Keskustelu
| PV | Turvasiko kovenantti kuntalaisten varat | 3.5.2014 14.50 |
| Moro, tässä pieni selvitys kovenantista. Juankosken kaupungin johdon olisi pitänyt toimia oikein kovenantin suhteen, ja koska ei näin toimittu, on toimittu erittäin huolimattomasti. Kovenantti: " Kovenantissa on kyse luottosopimukseen otettavasta erityisehdosta, joka korvaa vakuuden. Kovenanttia kutsutaankin myös sopimusvakuudeksi. Sitä käytetään yleensä kansainvälisessä yritysrahoituksessa. Luottosopimukseen asetettu kovenantti voi koskea esimerkiksi luotonhakijayrityksen omavaraisuusastetta. Tuon luottosopimuksessa asetetun ehdon rikkoutuessa ? eli kun esimerkiksi yrityksen omavaraisuusaste pääsee liian pieneksi ? luotonantaja voi nostaa antamansa luoton korkotasoa tai joskus jopa irtisanoa koko luoton. Kovenantti vastaa siis vakuutta, eli luotonantaja haluaa pienentää luoton takaisin saantiin liittyvää riskiä. Näin pyritään varmistamaan luotonsaajan maksukyky tulevaisuudessa ? eli toisin sanoen estämään tämän maksukyvyttömyys ? kontrolloimalla esimerkiksi luotonsaajayrityksen omavaraisuusastetta." Kartonkitehtaan omavaraisuusaste oli jo vuonna 2012 alussa miinuksella. Juankosken ja kartonkitehtaan kovenantissa omavaraisuusasteen rajan piti olla 30 prosenttia, ja kuitenkin jo vuonna 2012 oli PB:n omavaraisuusaste laskenut reippaasti alle tuon rajan, ja vuoden 2013 aikana se laski jo -20 prosenttiin. Ja mitään ei johto tehnyt, pikemmin vain salasi pankin antamia tietoja maksuvaikeuksista. Uskon, että tämäkin asia vielä joutuu puntariin. |
||
| Nenä | Re: Turvasiko kovenantti kuntalaisten varat | 3.5.2014 15.19 |
| Moro-Pekalle, mitä mieltä itse olet. Minun mielestäni on Juankosken kaupunginjohtaja ja hallitus toiminut vastoin kuntalakia ja myös toiminut virkatoimensa vastaisesti erittäin huolimattomasti, kun ei ole reagoinut pankin ilmoituksiin ja irtisanonut takaus-sopimusta. Uskon, että lainoppineet ovat samaa mieltä kanssani. Jos vielä selviää kuinka kauan kaupunginjohtaja tiesi PB:n omavaraisuusasteen heikentymisestä, tai oliko edes yrittänyt saada asiasta selvää, on aika oleellinen asia ratkaistaessa tapauksen moitittavuutta. Asiakasrekisteristä ja maksuviivästyksistä ja protesteista saatiin selkoa jo kesäkuussa 2012 ja tuolloin olisi kaupungin johdon ollut puututtava asiaan. Vain vapaa Juankoski-sivusto jakoi tärkeää tietoa ja vei tiedon kaupunginjohdolle. Mutta mitään ei kaupunginjohto tehnyt ja tämäkin seikka ilmentää kaupunginjohdon tuottamuksellista huolimattomuutta asiassa, joka tulee maksamaan miljoonia euroja kuntalaisille, on selkeästi heikentänyt palvelujen tarjontaa ja vaikuttanut kaupungin talouteen vakavasti. |
||
| päättelijä | Re: Turvasiko kovenantti kuntalaisten varat | 3.5.2014 18.03 |
| Ei ole epäilystäkään siitä, että kaupunginjohtaja ei olisi tiennyt kovenanteista riittävästi niitä laadittaessa tai siinä vaiheessa, kun PB ajautui rahavaikeuksiin jo kesällä 2011 varattoman Val-sedän lunastettua Römssyn konkurssipesän. Tuossa vaiheessahan kaupunginjohtaja tiettävästi palkkasi maan kalleimman asianajotoimiston "todistamaan" jopa KHO:een, että takausasiat ovat täysin kunnossa ja takauksella on turvaava vastavakuus. Kaupunginjohtajan perustuslain vastaisesti palkkaama juristi kuitenkin kirjoitti jo tuolloin, että vähävarainen Val-setä vetäytyy hankkeesta, jollei kaupunki pane laitonta takausta täytäntöön välittömästi ja niinhän kaupunki sitten laittoikin kesällä 2011 arvottoman takauksen täytäntöön ei-lainvoimaisena nyt jo kaikkien juankoskisten hyvin tuntemin seurauksin. KHO puolestaan on todennut 9.2.2012, että takausta ei saanut lainkaan laittaa täytäntöön edes ei-lainvoimaisena, kunnes takauksen lainmukaisuus on lopullisesti päätetty. KHO on tiettävästi luvannut lopullisen päätöksen jo realisoituneen takauksen osalta tänä keväänä. Ei ole vähäisintäkään epäilystä siitä, että kaupunginjohtaja ei olisi takausta täytäntöön laitettessa puuttunut ohjauksellaan maallikoista koostuvan hallituksen toimintaan. Hallituksen maallikkojäseniä johdettiin siis jo silloin harhaan, kuten kaupunginjohtaja teki myös keväällä 2011, kun kyseinen takaus alunperin myönnettiin valtuustossa. Tietttävästi ainoa, joka kaupungin hallituksessa kesällä 2011 jätti takauksen täytäntöönpanosta eriävän, oli suoraselkäinen Martti Pohjolainen. Samoihin aikoihin kaupunginjohtaja myös junaili sovitut biovoimalajärjestelyt kaupungin vahingoksi Val-sedän kanssa. Näillä biovoimalajärjestelyillä ei ole kuitenkaan vieläkään lainvoimaa, koska tietojeni mukaan New Stroms ainoana juankoskisena toimijana ei voinut hyväksyä kaupungin arvo-omaisuuden lahjoitusta Ukrainan huijareille. Lahjakaupan piti kaupunginjohtajan ilmoituksen mukaaan estää biovoimalan uhkaava konkurssi. Nyt biovoimala on kuitenkin seissyt konkurssitilassa jo pitkästi toista vuotta ja Savon Voima rakentaa uutta korvaavaa voimalaa kylään kovaa vauhtia. Kaupunginjohtajan toimissa ei ole kysymys tietämättömyydestä vaan asioiden salaamisesta kuntalaisilta ja harkitusta toiminnasta ukrainalaisen hämäräliikemiehen hyväksi, josta räikeimmin todistaa kaupunginjohtajan pitkäaikainen ja aktiivinen toimiminen ukrainalaisen hämäräliikemiehen "rahoitusneuvonantajana". Näissäkin kaupunginjohtajan "pyyteettömissä neuvontapalveluissa" kaupunki näyttää olleen pääsiallinen ja ainoa todellinen PB-yritysryhmän rahoittaja. Kun PB-viritys ajautui lopullisesti karille keväällä 2013, niin kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja päättivät salassa luotottaa jo aiemmin myönnetyn 5 milj. euron takauksen lisäksi PB-hanketta vielä yli 4 milj. eurolla, kun PB ei mistään muualta enää löytänyt vastaavaa rahoitusta Handelsbankenin erääntyneiden lainojen maksuun. Kun edes valtion omistama varsinainen riskipankki Finnverakaan ei ryhtynyt enää kesällä 2013 lisäluotottamaan Samovaari-yhtiöitä, niin miksi pienen Juankosken kaupungin piti ryhtyä moiseen lisäriskinottoon? Faktat puhuvat kiistatta sen puolesta, että kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja ovat toimineet harkitusti PB-yritysten lukuun ja sellaisessa on kysymys selkeisti virkarikoksista. Ei minkään kaupungin, ei edes pienen Juankosken, kassasta voida maksaa miljoonia euroja ukrainalaisen hämäräliikemiehen bisneksiin seuraamuksitta. Ulkomaisenkin rehellisen yrittäjän kohtuullisen tukemisen voi jotenkin ymmärtää, mutta ei sitä, että toimien johdosta koko kaupungin kantokyky vaarantuu. PB:n tapauksessa asian tekee törkeäksi se, että kaupungin rahoituksella ei ole luotu kylään ainuttakaan pysyvää työpaikkaa, mutta on pidetty huolta siitä, että PB:n noin 150 työtekijää ovat jääneet pysyvästi työttömiksi ja tehtaan käynnistys on tullut uusillekin yrittäjille mahdottomaksi. |
||
| JJ | Re: Turvasiko kovenantti kuntalaisten varat | 3.5.2014 18.22 |
| Hyvä kirjoitus yllä. Lisäksi on selvää, että Juankosken Biolämpö Oy:n osakkeet annettiin lähes ilmaiseksi, siis 11 prosenttia juankoskelaisten omaisuutta, koska näin saatiin Juankosken osakeomaisuus yrityksestä alle 20 prosentin, joka tarkoittaa sitä, että sitä ei lasketa Juankosken konsernin tilinpäätöksiin ja näin nekin asiat jäävät salailun taakse. Tuntuu täysin todelliselta, että biolämmön osakkeiden antaminen PB:lle oli tarkasti harkittu teko, jolla saatiin peiteltyä Juankosken johdon menettely Biolämpö Oy:n asioissa ja samalla PB:n "käynnistys" oli vain rahanpesu itärahalle, jota vain muutaman päivän pestiin PB:n tilillä ja samalla saatiin valtion ja kunnan rahat käyttöön. Tässähän siirrettiinrahoja kansainvälisiltä tahoilta ukranalaisen vallen ulkomaillaolevan yrityksen kautta välillä Juankoskelle ja sitten taas hollannin kautta Maltalle. Verottaja varmasti hakee omiaan, kuten muutkin valtion viranomaiset. Olisi aika pistää asialle keskusrikospoliisin taloustutkinta. |
||
| Ikkunapöydän raati | Re: Turvasiko kovenantti kuntalaisten varat | 3.5.2014 18.56 |
| Pyytäkää kaupunginjohtajaa hankkimaan Pehami B.V.:n tilinpäätökset vuosilta 2011,2012 ja 2013 ja esittämään ne hallitukselle (pöytäkirjaan liitteiksi). Kun näitä dokumentteja ei ole, voidaan todeta, että johtokopla on salannut tämänkin asian, ja huijaus saa vahvistuksen. Emme pääse näkemään sitä kautta kulkeneita rahavirtoja. Pehami omistaa Premium Board Capital Oy:n, joka puolestaan omistaa Premium Board Finland Oy:n. Miten lienevät Premium Board Capitalin tilinpäätökset? Kangasperko osannee kertoa tämänkin aivan ulkomuistista? Farocon Oy:n tilinpäätösten saamisessa on myös ollut suurta viivettä, mistä Kangasperko ei ole viitsinyt informoida hallitusta, puhumattakaan, että olisi vaatinut tilinpäätöksiä tiukasti. Premium Board Finland Oy:n tilinpäätöksien saanti on kestänyt lähes vuoden tilinpäätöksistä. Viimeisin tilinpäätös ei liene vieläkään lainmukaisesti valmis. Ensimmäisenkin tilinpäätöksen oikeellisuus on aihetta kyseenalaistaa. Emme tosin ihmettele sitä, että sellaisiin tekeleisiin ei kunnon tilintarkastaja pane nimeään alle. Kaikkea tätä edellinen ja nykyinen hallitus on katsellut inahtamattakaan selvästi nähtävissä olleista rahojemme puhalluksen todisteista. "Puuhamiehiin" kuuluneet Pete, Joke ja Rane ovat pitäneet kepumafian rivejä suorassa ja suita suljettuina. Väittihän Rane meidän valehtelevan räikeästi. Kaikki tietävät nyt, kuka valehteli, ja oliko se räikeätä. Laskukin on siitä miljoonia euroja. Tulevat tarkastukset ja tutkinnat tulevat sellaisilta tahoilta, joita ei ohjata kaupunginjohtajan virkahuoneesta. On ollut säälittävää seurata munatonta Juankosken tarkastuslautakuntaa. |
||
| Pena T. | Re: Turvasiko kovenantti kuntalaisten varat | 3.5.2014 19.28 |
| Minä huomautin mm. Jouko Lösöselle ja muutamalle muulle kovenantin laukeamisesta ja ehdotin takauksen sanomista irti. Se oli tammikuussa 2012. Luonnollisesti asiaa ei käsitelty kaupunginhallituksessa, koska olisi pitänyt todeta Premium Boardin menettäneen rahansa. Niin, ja Vapaan Juankosken viisaat neuvot olivat silloinkin pannassa. Keväällä 2012, maaliskuusta alkaen, tratta-protesteja alkoi tulla julkisuuteen. Biolämpö oli samassa kurimuksessa, mutta Juankosken kepumafia arveli kuntalaisten rahojen riittävän. Olihan tehdaspuhalluksen todellisille takapiruille annettu lupauksia, joihin kuului oleminen paljastamatta tehtaan rahojen häviämistä. En tiedä mitä meidän "puuhamiehillemme" on annettu korvauksia, mutta nähtyäni kaiken, epäilen merkittäviä käteiskorvauksia ja "Maltan kassaa". Tuskinpa meidän miljooniamme on hukattu pelkästä tyhmyydestä... |
||
| hävetkää | Re: Turvasiko kovenantti kuntalaisten varat | 3.5.2014 21.21 |
| Eikö tätä mielettömyyttä kukaan voi tutkia oikeasti? Onko Suomi oikeusvaltio vai saako täällä yhdet vaan humeltaa yhteisiä rahoja taivaantuuliin? Ja sitten on pokkaa narista että Säyneisen koulu vie kaupungin perikatoon ! |
||
| dodii | Re: Turvasiko kovenantti kuntalaisten varat | 3.5.2014 21.42 |
| Ei Säyneisen koulu vie perikatoon, koska sehän lopetetaan. |
||
| hävetkää edelleen | Re: Turvasiko kovenantti kuntalaisten varat | 3.5.2014 22.07 |
| Samalla voidaan lopettaa tuo loputon pelleily,suoranainen farssi nimeltä Juankosken kaupunki ja sen virkamiehet ja viranhaltijat ! Tuskin mistään muualta löytyy näin läpimätää porukkaa ! |
||
| juristin alku | Re: Turvasiko kovenantti kuntalaisten varat | 3.5.2014 22.20 |
| Premium Boardin Juankosken kaupungin rahojen "jättiläispuhalluksessa" ja ilmeisessä rahan pesussa kannattaa keskittyä oleellisiin asioihin. Ikkunapöydän raati on yllä kysellyt Pehami B.V:n ja Premium Board Capital Oy:n tilinpäätösten perään. Sellaisiahan ei tietenkään löydy mistään ja alustavan yrityssaneerausohjelman tekijäkin toteaa, että tilinpäätöstietojen tuottaminen on työlästä, koska aineistoa on paljon ja Tratta PBF:n konttorihenkilöstökin on ollut lomautettuna. PRH:n tietokannoista kuitenkin löytyy, että Krister Björkqvist osti valmisyhtiö Konset Oy:n 28.12.2010 ja maksoi 2500 euroa yhtiön tilille. Samana päivänä Krister osti myös toisen valmisyhtiön eli Hansaro Oy:n ja maksoi yhtiön tilille 2500 euroa. Luultavasti Krister on käyttänyt näihin hankkeisiinsa vain yhteensä 2500 euroa, koska sama raha on voinut olla molemmissa tapauksissa kysymyksessä. Konset Oy:n yhtiöjärjestys muutettiin 20.2.2011 ja yhtiön nimeksi annettiin komeasti Premium Board Capital Oy (PBCOY). PBCOY:n tilille oli ilmestynyt ilmeisesti venäläisen Alfa pankin hollantilaisen sivukonttorin myöntämä lyhytaikainen 6 milj. euron laina. Hansaro Oy:n rekisteröitiin 8.3.2011 uudella nimellä Premium Board Finland Oy (PBFOY eli Tratta PBF) ja entinen Konset Oy (eli PBCOY) oli maksanut 6 milj. euron osakepääoman reksiteröintitilanteessa yhtiön tilille. 31.3.2011 PBFOY eli Tratta PBF maksoi Stromsdal OyJ:n konkurssipesälle 3.125 milj. euroa, jonka jälkeen yhtiön kassassa oli rahaa jäljellä vain noin 2.5 milj. euroa, joka ei millään olisi enää riittänyt tehtaan käynnistykseen, kun käyttöpääomaakin olisi tarvittu ainakin 6 milj. euroa. Tästäkin selviää se, että kaupunki myönsi takauksen nimenomaan Tratta PBF:n käyttöpääoman rahoitukseen, joka on kuntalaissa yksinkeratisesti kokonaan kielletty. Tratta PBF:n oli siis pakko saada kaupungin takaus, joka vapautti sovitun Finnveran ja Handelsbankenin lainojen nostot. Reaalisena vaihtoehtona Val-sedällä oli irtautuminen suunnitellusta hankkeesta, koska rahat olivat lopussa. Tarvittavaa käyttöpääomaa ei ollut. Herää kysymys, millä tavalla kaupunginjohtajaa ja muita Tratta PBF:n puuhamiehiä palkittiin siitä, että kaupungin takaus pantiin täytäntöön, vaikka takauksesta ei ollut esim. KHO:n lopullista ratkaisua? Joka tapauksessa KHO päätti takauksen myöntämisen jälkeen, että takausta ei saa laittaa täytäntöön edes ei-lainvoimaisena. Kun kaupunki vastoin KHO:n päätöksiä kuitenkin laittoi 5 milj. euron takauksen ei-lainvoimaisena täytäntöön, niin Tratta PBF:n tilille loksahti lottovoitto, kun sekä Finnvera että Handelsbanken myönsivat sopimusten mukaan kumpikin 6.25 milj. euron suuruiset lainat eli yhteensä 12.5 milj. euroa. Tämän toimenpiteen jälkeen Tratta PBF nähtävästi palautti nopeassa aikataulussa PBCOY:n hollannista saaman lyhyaikaisen 6 milj. euron lainan. Joka tapauksessa tammikuun 2012 alkuun mennessä PBFOY eli Tratta PBF oli jo sitten menettänyt kaikki varansa ja maaliskuusta 2012 lähtien yriyksen tratta-ruletti alkoi pyöriä katkeamattomana karusellina, johon karkelointiin sitten myös biolämpö liittyi nopeasti. Pelkastään yrityssaneeraukseen pyrkivälle Tratta PBF:lle on kertynyt velkoja jo yhteensä ainakin 21.5 milj. euroa, joista 12.8 milj. euroa on vakuudellisia ja 8.7 milj. euroa on vakuudettomia. Kaupunginjohtajan olisi tullut tarkistaa, millaisen yritysryhmän kanssa hän on ollut tekemisissä. Näin hän ei kuitenkaan tehnyt ja tämä seikka on varmistanut sen, että Samovaari-yhtiöt ja kaupunki ovat nyt suurissa vaikeuksissa. Juankosken kaupungin kantokyky on mennyt. Kenen on vastuu? Kysymyksessä on malliesimerkki siitä, miten suomalaisia veromaksajia vedetään huulesta. Vaikka Juankosken Nero on julkisuudessa moneen kertaan toitottanut, että Val-setä sijoitti Juankoskelle omaa rahaa 6 milj. euroa, niin totuus on se, että Val-setä ei investoinut Juankoselle euroakaan, vaan hän sen sijaan lapioi Maltalle omistamansa Farocon Oy:n ikivanhan Hangon satamaterminaalin kautta tyhmien suomalaisten rahoja anakin 12.5 milj. euroa. Mahtaa Val-setää naurattaa Maltan auringossa. Suomalaisten veronmaksajien piikkiin menee Samovaari-operaatioissa varmaan kaikkiaan ainakin noin 20 milj. euroa, kun huomioidaan myös biolämpöön liittyvät menetykset. Täytyy vain toivoa, että Pohjois-Savon käräjäoikeus lopulta tajuaa puhaltaa tämän Samovaari-operaation ja suomalaisten veronmaksajien kuppaamisen poikki. |
||
| reviisori | Re: Turvasiko kovenantti kuntalaisten varat | 3.5.2014 23.17 |
| Jos Heimossa ja Veijossa olisi edes 25 prosenttia miestä, homma olisi jo tutkinnassa ja Pete pakkolomalla ja passinsa poliisin hallussa. Juankosken kaupunginhallituksen pitää pyytää poliisia tutkimaan koko Premium Board -sirkus lieveilmiöineen. Mutta kun ei ole yhtä prosenttiakaan miestä. Pelkäävätkö he Peteä, Jokea, Ranea ja Kaisua niin paljon? Kai se niin on, kun ei ole miestä... Mitähän kaikkea kuopiolaisille on valehdeltu, ja mitä jätetty kertomatta? |
||
| kamreerin alku | Re: Turvasiko kovenantti kuntalaisten varat | 4.5.2014 9.57 |
| Tehkääpäs esitys välimiesoikeuden tehostamisesta. Seuraavaksi pitää mennä normaaliin oikusmenettelyyn. Toimettomuutta ei saa sietää loputtomiin |
||
| päättelijä ja kyselijä | Re: Turvasiko kovenantti kuntalaisten varat | 4.5.2014 23.30 |
| Juristin alku on yllä esittänyt ikävän näköisiä faktoja siitä, miten "kansainväliset liikemiehet" käyvät tyhjentämässä tyhmien kuntajohtajen valvomat ?pajatsot? mennen tullen. Vähintään yhtä tärkeä kysymys on kuitenkin se, onko kunnanjohtaja tai mahdollisesti laajempikin virkamiesporukka myötävaikuttanut ja avustanut "pajatson" tyhjentämisessä. Me juankoskiset olemme havainneet jo kauan sitten sen, että ainakin meidän "pajatsomme" on tyhjennetty viimeistä ropoa myöten. Nerohan vakuutti meidän valtuustossakin omien konsulttiensa ja juristiensa voimin, että myönnettyyn 5 milj. euron takaukseen ei liity mitään riskejä, kun on olemassa kaiken turvaavat kovenantitkin. Nero oli puuhamiehineen laskenut, että Hangossa olevan Farocon Oy:n tyhjilään seisseen ikivanhan varastohalliyhtiön yrityskiinnityksen turvaava vakuusarvo on peräti 7.6 milj. euroa. Koska yrityskiinnityksen vakuusarvoksi hyväksytään vain 50%:a kohteen arvosta, niin käytännössä Nero ajatteli, että varastohalliyhtiön todellinen realisointiarvo on yli 15 milj. euroa. Tiettävästi kunnallisvalituksessaan New Stroms oli todennut, että terminaaliyhtiön oikea vakuusarvo on korkeintaan 500 000 euroa. Neron ja Tratta PBF:n puuhamiesten vakuusarvon määritys perustui 10 vuoden mittaiseen vuokrasopimukseen, jossa Tratta PBF sitoutui maksamaan terminaaliyhtiölle vuosittain noin 800 000 euron selvästi yli markkinahintojen olevaa vuosittaista vuokraa. Tiettävästi Nero esitteli tällaisen vuokrasopimuksen myös valtuuston jäsenille. Kun Nero oli havaittu takausesittelyissään vähintään "teknisesti esteelliseksi", niin vastaavan lopullisen esittelyn suoritti keväällä 2011 sitten hallituksen puheenjohtaja Neron ollessa siis jäävi. Tratta PBF:n yrityssaneerauspapereista ei valitettavasti kuitenkaan löydy ym. suurta vuokranmaksua. Onko siis alunperinkin kysymyksessä ollut pelkkä valeoikeustoimi? Ovatko esittelijöinä toimineet Nero ja hallituksen puheenjohtaja olleet tietoisia siitä, että tällaista vuokranmaksua ei ole ollut aikomustakaan suorittaa? Kaupungin myönnettyä em. 5 milj. euron massiivisen takauksen, olisi tietysti olettanut, että takauksen varmistuksena olevaa vuokrasopimusta olisi myös noudatettu. Joka tapauksessa kaupungin etu olisi vaatinut sitä, että kaupunki valvoo myös tältä osin takauksen vakuusarvon säilymistä. Koska mitään vuokria terminaaliyhtiöön ei nähtävästi ole ollut, niin näyttää siltä, että vakuusarvon säilymistäkään ei ole mitenkään valvottu. Voidaan myös ajatella, että ainakin Tratta PBF:n rahoitusneuvotteluissa konsulttina häärinyt Nero on ollut perillä siitä, että kyseinen vuokrasopimus on ollut täyttä ?teatteria?, koska sovittu termiaalivuokra oli selvästi vallitsevia markkinahintoja korkeampi. Eikä voida ajatella, että aloittavan pienen Tratta PBF:n kassavirrasta voidaan siirtää peräti 800 000 euron suuruinen vuokra vuosittain Hangon terminaaliyhtiöön, joka mm. Tratta PBF:n tärkeintä markkina-aluetta eli Venäjää silmällä pitäen on myös täysin väärässä paikassa. Mikäli Nero ja hallituksen puheenjohtaja ovat tahallaan esim. fiktiivisen vuokrasopimuksen avulla harhauttaneet pääsiassa maallikoista koostuvaa valtuustoa, niin ollaan jo hyvin vaarallisilla vesillä. Takauksen esittelijöiden aseman tekee hankalaski myös se, että takauksella on näköjään pyritty ainoastaan turvaamaan Tratta PBF:n käyttöpääoman saanti. Kuntalain mukaanhan kunnat eivät voi lainkaan osallistua yritysten käyttöpääoman rahoitukseen. Esittelijäthän hakivat valtuutusta nimenomaan investointilainaan. Yrityssaneerausselvityksestä käy ilmi, että Tratta PBF:n lähiyrityksiä ovat konserniemo Pehami B.V, Premium Board Capital Oy, Primary Energy Finland Oy, Juankosken Biolämpö Oy sekä Juantehtaan Ympäristö Oy. Herää kysymys, miksi Hangossa sijaitseva termiaaliyhtiö Farocon Oy, ei kuulu Tratta PBF:n lähipiiriyhtiöihin, jos kerran Tratta PBF:llä on massiivinen pitkäaikainen vuokrasopimus Faroconin kanssa ja Faroconilla on taas sama omistuspohja ja johto kuin Premium Board Capital Oy:llä sekä Pehami B.V:llä? Faroconin julkaistujen tilinpäätösten perusteella tiedetään, että rahavirta Tratta PBF:stä Faroconiin on ollut parhaimmillaan noin 7.5 milj. euroa vuodessa. Tältä osin voidaan siis myös kysyä, mistä rahansiirrosta tässä on lopulta kysymys? Onko mahdollisesti kysymyksessä ns. peitelty osingonjako varattomasta Tratta PBF:stä Faroconiin ja edelleen yhtiön maltalaisille omistajille. Luulisi, että verottajaa ainakin kiinnostaa tällainen asia. Tällaiset eri yritysten väliset epämääräiset rahavirrat tulevat hankaliksi etenkin silloin, kun rahavirtojen ohjailuun sotkeutuneet yritykset ovat konkurssitilassa. Juankosken Neron ja muiden Tratta PBF:n puuhamiesten kannalta asia on vähintäänkin kiusallinen, koska omat sormet niin läheisesti ovat olleet mukana näitä rahavirtoja suunniteltaessa ja toteutettaessa. |
||