen, ellei sitten saada perustettua jotain nostalgiaverkkoa, jossa Pohjois-Savosta esim. pääkaupunkiseudulle muuttaneet ihmiset kotiseuturakkauden vuoksi hankkivat nopeat laajakaistayhteydet talvet tyhjillään oleville entisille tiloilleen ja kesämökeilleen. alan mies on jo todennut, että kysymyksessä on ns. urbanisoituminen, joka on luonnon laki. Ihmiset siis siirtyvät asutuskeskuksiin, joissa nykyaikana on myös kattavat ja monipuoliset sekä kiinteät ja mobiilit tietoliikenneyhteydet. Yo. tiedotteen mukaan Savon Kuituverkon hallituksen jäsen Pekka Nykänen Leppävirralta näkee Kuituverkko Harvoille- hankkeessa näköjään valoa tunnelin päässä ainakin 25 vuoden tähtäyksellä. Leppävirralla on muissakin yhteyksissä ollut aina runsaasti toivoa ilmassa. Leppävirrallehan saatiin toivottua useamman kunnan avustuksella myös ainakin noin 125 milj. eurolla Riikinvoiman jätteenpolttolaitos, jonka syntyyn liittyi hyvin mielenkiintoista poliittista loiskiehuntaa, kun hankkeesta jouduttiin tekemään ns. yli-maakunnallinen jätteenpolttolaitos, johon jätettä joudutaan haalimaan poltettavaksi satojen kilometrien säteeltä. Tarkempia selvityksiä ei ole julkistettu, millä kustannuksilla sähköä ja lämpöä Riikinvoima tuottaa. Halvemmallahan Varkauden kaupunki olisi joka tapauksessa saanut kaukolämpönsä ja myös sähköä Stora Enson vastikään uudistetusta kartonkitehtaasta. Tiettävästi Riikinvoiman voimala on kuitenkin onnistuneesti käynnistynyt, mutta äskettäin paikallisissa uutisissa kerrottiin poltettavaksi tuodun rautaromun aiheuttavan ongelmia. Toivottavasti Riikinvoiman laitoksella ei kuitenkaan aleta polttamaan Terrafamen kaivokselta syntyvää raakkukiveä, koska silloin radioaktiiviset päästöt saattavat muodostaa ongelman. Koska Riikinnevalle jo tuodaan jätettä kaukaa Kainuusta asti, niin innokkaimmat visionäärit ovat varmasti jo nähneet silmissään, kuinka Kaunuusta tulevassa jättiläisrekassa on peräkkäin sekä kunnallisen jätteen että myös Terrafamen raakkukivikuormat. Minua hieman ihmetyttää se, että miksi pienetkin köyhät kunnat lähtivät rahoittamaan ja takaamaan Riikinvoiman laitosta, kun samaan aikaan on ollut tiedossa, että valtio-omisteisella Fortumilla on ollut taseessaan ylimääräistä rahaa peräti ainakin 10 miljardia euroa. Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmarkkin on julkisuuteen kertonut, ettei Euroopan sähkömarkkinoilla ole nykyään alhaisen sähkön hinnan vuoksi sellaisia kohteita, johon Fortum voisi sijoittaa. Kuitenkin Fortum on taas sitten todennut, että uusiutuvaan energiaan keskittyvä Chempolis on Fortumille poikkeuksellisen kiinnostava sijoituskohde. Kyllä näyttää siltä, että minä en näistä kepuloisten hankkeista ymmärrä yhtään mitään, mutta minun ei tarvitse ymmärtääkään, sillä näiden hasardihankkeiden junailijat onneksi ajattelevat minunkin puolestani. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että Helen ja Vantaan Energia näyttävät luopuvan Fennovoiman ydinvoimahankkeesta. Kyllä se on vaan kuitenkin todettava, ettei tietoliikennetekniikka eikä myöskään media- ja energiabisnes ole kepuloisten omimpia aloja. |
||
| alan kolmas mies | Re: Savon Kuitu saneeraukseen- konkurssiin | 21.5.2017 21.48 |
| Taisin yllä laittaa pokivan koiraan virheellisesti Senaattiri Alatalon nimiin, mutta kyllähän se poikivan koiraan nähnyt kepuloinen saattoi kuitenkin olla kepuloisten kunniapuheenjohtaja Paavo I Suuri eikä senaattori Mikko Alatalo. Mutta kyllä sillä Mikollakin on vaikeeta ollut, kun Juicen kanssa perustivat yhtyeensä Coitus Int. Mistähän muusikoille on tullut mieleen latinalaiset lentävät lauseet kuten post coitum animal triste. Ilmaus kuuluu olevan vulgaaria latinaa ja voidaan kääntää englanniksi vaikka seuraavasti: After coitus every animal is sad. Koska jotkut lapsetkin saattavat lukea VAPAATA, niin minä en nyt ryhdy kepuloisen senaattorin ja Juicen taannoisia metaforiota suomentelemaan. Mutta kyllähän se Senaattorikin vaan lauloi aikoinaan maalaispojasta silloin, kun Suomi oli vielä kunnossa: https://www.youtube.com/watch?v=DsQ66JEWF4s |
||
| alan kolmas mies | Re: Savon Kuitu saneeraukseen- konkurssiin | 25.5.2017 0.27 |
| Olinpa eilen taas kuuntelemassa Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilan hyvän esityksen osakkeenomistajien esittelytilaisuudessa. Oli mukava havaita, että Elisalla pääoman tuotto on aivan Euroopan kärkeä. ROCE oli 24% vuonna 2016 ja investoinnit noin 212 milj. vuodessa. Osinkoja jaetaan 93%:a tuloksesta, joten erittäin hyvin näyttää menevän myös osakkeenomistajien kannalta. Suomessa markkinaosuus on mobiilissa noin 40% ja laajakaistoissa 35%. Esityksen ja käydyn keskustelun perusteella tuli selväksi, ettei paikallisilla kuituverkoilla ole mitään mahdollisuutta selvitä koko ajan kiristyvässä kilpailussa. Sääliksi käy niitä kuntia, jotka ovat hairahtuneet sijoittamaan veronmaksajien rahoja Kuituverkko Harvoille-hankkeeseen. Nopeasti muuttuva IT-ala ei ole selvästikään ala, jonne kuntien kannattaa lähteä sijoittamaan. |
||
| G. Pula-aho | Re: Savon Kuitu saneeraukseen- konkurssiin | 25.5.2017 11.32 |
| SS: "Pelkkä yhtiön kannattamattomuusei vielä vie hallitusta piinapenkkiin Vastuut: Savon Kuituverkon hallituksen osalta ei ole tiedossa syytä juridiseen tarkasteluun. Kuopio Marita Tiihonen Konkurssin partaalle joutuneen kuntaomisteisen Savon Kuituverkko Oy:n yhtiökokouksessa on käynyt ovi, kun osa hallituksen jäsenistä ja pari puheenjohtajaa jättivät tehtävänsä. Tästä herää kysymys, onko yhtiön hallituksen toimissa tapahtunut jotain sellaista, että vastuu väistetään vielä kun voidaan. - Se, että yhtiön toiminta ei ole ollut kannattavaa, ei vielä osoita hallituksen toimineen vastoin velvoitteitaan. Kuopion kaupungilla ei ainakaan tällä hetkellä ole tiedossaan sellaisia seikkoja, että juridiseen vastuukysymysten tarkasteluun olisi Savon Kuituverkko Oy:n kohdalla tarvetta. Moraalisen vastuun tekemisistään ja sanomisistaan kantaa jokainen henkilö itse, sanoo Kuopion kaupungin talous- ja rahoitusjohtaja, varatuomari Toni Vainikainen. Hän korostaa, ettei voi ottaa kantaa yksittäisten hallitusjäsenten ratkaisuihin. - Ketään ei voi valita hallitukseen vastoin hänen tahtoaan sen enempää kunta- kuin yksityisomisteisessakaan yhtiössä. Siten myös tehtävistä luopuminen on jokaisen henkilökohtainen ratkaisu. - Omistajien tehtävä on löytää ja nimittää uudet jäsenet eronneiden tilalle osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen ja keskenään tekemiensä sopimusten mukaisesti. Savon Kuituverkko Oy:llä onkin ensi viikolla jälleen ylimääräinen yhtiökokous, jossa tavoitteena on nostaa hallituksen jäsenten määrä viidestä seitsemään. Jäsenyys osakeyhtiön hallituksessa on Vainikaisesta aina vastuullinen osaamista ja aktiivista osallistumista edellyttävä toimi. - Yhtiön hallitus vastaa yleistoimivaltansa perusteella yhtiön hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen ensisijaisena tehtävänä on johtaa yhtiötä osakkaiden yhteisen edun mukaisesti voitontuottamistarkoituksin, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty. - Heidän on jo osakeyhtiölain perusteella huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Hallituksen jäsenten vastuu on lähtökohtaisesti kollektiivista, ellei esimerkiksi päätöksenteossa yksittäisen jäsenen eriävä mielipide osoita muuta. Hallituksen jäsenen on tietyin edellytyksin korvattava yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle taholle aiheuttamansa vahinko. - Vastuukysymyksiä tarkastellaan kuitenkin aina siitä näkökulmasta, miten huolellinen henkilö olisi toiminut vastaavassa tilanteessa, painottaa Vainikainen. Kuopiolainen omistajaohjaukseen ja osakeyhtiön hallintoon perehtynyt asianajaja Seppo Karvinen ymmärtää hyvin, miksi Savon Kuituverkon ovi on käynyt. - Tässä tapauksessa on pitkälti kyse omistajaohjauksen ongelmista. Omistajakunnilla on erimielisyyksiä, ja silloin hallitus on erittäin suurissa vaikeuksissa. Yhtiön parhaasta vallitsee ankara erimielisyys, joten miten siinä olet? Silloin on ihan järkevää lähteä yhtiöstä, sanoo Karvinen. Tilanne on vaikea, jos omistajan ja hallituksen arvio yhtiön selviytymisestä ja vastuista on ristiriidassa. - Jos vastuu alkaa painaa liikaa, silloin hallituksen jäsen tekee ainoan järkevän liikkeen ja eroaa, jotta välttää henkilökohtaisen vastuun, näkee Karvinen. Hallituksen jäsenelle tilanne muuttuu Karvisesta vaaralliseksi, jos on havaittu, ettei yhtiö selviä velvoitteistaan ja silti otetaan velkaa toiminnan jatkamiseksi. - Se ei vielä ole hallituksen huolimattomuutta, jos velvoitteet eivät kasva. Solidaarinen yhteisvastuukaan ei ole Karvisen mukaan ihan totta osakeyhtiön hallituksessa. - Henkilökohtainen vastuu tulee lähes aina puun takaa yllättäen. Tilanne voi olla ankara, vaikka ei ole kaikesta ollut tietoinenkaan. Silti voi joutua myös henkilökohtaiseen vastuuseen ja tarkasti perustelemaan omia tekemisiään. Aiheesta myös sivulla B4. Yhtiön ongelmat "Kuopio ollut aktiivinen" Kuopion talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikaisen mukaan, toisin kuin on julkisuudessa väitetty, Kuopio on pääomistajana ollut Savon Kuituverkko Oy:n ongelmissa aktiivinen. - Kaupunki on koko yhtiön olemassaolon ajan käynyt jatkuvaa vuoropuhelua yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan kanssa pyrkien auttamaan yhtiön taloudellisten haasteiden ratkaisemista käytettävissä olevin keinoin ja huolellisen valmistelun periaattein. Vainikaisesta yhtiön tilanne näyttäisi ainakin hetkeksi rauhoittuneen yhtiön hallituksen järjestäydyttyä ja toimitusjohtajan ilmoitettua jatkavansa." |
||